Ketjupuisto asemakaavamuutoksen (2217) luonnoksesta saatujen lausuntojen referaatit sekä niiden vastineet Asemakaavamuutoksen luonnos on ollut nähtävillä MRA 30 mukaisesti 1.6. - 26.6.2015. Tiedoksi/Lausuntopyynnöt: Pyydetty Keravan Omakotiyhdistys ry Kerava-seura ry Saatu Keravan Vammaisneuvosto 26.6.2015 Keravan Vanhusneuvosto 24.6.2015 Ahjon koti- ja kouluyhdistys ry 26.6.2015 Uudenmaan Ely-keskus 26.6.2015 Uudenmaan liitto Museovirasto 17.6.2015 Gasum Oy, Maakaasu Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia 24.6.2015 Fortum Oyj Museo, tiedoksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 10.6.2015 Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta 18.8.2015 Kasvatus- ja opetuslautakunta Rakennuslautakunta 17.6.2015 Mielipiteet Cityvarasto 2.6.2015 LAUSUNNOT Keravan Vammaisneuvosto 26.6.2015 Ketjupuiston viheraluetta voisi hyödyntää virikkeellisenä ulkoilualueena, ja Ahjon muinaisjäännöstä kulttuurikohteena. Etenkin alueen koulut ja päiväkodit voisivat hyödyntää muinaisjäännöstä opetustarkoituksiin. Vammaisneuvosto toteaa, että alle 55 db:n tasollakin ilmenee asukkaiden häiriintymistä.
Alueella olisi toivottavaa mahdollistaa harrastetoiminnalle tiloja, mikä edistäisi yhteisöllisyyttä ja asukkaiden verkostoitumista. Tämä riippuu usein paljolti myös asukkaista itsestään. Asemakaavan muutosalue ei ulotu kokonaan Ketjupuiston viheralueelle, eikä puiston suunnittelua ja käyttöä ratkaista tämän asemakaavan yhteydessä. Ketjupuiston viheralue on yleistä aluetta ja siten asukkaiden käytettävissä. Ahjon muinaisjäännös on asemakaavassa osoitettu muinaisjäännösalueeksi. Alueen hyödyntämistä opetus- ja kulttuuritarkoituksessa ei määritetä asemakaavalla. Alue on yleistä aluetta, mikä mahdollistaa alueella vierailemisen ja muinaisjäännöksiin tutustumisen. Alueella liikkumista ei ole rajoitettu. Muinaisjäännösalue on myös koululaisten ja päiväkotilaisten käytettävissä. Melulle on asetettu valtioneuvoston asettamat ohjearvot, joita maankäytön suunnittelussa sovelletaan. Suunnittelualueelle melua aiheuttavat Ahjontie sekä junarata. Keravan yleiskaavaa 2035 varten laaditun liikenneselvityksen yhteydessä tehtyjen meluselvitysten mukaan Ketjupuiston alueella melutaso nykytilanteessa on alueen pohjoisosassa 55-60 db ja alueen eteläosassa 45-55 db. Ennustetilanteessa, jossa tie- ja raideliikenne lisääntyisi alueen pohjoispuolella, melutasot säilyvät lähes ennallaan. Mikäli alue rakentuu asemakaavamuutoksen mukaisesti, pohjoisemmat rakennukset osaltaan suojaavat aluetta melulta, jolloin melutasot voivat olla esitettyjä alhaisemmat koko asumiseen osoitetulla alueella. Asemakaavalla ei ratkaista rakentamisen lopullista toteutusta, ja asuinrakennusten tarkempaa käyttöä. Asemakaavamuutoksessa on sallittu rakentaa asumista palvelevia tiloja yhteensä enintään 15 % asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta, mikä lisää rakennussuunnittelun joustavuutta ja mahdollistaa myös monipuolisten yhteiskäyttötilojen toteuttamisen. Lopullinen tilasuunnittelu ja tilojen käyttö ratkaistaan rakennussuunnitteluvaiheessa. Tavoitteena on muodostaa asuinrakennusten reunustama yhteispiha korttelialueen keskelle, jossa alueen asukkailla on mahdollisuus harrastaa mm. kaupunkiviljelyä sekä leikkiä ja oleskella. Alueelle on varattu myös mahdollisuus toteuttaa yhteinen pihasauna. Keravan Vanhusneuvosto 24.6.2015 Keravan Vanhusneuvosto yhtyy Vammaisneuvoston lausuntoon Ketjupuiston kaavasta. Kts. Vammaisneuvoston vastine.
Ahjon koti- ja kouluyhdistys ry 26.6.2015 LIITE 8 Asuinrakentamisen korttelialueen liikenteen ohjaaminen Ketjutien kautta Kettinkikujalle on turvallisuusnäkökulmasta riski, erityisesti pienille koululaisille. Liikenne tulisi ohjata suoraan Terästielle tai Ahjontielle. Muussa tapauksessa Kettinkikujan katusuunnitelmaa tulee laajentaa Ketjutielle siten, että Ketjutielle voidaan suunnitella korotetut suojatiet. Lisäksi Ketjutien ja Terästien risteyksen turvallisuutta tulee lisätä mm. korotetuilla suojatiellä ajonopeuksien alentamiseksi. Työmaa-aikainen liikenne tulee ohjata pois Ketjutieltä työmaaaikaisin liikennejärjestelyin. Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta on laatinut vastineen katusuunnitelmaluonnoksesta saatuun lausuntoon. Vastine on kirjattu Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen 15.8.2015 pidetyn kokouksen pöytäkirjaan. Kokouksen pöytäkirja ja annettuun lausuntoon laadittu vastine ovat nähtävillä Keravan kaupungin internet-sivuilla kohdassa Asioi verkossa Esityslistat ja pöytäkirjat. Asemakaavalla ei ratkaista katualueiden suunnittelua ja toteuttamista. Katusuunnittelusta vastaa Keravan kaupunkitekniikka. Ahjontien varressa on jo rakentuneita asuinkerrostalokortteleita ja asemakaavamuutoksessa suunnittelualueen pohjoisosaan on osoitettu kapea yleisten rakennusten korttelialue, mikä estää ajoliikenteen ohjaamisen uudelta asuinalueelta suoraan Ahjontielle. Ajoneuvoliikenteen ohjaaminen olemassa olevien ja rakentuneiden asuinkerrostalojen korttelialueen läpi ei ole mahdollista. Asemakaavaluonnoksessa esitetty yleisten rakennusten korttelialue on melko kapea, joten ajoneuvoliikenteen ohjaaminen sen kautta ei ole korttelialueen maankäytön kannalta mahdollista. Lisäksi yleisten rakennusten korttelialueelle suunnitellun päiväkotitoiminnan kannalta ajoliikenteen ohjaaminen muualta on perusteltua. Ketjupuiston viheralueen kaventaminen ei alueen virkistyskäytön kannalta ole kannattavaa, minkä lisäksi ajoyhteyden toteuttaminen Ketjupuiston viheralueen kautta on hankalien maastoolosuhteiden takia vaikeaa. Työmaa-aikaisen liikenteen ohjaaminen on rakennuslupaan liittyvä asia, ja se ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. Uudenmaan Ely-keskus 26.6.2015 Muinaisjäännökset tulee huomioida Muinaismuistolain edellyttämällä tavalla, eikä muinaismuistoalueen pienentäminen saa vaikuttaa muinaisjäännöksiin.
Muinaismuistoalueen määräyksessä on huomioitu Muinaismuistolaki. Alueen käyttötarkoitusmerkinnän mukaan alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä toimenpiteistä ja suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Muinaismuistoalue pienenee eteläosastaan Kettinkikujan uuden katualueen myötä. Muinaisjäännösalueeksi on varattu maa-alue, joka on arvioitu riittäväksi jäännöksen laadun ja merkityksen kannalta. Kettinkikujan katualueen reunan etäisyys eteläisimmästä muinaisjäännöksestä on noin 3,5 metriä. Muilta osin kiinteistön, jolla muinaisjäännökset sijaitsevat, rajat säilyvät ennallaan. Museovirasto 17.6.2015 Museovirasto lausuu, että muinaismuistoalueen ympärille on jätetty muinaismuistojen säilymisen kannalta riittävä suojavyöhyke. Kohde on huomioitu kaavaselostuksessa riittävällä laajuudella, ja käyttötarkoitusmerkinnän määräys on Museoviraston ohjeistuksen mukainen. Museovirastolla ei ole huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Keravan Energia 24.6.2015 Keravan Energialla ei ole lausuttavaa verkkoliiketoiminnan osalta. Kaava-alueen uudet rakennukset ovat liitettävissä kaukolämpöön. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 10.6.2015 Katujen ja tonttiliittymien suunnittelussa on huomioitava tonttiliittymän sijainti osoitteen mukaisessa kohdassa. Rakennusten sijoittelussa tulee huomioida paloturvallisuuden vaatimukset. Korvattaessa palomuuri palo-osastoinnilla, on kaavaan kirjattava, millä ehdoilla palomuuri voidaan jättää rakentamatta. Kytkettyjen rakennusten alueella on kiinnitettävä erityistä huomiota avoimien autokatosten sijoitteluun.
Asemakaavan muutoksella ei ratkaista osoitteiden muodostamista tai tonttiliittymien sijaintia suhteessa osoitteisiin. Osoitteista, kartoista ja paikkatiedoista vastaa Keravan Maankäyttöpalveluiden mittaus- ja kiinteistöpalvelut, tonttiliittymien sijainneista vastaa Keravan Kaupunkitekniikan kuntatekniset palvelut. Asemakaavalla osoitetaan eri käyttötarkoitusalueet, eikä asemakaavalla ratkaista varsinaista rakennussuunnittelua tai määritetä rakennusten palosuojauksen toteuttamista tai avoimien autokatosten sijoittelua. Näihin kiinnitetään huomioita rakennussuunnittelun yhteydessä ja rakennuslupavaiheessa. Asemakaavamuutosalueen asuinrakennusten korttelialueilla rakennusalan raja on pääsääntöisesti neljän metrin etäisyydellä naapurikiinteistöjen rajoista. Yleisten rakennusten korttelialueella rakennusala sijoittuu korttelialueen länsilaitaan kahden metrin päähän tontin rajasta. Länsipuolella on Ketjupuiston viheralue, jonne ei sijoiteta rakentamista. Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta 18.8.2015 Kaava-alueen topografiasta johtuen vesihuollon liitoskohdat ovat Ahjontiellä. Vesihuollon rasitteet kaava-alueella on sijoitettu optimaalisiin kohtiin yhteistyössä Maankäyttöpalveluiden kanssa. Kaava-alueen liikenne ohjataan Kettinkikujan kautta Ketjutielle ja edelleen Ahjontielle ja Terästielle. Kettinkikujan katualueen tilavarauksessa on huomioitu nousevan rinteen edellyttämät leikkausluiskat. Katusuunnitelmat on laadittu samanaikaisesti kaavatyön yhteydessä. Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta. Rakennuslautakunta 17.6.2015 Rakennuslautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta. MIELIPITEET Cityvarasto 2.6.2015 Kettinkikujaa pitkin tulisi päästä myös asemakaavamuutosalueen eteläpuolella sijaitsevalle tontille. Kettinkikujaa tulisi jatkaa länteen päin siten, että katu ohittaa naapuritontilla sijaitsevan teollisuusra-
kennuksen kulman. Korttelin 1002 tehokkuus voisi olla nykyistä suurempi. Alueen asemakaavoitus on käynnistynyt ensisijaisesti kaupungin aloitteesta hyödyntää rakentamattomia alueita, jotka voidaan ottaa käyttöön vähäisillä kunnallistekniikan kustannuksilla. Keravan kaupunki on neuvotellut alueen toteuttamismahdollisuuksista Skanska Talonrakennus Oy:n kanssa. Keskustelun pohjalta Skanska Talonrakennus Oy on laatinut alueelle Boklokkonseptinsa mukaisen korttelisuunnitelman. Skanska Talonrakennus Oy:n kanssa käytyjen keskustelujen ja laadittujen suunnitelmien perusteella on esitetty asemakaavaluonnoksen mukainen asuinrakennusten korttelialuerajaus (A-10). Suunnittelualueen pohjoisosaan on varattu yleisten rakennusten korttelialue, mikä perustuu päivähoitotarpeen inventointiin. Kettinkikuja on muodostettu palvelemaan ensisijaisesti asemakaavamuutosalueelle osoitettuja uusia asuinrakennusten korttelialueita. Asuinrakennusten korttelialueeksi osoitetun alueen mitoitus perustuu alueelle tehtyihin suunnitelmiin sekä asemakaavoitukseen liittyvään esisopimukseen. Kettinkikujan jatkaminen länteen edellyttäisi näiden suunnitelmien ja esisopimuksen muuttamista. Liikennöinti asuinalueen kautta teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle on asumisviihtyvyyden kannalta epäedullinen ratkaisu, ja lisääntyvä liikenne vähentäisi asuinalueen turvallisuutta. Kettinkikujan katusuunnitelma on mitoitettu asuinkortteleiden asukasmäärän ja siihen perustuvan liikennemäärän perusteella. Kettinkikujan vähäinen liikennemäärä ei edellytä erillistä kevyen liikenteen väylää. Ketjutien varressa sijaitsevan muinaismuistoalueella sijaitsevat kohteet rajoittavat Kettinkikujan katualueen leventämistä. Kettinkikuja sijaitsee maastollisesti haastavassa rinteessä, mikä edellyttää tilaa vaativia leikkausluiskia. Teollisuus- ja varastorakennusten mahdollisesti vaatiman etenkin raskaamman liikenteen ohjaaminen Kettinkikujan kautta on hankalaa em. syistä. Eteläpuolen kortteliin 1002 on olemassa oleva ajoyhteys Ketjutietä pitkin ja toimivat liittymät etelästä Ketjutieltä korttelin eteläpuolelta. Ketjutien varteen ei ole voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu ajoneuvoliittymäkieltoa. Korttelin 1002 teollisuusja varastorakennusten korttelialueen eteläosassa on laajat liikennöinti- ja pysäköintialueet. Keravan yleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2013. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 30.3. 4.5.2015. Luonnoksessa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, kortteli 1002, on osoitettu asuinalueeksi. Alueen toteuttamista ja liikenneyhteyksiä voidaan tarkastella uudestaan, mikäli alueen käyttötarkoitus tulevaisuudessa muuttuu.
Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen tehokkuus on e=0,85, mikä mahdollistaa yhteensä 23 702 k-m 2 rakentamisen tontille. Asemakaavamuutosalueen rakennustehokkuudet on osoitettu alueelle laadittujen suunnitelmien perusteella. Tavoite on toteuttaa alueelle väljä, vehreä ja viihtyisä asuinalue matalalla rakennustehokkuudella sekä parantaa alueen kaupunkikuvaa. Alueen suunnittelua on käsitelty vuonna 2012, jolloin kaupunkikehitysjaosto on päättänyt, että Ketjupuiston alue suunnitellaan pientalo- ja rivitaloalueena. Tämä tarkoittaa alueen toteuttamista melko alhaisella tehokkuudella. Kaupunkikehitysjaosto ei puoltanut alueelle esitettyä tehokkaampaa rakentamista.