Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS2018-00231 VNEUS Siivola Heli(VNK) 14.03.2018 Viite Asia Yleisten asioiden neuvosto 20.3.2018, ml. yleisten asioiden neuvosto (art. 50) Suomea edustaa kokouksessa eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. Neuvosto valmistelee 22.-23.3.2018 pidettävää Eurooppa-neuvostoa käymällä keskustelun Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta, jossa käsitellään sisämarkkinoiden viimeistelyä, kauppakysymyksiä, eurooppalaista ohjausjaksoa, sosiaalista ulottuvuutta ja toukokuussa järjestettävää EU-Länsi-Balkan huippukokousta. Neuvostossa käsiteltävä päätelmäluonnos jaetaan maanantaina 19.3.2018. Suomi pitää tärkeänä tavoitteellista etenemistapaa sisämarkkinoiden, ml. digitaaliset sisämarkkinat, kehittämiseksi. Tässä työssä ei ole edetty riittävästi. On aika pohtia uudella tavalla, miten edistystä saadaan aikaan. Tätä varten on hyödyllistä saada komissiolta arvio sisämarkkinoiden tilanteesta joulukuun Eurooppa-neuvostoon. Suomi pitää tärkeänä myös vahvistaa EU:n sitoutumista vapaaseen ja sääntöpohjaiseen multilateraaliseen kauppajärjestelmään. Suomi tukee Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria ja sen toimeenpanon seurantaa olemassa olevien EU-tason välineiden puitteissa. EU:n tulee jatkaa aktiivista Länsi-Balkan-politiikkaansa. Kaikilla alueen mailla on EU-perspektiivi, mikä on tärkeä motivoiva tekijä uudistusten täytäntöönpanossa. Keskeisiä ovat oikeusvaltio- ja perusoikeuskysymykset. Jäsenyyskriteerien täyttäminen on edellytys EU-tiellä etenemiseen. Muut asiat -asiakohdassa komissio antanee tilannekatsauksen liittyen Puolan oikeusvaltiotilanteeseen. Komissio antoi 20.12.2017 perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka mukaan on selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Komissio esitteli ehdotuksensa yleisten asioiden neuvostossa 27.2.2018. Neuvoston kannanmuodostus ehdotukseen ei ole vielä ajankohtaista. Komissio on valmis harkitsemaan ehdotustaan uudelleen, jos Puola toimeenpanee komission esittämät suositukset asetetussa määräajassa 20.3.2018 mennessä. Suomi pitää tärkeänä, että komission ja Puolan välisissä keskusteluissa tapahtuu edistystä ja että Puola ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin. Mikäli riittävää edistystä ei tapahdu, on harkittava tarvittavia toimenpiteitä, jotta oikeusvaltioperiaatteesta voidaan pitää tiukasti kiinni. EU27-kokoonpanossa neuvosto valmistelee Eurooppa-neuvoston (art. 50) 23.3. pidettävää kokousta, jossa hyväksytään täydentävät suuntaviivat EU:n ja UK:n tulevan suhteen yleisistä puitteista. Lisäksi neuvosto saa pääneuvottelija Barnierin tilannekatsauksen erosopimusta koskevista neuvotteluista. Suomi pitää
2(23) tärkeänä, että suuntaviivojen hyväksymisen myötä UK:n kanssa päästään pian keskustelemaan kattavasti EU:n ja UK:n tulevan suhteen puitteista. Alustavan arvion mukaan suuntaviivat ovat Suomen hyväksyttävissä. Suomen tavoitteena on varmistaa, että teksti mahdollistaa kunnianhimoisen tavoitteenasettelun lentoliikenteen osalta.
Asialista: 3(23) Yleisten asioiden neuvosto Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Muut kuin lainsäädäntöasiat 22. ja 23. maaliskuuta 2018 pidettävän Eurooppaneuvoston kokouksen valmistelu: päätelmät Keskustelu Eurooppa-neuvoston jatkotoimet Tilannekatsaus Eurooppalainen ohjausjakso Yhteenveto vuoden 2018 eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvistä neuvoston toimista Keskustelu Euroalueen talouspolitiikkaa koskeva suositusehdotus Toimittaminen Eurooppa-neuvostolle 3 6 8 Muut asiat 11 *** Yleisten asioiden neuvosto (art. 50) Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo Muut kuin lainsäädäntöasiat 23. maaliskuuta 2018 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston (50 art.) valmistelu Neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan toimitettua SEU 50 artiklan mukaisen ilmoituksen Tilannekatsaus Suuntaviivojen luonnos 15 Muut asiat
*** 4(23) Ministerien työlounaan aiheena on politiikkahaasteet ennen seuraavia EPvaaleja.
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2018-00224 VNEUS Eteläpää Mari(VNK) 13.03.2018 5(23) Asia YAN; Maaliskuun Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnos Kokous Yleisten asioiden neuvosto 20.03.2018 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö YAN käy keskustelun maaliskuun Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta. Kokouksessa pöydällä oleva luonnosversio jaetaan maanantaina 19.3. Suomi pitää tärkeänä todeta maaliskuun Eurooppa-neuvoston päätelmissä tavoitteellinen etenemistapa sisämarkkinoiden, ml. digitaaliset sisämarkkinat, kehittämiseksi. Sisämarkkinat ovat olleet olemassa 25 vuotta ja tavoitteena on ollut sisämarkkinastrategioiden toimeenpano vuoteen 2018 mennessä. Tässä työssä ei ole edetty riittävästi. On aika pohtia uudella tavalla, miten edistystä saadaan aikaan. Tätä varten on hyödyllistä saada komissiolta arvio sisämarkkinoiden tilanteesta joulukuun Eurooppa-neuvostoon. Suomi pitää tärkeänä myös vahvistaa EU:n sitoutumista vapaaseen ja sääntöpohjaiseen multilateraaliseen kauppajärjestelmään. EU:n tulee jatkaa omien arvojensa ja standardiensa edistämistä maailmanlaajuisesti. Suomi tukee Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria ja pitää tärkeänä sosiaalisen pilarin toimeenpanon seurantaa olemassa olevien EU-tason välineiden puitteissa. EU:n tulee jatkaa aktiivista Länsi-Balkan-politiikkaansa. Kaikilla alueen mailla on EU-perspektiivi, mikä on tärkeä motivoiva tekijä uudistusten täytäntöönpanossa. Keskeisiä ovat oikeusvaltio- ja perusoikeuskysymykset. Suomi painottaa jäsenyyskriteerien täyttämistä edellytyksenä EU-tiellä etenemiseen.
6(23) Päätelmäluonnoksessa todetaan Eurooppa-neuvoston kannustavan sisämarkkinoiden, digitaalisten sisämarkkinoiden, pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelman ja energiaunionin viimeistelyyn. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota antamaan näiden toimeenpanoa, käyttöä ja lainsäädännön toteutumista koskevan tilannekatsauksen ja jäljellä olevia esteitä ja uusia mahdollisuuksia koskevan arvion joulukuussa 2018 EU-johtajien asialistan mukaista keskustelua varten. Kauppakysymysten osalta Eurooppa-neuvosto vahvistaa sitoumuksensa avoimeen ja sääntöpohjaiseen multilateraaliseen WTOkeskeiseen kauppajärjestelmään. Se kannustaa meneillään olevien vapaakauppasopimusneuvottelujen edistämiseen. EU tulee jatkamaan vahvaa kauppapolitiikkaa ja edistämään arvojaan ja standardejaan maailmanlaajuisesti. Eurooppalaisen ohjausjakson osalta Eurooppa-neuvosto vahvistaa vuotuisen kasvuselvityksen prioriteettialueet ja kehottaa jäsenvaltioita ottamaan ne huomioon kansallisissa ohjelmissaan. Se vahvistaa myös neuvoston suosituksen euroalueen talouspolitiikan osalta. Päätelmäluonnoksessa todetaan, että eurooppalaisen sosiaalipilarin toimeenpanoa seurataan ottaen huomioon unionin ja jäsenvaltioiden kompetenssit. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa käsittelemään komission esittelemää sosiaalipakettia, ml. ehdotusta eurooppalaisesta työviranomaisesta. Eurooppa-neuvosto käsittelee myös Sofiassa toukokuussa järjestettävää EU-Länsi-Balkan huippukokousta, jonka tarkoitus on keskittyä vahvistamaan alueen eurooppalaista perspektiiviä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta 16.3.2018 Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 16.3.2018 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset
7(23) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 6186/18 LIMITE CO EUR-PREP 4 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VNEUS/Eteläpää 0295 160 298 EUTORI-tunnus Liitteet Viite
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2018-00232 VNEUS Eteläpää Mari(VNK) 14.03.2018 8(23) Asia YAN; Eurooppa-neuvoston päätelmien seuranta Kokous Yleisten asioiden neuvosto 20.03.2018 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta YAN:ssa esillä Eurooppa-neuvoston päätelmien seuranta maaliskuun Eurooppa-neuvoston asialistan kannalta keskeisten kysymysten osalta. Suomi ottaa yhteenvedon tiedoksi. Suomi pitää tarpeellisena tehostaa unionin päätösten toimeenpanoa. Tällä edistetään EU:n legitimiteettiä ja uskottavuutta. Tarvitaan jäsenvaltioiden ja instituutioiden vahvempaa sitoutumista toimeenpanon varmistamiseen. Eurooppa-neuvoston rooli toimeenpanon tehostamisessa on keskeinen. Eurooppa-neuvoston päätelmien tulisi tarpeen mukaan sisältää selkeä vastuunjako kunkin asiakysymyksen seurannan, monitoroinnin ja raportoinnin osalta. Keskeisiä asiakokonaisuuksia koskeva seurantamekanismi olisi hyödyllinen. Sihteeristöllä tulisi olla keskeinen rooli tämän osalta jatkuvuuden turvaamiseksi. YAN:lla on tärkeä rooli seurannan varmistamisessa, erityisesti horisontaalisten kysymysten osalta. Sektorineuvostojen tulisi vastaavasti varmistaa keskeisten sektorikohtaisten asiakysymysten seurantaa. Eurooppa-neuvoston, yleisten asioiden neuvoston ja sektorineuvostojen välisen vuorovaikutuksen on oltava koordinoitua ja tehokasta. Toimeenpanon tehostaminen edellyttää myös, että komissio tekee tarvittavat aloitteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, että EU:n lainsäädäntömenettelyssä tuotetaan vähemmän mutta parempaa sääntelyä ja että jäsenvaltiot kantavat vastuunsa EU-sääntelyn oikeaaikaisesta täytäntöönpanosta ja oikeasta soveltamisesta. Komission tulisi hyödyntää täysimääräisesti EU-sääntelyn täytäntöönpanon ja
9(23) soveltamisen valvontaan liittyvät välineet, mukaan lukien rakentava dialogi jäsenvaltioiden kanssa. Pääasiallinen sisältö Tilannekatsauksen taustana on neuvoston sihteeristön laatima yhteenveto Eurooppa-neuvoston päätelmistä. Työdokumentissa käydään läpi tilanne sisämarkkinoiden, kauppapolitiikan, sosiaalikysymysten ja muutamien muiden asioiden osalta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta 16.3. Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 16.3. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Sihteeristön laatima työasiakirja Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VNEUS/Eteläpää 0295 160 298 EUTORI-tunnus Liitteet Viite WK 3143/2018 INIT
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2018-00143 KO Puonti Päivi(VM) 13.03.2018 JULKINEN 10(23) Asia Yleisten asioiden neuvosto 20.3.2018; Eurooppalainen ohjausjakso Kokous Yleisten asioiden neuvosto 20.03.2018 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Puheenjohtaja esittelee laatimansa yhteenvetoraportin vuoden 2018 eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvistä neuvoston toimista. Asiakirjaa ei ole vielä jaettu. Lisäksi Eurooppa-neuvostolle toimitetaan euroalueen talouspolitiikkaa koskeva suositusehdotus, jonka ECOFIN-neuvosto hyväksyi 23.1.2018. Suomi ottaa puheenjohtajan yhteenvetoraportin tiedoksi. Euroalueen suositukset ovat Suomen hyväksyttävissä. Suomi pitää tärkeänä, että suosituksissa tunnistetaan talouskasvun euroalueella olevan nyt laaja-alaista ja vahvaa ja kannustetaan taloudellisten puskureiden luomiseen. Euroalueen talouspolitiikan suosituksia on viisi ja ne liittyvät rakennepolitiikkaan, finanssipolitiikkaan, työmarkkinoihin, rahoitusmarkkinoihin ja EMU:n kehittämiseen. Euroalueen rakennepolitiikassa suositellaan palveluiden sisämarkkinoiden loppuun saattamista rahoituksessa, digipalveluissa, energiassa ja liikenteessä. Myös hyödykemarkkinoita tulisi uudistaa kansallisella tasolla ja hyvässä suhdannetilanteessa panostaa erityisesti reformeihin, jotka kasvattavat tuottavuutta sekä talouden kasvupotentiaalia. Vaihtotaseeltaan alijäämäisten maiden tulisi edelleen hillitä palkkojen kasvua kilpailukyvyn parantamiseksi, ja puolestaan ylijäämämaiden tulisi luoda edellytykset palkkojen nousulle sekä tehdä toimia investointien ja kotimaisen kysynnän vauhdittamiseksi.
Euroalueelle suositellaan laajasti ottaen neutraalia finanssipolitiikan viritystä ja tasapainoista politiikkayhdistelmää. Jäsenmaita kehotetaan harjoittamaan talouspolitiikkaa, joka varmistaa julkisen talouden kestävyyden erityisesti korkean velkasuhteen maissa, ja on samalla taloutta tukevaa. Taloustilanteen nyt parantuessa maita kehotetaan luomaan taloudellisia puskureita tulevaa varten, mutta samalla vahvistavamaan talouden kasvupotentiaalia. Lisäksi maita kehotetaan vähentämään velan suosimista verotuksessa sekä kitkemään aggressiiviseen verosuunnitteluun, mukaan lukien yhteisen konsolidoidun yhteisöverokannan suunnittelu (CCCTB). Työmarkkinoiden osalta jäsenmaille suositellaan toimia työpaikkojen luomiseksi, tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja työmarkkinoille pääsyyn lisäämiseksi sekä reiluihin työoloihin liittyvien uudistusten toimeenpanoa, elinikäisen koulutuksen tarjoamista, osallisuuden sekä työvoiman liikkuvuuden lisäämistä ja verotuksen painopisteen siirtämistä pois työn verotuksesta. Euroalueen suosituksissa kehotetaan lisäksi pankkiunionin loppuunsaattamiseen Ecofin-neuvoston tiekartan mukaisesti sekä edistymään EMU:n loppuunsaattamisessa komission syksyn 2017 ehdotukset huomioiden. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Perussopimuksen artiklat 136 ja 121(2) Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö 11(23) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat (COM(2017) 770 final) Recommendation for a Council Recommendation on the economic policy of the euro area
Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 12(23) EUTORI-tunnus VM/EUS, finanssineuvos Marketta Henriksson, p. 02955 30441 VM/KO neuvotteleva virkamies Päivi Puonti, p. 02955 30348 VM/KO neuvotteleva virkamies Juho Kostiainen, p. 02955 30178 Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Liitteet Viite
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2018-00192 VNEUS Pietarinen Päivi(VNK) 13.03.2018 13(23) Asia Yleisten asioiden neuvosto 20.3.2018; Muut asiat; Oikeusvaltiotilanne Puolassa; komission tilannekatsaus Kokous Yleisten asioiden neuvosto 20.03.2018 U/E/UTP-tunnus E 7/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi 20.12.2017 perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka mukaan on selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Päätösehdotuksessa komissio esittää ehdollisesti, että neuvosto käynnistäisi EU-sopimuksen 7 artiklan mukaisen menettelyn ensimmäisen vaiheen (7 artiklan 1 kohta). Komissio on kuitenkin valmis harkitsemaan uudelleen tekemäänsä ehdotusta, jos Puola toimeenpanee komission 20.12.2017 antamassa neljännessä oikeusvaltiosuosituksessa esitetyt toimenpiteet asetetussa määräajassa, 20.3.2018 mennessä. Komissio esitteli päätösehdotuksensa yleisten asioiden neuvostossa 27.2.2018. Komissio antanee tilannekatsauksen yleisten asioiden neuvostossa 20.3.2018, samana päivänä kuin komission Puolalle asettama määräaika päättyy. EU perustuu länsimaisiin arvoihin, joita ovat muun muassa vapaus ja kansanvalta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltioperiaate. On tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot ovat täysin sitoutuneita EU:n perussopimusten noudattamiseen ja näihin arvoihin. Unionin yhteisten arvojen noudattaminen tulee varmistaa. EU-sopimuksen 7 artiklan mukainen mekanismi ja komission toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseksi mahdollistavat tehokkaan menettelyn oikeusvaltioperiaatetta koskevaan järjestelmätason uhkaan puuttumiseksi. On hyvä, että komissio on ottanut mekanismin tehokkaasti käyttöön. On kuitenkin tarpeen edelleen vahvistaa keinoja varmistaa unionin yhteisten arvojen kunnioittaminen jäsenvaltioissa. Suomi toimii aloitteellisesti, jotta unionin tason ennakollisia ja muita mekanismeja kehitettäisiin ja tehostettaisiin.
Pääasiallinen sisältö 14(23) Suomi tukee komission keskeistä roolia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen seurannassa EU:ssa, mukaan lukien EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn käynnistämisen arviointi. Suomi suhtautuu vakavasti EU:n perustana olevien arvojen loukkaamiseen tai sen vaaraan. Suomi luottaa siihen, että komissio on arvioinut perinpohjaisesti ja asiantuntevasti tilannetta ehdottaessaan EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan aktivoimista. Komissio on ilmoittanut, että se on valmis harkitsemaan ehdotustaan uudelleen, jos Puola toimeenpanee komission oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksen mukaisesti esittämät suositukset. Puola on tärkeä jäsenvaltio EU:lle ja Suomelle. On positiivista, että komission ja Puolan dialogi on tiivistynyt ja Suomi rohkaisee jatkamaan sitä. Suomi pitää tärkeänä, että komission ja Puolan välisissä keskusteluissa tapahtuu edistystä ja että Puola ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin. Mikäli riittävää edistystä ei tapahdu, on harkittava tarvittavia toimenpiteitä, jotta oikeusvaltioperiaatteesta voidaan pitää tiukasti kiinni. Kyse on myös EU:n yhtenäisen ja uskottavan toiminnan turvaamisesta. Perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, erityisesti tuomioistuinten riippumattomuus, tukee kansalaisten ja yritysten luottamusta oikeuksiensa toteutumiseen ja siten myös talouskasvua ja investointeja. Vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvan oikeudellisen yhteistyön edellytyksenä on jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus toistensa oikeusjärjestelmiin. Puola esitti näkemyksensä oikeusvaltiotilanteestaan 7.3.2018 päivätyssä ns. valkoisessa kirjassa. Siinä perustellaan Puolassa tehtyjä oikeudenhoitojärjestelmän muutoksia. Puola on ilmaissut, että se olisi vielä antamassa erillisen vastauksen komission neljänteen oikeusvaltiosuositukseen komission asettamassa määräajassa. Oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan komission toimintakehyksen soveltamista Puolaan ja komission perusteltua päätösehdotusta kuvataan E-kirjeessä 7/2018 vp. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely KOM(2014) 158 lopullinen, komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle uusi toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi. Kyse on komission toimintakehyksestä, jossa Euroopan parlamentilla ja neuvostolla ei ole päätöksentekoasemaa. Tiedonanto perustuu keskeisesti SEU 2 artiklaan, jossa määrätään unionin arvoista. Sillä on myös yhteys SEU 7 artiklaan, jossa määrätään menettelyistä arvojen turvaamiseksi.
Komissio on esittänyt SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisen ennaltaehkäisevän menettelyn aktivoimista. SEU 7 artiklan mukainen mekanismi jakaantuu kahteen vaiheeseen, SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaiseen ensimmäiseen vaiheeseen (ennaltaehkäisevä vaihe) ja SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaiseen toiseen vaiheeseen (sanktiomahdollisuus). SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi jäsenvaltioiden yhden kolmasosan, Euroopan parlamentin tai Euroopan komission perustellusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan todeta jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä, että on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentti on käsitellyt Puolan oikeusvaltiotilannetta seuraavasti: Euroopan parlamentin päätöslauselma 13.4.2016 Puolan tilanteesta (2015/3031(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma 14.9.2016 Puolan viimeaikaisista tapahtumista ja niiden vaikutuksesta Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin (2016/2774(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma 15.11.2017 oikeusvaltion ja demokratian tilasta Puolassa (2017/2931(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma 1.3.2018 komission päätöksestä käynnistää SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely Puolan tilanteen johdosta (2018/2541(RSP)). Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunta 16.3.2018. E 7/2018 vp. VNEUS2017-00582 (osana neuvostopakettia EUN 68/2017 vp). VNEUS2017-00277 (osana neuvostopakettia EUN 34/2017 vp). Ks. myös E 66/2013 vp ja E 106/2017 vp. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema 15(23) Oikeusvaltioperiaate ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat perustuslaissa vahvistettuja Suomen valtiosäännön keskeisiä periaatteita, joihin Suomi on sitoutunut myös EU:n jäsenenä sekä osana kansainvälisiä sopimusvelvoitteitaan.
Perusoikeuksista säätäminen kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 27 :n 1 ja 2 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Komission tilannekatsaus. Ei taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Tilannekehityksestä helmi maaliskuussa 2018 Komission ja Puolan yhteydenpito korkealla poliittisella tasolla on jatkunut tiiviinä, muun muassa Puolan pääministeri vieraili Brysselissä 8.3.2018. Myös asiantuntijatason kontaktit ovat jatkuneet. Yleisten asioiden neuvostossa 27.2.2018 käydyssä keskustelussa jäsenvaltiot ilmaisivat tyytyväisyytensä siihen, että komission ja Puolan välillä käydään aktiivista vuoropuhelua. Vaikka komission ehdotuksen käsittely neuvostossa ei ole vielä alkanut, on ennakoitavissa, että jäsenvaltioiden kannoissa tullee olemaan painotuseroja. - Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 16(23) Päivi Pietarinen, VNEUS, paivi.pietarinen@vnk.fi, 0295 160 354 Heidi Kaila, VNEUS, heidi.kaila@vnk.fi, 0295 160 313 Tia Möller, OM, tia.moller@om.fi, 0295 150 105 Jonna Laurmaa, UM, jonna.laurmaa@formin.fi, 0295 350 032 Tapio Puurunen, SM, tapio.puurunen@intermin.fi, 0295 488 254 Marketta Henriksson, VM, marketta.henriksson@vm.fi, 0295 530 441 EUTORI-tunnus EU/2017/1820 Liitteet Viite
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2018-00213 VNEUS Leppo Johannes(VNK) 14.03.2018 17(23) Asia Ison-Britannian eroprosessi EU:sta Kokous Yleisten asioiden neuvosto (Artikla 50) 20.03.2018 U/E/UTP-tunnus E 125/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Yleisten asioiden neuvosto (Artikla 50) valmistelee Eurooppaneuvoston (Artikla 50) 22.-23.3 pidettävää kokousta, jossa hyväksytään täydentävät suuntaviivat EU:n ja UK:n tulevan suhteen yleisistä puitteista. Suuntaviivaluonnoksen ensimmäinen varsinainen käsittely on Coreperissa (Artikla 50) 15.3. Lisäksi neuvosto saa pääneuvottelija Barnierin tilannekatsauksen erosopimusta koskevista neuvotteluista. Suomi pitää tärkeänä, että suuntaviivojen hyväksymisen myötä UK:n kanssa päästään pian keskustelemaan kattavasti EU:n ja UK:n tulevan suhteen puitteista. Alustavan arvion mukaan suuntaviivat ovat Suomen hyväksyttävissä. Suomen tavoitteena on varmistaa, että teksti mahdollistaa kunnianhimoisen tavoitteenasettelun lentoliikenteen osalta. EU:n ja UK:n välisten lentoyhteyksien turvaamisen lisäksi suuntaviivojen tulisi mahdollistaa myös sopiminen kattavista jatkoyhteyksistä kolmansiin maihin. Suomi ottaa tilannekatsauksen tiedoksi. Seuraavassa selostetaan suuntaviivaluonnoksen sisältö. Kohdat 1-6 ja 15-16 (Yleiset määräykset ja keskeiset periaatteet) Kohdassa 1 käsitellään erosopimusta, jota koskevan ensimmäisen luonnoksen komissio jakoi jäsenvaltioille 28.2. Kohdassa todetaan, että
18(23) erosopimuksen konkreettista juridista tekstiä koskevissa neuvotteluissa on edettävä nopeasti ja pidettävä kiinni joulukuussa jo poliittisesti sovituista asioista. Kohtaa päivitetään ennen Eurooppa-neuvostoa. Tilanteen mukaan suuntaviivoissa voidaan todeta, että neuvotteluissa on erosopimuksen tiettyjen kohtien osalta päästy UK:n kanssa yhteisymmärrykseen. UK toivoo näin tapahtuvan erityisesti eron ja tulevan suhteen välistä siirtymäaikaa koskevien erosopimuksen artiklojen osalta. Kohdassa 2 vahvistetaan, että Eurooppa-neuvoston huhti- ja joulukuussa 2017 antamat suuntaviivat ja niissä hyväksytyt periaatteet pysyvät edelleen täysimääräisesti voimassa. Kohdassa 3 toistetaan EU:n tavoite mahdollisimman läheisestä kumppanuudesta, joka kattaisi kaupan ja taloudellisen yhteistyön lisäksi useita muitakin aloja, kuten terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden torjunta sekä turvallisuus, puolustus ja ulkopolitiikka. Kohdassa 4 todetaan, että UK:n asettamista tiukoista reunaehdoista (mm. vahva sääntelyautonomia sekä jääminen sisämarkkinoiden, tulliliiton, yhteisten toimielinten ja oikeusjärjestelmän ulkopuolelle) aiheutuu väistämättä kielteisiä seurauksia ja rajoituksia tulevan suhteen sisällölle ja syvyydelle sekä kaupankäynnin sujuvuudelle. Kohdassa 5 ilmaistaan nyt hyväksyttävien suuntaviivojen tavoite. Tulevaa suhdetta koskevat sopimukset ja järjestelyt voidaan viimeistellä ja tehdä vasta eron jälkeen, kun UK:sta on tullut kolmas maa. Suuntaviivojen pohjalta komissio voi kuitenkin aloittaa UK:n kanssa neuvottelut, joiden konkreettisena tuloksena olisi tulevan suhteen puitteita koskeva poliittinen julistus, joka liitettäisiin erosopimukseen ja johon erosopimuksessa viitattaisiin. EU:n tavoitteena on jo pitkään ollut saada lokakuun Eurooppaneuvostoon mennessä neuvottelut erosopimuksesta päätökseen. Kohtia 4 ja 5 on syytä lukea yhdessä kohtien 13 ja 14 kanssa. Kohdassa 15 viitataan uudestaan UK:n valitsemiin reunaehtoihin ja korostetaan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa tulevassa suhteessa. Kohdassa todetaan EU:n olevan valmis päivittämään kantojaan, mikäli UK:n kannat kehittyvät tai sen reunaehdot muuttuvat. Nyt hyväksyttävissä suuntaviivoissa osa yksityiskohdista on muutenkin tietoisesti jätetty vielä avoimiksi. Kohdassa 16 ilmoitetaan Eurooppa-neuvoston palaavan erityisesti tulevan suhteen puitteisiin kesäkuun kokouksessaan. Suuntaviivoja päivitetään ja täydennetään siis aina tarvittaessa. Lisäksi kohdassa 16 Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota ja jäsenmaita jatkamaan brexitiin liittyviä valmistautumistoimia. Kohdassa 6 palautetaan mieliin jo aiemmissa suuntaviivoissa hyväksyttyjä pääperiaatteita. Niihin kuuluvat oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino, tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen sekä kielteinen suhtautuminen alakohtaiseen lähestymistapaan sisämarkkinoilla, joka voisi heikentää sisämarkkinoiden yhtenäisyyttä ja toimintaa. Lisäksi muistutetaan EU:n päätöksenteon itsenäisyydestä: kolmannet maat eivät
19(23) voi osallistua unionin toimielinten, virastojen tai muiden elinten päätöksentekoon. Kohdat 7-14 Tulevan suhteen yleiset puitteet Kohdassa 7 EU toistaa olevansa valmis aloittamaan UK:n kanssa työn tasapainoisen, kunnianhimoisen ja laajan vapaakauppasopimuksen laatimiseksi. Sopimus ei kuitenkaan voi vastata EU-jäsenyyden etuja eikä osallistumista sisämarkkinoille tai sen osiin. Sopimus käsittelisi seuraavia aiheita: - Tavarakaupan osalta tavoiteltaisiin kaikilla aloilla nollatulleja ilman määrällisiä rajoituksia asianmukaisten alkuperäsääntöjen ohella. Lisäksi sovittaisiin mm. tulliyhteistyöstä, kaupan teknisiä esteitä sekä terveysja kasvinsuojelutoimia koskevista toimista ja vapaaehtoisesta sääntelyyhteistyöstä. - Palvelukaupan osalta tavoitteena olisi sopia markkinoille pääsystä ml. sijoittautumisoikeudesta isäntävaltion säännöillä. Huomioon on kuitenkin otettava UK:n tahto irtaantua yhteisestä sääntely-, valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelmästä. Luonnoksessa ei erikseen mainita esimerkiksi rahoituspalveluja. - Vapaakauppasopimuksen tulisi sisältää pääsy julkisten hankintojen markkinoille, teollis- ja tekijänoikeudet sekä muita unionin intresseissä olevia aloja. Kohdan 8 mukaan yhteistyötä tulisi tehdä etenkin ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Kohdan 9 tulevan kumppanuuden tulee sisältää kunnianhimoiset määräykset henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta perustuen vastavuoroisuuteen ja syrjimättömyyteen jäsenvaltioiden välillä sekä kunnianhimoiset määräykset sosiaaliturvan koordinaatiosta ja ammattipätevyyksien tunnustamisesta. Kohdassa 10 nostetaan erikseen esiin liikennepalvelut ja UK:n osallistuminen EU:n rahoitusohjelmiin. Liikennepalveluissa tavoitteeksi asetetaan EU:n ja UK:n välisten yhteyksien jatkuminen mm. lentoliikennesopimuksen, lentoturvallisuussopimuksen ja maaliikennettä koskevan sopimuksen avulla. Rahoitusohjelmien osalta esimerkkeinä mainitaan tutkimus, koulutus ja kulttuuri. UK:n osallistumiseen tulisi soveltaa niitä kolmansien maiden osallistumista koskevia ehtoja, jotka vahvistetaan aikanaan kunkin ohjelman osalta seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Kohdassa 11 käsitellään keinoja, joiden avulla pyrittäisiin turvaamaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja estämään UK:n mahdollinen perusteeton kilpailuetu, joka voisi pohjautua esimerkiksi valtiontukiin, verotukseen tai sääntelyn tason laskuun. Sisällöllisten sääntöjen lisäksi
20(23) tarvitaan sopivat mekanismit, joilla varmistetaan tehokas toimeenpano ja riitojenratkaisu. Asialla on erityistä merkitystä ottaen huomioon UK:n maantieteellinen läheisyys ja keskinäinen taloudellinen riippuvuus EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Kohdassa 11 mainitaan myös, että unioni tulee suojelemaan rahoitusvakauttaan sekä sen sääntö- ja valvonta-autonomiaa. Kohdassa 12 toistetaan EU:n valmius erityisten kumppanuuksien perustamiseen myös muilla kuin kaupan ja taloudellisen yhteistyön aloilla. Esiin nostetaan ensinnäkin lainvalvonta ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa. Toiseksi, luonnoksen mukaan turvallisuuden, puolustuksen ja ulkopolitiikan aloilla yhteistyöhön tulisi olla vahvaa eron jälkeen. Tulevassa kumppanuudessa olisi kunnioitettava unionin päätöksenteon riippumattomuutta ja määriteltävä asianmukaiset mekanismit vuoropuhelulle, kuulemiselle, tietojen vaihdolle ja yhteistyölle. Tietoturvallisuussopimuksen tekeminen on edellytys tiedonvaihdolle tällaisen yhteistyön puitteissa. Kohdassa 13 korostetaan tietovirtojen ja tietosuojan merkitystä tulevan suhteen useilla osa-alueilla. Henkilötietojen suojan halutaan säilyvän UK:ssa samalla tasolla kuin unionissa. Kohdassa 14 käsitellään tulevan suhteen hallinnointia ja valvontaa, riitojenratkaisua ja täytäntöönpanon valvontaa, ml. mekanismit pakotteita ja ristikkäisiä vastatoimia varten. Huomioon on otettava mm. tulevan suhteen sisältö ja syvyys, tuloksellisuuden ja oikeusvarmuuden tarve sekä EU:n oikeusjärjestelmän riippumattomuuden vaatimukset, ml. EUtuomioistuimen asema. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEU 50 artikla antaa toimivallan sopia eroamiseen sovellettavista yksityiskohtaisista määräyksistä. Siirtymäajan järjestelyt sisältyvät näihin määräyksiin ja ovat osa erosopimusta. Lisäksi SEU 50 artiklassa edellytetään, että erosopimus tehdään ottaen huomioon puitteet, jotka sääntelevät eroavan valtion myöhempiä suhteita unioniin. Tämä antaa mahdollisuuden käydä UK:n kanssa Eurooppa-neuvoston suuntaviivojen pohjalta pitkällekin meneviä valmistelevia keskusteluja tulevan suhteen sisällöstä. Erosopimus on EU:n ja UK:n välinen sopimus, jonka tekee unionin puolesta neuvosto vahvistetulla määräenemmistöllä Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Erosopimuksen voimaantulo ei edellytä jäsenvaltioiden kansallisia ratifiointeja. Siitä ei voi tulla ns. sekasopimusta. Tulevaa suhdetta koskevat sopimukset ja järjestelyt neuvotellaan ja tehdään myöhemmin erikseen valittavien oikeusperustojen nojalla tulevaa suhdetta koskevien sopimusten sisällön perusteella. Käsittely Euroopan parlamentissa
21(23) Perussopimusten mukaan Euroopan parlamentilla ei ole roolia varsinaisissa neuvotteluissa, mutta erosopimuksen tekeminen edellyttää sen hyväksyntää. Parlamentti pidetään täysimääräisesti informoituna neuvottelujen kaikissa vaiheissa. Eroneuvotteluista joulukuussa 2016 annetun julkilausuman mukaisesti neuvoston puheenjohtaja tiedottaa EP:tä ja vaihtaa näkemyksiä sen kanssa ennen ja jälkeen YAN-kokousten. Parlamentti on perustanut brexitohjausryhmän, jonka puheenjohtajana on Guy Verhofstad. Parlamentti on hyväksynyt kolme (5.4.2017, 3.10.2017 ja 13.12.2017) eroneuvotteluja koskevaa päätöslauselmaa. Neljäs päätöslauselma hyväksytään ennen maaliskuun Eurooppa-neuvostoa täysistunnossa 12.- 15.3. Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta 16.3.2018 Eduskuntakäsittely Valtioneuvoston E-selvitys E 125/2016 vp E-jatkokirjelmät: EJ 5/2017 vp EJ 7/2017 vp EJ 9/2017 vp EJ 10/2017 vp EJ 25/2017 vp EJ 34/2017 vp EJ 36/2017 vp EJ 38/2017 vp SuVEK 48/2017 vp SuVL 9/2017 vp Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Erityisen tärkeänä EU:n keskuudessa pidetään yhtenäisyyden vaalimista. Eurooppa-neuvoston suuntaviivojen mukaisesti EU:lla on yksi neuvottelija, yksi neuvottelurakenne ja yhdet kannat. Erillisneuvotteluja ei käydä jäsenvaltioiden toimesta eikä muilla foorumeilla.
22(23) Eurooppa-neuvoston (Artikla 50) valmisteluista vastaa yleisten asioiden neuvosto (Artikla 50). Eroneuvotteluja ei käsitellä muissa neuvostokokoonpanoissa, jotta neuvottelujen sektorikohtainen eriytyminen voidaan välttää. Yleisten asioiden neuvosto antaa myös komissiolle yksityiskohtaisemmat neuvotteluohjeet. Neuvottelujen säännöllisestä seurannasta ja ohjauksesta vastaavat neuvoston puolella Coreper II sekä sitä tukemaan perustettu Artikla 50 - työryhmä. SEU 50 artiklan 4 kohdan mukaisesti UK ei osallistu asian käsittelyyn eikä sitä koskevien päätösten tekemiseen. Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johannes Leppo/VNK p. 050 592 8278 Silja Pasanen/VNK EUTORI-tunnus Liitteet Viite
23(23) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Eurooppa-neuvosto, Oikeusvaltioperiaate, talouspolitiikka, YAN Yleisten asioiden neuvosto, brexit OM, SM, UM, VM, VNK EUE, LVM, MMM, OKM, PLM, SP, STM, TEM, TPK, TULLI, VH, VTV, YM