Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) Viite Asia Yleisten asioiden neuvosto , ml. yleisten asioiden neuvosto (50 art.) Suomea edustaa kokouksessa Suomen pysyvä edustaja EU:ssa, suurlähettiläs Marja Rislakki. Kokouksen pääaiheena on Eurooppa-neuvoston valmistelu. Neuvosto keskustelee Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta, jossa käsitellään turvallisuutta ja puolustusta, sosiaalista ulottuvuutta sekä koulutusta ja kulttuuria. Neuvostossa käsiteltävä päätelmäluonnos jaetaan Suomi pitää tärkeänä jatkaa puolustusulottuvuuden kehittämistä (ml. tavoitteellinen jatkotyö pysyvän rakenteellisen yhteistyön toteuttamiseksi sekä työ puolustusteollisen yhteistyöohjelman ja puolustusrahaston viimeistelemiseksi). Myös siviilikriisinhallinnan kehittämiseen tulee panostaa ja lisätä sen tavoitetasoa. Sosiaalisessa ulottuvuudessa on tärkeää, että kasvu ja hyvinvointi kuuluvat kaikille, sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuus toteutuu, nuorisotyöttömyyden ongelmaan löydetään vastauksia ja tasa-arvon toteutumista työelämässä edistetään. Suomi pitää tärkeänä, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa edistetään eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Koulutuksen alalla Suomi tukee Erasmuksen vahvistamista, mutta siten että ohjelman nykyinen integroitu rakenne säilytetään. Eurooppalaisten yliopistojen verkoston luomisessa on varmistettava, ettei tehdä päällekkäistä työtä jo olemassa olevien toimintojen ja ohjelmien kanssa. Digitalisaation ja tekoälyn huomioon ottaminen koulutuksen alalla on keskeistä. Lisäksi neuvoston on määrä hyväksyä toimielinten yhteinen julistus EU:n lainsäädännöllisistä prioriteeteista Yhteinen julistus on Suomen hyväksyttävissä. Osana vuoden 2018 talouspoliittisen ohjausjakson valmistelua komissio esittelee neuvostolle julkistamansa vuotuisen kasvuselvityksen. EU27-kokoonpanossa neuvosto valmistelee Eurooppa-neuvostoa (art. 50). Eurooppa-neuvoston on määrä arvioida komission ja Ison-Britannian yhteisen edistymisraportin sekä komission suosituksen pohjalta neuvotteluissa saavutettua edistystä ja päättää, onko eroneuvottelujen toiseen vaiheeseen siirtyminen mahdollista. Eurooppa-neuvoston on tarkoitus antaa joko neuvottelujen toiseen vaiheeseen siirtymistä koskevat suuntaviivat tai riittämättömän edistyksen toteavat päätelmät. Luonnoksia edistymisraportiksi, suuntaviivoiksi tai päätelmiksi ei ole vielä käytettävissä. Suomen ensimmäiset peruskannat koskien siirtymistä eroneuvottelujen toiseen vaiheeseen on muodostettu muistiossa VNEUS (EJ 34/2017 vp). Suomi ottaa kantaa

2 2(23) edistymisraporttiin ja komission suositukseen, kun ne on saatu. Suomen kantoja täsmennetään myöhemmin Eurooppa-neuvoston suuntaviiva- tai päätelmäluonnoksen pohjalta.

3 Asialista: 3(23) Yleisten asioiden neuvosto Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Muut kuin lainsäädäntöasiat 14. joulukuuta 2017 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston valmistelu: Ehdotus päätelmiksi 3 Keskustelu Eurooppa-neuvoston jatkotoimet 6 Tilannekatsaus Lainsäädäntötyön suunnittelu Yhteinen julistus toimielinten välisestä ohjelmasuunnittelusta 8 Hyväksyminen Eurooppalainen ohjausjakso 2018 Vuotuinen kasvuselvitys 12 Komissio esittelee Muut asiat Yleisten asioiden neuvosto (art. 50) Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo Muut kuin lainsäädäntöasiat 15. joulukuuta 2017 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston (50 art.) valmistelu 14 Neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan toimitettua SEU 50 artiklan mukaisen ilmoituksen Muut asiat ***

4 Yleisten asioiden neuvoston yhteydessä järjestetään lounas EU:n jäsenyysprosessissa mukana olevien maiden kanssa. Myös komissaari Hahn on paikalla. Mitään erityistä keskusteluaihetta ei ole ilmoitettu. 4(23)

5 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Eteläpää Mari(VNK) (23) Asia YAN; Joulukuun Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnos Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta YAN käy keskustelun Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta. Neuvostossa käsiteltävä versio päätelmäluonnoksesta jaetaan jäsenmaille maanantaina Suomi pitää tärkeänä jatkaa puolustusulottuvuuden kehittämistä. Tavoitteellinen jatkotyö pysyvän rakenteellisen yhteistyön toteuttamiseksi sekä työ puolustusteollisen yhteistyöohjelman ja puolustusrahaston viimeistelemiseksi on tarpeen. Myös siviilikriisinhallinnan kehittämiseen tulee panostaa ja lisätä sen tavoitetasoa. Sosiaalisessa ulottuvuudessa on tärkeää, että kasvu ja hyvinvointi kuuluvat kaikille, sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuus toteutuu, nuorisotyöttömyyden ongelmaan löydetään vastauksia ja tasa-arvon toteutumista työelämässä edistetään. Suomi pitää tärkeänä, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa edistetään eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Suomi tukee Erasmuksen vahvistamista, mutta siten että ohjelman nykyinen integroitu rakenne säilytetään. Eurooppalaisten yliopistojen verkoston luomisessa on varmistettava, ettei tehdä päällekkäistä työtä jo olemassa olevien toimintojen ja ohjelmien kanssa. Digitalisaation ja tekoälyn huomioon ottaminen koulutuksen alalla on keskeistä. Pääasiallinen sisältö Joulukuun Eurooppa-neuvostossa aiheina on turvallisuus ja puolustus, sosiaalinen ulottuvuus sekä koulutus ja kulttuuri. Lisäksi päämiehet käyvät EU-johtajien agendan pohjalta keskustelun muuttoliikkeestä

6 6(23) ilman, että siitä annetaan päätelmiä. Eurooppa-neuvoston yhteydessä järjestetään myös eurohuippukokous ja 50 artiklan mukainen Eurooppa-neuvosto. Turvallisuus ja puolustus Eurooppa-neuvoston on tarkoitus todeta pysyvän rakenteellisen yhteistyön käynnistämisen. Se arvioi myös saavutettua kehitystä muissa tähän liittyvistä kysymyksissä, esim. puolustusrahasto, puolustusteollinen ohjelma ja EU-Nato yhteistyö. Sosiaalinen ulottuvuus Päätelmissä todetaan EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisen keskeisiä linjauksia Göteborgissa marraskuussa pidetyn epävirallisen sosiaalihuippukokouksen pohjalta. Esillä on mm. Euroopan sosiaalisen pilarin toimeenpaneminen sekä unionin että jäsenmaiden tasolla, sosiaalisen dialogin edistäminen sekä valmisteltavina olevien muiden sosiaalisten kysymysten eteenpäin vieminen. Koulutus ja kulttuuri Päämiehet kävivät keskustelua koulutuksesta ja kulttuurista EUjohtajien asialistan pohjalta Göteborgissa pidetyllä epävirallisella lounaalla. Tämän pohjalta Eurooppa-neuvosto vetoaa päätelmissään jäsenmaihin, neuvostoon ja komission jatkotyön tekemiseksi mm. seuraavissa kysymyksissä: liikkuvuuden ja vaihto-ohjelmien vahvistaminen, (ml. vahvistettu Erasmus plus), korkeakoulujen strategisen kumppanuuksien vahvistaminen sekä ammattikoulutuksen tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen. Komission esityksiä odotetaan ensi kesään mennessä. Eurooppaneuvosto pyytää myös digitalisaatioon ja teköälyyn liittyvien haasteiden huomioon ottamista koulutuksessa, elinikäisen oppimisen lähestymistavan käsittelyä sekä luovilla aloilla tarvittavan edellytysten vahvistamista. Tätä tullaan tarkastelemaan myös rahoituskysymysneuvotteluissa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunta 7.12.

7 7(23) Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 13862/17 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VNEUS/Eteläpää EUTORI-tunnus Liitteet Viite

8 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Eteläpää Mari(VNK) (23) Asia YAN; Eurooppa-neuvoston seuranta Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Neuvosto saa yhteenvedon Eurooppa-neuvoston päätelmien toimeenpanosta erityisesti joulukuun Eurooppa-neuvostoa silmällä pitäen. Suomi ottaa yhteenvedon tiedoksi. Suomi pitää tarpeellisena tehostaa unionin päätösten toimeenpanoa. Tällä edistetään EU:n legitimiteettiä ja uskottavuutta. Tarvitaan jäsenvaltioiden ja instituutioiden vahvempaa sitoutumista toimeenpanon varmistamiseen. Eurooppa-neuvoston rooli toimeenpanon tehostamisessa on keskeinen. Eurooppa-neuvoston päätelmien tulisi tarpeen mukaan sisältää selkeä vastuunjako kunkin asiakysymyksen seurannan, monitoroinnin ja raportoinnin osalta. Keskeisiä asiakokonaisuuksia koskeva seurantamekanismi olisi hyödyllinen. Sihteeristöllä tulisi olla keskeinen rooli tämän osalta jatkuvuuden turvaamiseksi. YAN:lla on tärkeä rooli seurannan varmistamisessa, erityisesti horisontaalisten kysymysten osalta. Sektorineuvostojen tulisi vastaavasti varmistaa keskeisten sektorikohtaisten asiakysymysten seurantaa. Eurooppa-neuvoston, yleisten asioiden neuvoston ja sektorineuvostojen välisen vuorovaikutuksen on oltava koordinoitua ja tehokasta. Toimeenpanon tehostaminen edellyttää myös, että komissio tekee tarvittavat aloitteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, että EU:n lainsäädäntömenettelyssä tuotetaan vähemmän mutta parempaa sääntelyä ja että jäsenvaltiot kantavat vastuunsa EU-sääntelyn oikeaaikaisesta täytäntöönpanosta ja oikeasta soveltamisesta. Komission

9 9(23) tulisi hyödyntää täysimääräisesti EU-sääntelyn täytäntöönpanon ja soveltamisen valvontaan liittyvät välineet, mukaan lukien rakentava dialogi jäsenvaltioiden kanssa. Pääasiallinen sisältö Tilannekatsauksen taustana on neuvoston sihteeristön laatima yhteenveto Eurooppa-neuvoston päätelmistä. Työdokumentissa käydään läpi tilanne muuttoliikkeen, digitaalisen Euroopan, turvallisuuden ja puolustuksen sekä ulkosuhteiden osalta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat WK 14365/2017 INIT Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus VNEUS/Eteläpää Liitteet Viite

10 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) (23) Asia Lainsäädäntötyön suunnittelu; toimielinten yhteinen julistus EU:n lainsäädännöllisistä prioriteeteista Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Yleisten asioiden neuvoston on tarkoitus hyväksyä toimielinten yhteinen julistus EU:n lainsäädännöllisistä prioriteeteista (eli seuraaviin Euroopan parlamentin vaaleihin asti). Parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien on määrä allekirjoittaa julistus joulukuun aikana. Yleisten asioiden neuvosto keskusteli komission vuoden 2018 työohjelmasta Puheenjohtaja Viro sekä tulevat puheenjohtajat Bulgaria ja Itävalta ovat vaihtaneet tältä pohjalta näkemyksiä Euroopan parlamentin ja komission kanssa toimielinten yhteisestä julistuksesta. Alustava yhteisymmärrys julistusluonnoksesta saavutettiin Luonnosta käsitellään vielä Coreperissa ennen yleisten asioiden neuvostoa. Yhteinen julistus on Suomen hyväksyttävissä. Julistus on pääpiirteissään linjassa valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategian 2018 kanssa (E 106/2017 vp, ). Vaikuttamisstrategiassa on linjattu Suomen EU-vaikuttamisen painopisteitä kevääseen 2019 asti. EU-vaikuttamisstrategian mukaan Suomi edistää yhteisten arvojen kunnioittamista ja sääntelyn toimivuuden parantamista. Temaattisina painopisteinä EU-vaikuttamisstrategiassa korostetaan kasvun ja kilpailukyvyn edistämistä (ml. toimivat sisämarkkinat ja digitaalinen talous, teollisuuden murros ja kasvualat biotalous ja kiertotalous, joustava ja tasa-arvoinen työelämä sekä sosiaalinen ulottuvuus, ilmasto ja puhdas energia sekä tuleva monivuotinen

11 11(23) rahoituskehys), terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjunta, unionin ulkoisen toiminnan ja turvallisuuden vahvistaminen sekä muuttoliikkeeseen vastaaminen. Suomen kantoja muuttoliikkeen hallintaan on linjattu E-kirjeessä E 103/2017 vp ( ). Yhtenä EU-vaikuttamisstrategian keskeisenä tavoitteena on EU:n yhteisen kauppapolitiikan vahvistaminen. Suomi edistää avointa ja sääntöihin perustuvaa kauppajärjestelmää, globaalien arvoketjujen huomioimista kauppapolitiikassa sekä sovittujen sääntöjen ja sitoumusten tehokasta toimeenpanoa. Kyse ei ole lainsäädännöllisestä prioriteetista. Olisi kuitenkin ollut suotavaa, että asiakokonaisuus olisi mainittu julistuksen loppuosassa yhtenä muista tärkeistä kysymyksistä. Suomen kantoja EMU:n kehittämiseen ja pankkiunionin loppuunsaattamiseen on linjattu E-kirjeissä E 80/2017 vp ( ) ja E 95/2017 vp ( ). Tämän mukaisesti vasta konkreettisen ja selvästi todennetun pankkisektorin merkittävän riskien vähentämisen ja tasaamisen jälkeen on mahdollista edetä kohti yhteistä talletussuojaa ja kriisinratkaisurahaston pysyvää varautumisjärjestelyä. Julistuksen muotoilu ei ole tältä osin paras mahdollinen. Myös neuvoston aiemman tulkinnan valossa voidaan kuitenkin katsoa se, ettei se ole ristiriidassa Suomen tavoitteiden kanssa. Pääasiallinen sisältö Julistusluonnoksessa korostetaan toimielinten valmiutta työskennellä yhdessä entistä vahvemman, yhtenäisemmän ja demokraattisemman unionin kehittämiseksi. Julistuksessa painotetaan, että päähuomion tulee olla tulosten tuottamisessa ennen seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja. Yleisinä tavoitteina mainitaan inklusiivisempi ja yhtenäisempi EU sekä eteenpäin katsova ja tasapainoinen uusi EU:n monivuotinen rahoituskehys. Lainsäädäntöprosessissa ensisijaisina käsiteltävät aloitteet on jaettu seitsemään osa-alueeseen: 1) Kansalaisten turvallisuuden tehokkaampi suojelu (jäsenvaltioiden viranomaiset tietävät, ketkä ylittävät EU:n yhteiset ulkorajat, EU:n turvallisuustietojärjestelmät ovat yhteentoimivia, rikosrekisteritiedot ovat saatavilla, rajaturvallisuus ja muuttoliikkeen hallinta varmistetaan, terrorismin ja rahanpesun torjunnan välineitä vahvistetaan sekä EU:n puolustusteollisuuden kilpailu- ja innovaatiokykyä tuetaan Euroopan puolustusrahaston kautta) 2) Muuttoliikepolitiikan uudistaminen ja kehittäminen vastuunkannon ja solidaarisuuden hengessä (yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen, ml. Dublin ja laillista muuttoliikettä koskeva paketti) 3) Työllisyyden, kasvun ja investointien edistäminen (ml. kaupan suojatoimien nykyaikaistaminen, eteneminen ulkomaisten suorien

12 12(23) investointien seurannassa, jätehuollon parantaminen osana kiertotaloutta, pyrkimykset syventää EMU:a sekä pankkiunionin loppuunsaattaminen siten, että tasapainotetaan riskinjakoa ja riskien vähentämistä) 4) EU:n sosiaalinen ulottuvuus (ml. pyrkimykset parantaa sosiaaliturvajärjestelmien koordinaatiota, työntekijöiden terveyden suojelu ja tasapuolinen kohtelu työmarkkinoilla nykyaikaistettujen lähetettyjä työntekijöitä koskevien sääntöjen kautta ja parantamalla rajat ylittävää toimeenpanoa) 5) Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen (ml. televiestintäsääntöjen päivittäminen, kuluttajansuojaan ja etämyyntiin liittyvät kysymykset sekä kyberturvallisuuden vahvistaminen) 6) Kunnianhimoinen energiaunioni ja eteenpäin katsova ilmastopolitiikka (ml ilmasto- ja energiakehyksen toimeenpano, Pariisin ilmastosopimuksen seuranta) 7) EU:n demokraattisen hyväksyttävyyden vahvistaminen (ml. EUkansalaisaloitteen toimivuuden parantaminen ja läpinäkyvyyden lisääminen poliittisten puolueiden rahoituksessa) Lisäksi julistuksessa nostetaan esille mm. yhteisten arvojen, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien edistäminen, veronkierron vastaiset toimet, oikeudenmukaisen ja riittävän tasoisen sosiaalisen suojelun varmistaminen, eurooppalaisten intressien ajaminen globaalitasolla, EU:n panos vakauteen, rauhaan ja turvallisuuteen sekä tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen varmistaen samalla tietosuojan, digitaaliseen sisältöön kohdistuvien oikeuksien ja eettisten standardien korkean tason. Julistuksessa korostetaan myös työn jatkamista pöydällä olevien hankkeiden osalta sekä olemassa olevan EU-sääntelyn asianmukaista täytäntöönpanoa ja soveltamisen valvontaa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Toimielinten välisellä sopimuksella paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, ) toimielimet sopivat tehostavansa unionin vuotuista ja monivuotista ohjelmasuunnittelua noudattaen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan komissio tekee aloitteet unionin vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi. Komissio käy Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa vuoropuhelua sekä ennen vuotuisen työohjelmansa hyväksymistä että sen jälkeen. Tämä kattaa näkemysten vaihdon ennen komission aiekirjettä, aiekirjeen pohjalta sekä jo hyväksytystä työohjelmasta.

13 13(23) Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston vuoropuhelun kussakin vaiheessa esittämät näkemykset, mukaan lukien niiden pyytämät aloitteet. Komission työohjelman pohjalta toimielimet vaihtavat näkemyksiä tulevan vuoden aloitteista ja sopivat vuotuista toimielintenvälistä ohjelmasuunnittelua koskevasta yhteisestä julistuksesta. Siinä yksilöidään poliittisesti merkittävimmät asiat, joita olisi käsiteltävä lainsäädäntöprosessissa ensisijaisina. Toimielimet seuraavat säännöllisesti koko vuoden ajan yhteisen julistuksen täytäntöönpanoa. Monivuotista ohjelmasuunnittelua koskevia periaatteita on sovellettu komission valmistellessa vuosien 2017 ja 2018 työohjelmia. Toimielimet antoivat joulukuussa 2016 yhteisen julkistuksen vuoden 2017 lainsäädännöllisistä prioriteeteista. Sen täytäntöönpanon seuranta on käynnissä. Käsittely Euroopan parlamentissa Komission vuoden 2018 työohjelmasta keskusteltiin Euroopan parlamentin täysistunnossa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 15073/17 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Heli Siivola (VNEUS), Jaana Jokelainen (VNEUS), Heidi Kaila (VNEUS),

14 EUTORI-tunnus 14(23) Jussi Lindgren (VNEUS), Lauratuulia Lehtinen (VNEUS), Liitteet Viite

15 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM KO Pääkkönen Jenni(VM) JULKINEN 15(23) Asia YAN: Eurooppalainen ohjausjakso 2018 Vuotuinen kasvuselvitys Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus - Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Vuosittaisen eurooppalaisen talouden ohjausjakson käynnistää komission marraskuussa julkaisemat vuotuinen kasvuselvitys (Annual Growth Survey, AGS), hälytysmekanismiraportti (Alert Mechanism Report, AMR) ja komission esitys euroalueen suosituksiksi (Euro Area Recommendation, EAR). Komissio esittelee neuvostossa julkistamansa vuotuisen kasvuselvityksen. Asiakohta on osa vuoden 2018 ohjausjakson valmistelua. Vuotuinen kasvuselvitys annetaan tiedoksi ja keskustelun herättäjäksi. Suomi pitää komission 2018 kasvuselvityksen painopisteitä oikeansuuntaisina. Komission vuotuinen kasvustrategia linjaa talouden ja sosiaaliset prioriteetit EU:lle ja jäsenmaille seuraavalle vuodelle. Tuore kasvuselvitys tukeutuu viime vuoden selvityksen tavoin kasvua tukevaan kolmoisstrategiaan: investointien vauhdittamiseen, rakenneuudistusten läpiviemiseen sekä vastuulliseen finanssipolitiikkaan. Elpyvä talouskasvu luo mahdollisuuden edistää rakenteellisia uudistuksia. Uudistuksia tulisi käyttää kasvua tukevien investointien edistämiseen mm. liiketoimintaympäristöä kehittämällä ja käyttämällä julkista rahaa yksityisen investointirahoituksen vipuna. Investoinneilla ja rakenteellisilla uudistuksilla tulisi myös tukea innovaatioita ja kilpailukykyä, pyrkiä parantamaan työmarkkinoiden toimintaa, modernisoida sosiaaliturvajärjestelmää ja auttaa ihmisiä hankkimaan muuttuvilla työmarkkinoilla tarvittavia taitoja. Lisäksi komissio korostaa mm. tehokkaan ja reilun verojärjestelmän, vahvempien ja

16 16(23) tehokkaampien julkisten instituutioiden sekä rahoitusmarkkinoiden integraation vahvistamisen tärkeyttä. Komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaan vastuullinen finanssipolitiikka tarkoittaa kutakuinkin neutraalia finanssipolitiikan viritystä euroalueella. Komission arvion mukaan jäsenmaiden tulee rakentaa ja vahvistaa puskureita mahdollisia tulevia kriisejä vastaan. Maiden tulisi ryhtyä toimiin mahdollista koron nousua ja siitä seuraavia kasvavia korkomenoja kohtaan. Budjettiin tulisi raivata tilaa kasvaville julkisille investoinneille, joilla tuetaan potentiaalista kasvua tulevaisuudessa. Talous- ja finanssipolitiikan tavoitteena tulee olla julkisten menojen parempi laatu sekä tehokkaampi ja reilumpi verotus. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - (COM(2017) 674 final ) Draft Joint Employment Report from the Commission and the Council - Annual growth survey Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/EUS, finanssineuvos Marketta Henriksson, p VM/KO, neuvotteleva virkamies Jenni Pääkkönen, p VM/BO, finanssineuvos Jenni Kellokumpu, p VM/KO, finanssineuvos Marja Paavonen, p

17 17(23) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

18 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Leppo Johannes(VNK) (23) Asia ISON-BRITANNIAN EROPROSESSI EU:STA Kokous Yleisten asioiden neuvosto (Artikla 50) U/E/UTP-tunnus E 125/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Joulukuun Eurooppa-neuvosto (Artikla 50) arvioi neuvotteluissa saavutettua edistystä ja päättää, onko eroneuvottelujen toiseen vaiheeseen siirtyminen mahdollista. Tämä merkitsisi siirtymäajan järjestelyjä koskevien neuvottelujen aloittamista sekä alustavien ja valmistelevien keskustelujen käynnistämistä tulevan suhteen puitteista. Eurooppa-neuvoston päätös on tarkoitus tehdä EU:n pääneuvottelijana toimivan komission ja UK:n yhteisen edistymisraportin sekä komission suosituksen pohjalta. Komissio ja UK eivät päässeet yhteisymmärrykseen edistymisraportin sisällöstä. Keskustelut jatkuvat näillä näkymin 6. ja/tai Tarkoituksena on, että Eurooppa-neuvosto antaa joko neuvottelujen toiseen vaiheeseen siirtymistä koskevat suuntaviivat tai riittämättömän edistyksen toteavat päätelmät. Luonnoksia edistymisraportiksi, suuntaviivoiksi tai päätelmiksi ei vielä ole käytettävissä. Suomen kanta Suomen ensimmäiset peruskannat koskien siirtymistä eroneuvottelujen toiseen vaiheeseen on muodostettu muistiossa VNEUS (EJ 34/2017 vp). Suomi ottaa kantaa edistymisraporttiin ja komission suositukseen kun ne on saatu.

19 Suomen kantoja täsmennetään myöhemmin Eurooppa-neuvoston suuntaviiva- tai päätelmäluonnoksen pohjalta. 19(23) Pääasiallinen sisältö Neuvottelutilanteesta, mahdollisista siirtymäajan järjestelyistä ja tulevan suhteen yleisistä puitteista on annettu kattava kuvaus EUministerivaliokunnan käsittelemässä muistiossa VNEUS (EJ 34/2017 vp). EU haluaa erosta järjestäytyneen ja hallitun. Tästä syystä Eurooppaneuvosto päätti huhtikuussa 2017 antamissaan suuntaviivoissa eroneuvottelujen jaksottamisesta kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa EU neuvottelee vain SEU 50 -artiklan mukaisen erosopimuksen keskeisistä asioista. Tärkeimmät näistä ovat kansalaisten saavutetut oikeudet, rahoitusratkaisu sekä Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen raja. Toisessa vaiheessa aloitetaan neuvottelut mahdollisista siirtymäajan järjestelyistä sekä alustavat ja valmistelevat keskustelut tulevan uuden suhteen puitteista. Lisäksi jatketaan neuvotteluja avoinna olevista erosopimuksen kysymyksistä. Toiseen vaiheeseen voidaan siirtyä vasta, kun erosopimuksen keskeisissä asioissa on edistytty riittävästi. Kyse on poliittisesta päätöksestä, jonka Eurooppa-neuvosto tekee Artikla 50 - kokoonpanossa yksimielisesti. Komission UK:n oli tarkoitus hyväksyä yhteinen raportti neuvotteluissa saavutetusta edistyksestä. Tässä ei onnistuttu. Keskusteluja jatketaan näillä näkymin 6. ja/tai Vaikeimmaksi kysymykseksi on noussut Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen raja. Tässä EU:n ja UK:n näkemykset ovat periaatetasolla yhteneväiset: tavoitteena on Pitkänperjantain rauhansopimuksen ja yhteisen matkustusalueen turvaaminen. Kova raja haluttaisiin välttää. UK:n lähtiessä sisämarkkinoilta ja tulliliitosta, on vaikeaksi kysymykseksi muodostunut mm. tavaroiden liikkuminen EU:n ulkorajan yli. Pohjoisen ja etelän välinen yhteistyö on Irlannin saarella pitkälti perustunut yhteiseen EU-lainsäädäntöön. Toiseksi haastavaksi kysymykseksi neuvotteluissa on näin ollen osoittautunut se, miten kysymys eropäivän jälkeen väistämättä syntyvistä sääntelyeroista voidaan ratkaista. Mikäli Eurooppa-neuvosto katsoo, että riittävä edistys on saavutettu, antanee se uudet suuntaviivat, jotka täydentäisivät ja täsmentäisivät Eurooppa-neuvoston huhtikuussa 2017 tekemiä linjauksia. Mahdollisissa uusissa suuntaviivoissa olisi kysymys lähinnä jatkotyötä ohjaavista yleisistä periaatteista, ei yksityiskohtaisesta esityksestä tulevaksi suhteeksi. Suuntaviivojen hyväksymisen jälkeen todennäköisesti annettaisiin komissiolle tarkemmat neuvotteluohjeet siirtymäaikaa koskevien neuvottelujen käymiseksi ja jatkettaisiin sekä avoinna olevista

20 20(23) erosopimuksen yksityiskohdista neuvottelemista että EU:n sisäisiä keskusteluja tulevan suhteen puitteista. EU:n tavoitteena on edelleen lokakuun 2018 Eurooppa-neuvostoon mennessä saavuttaa UK:n kanssa sopu erosopimuksesta ja tarvittavista siirtymäajan järjestelyistä. Lisäksi tavoitteena on antaa tuolloin alustavien ja valmistelevien keskustelujen pohjalta poliittinen julistus tai lausuma tulevan suhteen puitteista. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEU 50 artikla antaa toimivallan sopia eron järjestämisen kannalta välttämättömistä määräyksistä ja siirtymäjärjestelyistä. 50 artiklan mukaan erosopimuksessa on myös otettava huomioon tulevan suhteen puitteet. Erosopimus on EU:n ja UK:n välinen sopimus, jonka tekee unionin puolesta neuvosto vahvistetulla määräenemmistöllä Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Erosopimuksen voimaantulo ei edellytä jäsenvaltioiden kansallisia ratifiointeja. Siitä ei voi tulla ns. sekasopimusta. Käsittely Euroopan parlamentissa Perussopimusten mukaan Euroopan parlamentilla ei ole roolia varsinaisissa neuvotteluissa, mutta erosopimuksen tekeminen edellyttää sen hyväksyntää. Parlamentti pidetään täysimääräisesti informoituna neuvottelujen kaikissa vaiheissa. Eroneuvotteluista joulukuussa 2016 annetun EU 27 -julkilausuman mukaan neuvoston puheenjohtaja tiedottaa EP:tä ja vaihtaa näkemyksiä sen kanssa ennen ja jälkeen YAN-kokousten. Parlamentti hyväksyi eroneuvotteluja koskevan päätöslauselman. Parlamentti hyväksyi selkeällä äänten enemmistöllä (557 puolesta, 92 vastaan, 26 tyhjää) neuvottelutilannetta koskevan päätöslauselman. Siinä todettiin, ettei riittävää edistystä neuvottelujen toiseen vaiheeseen siirtymiseksi ole parlamentin mielestä toistaiseksi saavutettu. Täysistunto keskustelee (13.12.) neuvottelutilanteesta ennen Eurooppa-neuvostoa. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunta 7.12.

21 21(23) Suuri valiokunta Valtioneuvoston E-selvitys E 125/2016 vp E-jatkokirjelmät: EJ 5/2017 vp EJ 7/2016 vp EJ 9/2017 vp EJ 10/2017 vp EJ 25/2017 vp EJ 34/2017 vp SuVEK 48/2017 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Erityisen tärkeänä EU:n keskuudessa pidetään yhtenäisyyden vaalimista. Eurooppa-neuvoston suuntaviivojen mukaisesti EU:lla on yksi neuvottelija, yksi neuvottelurakenne ja yhdet kannat. Erillisneuvotteluja ei käydä jäsenvaltioiden toimesta eikä muilla foorumeilla. Eurooppa-neuvoston valmisteluista vastaa yleisten asioiden neuvosto (Artikla 50 -kokoonpanossa). Eroneuvotteluja ei käsitellä muissa neuvostokokoonpanoissa, jotta neuvottelujen sektorikohtainen eriytyminen voidaan välttää. Neuvottelujen säännöllisestä seurannasta ja ohjauksesta vastaavat neuvoston puolella Coreper II sekä sitä tukemaan perustettu Artikla 50 -työryhmä. Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johannes Leppo/VNK p Silja Pasanen/VNK EUTORI-tunnus Liitteet

22 Viite 22(23)

23 23(23) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi brexit, Eurooppa-neuvosto, toimielinten väliset suhteet, YAN Yleisten asioiden neuvosto, talouspolitiikka, laajentuminen UM, VM, VNK ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TK, TPK, TULLI, VH, VTV, YM