MAATALOUSTILASTOTIEDOTE

MAATALOUSTILASTOTIEDOTE Jordbruksstatistisk rapport Agricultural Statistical Bulletin 1/2008 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcentral Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry Helsinki 2008 ISSN 1239-0801

1 Viljelykasvien sato vuonna 2007 Skörden av odlingsväxter 2007 Yield of main crops 2007 Vuoden 2007 sato oli hyvä sekä määrältään että laadultaan Kesän 2007 kasvuolot olivat viljoille suotuisat ja viljasato oli Suomen historian toiseksi suurin. Vuoden 2007 viljasato oli 4,1 miljardia kiloa eli 9 % suurempi kuin vuonna 2006. Sadon lisäys johtui suurimmaksi osaksi edellisvuotta paremmista hehtaarisadoista, sillä viljoja korjattiin pari prosenttia pienemmältä alalta kuin vuonna 2006. Eviran laatuanalyysien perusteella viljasato oli myös laadullisesti hyvä. Vehnästä 51 % ja rukiista 84 % täytti myllykelpoiselle viljalle asetetut vaatimukset. Mallasohrasta 42 % taas ylitti mallastukseen vaaditut rajat. Evira käyttää laadun määrityksissä yleisesti käytössä olevia laatuvaatimuksia, mutta ne voivat hieman poiketa ostajien käyttämistä laaturajoista. Kuvio 1. Viljakasvien sadot 1995-2007 Skörden av sädesväxter åren 1995-2007 Yield of the grain crops and in 1995-2007 Milj. kg 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Ruis Råg Rye Vehnä Vete Wheat Kaura Havre Oats Ohra Korn Barley

2 Leipäviljasato nousi 20 % Leipäviljasato oli 20 % suurempi kuin edellisenä syksynä. Pääosa siitä oli vehnää, 797 miljoonaa kiloa ja loppuosa ruista, 87 miljoonaa kiloa. Leipäviljan suuri sato johtui ennen kaikkea paremmista satotasoista, mutta myös suuremmista viljelyaloista. Vehnää korjattiin 5 % suuremmalta alalta kuin vuonna 2006. Kevätvehnän viljelyala oli tosin hieman (- 3 %) pienempi kuin edellisvuonna, mutta syysvehnän viljelyala kasvoi 78 %. Rukiilla puintiala nousi peräti 45 % ja oli toiseksi suurin tällä vuosikymmenellä. Sekä vehnällä että rukiilla hehtaarisato oli hyvä: noin 400 kg/ha suurempi kuin edellisenä vuonna. Vehnän keskimääräinen hehtaarisato oli 3 930 kg/ha, kun rukiilla se oli 2 740 kg/ha. Vehnäsato (797 milj. kg.) oli 16 % edellistä satoa suurempi. Lisäystä vehnäsatoon oli lähes 113 miljoonaa kiloa. Vehnän tuotanto on keskittynyt Suomessa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen TE-keskusten alueilla, joissa tuotettiin lähes 60 % koko vehnäsadosta. Ruista saatiin 87 miljoonaa kiloa eli 70 % enemmän kuin vuonna 2006. Tästä huolimatta emme ole omavaraisia rukiin osalta, sillä sen vuotuinen käyttö on noin 100 miljoonaa kiloa. Rukiin päätuotantoalueita olivat Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Häme. Tältä alueelta korjattiin 55 % Suomen rukiista. Mallasohran sato nousi, rehuohran laski Ohrasato oli lähes 2 miljardia kiloa, joka on lähes puolet koko viljasadosta. Lisäystä edellisen vuoden satoon oli noin prosentti. Lisäys johtui edellisvuotta suuremmasta hehtaarisadosta, sillä ohraa korjattiin 5 % pienemmältä alalta kuin edellisvuonna. Rehuohran sato oli itse asiassa kaksi prosenttia edellisvuotta pienempi, mutta mallasohran sato oli lähes 10 % edellisvuotta suurempi. Rehuohran tuotanto on keskittynyt Pohjanmaalle (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa), jossa tuotetaan 45 % rehuohrasta. Mallasohran tuotanto on sen sijaan keskittynyt samoille alueille kuin leipäviljan tuotanto: Varsinais-Suomeen, Hämeeseen ja Uudellemaalle, joissa tuotettiin peräti 75 % mallasohrasta. Kaurasato oli 1,2 miljardia kiloa eli lähes 200 miljoonaa kiloa (19 %) enemmän kuin vuonna 2006. Kauraa korjattiin lähes yhtä suurelta alalta kuin edellisenä vuonna. Sadonlisä johtui siten kokonaan paremmasta hehtaarisadosta. Hehtaarisato nousi vajaasta 3 000 kilosta reiluun 3 500 kiloon. Tuorevilja yleistyy? Osa viljasta korjattiin kotieläinten rehuksi joko tuoresäilöviljana tai kokoviljasäilörehuna. Kokoviljasäilörehu korjataan tuoreviljana niittämällä tähkimisen jälkeen koko viljakasvusto, kun taas tuoresäilövilja puidaan tuoresäilöntää varten jyvinä (esim. murskevilja). Pääosa tuoreviljasta oli ohraa ja kauraa, mutta osa oli vehnää tai seosviljaa. Viljelijäkyselyn tietojen perusteella vilja-alasta noin 3 % eli 34 600 hehtaaria korjattiin tuoreviljana. Tuorevilja-alat ovat hieman epätarkempia kuin muiden satotilaston kasvien alat, sillä korjuualat perustuvat kokonaan viljelijäkyselyn tuloksiin kun taas muiden kasvien osalta voidaan käyttää hyväksi myös tukihaussa ilmoitettuja kylvöaloja. Tuoreviljana korjattu vilja-ala ja -sato sisältyivät aiemmin ko. viljan alaan ja satoon, kun se nyt on vähennetty kuivaviljana korjatusta sadosta. Sokerijuurikasalan raju lasku - hehtaarisadot huippuluokkaa Sokerijuurikasta korjattiin 16 000 hehtaarilta. Sokerijuurikkaan ala on puolittunut kahdessa vuodessa. Kahden viime vuoden aikana sokerijuurikkaan hehtaarisato on ollut ennätyskorkea. Syksyllä 2007 hehtaarilta korjattiin keskimäärin 42 180 kiloa, kun vuonna 2006 satoa saatiin 39 950 kiloa. Sokerijuurikkaan kymmenen vuoden keskisato (1997-2006) on 34 560 kiloa. Vuonna 2007 sokerijuurikkaan hehtaarisato oli 22 % korkeampi kuin keskisato. Sokerijuurikassato oli 673 miljoonaa kiloa, joka on 29 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tuotanto on hyvin keskittynyttä, sillä Varsinais-Suomessa tuotetaan 43 % ja Satakunnassa 30 % Suomen sokerijuurikkaasta. Tuotanto on keskittynyt Suomen ainoan sokeritehtaan, Säkylän sokeritehtaan, läheisyyteen. Rypsisato kärsi kirpoista Poikkeuksellisen suuri kirppojen määrä verotti rypsisatoa, joka oli 30 % pienempi kuin vuonna 2006. Sato pieneni myös 21 % pienemmän korjuualan vuoksi. Rapsisato sen sijaan kasvoi 63 %. Sitä korjattiin 51 % suuremmalta alalta kuin edellisvuonna ja satotasokin (kg/ha) oli 10 % parempi. Rypsiä korjattiin kaikkiaan 95 ja rapsia 18 miljoonaa kiloa. Heikon nurmisatovuoden jälkeen hyvä satovuosi Vuoden 2006 kuivuuden kutistama nurmisato ei saanut jatkoa. Säilörehua korjattiin vuonna 2007 peräti 63 % enemmän kuin edellisvuonna. Säilörehua sekä korjattiin suuremmalta alalta (+ 14 %) että saatiin parempia hehtaarisatoja (+40 %). Pohjois- Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla tehdään eniten säilörehua ja siellä lähes kaikki korjataan esikuivattuna. Pääosa säilörehusta korjataan esikuivattuna, sillä enää 1/6 säilörehusta on tuoresäilörehua.

3 Kuvio 2. Eräiden viljelykasvien kokonaissato alueittain 2007 Totalskörden av några odlingsväxter områdesvis 2007 Production of some main crops by Employment and Economic Development Centre 2007

4 Taulukko 1. Viljelykasvien sato vuonna 2007 Skörden av odlingsväxter 2007 Yield of the main crops in 2007 2007 2006 2007-2006 Keskisato Viljelykasvi Ala Sato Ala Sato +-/ed.vuosi Skörden Odlindsväxt Areal Skörd Areal Skörd Föreg.år i medeltal Crop Area Yield Area Yield Previous year Average yield 1997-2006 milj. kg milj. kg milj. kg 1 000 ha kg/ha million kg 1 000 ha kg/ha million kg million kg % kg/ha Vehnä - Vete - Wheat 202,6 3 930 796,8 192,3 3 560 684,1 112,7 16 3 340 Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat 36,0 4 290 154,4 20,2 3 100 62,7 91,7 146 3 400 Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 3) 166,6 3 860 642,4 172,1 3 610 621,4 21,0 3 3 330 Ruis - Råg - Rye 1) 31,7 2 740 86,7 21,8 2 330 50,9 35,8 70 2 190 Leipävilja yhteensä - Brödsäd totalt - Bread grain, total 234,3 3 770 883,5 214,1 3 430 735,0 148,5 20 3 180 Ohra - Korn - Barley 533,3 3 720 1 984,4 563,5 3 500 1 972,1 12,3 1 3 220 Rehuohra - Foderkorn - Feed barley 3) 403,5 3 640 1 469,1 430,8 3 480 1 498,2-29,1-2 3 150 Mallasohra - Maltkorn - Malt barley 129,8 3 970 515,3 132,7 3 570 473,9 41,3 9 3 430 Kaura - Havre - Oats 3) 347,4 3 520 1 222,0 352,7 2 920 1 028,8 193,2 19 3 060 Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops 3) 15,2 2 880 43,9 18,8 2 730 51,4-7,5-15 2 780 Korsivilja - Stråsäd - Cereals 11,4 2 910 33,2 15,2 2 830 43,0-9,8-23 2 990 Palkokasvi + korsivilja - Baljväxt + stråsäd - Legumes + cereal 3,8 2 800 10,7 3,6 2 330 8,5 2,2 26 2 240 Rehuvilja yhteensä - Fodersäd totalt - Feed grain, total 2) 895,9 3 630 3 250,3 935,0 3 260 3 052,3 197,9 6 3 150 Muut viljat - Andra sädesslag - Other grain 1,3 2 610 3,5 1,4 1 850 2,6 0,9 33 2 120 Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total 1 131,5 3 660 4 137,3 1 150,6 3 290 3 790,0 347,3 9 3 160 Rypsi ja rapsi - Ryps och raps - Turnip rape and rape 89,5 1 270 113,6 106,9 1 390 148,3-34,7-23 1 350 Rypsi - Ryps - Turnip Rape 78,5 1 210 95,2 99,6 1 380 137,0-41,8-30 1 340 Rapsi - Raps - Rape 11,0 1 670 18,3 7,3 1 540 11,2 7,1 63 1 740 Ruistankio - Oljedådra - Camelina 1,9 930 1,8 5,3 1 280 6,8-5,0-73.. Peruna - Potatis - Potatoes 27,3 25 730 701,6 28,0 20 530 575,7 125,9 22 23 140 Sokerijuurikas - Sockerbeta - Sugar beet 16,0 42 180 673,1 23,8 39 950 952,0-278,9-29 34 560 Herne - Ärter - Peas 4,4 2 450 10,7 4,2 2 120 8,8 1,9 22 2 040

5 Taulukko 1. Jatk. - Forts. - Cont. 2007 2006 2007-2006 Keskisato Viljelykasvi Ala Sato Kuiva- Ala Sato Kuiva- +-/ed.vuosi Skörden Odlindsväxt Areal Skörd aine Areal Skörd aine Föreg.år i medeltal Crop Area Yield Torr- Area Yield Torr- Previous year Average yield substans substans 1996-2005 Dry Dry matter matter milj. kg milj. kg milj. kg 1 000 ha kg/ha million kg % 1 000 ha kg/ha million kg % million kg % kg/ha Nurmikasvit - Vallväxter - Forage crops Tuorerehu - Grönfoder - Green fodder 11,9 9 260 110,2 21 15,0 9 070 135,8 29-25,6-19 11 010 Kuivaheinä - Torrhö - Hay 102,4 3 740 382,6 125,4 3 330 417,2-34,5-8 3 580 Säilörehu - Ensilage Silage 438,0 18 990 8 318,9 32 384,4 13 270 5 102,3 36 3 216,7 63 17 610 Tuoresäilörehu - Ensilage, färskensilering - Silage, fresh 72,1 9 260 1 392,8 24 110,8 9 070 1 506,1 29-113,4-8.. Esikuivattu säilörehu - Ensilage, förtorkning - Silage, dried 365,9 18 930 6 926,1 33 273,6 13 140 3 596,1 39 3 330,0 93.. Nurmikasvien siemen - Vallväxtfrö - Grass seed Timotei -Timotej - Timothy 6,6 390 2,6 6,2 510 3,2-0,6-18 400 Vihantavilja - Sädesgrönfoder - Whole crop cereals Tuorerehu - Grönfoder - green fodder 1,0 5 540 5,4 31 1,2 6 880 8,5 25-3,2-37.. Säilörehu - Ensilage - Silage 4,3 10 390 44,4 30 2,7 6 060 16,6 31 27,8 167.. Kokoviljasäilörehu - Helsädesensilage - Cereals harvested green 6,4 7 420 47,8............ Tuoresäilövilja - Ensilerad spannmål - Cereals harvested green 28,1 3 970 111,7............ 1) Sisältää syys- ja kevätrukiin - Inkl. höst- och vårvete - Incl. winter- and spring rye 2) Sisältää mallasohran - Inkl. maltkorn - Incl. malting barley 3) Alasta on vähennetty kokoviljasäilörehuna ja tuoresäilöviljana korjattu ala - Man har också dragit ifrån de arealer som skördats som helsädesoch färskensilage - Excl. cereals harvested green.

6 Taulukko 2. Leipäviljan sato alueittain 2007 Skörden av brödsäd områdesvis 2007 Yield of bread grain by Employment and Economic Development Centre 2007 Työvoima- ja Syysvehnä Kevätvehnä 1) Vehnä yhteensä elinkeinokeskus Höstvete Vårvete Vete totalt Arbetskrafts- och Winter wheat Spring wheat Wheat total näringscentral Ala Sato Ala Sato Ala Sato Employment and Areal Skörd Areal Skörd Areal Skörd Economic Develop- Area Yield Area Yield Area Yield ment Centre milj. kg milj. kg milj. kg 1 000 ha kg/ha million kg 1 000 ha kg/ha million kg 1 000 ha kg/ha million kg Uudenmaan 6,0 4 410 26,7 44,7 4 100 183,0 50,7 4 130 209,7 Varsinais-Suomen 18,2 4 380 79,7 48,8 3 770 183,8 67,0 3 930 263,6 Satakunnan 1,4 4 330 5,9 8,3 4 070 33,9 9,7 4 110 39,8 Hämeen 4,1 4 160 17,0 14,1 3 840 54,1 18,2 3 910 71,1 Pirkanmaan 2,7 4 010 10,7 8,2 3 260 26,7 10,9 3 440 37,4 Kaakkois-Suomen 1,7 3 890 6,6 14,7 3 940 57,8 16,3 3 930 64,3 Etelä-Savon 0,0.... 1,1 3 150 3,4 1,1 3 060 3,4 Pohjois-Savon 0,0 2 760 0,1 2,1 3 220 6,9 2,2 3 210 7,0 Pohjois-Karjalan 0,1.... 1,5 3 080 4,5 1,5 3 130 4,7 Keski-Suomen 0,1 1 580 0,1 1,8 3 250 5,8 1,8 3 190 5,9 Etelä-Pohjanmaan 0,5 4 000 2,2 9,6 3 930 37,6 10,1 3 930 39,8 Pohjanmaan 0,2 2 160 0,5 6,8 4 180 28,3 7,0 4 110 28,8 Pohjois-Pohjanmaan 0,3 2 840 0,9 4,2 3 280 13,9 4,6 3 250 14,8 Kainuun - - - 0,0 3 840 0,1 0,0 3 840 0 Lapin - - - 0,0.... 0,0.... Ahvenanmaa 0,6 6 160 3,7 0,9 3 280 2,8 1,5 4 470 6,5 Kok o m aa Hela landet 36,0 4 290 154,4 166,6 3 860 642,4 202,6 3 930 796,8 1995 12,6 4 170 52,5 88,1 3 710 327,0 100,7 3 770 379,5 1996 25,2 4 300 108,4 87,3 4 020 350,9 112,5 4 080 459,3 1997 24,3 3 450 83,7 100,5 3 790 380,4 124,8 3 720 464,1 1998 29,3 3 270 95,9 105,8 2 850 301,0 135,1 2 940 396,9 1999 11,9 2 600 30,9 105,8 2 110 223,2 117,7 2 160 254,1 2000 39,9 3 700 147,5 109,4 3 570 390,8 149,3 3 610 538,3 2001 29,2 3 320 97,1 113,7 3 450 391,8 142,9 3 420 488,9 2002 22,5 3 760 84,7 151,5 3 190 483,9 174,0 3 270 568,6 2003 34,4 3 420 117,7 156,8 3 580 561,3 191,3 3 550 679,0 2004 46,7 3 530 165,0 178,5 3 460 617,3 225,2 3 470 782,3 2005 11,6 3 850 44,8 203,2 3 720 756,4 214,8 3 730 801,3 2006 20,2 3 100 62,7 172,1 3 610 621,4 192,3 3 560 684,1 2007 36,0 4 290 154,4 166,6 3 860 642,4 202,6 3 930 796,8 Kuvio 3. Syysvehnän ja kevätvehnän kokonaissadot 1995-2007 Totalskördar av höstvete och vintervete 1995-2007 Total yields of winter wheat and spring wheat 1995-2007 Milj. kg 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Syysvehnä Höstvete Winter wheat Kevätvehnä Vårvete Spring wheat

7 Taulukko 2. Jatk. - Forts. - Cont. Työvoima- ja Ruis 2) Leipävilja yhteensä elinkeinokeskus Råg Brödsäd totalt Arbetskrafts- och Rye Bread grain, total näringscentral Ala Sato Ala Sato Employment and Areal Skörd Areal Skörd Economic Develop- Area Yield Area Yield ment Centre milj. kg milj. kg 1 000 ha kg/ha million kg 1 000 ha kg/ha million kg Uudenmaan 5,7 3 000 17,1 56,4 4 020 226,8 Varsinais-Suomen 7,1 2 900 20,7 74,1 3 840 284,2 Satakunnan 2,1 2 710 5,7 11,8 3 850 45,5 Hämeen 3,7 2 790 10,2 21,8 3 730 81,3 Pirkanmaan 2,5 2 330 5,8 13,3 3 230 43,2 Kaakkois-Suomen 2,2 2 560 5,5 18,5 3 770 69,9 Etelä-Savon 0,6 1 770 1,0 1,7 2 630 4,4 Pohjois-Savon 0,6 1 830 1,1 2,8 2 910 8,1 Pohjois-Karjalan 0,6 2 330 1,4 2,1 2 890 6,1 Keski-Suomen 0,7 2 210 1,5 2,5 2 930 7,4 Etelä-Pohjanmaan 2,4 3 150 7,7 12,6 3 780 47,4 Pohjanmaan 2,1 3 070 6,3 9,1 3 870 35,1 Pohjois-Pohjanmaan 1,2 1 480 1,7 5,7 2 890 16,5 Kainuun 0,1 980 0,1 0,1 1 900 0,2 Lapin 0,0.... 0,0.... Ahvenanmaa 0,2 3 270 0,8 1,7 4 300 7,4 Kok o m aa Hela landet 31,7 2 740 86,7 234,3 3 770 883,5 1995 20,8 2 770 57,7 121,5 3 600 437,2 1996 35,3 2 460 86,9 147,8 3 700 546,2 1997 22,8 2 070 47,3 147,6 3 470 511,4 1998 31,4 1 570 49,3 166,5 2 680 446,2 1999 12,3 1 920 23,6 130,0 2 140 277,7 2000 44,5 2 430 108,2 193,8 3 340 646,4 2001 28,9 2 210 64,1 171,9 3 220 552,9 2002 30,4 2 400 73,1 204,5 3 140 641,7 2003 30,5 2 390 72,8 221,8 3 390 751,9 2004 26,9 2 320 62,4 252,1 3 350 844,7 2005 14,2 2 290 32,4 229,0 3 640 833,7 2006 21,8 2 330 50,9 214,1 3 430 735,0 2007 31,7 2 740 86,7 234,3 3 770 883,5 1) Alasta on vähennetty kokoviljasäilörehuna ja tuoresäilöviljana korjattu ala - Man har också dragit ifrån de arealer som skördats som helsädes- och färskensilage - Excl. cereals harvested green. 2) Sisältää syys- ja kevätrukiin - Inkl. höst- och vårvete - Incl. winter- and spring rye Kuvio 4. Vehnän ja rukiin hehtaarisadot 1995-2007 Hektarskördar av vete och råg 1995-2007 Yields per hectare of wheat and rye 1995-2007 Milj. kg 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Vehnä Vete Wheat Ruis Råg Rye

8 Taulukko 3. Rehuviljan sato alueittain 2007 Skörden av fodersäd områdesvis 2007 Yield of feed grain by Employment and Economic Development Centre 2007 Työvoima- ja Rehuohra 1) Mallasohra Ohra yhteensä elinkeinokeskus Foderkorn Maltkorn Korn totalt Arbetskrafts- och Feed barley Malt barley Barley total näringscentral Ala Sato Ala Sato Ala Sato Employment and Areal Skörd Areal Skörd Areal Skörd Economic Develop- Area Yield Area Yield Area Yield ment Centre milj. kg milj. kg milj. kg 1 000 ha kg/ha million kg 1 000 ha kg/ha million kg 1 000 ha kg/ha million kg Uudenmaan 14,4 3 770 54,2 22,4 4 100 91,8 36,8 3 970 145,9 Varsinais-Suomen 41,6 3 970 165,3 44,8 4 030 180,3 86,4 4 030 345,6 Satakunnan 30,2 3 730 112,8 9,7 3 910 38,1 40,0 3 910 150,9 Hämeen 26,4 3 870 102,2 30,2 3 820 115,2 56,6 3 820 217,4 Pirkanmaan 27,2 3 500 95,2 6,5 3 590 23,3 33,7 3 590 118,5 Kaakkois-Suomen 22,2 3 370 74,7 6,3 4 000 25,3 28,5 4 000 99,9 Etelä-Savon 8,9 3 190 28,3 0,3 2 080 0,6 9,2 2 080 29,0 Pohjois-Savon 26,2 3 280 86,0 0,0.... 26,2 3 280 86,0 Pohjois-Karjalan 10,0 2 930 29,3 - - - 10,0 2 930 29,3 Keski-Suomen 14,5 3 180 45,9 0,8 3 380 2,6 15,2 3 380 48,5 Etelä-Pohjanmaan 61,7 3 910 241,4 2,6 4 080 10,6 64,3 4 080 252,0 Pohjanmaan 58,7 3 880 228,0 6,1 4 460 27,2 64,8 4 460 255,2 Pohjois-Pohjanmaan 55,5 3 420 189,7 0,1 2 940 0,3 55,6 2 940 190,0 Kainuun 3,7 2 590 9,5 - - - 3,7 2 590 9,5 Lapin 1,5 2 920 4,4 - - - 1,5 2 920 4,4 Ahvenanmaa 0,8 2 830 2,3 - - - 0,8 2 830 2,3 Kok o m aa Hela landet 403,5 3 640 1 469,1 129,8 3 970 515,3 533,3 3 720 1 984,4 1995 453,4 3 410 1 545,0 62,8 3 480 218,5 516,2 3 420 1 763,5 1996 451,1 3 360 1 516,8 91,0 3 770 342,8 542,5 3 430 1 859,6 1997 466,7 3 370 1 573,9 116,1 3 700 429,6 582,8 3 440 2 003,5 1998 448,5 2 270 1 018,6 103,3 2 881 297,6 551,8 2 390 1 316,2 1999 415,5 2 790 1 156,9 165,5 2 480 410,8 581,0 2 700 1 567,7 2000 389,2 3 430 1 334,8 169,5 3 840 650,0 558,7 3 550 1 984,8 2001 368,8 3 170 1 170,5 174,5 3 530 615,5 543,2 3 290 1 786,0 2002 385,6 3 350 1 293,1 136,3 3 270 445,5 521,9 3 330 1 738,7 2003 390,4 3 090 1 205,9 139,1 3 540 491,6 529,5 3 210 1 697,4 2004 395,6 3 100 1 227,7 136,2 3 650 497,1 531,8 3 240 1 724,7 2005 434,7 3 440 1 495,7 159,3 3 810 607,2 594,0 3 540 2 102,9 2006 430,8 3 480 1 498,2 132,7 3 570 473,9 563,5 3 500 1 972,1 2007 403,5 3 640 1 469,1 129,8 3 970 515,3 533,3 3 720 1 984,4 Kuvio 5. Rehuohran ja mallasohran kokonaissadot 1995-2007 Totalskördar av foderkorn och maltkorn 1995-2007 Total yields of feed barley and malt barley 1995-2007 Milj. kg 2 400 2 000 1 600 1 200 800 400 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Rehuohra Foderkorn Feed Barley Mallasohra Maltkorn Malt barley

9 Taulukko 3. Jatk. - Forts. - Cont. Työvoima- ja Kaura 1) Seosvilja yhteensä Rehuvilja yhteensä 2) elinkeinokeskus Havre Bladsäd total Fodersäd total Arbetskrafts- och Oats Mixed crops, total Feed grain, total näringscentral Ala Sato Ala Sato Ala Sato Employment and Areal Skörd Areal Skörd Areal Skörd Economic Develop- Area Yield Area Yield Area Yield ment Centre milj. kg milj. kg milj. kg 1 000 ha kg/ha million kg 1 000 ha kg/ha million kg 1 000 ha kg/ha million kg Uudenmaan 20,1 3 830 76,9 0,6 3 320 2,1 57,5 3 910 224,9 Varsinais-Suomen 32,3 4 220 136,4 0,7 4 090 2,9 119,5 4 060 484,9 Satakunnan 35,8 3 690 132,0 0,8 2 580 2,1 76,5 3 720 285,0 Hämeen 34,4 3 840 132,0 0,4 4 010 1,7 91,4 3 840 351,1 Pirkanmaan 41,1 3 290 135,4 0,5 2 820 1,3 75,3 3 390 255,2 Kaakkois-Suomen 27,4 3 300 90,4 0,3 2 670 0,9 56,2 3 400 191,2 Etelä-Savon 10,0 2 900 28,9 0,4 2 760 1,2 19,6 3 020 59,1 Pohjois-Savon 13,8 2 890 39,9 1,9 2 470 4,8 42,0 3 110 130,7 Pohjois-Karjalan 12,1 2 750 33,2 1,5 2 490 3,6 23,5 2 810 66,1 Keski-Suomen 17,6 3 110 54,7 0,8 3 320 2,7 33,6 3 150 105,9 Etelä-Pohjanmaan 49,9 3 630 181,1 2,2 2 800 6,1 116,3 3 770 439,1 Pohjanmaan 21,8 3 880 84,6 1,6 2 560 4,1 88,2 3 900 343,9 Pohjois-Pohjanmaan 28,1 3 080 86,8 3,1 3 070 9,6 86,9 3 300 286,4 Kainuun 1,2 2 740 3,4 0,2 3 140 0,7 5,1 2 650 13,5 Lapin 0,2 2 360 0,5 0,0.... 1,8 2 780 5,0 Ahvenanmaa 1,6 3 610 5,8 0,0 2 680 0,1 2,5 3 340 8,2 Kok o m aa Hela landet 347,4 3 520 1 222,0 15,2 2 880 43,9 895,9 3 630 3 250,3 1995 329,3 3 330 1 097,2 10,7 3 280 35,1 856,2 3 380 2 895,8 1996 374,4 3 370 1 260,8 13,8 3 030 41,8 930,7 3 400 3 162,2 1997 369,2 3 370 1 243,4 16,2 2 990 48,5 968,2 3 400 3 295,4 1998 376,5 2 590 975,1 15,1 2 340 35,4 943,4 2 470 2 326,7 1999 403,9 2 450 990,1 17,9 2 440 43,7 1 002,8 2 590 2 601,5 2000 399,7 3 540 1 412,8 16,7 3 050 51,0 975,1 3 540 3 448,6 2001 416,3 3 090 1 287,1 16,2 2 730 44,2 975,7 3 200 3 117,3 2002 450,8 3 350 1 507,8 15,8 3 030 48,0 988,5 3 330 3 294,5 2003 424,5 3 050 1 294,5 15,8 2 770 43,8 969,8 3 130 3 035,7 2004 325,8 3 080 1 002,4 16,2 2 730 44,2 873,7 3 170 2 771,1 2005 345,4 3 110 1 073,3 16,3 2 940 47,8 955,6 3 370 3 224,0 2006 352,7 2 920 1 028,8 18,8 2 730 51,4 935,0 3 260 3 052,3 2007 347,4 3 520 1 222,0 15,2 2 880 43,9 895,9 3 630 3 250,3 1) Alasta on vähennetty kokoviljasäilörehuna ja tuoresäilöviljana korjattu ala - Man har också dragit ifrån de arealer som skördats som helsädes- och färskensilage - Excl. cereals harvested green. 2) Sisältää mallasohran Inkl. maltkorn Incl. malting barley Kuvio 6. Ohran ja kauran hehtaarisadot 1995-2007 Hektarskördar av korn och havre 1995-2007 Yields per hectare of barley and oats 1995-2007 Kg / Ha 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Ohra Korn Barley Kaura Havre Oats

10 Taulukko 4. Muiden viljojen sato sekä viljasato yhteensä alueittain 2007 Skörden av andra sädeslag och totalskörden av säd områdesvis 2007 Yield of other grain and total grain yield by Employment and Economic Development Centre 2007 Työvoima- ja Muut viljat Viljat yhteensä elinkeinokeskus Andra sädesslag Säd totalt Arbetskrafts- och Other grain Grain total näringscentral Ala Sato Ala Sato Employment and Areal Skörd Areal Skörd Economic Develop- Area Yield Area Yield ment Centre milj. kg milj. kg 1 000 ha kg/ha million kg 1 000 ha kg/ha million kg Uudenmaan 0,0.... 113,9 3 960 451,7 Varsinais-Suomen 0,1 4 360 0,5 193,7 3 970 769,6 Satakunnan 0,0.... 88,4 3 740 330,5 Hämeen 0,1.... 113,4 3 820 433,2 Pirkanmaan 0,2 530 0,1 88,8 3 360 298,5 Kaakkois-Suomen 0,0 4 040 0,2 74,8 3 490 261,3 Etelä-Savon 0,2 5 460 1,0 21,5 3 010 64,5 Pohjois-Savon 0,1 1 500 0,2 44,9 3 100 139,0 Pohjois-Karjalan 0,0 1 000 0,0 25,7 2 820 72,3 Keski-Suomen 0,0 1 230 0,0 36,1 3 130 113,3 Etelä-Pohjanmaan 0,1 2 290 0,1 128,9 3 770 486,7 Pohjanmaan 0,2 1 500 0,3 97,5 3 890 379,3 Pohjois-Pohjanmaan 0,1 1 500 0,2 92,7 3 270 303,0 Kainuun 0,0.... 5,2 2 630 13,8 Lapin 0,0 300 0,0 1,8 2 720 5,0 Ahvenanmaa 0,0 3 970 0,0 4,2 3 730 15,6 Kok o m aa Hela landet 1,3 2 610 3,5 1 131,5 3 660 4 137,3 1995 0,5.... 978,2 3 410 3 333,0 1996 0,9 2 870 2,6 1 079,4 3 440 3 711,0 1997 1,9 2 470 4,7 1 117,7 3 410 3 811,5 1998 2,9 2 461 7,1 1 112,8 2 498 2 780,0 1999 1,2 2 060 2,5 1 134,0 2 540 2 881,7 2000 3,0 2 590 7,8 1 171,9 3 500 4 102,8 2001 1,1 1 740 2,0 1 148,7 3 200 3 672,2 2002 1,1 2 200 2,4 1 194,1 3 300 3 938,7 2003 1,3 2 790 3,5 1 192,8 3 180 3 791,1 2004 1,2 2 240 2,7 1 127,1 3 210 3 618,7 2005 1,1 1 100 1,2 1 185,8 3 420 4 058,9 2006 1,4 1 850 2,6 1 150,6 3 290 3 790,0 2007 1,3 2 610 3,5 1 131,5 3 660 4 137,3

11 Taulukko 5. Rypsi- ja rapsisato alueittain 2007 Skörden av ryps och raps områdesvis 2007 Yield of rape and turnip rape and peas by Employment and Economic Development Centre 2007 Työvoima- ja Rypsi Rapsi Rypsi ja rapsi yhteensä elinkeinokeskus Ryps Raps Ryps och raps totalt Arbetskrafts- och Turnip rape Rape Rape and turnip rape, total näringscentral Ala Sato Ala Sato Ala Sato Employment and Areal Skörd Areal Skörd Areal Skörd Economic Develop- Area Yield Area Yield Area Yield ment Centre milj. kg milj. kg milj. kg 1 000 ha kg/ha million kg 1 000 ha kg/ha million kg 1 000 ha kg/ha million kg Uudenmaan 8,9 1 370 12,2 4,3 1 760 7,5 13,2 1 490 19,8 Varsinais-Suomen 17,1 1 270 21,8 4,4 1 740 7,6 21,5 1 370 29,4 Satakunnan 4,0 1 390 5,6 0,5 1 310 0,7 4,5 1 380 6,2 Hämeen 9,2 1 280 11,8 0,5 1 150 0,5 9,7 1 270 12,4 Pirkanmaan 8,0 1 130 9,0 0,3 1 780 0,6 8,3 1 150 9,6 Kaakkois-Suomen 6,0 1 350 8,1 0,6 1 340 0,8 6,6 1 350 8,9 Etelä-Savon 0,3 980 0,3 - - - 0,3 980 0,3 Pohjois-Savon 1,1 1 320 1,5 0,0.... 1,1 1 300 1,5 Pohjois-Karjalan 0,6 250 0,1 0,0.... 0,6 240 0,1 Keski-Suomen 1,9 940 1,8 0,0 1 500 0,0 1,9 950 1,8 Etelä-Pohjanmaan 11,8 1 060 12,6 0,1 1 300 0,1 11,9 1 070 12,6 Pohjanmaan 7,8 1 080 8,4 0,3 1 570 0,5 8,1 1 100 8,9 Pohjois-Pohjanmaan 1,7 1 130 1,9 0,0.... 1,7 1 120 1,9 Kainuun 0,0.... - - - 0,0.... Lapin - - - - - - - - - Ahvenanmaa 0,2 1 480 0,2 0,0.... 0,2 1 460 0,2 Kok o m aa Hela landet 78,5 1 210 95,2 11,0 1 670 18,3 89,5 1 270 113,6 1995 84,2 1 490 125,8 1,1 1 890 2,1 85,3 1 500 127,9 1996 61,0 1 450 88,2 0,7 1 690 1,2 61,7 1 450 89,4 1997 59,3 1 520 90,3 1,3 2 010 2,6 60,6 1 530 92,9 1998 56,4 1 100 62,0 1,1 1 700 1,9 57,5 1 110 63,9 1999 61,0 1 410 86,1 1,5 1 490 2,2 62,5 1 410 88,3 2000 51,3 1 330 68,4 1,2 2 110 2,5 52,5 1 350 70,9 2001 70,8 1 390 98,7 1,1 1 930 2,1 71,9 1 400 100,8 2002 64,9 1 550 100,4 1,3 1 840 2,5 66,2 1 550 102,8 2003 73,4 1 250 91,7 1,2 1 600 2,0 74,6 1 260 93,6 2004 65,7 1 090 71,6 2,1 1 540 3,2 67,8 1 100 74,8 2005 72,6 1 380 99,9 3,9 1 460 5,7 76,5 1 380 105,6 2006 99,6 1 380 137,0 7,3 1 540 11,2 106,9 1 390 148,3 2007 78,5 1 210 95,2 11,0 1 670 18,3 89,5 1 270 113,6 Kuvio 7. Rypsin ja rapsin kokonaissato 1995-2007 Totalskörden av ryps och raps 1995-2007 Total yield of turnip rape and rape 1995-2007 Milj. kg 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

12 Taulukko 6. Perunasato alueittain 2007 Skörden av potatis områdesvis 2007 Yield of potatoes by Employment and Economic Development Centre 2007 Työvoima- ja Ruokaperuna Varhaisperuna Ruokateollisuusperuna elinkeinokeskus Matpotatis Tidig potatis Industrimatpotatis Arbetskrafts- och Food potatoes Early potatoes Processed food potatoes näringscentral Ala Sato Ala Sato Ala Sato Employment and Areal Skörd Areal Skörd Areal Skörd Economic Develop- Area Yield Area Yield Area Yield ment Centre milj. kg milj. kg milj. kg 1 000 ha kg/ha million kg 1 000 ha kg/ha million kg 1 000 ha kg/ha million kg Uudenmaan 0,3 18 970 5,3 0,0 10 990 0,3 0,1 31 890 3,7 Varsinais-Suomen 0,5 14 760 7,2 0,7 9 830 6,8 0,1 40 000 2,9 Satakunnan 0,5 24 760 11,3 0,0 11 640 0,4 0,3 37 010 11,7 Hämeen 1,0 25 750 25,5 0,1 15 600 0,9 0,1 41 470 5,0 Pirkanmaan 0,3 29 890 10,1 0,0 14 810 0,1 - - - Kaakkois-Suomen 0,5 25 080 11,4 0,0 19 080 0,9 - - - Etelä-Savon 0,3 24 820 6,8 0,0.. 0,0 0,0.... Pohjois-Savon 0,2 22 670 5,3 0,0.. 0,0 0,0 8 000 0,3 Pohjois-Karjalan 0,1 22 380 3,1 0,0.. 0,0 0,0 9 450 0,3 Keski-Suomen 0,1 13 700 1,4 0,0 11 250 0,0 - - - Etelä-Pohjanmaan 1,8 22 990 41,9 0,0.. 0,0 0,3 23 510 7,4 Pohjanmaan 3,6 27 220 98,1 0,0 13 790 0,6 1,1 33 560 36,5 Pohjois-Pohjanmaan 1,5 29 370 44,2 0,0 9 650 0,2 0,8 28 520 22,4 Kainuun 0,1 28 330 1,8 0,0.. 0,0 0,0.... Lapin 0,2 15 670 2,4 - - - 0,0 20 240 0,1 Ahvenanmaa 0,0 16 170 0,6 0,0.. 0,1 0,8 27 660 21,1 Koko maa Hela landet 10,9 25 260 276,6 1,0 10 700 10,2 3,7 30 440 111,4 1) 1) 1) 1995 20,6.......... 3,4.... 1996 18,5.......... 3,2.... 1997 17,1.......... 3,8.... 1998 14,5.......... 4,4.... 1999 14,6 24 260 354,2...... 4,1 27 320 112,0 2000 13,6 23 120 314,4...... 4,4 27 320 120,2 2001 11,7 22 800 265,7...... 4,3 29 120 125,2 2002 11,3 25 470 289,0...... 4,2 29 900 126,3 2003 10,8 20 920 226,3...... 4,3 24 550 104,6 2004 11,0 21 490 236,9...... 3,8 26 360 100,7 2005 12,2 24 190 295,8...... 3,9 29 650 116,8 2006 11,7 19 590 228,4...... 3,9 22 580 88,4 2007 10,9 25 260 276,6 1,0 10 700 10,2 3,7 30 440 111,4 Kuvio 8. Perunan kokonaissato 1995-2007 Totalskörden av potatis 1995-2007 Total yield of potatoes 1995-2007 Milj. kg 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

13 Taulukko 6. Jatk. - Forts. - Cont. Työvoima- ja Tärkkelysperuna Muu peruna 2) Peruna yhteensä elinkeinokeskus Stärkelsepotatis Övrig potatis Potatis totalt Arbetskrafts- och Starch potatoes Other potatoes Potatoes total näringscentral Ala Sato Ala Sato Ala Sato Employment and Areal Skörd Areal Skörd Areal Skörd Economic Develop- Area Yield Area Yield Area Yield ment Centre milj. kg milj. kg milj. kg 1 000 ha kg/ha million kg 1 000 ha kg/ha million kg 1 000 ha kg/ha million kg Uudenmaan - - - 0,1 12 380 1,1 0,5 20 380 10,3 Varsinais-Suomen 0,1 34 180 4,0 0,3 14 430 4,4 1,7 15 110 25,4 Satakunnan 3,3 29 920 97,9 0,5 24 470 13,3 4,6 29 120 134,6 Hämeen 0,1 30 680 3,2 0,1 22 980 3,1 1,4 26 780 37,7 Pirkanmaan 0,0.... 0,1 12 320 0,8 0,4 25 560 11,0 Kaakkois-Suomen 0,0.... 0,1 8 370 0,7 0,6 22 080 12,9 Etelä-Savon 0,1.... 0,1 6 760 0,9 0,5 15 410 7,7 Pohjois-Savon - - - 0,1 7 270 0,5 0,3 17 570 6,1 Pohjois-Karjalan - - - 0,1 7 720 0,4 0,2 17 110 3,9 Keski-Suomen - - - 0,1 10 100 0,9 0,2 12 050 2,4 Etelä-Pohjanmaan 3,5 27 550 97,4 0,8 22 540 17,3 6,4 25 440 164,0 Pohjanmaan 0,6 26 340 14,8 0,4 25 180 10,3 5,7 28 100 160,3 Pohjois-Pohjanmaan 0,0 40 000 0,8 1,1 27 290 30,1 3,4 28 470 97,7 Kainuun - - - 0,1 5 060 0,3 0,1 16 280 2,1 Lapin - - - 0,0 8 710 0,3 0,2 14 440 2,9 Ahvenanmaa - - - 0,1 19 440 1,1 0,9 26 490 22,8 Koko maa Hela landet 7,7 28 230 218,0 4,0 21 440 85,5 27,3 25 730 701,6 1995 9,3.... 2,0.... 36,1 22 110 798,0 1996 9,9.... 3,2.... 34,8 22 000 765,7 1997 9,6.... 2,7.... 33,2 22 710 754,1 1998 9,2.... 4,7.... 31,7 18 630 590,7 1999 8,3 27 110 225,0 5,3 18 850 99,9 32,3 24 490 791,1 2000 8,6 29 230 251,4 5,4 18 020 99,1 32,1 24 460 785,2 2001 8,4 28 630 241,8 5,6 17 770 100,1 30,0 24 400 732,8 2002 8,8 30 140 264,0 5,4 18 540 100,8 29,8 26 210 780,1 2003 8,6 23 150 198,1 5,0 17 590 88,3 28,7 21 540 617,4 2004 7,9 25 840 203,9 4,5 17 120 77,8 27,3 22 700 619,4 2005 8,1 28 910 233,4 4,7 20 760 96,7 28,9 25 700 742,7 2006 8,3 21 870 181,4 4,2 18 560 77,5 28,0 20 530 575,7 2007 7,7 28 230 218,0 4,0 21 440 85,5 27,3 25 730 701,6 1) Siemenperuna ja muu peruna - Sättpotatis och övrig potatis - Seed potatoes and other potatoes 2) Vuosina 1995-2006 ruokaperuna sisältää myös varhaisperunan - Åren 1995-2006 matpotatis inkl. också tidig potatis - In 1995-2006 food potatoes incl. early potatoes Kuvio 9. Perunasato 2007 - Skörden av potatis 2007 - Yield of potatoes 2007 12,2 % Ruokaperuna Varhaisperuna 39,4 % Ruokateollisuusperuna Tärkkelysperuna Muu peruna 31,1 % 15,9 % 1,5 %

14 Taulukko 7. Herne- ja sokerijuurikassato alueittain 2007 Skörden av ärter och sockerbeta områdesvis 2007 Yield of peas and sugar beet by Employment and Economic Development Centre 2007 Työvoima- ja Herne Sokerijuurikas elinkeinokeskus Ärter Sockerbeta Arbetskrafts- och Peas Sugar beet näringscentral Ala Sato Ala Sato Employment and Areal Skörd Areal Skörd Economic Develop- Area Yield Area Yield ment Centre milj. kg milj. kg 1 000 ha kg/ha million kg 1 000 ha kg/ha million kg Uudenmaan 0,8 2 170 1,8 1,1 44 980 47,7 Varsinais-Suomen 2,0 2 710 5,5 6,6 44 110 291,8 Satakunnan 0,2 3 040 0,6 4,6 42 920 198,6 Hämeen 0,3 2 300 0,8 2,2 37 810 82,7 Pirkanmaan 0,2 1 920 0,3 0,1 45 420 3,6 Kaakkois-Suomen 0,3 2 910 1,0 0,1 20 000 2,0 Etelä-Savon 0,0.... 0,1 28 570 2,8 Pohjois-Savon 0,0.... - - - Pohjois-Karjalan 0,0.... - - - Keski-Suomen 0,0.... - - - Etelä-Pohjanmaan 0,1 2 140 0,3 0,2 36 820 5,6 Pohjanmaan 0,2 2 170 0,4 0,5 35 610 17,7 Pohjois-Pohjanmaan 0,1.... - - - Kainuun - - - - - - Lapin 0,0.... - - - Ahvenanmaa 0,0 2 700 0,0 0,5 38 050 20,6 Kok o m aa Hela landet 4,4 2 450 10,7 16,0 42 180 673,1 1995 4,5 2 420 10,9 34,8 31 900 1 110,0 1996 5,7 2 340 13,3 34,7 25 840 896,6 1997 6,0 2 190 13,1 34,9 38 970 1 360,0 1998 3,5 1 210 4,2 32,8 27 200 892,0 1999 4,8 1 500 7,2 34,8 33 670 1 172,1 2000 5,2 2 250 11,7 32,1 32 550 1 046,0 2001 5,4 2 110 11,5 31,1 35 520 1 105,2 2002 5,0 2 230 11,1 30,5 34 960 1 066,3 2003 4,1 2 510 10,2 28,8 30 950 892,3 2004 2,7 2 050 5,6 30,3 35 090 1 063,5 2005 3,7 2 200 8,1 31,2 37 870 1 181,3 2006 4,2 2 120 8,8 23,8 39 950 952,0 2007 4,4 2 450 10,7 16,0 42 180 673,1 Kuvio 10. Herneen kokonaissato 1995-2007 Totalskörden av ärter 1995-2007 Total yield of peas 1995-2007 Milj. kg 14 12 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

15 Taulukko 8. Ruistankiosato ja timotein siemensato alueittain 2007 Skörden av oljedådra och timotejfrö områdesvis 2007 Yield of camelina and timothy seed by Employment and Economic Development Centre 2007 Työvoima- ja Ruistankio Timotein siemen elinkeinokeskus Oljedådra Timotejfrö Arbetskrafts- och Camelina Timothy seed näringscentral Ala Sato Ala Sato Employment and Areal Skörd Areal Skörd Economic Develop- Area Yield Area Yield ment Centre milj. kg milj. kg 1 000 ha kg/ha million kg 1 000 ha kg/ha million kg Uudenmaan 0,2 1 160 0,2 0,5 590 0,3 Varsinais-Suomen 1,0 1 160 1,1 1,3 410 0,5 Satakunnan 0,1 1 160 0,1 0,1 210 0,0 Hämeen 0,1 660 0,1 1,0 390 0,4 Pirkanmaan 0,1 660 0,1 0,5 300 0,1 Kaakkois-Suomen 0,0 780 0,0 0,1.... Etelä-Savon 0,0.... 0,1.... Pohjois-Savon 0,0.... 0,9 270 0,2 Pohjois-Karjalan 0,0.... 0,3 440 0,1 Keski-Suomen 0,0.... 0,1.... Etelä-Pohjanmaan 0,2 360 0,1 0,7 590 0,4 Pohjanmaan 0,1 680 0,1 0,5 210 0,1 Pohjois-Pohjanmaan - - - 0,5 610 0,3 Kainuun - - - 0,0.... Lapin - - - 0,0.... Ahvenanmaa 0,0.... - - - Koko maa Hela landet 1,9 930 1,8 6,6 390 2,6 1995...... 4,4 375 1,6 1996...... 2,3 408 0,9 1997...... 3,0 374 1,1 1998...... 2,7 287 0,8 1999...... 5,1 382 2,0 2000...... 5,1 426 2,2 2001 0,3.... 7,4 500 3,7 2002 0,3.... 7,7 450 3,4 2003 0,0.... 8,0 380 3,0 2004 0,2.... 5,7 300 1,7 2005 1,9.... 5,7 420 2,4 2006 5,3 1 280 6,8 6,2 510 3,2 2007 1,9 930 1,8 6,6 390 2,6

16 Taulukko 9. Tuorerehu- ja kuivaheinäsato alueittain 2007 Skörden av grönfoder och torrhö områdesvis 2007 Yield of green fodder and hay by Employment and Economic Development Centre 2007 Työvoima- ja Tuorerehu 1) Kuivaheinä elinkeinokeskus Grönfoder Torrhö Arbetskrafts- och Green fodder Hay näringscentral Ala Sato Kuiva-aine Ala Sato Employment and Areal Skörd Torrsubstans Areal Skörd Economic Develop- Area Yield Dry matter Area Yield ment Centre milj. kg milj. kg 1 000 ha kg/ha million kg % 1 000 ha kg/ha million kg Uudenmaan 0,3 6 820 2,2 22 8,2 3 500 28,7 Varsinais-Suomen 0,2 9 690 1,9 26 4,3 3 350 14,4 Satakunnan 0,4 7 100 2,8 22 4,2 4 420 18,5 Hämeen 0,5 3 120 1,6 23 7,6 3 680 28,1 Pirkanmaan 0,5 8 420 4,1 21 9,4 3 560 33,5 Kaakkois-Suomen 0,4 6 340 2,3 20 9,2 3 920 36,3 Etelä-Savon 1,3 7 980 10,5 19 4,3 3 210 13,9 Pohjois-Savon 2,4 9 280 22,6 23 9,7 3 940 38,2 Pohjois-Karjalan 1,0 7 410 7,3 21 4,4 4 460 19,8 Keski-Suomen 0,3 14 840 5,1 19 7,5 4 430 33,0 Etelä-Pohjanmaan 0,7 15 070 10,0 21 7,4 4 250 31,5 Pohjanmaan 1,1 11 040 12,1 19 4,9 3 890 19,2 Pohjois-Pohjanmaan 1,5 12 270 18,9 22 12,4 3 340 41,5 Kainuun 0,5 6 540 3,3 22 1,4 2 960 4,1 Lapin 0,7 6 910 4,5 20 5,9 3 050 18,1 Ahvenanmaa 0,1 10 880 1,0.. 1,4 2 780 3,9 Kok o m aa Hela landet 11,9 9 260 110,2 21 102,4 3 740 382,6 1995 31,6 13 740 434,1.. 287,1 3 780 1 086,1 1996 30,4 14 830 450,9.. 243,6 4 300 1 047,3 1997 29,9 13 460 402,4.. 219,8 3 920 862,5 1998 25,1 11 760 295,2.. 179,9 3 400 612,4 1999 23,3 11 820 275,5.. 175,1 3 380 592,7 2000 23,1 12 110 279,8.. 157,6 3 720 586,0 2001 19,7 11 530 227,4.. 157,5 3 630 571,0 2002 15,2 9 570 145,3.. 117,9 3 700 435,9 2003 16,2 9 610 155,2.. 101,2 3 410 344,6 2004 16,4 9 970 163,2.. 91,1 3 730 339,4 2005 15,5 11 170 172,6.. 107,1 3 530 377,9 2006 15,0 9 070 135,8 29 125,4 3 330 417,2 2007 11,9 9 260 110,2 21 102,4 3 740 382,6 1) Sisältää 1.korjuukerran sadon - Inkl. 1:a skörden - Incl. 1st harvest Kuvio 11. Kuivaheinän kokonaissato 1995-2007 Totalskörden av torrhö 1995-2007 Total yield of hay 1995-2007 Milj. kg 1200 1000 800 600 400 200 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

17 Taulukko 10. Säilörehusato alueittain 2007 Skörden av ensilage områdesvis 2007 Yield of silage by Employment and Economic Development Centre 2007 Työvoima- ja Tuoresäilörehu Esikuivattu säilörehu Säilöelinkeinokeskus Ensilage, färskensilering Ensilage, förtorkning rehu yht. Arbetskrafts- och Silage, fresh Silage, dried Ensilage, näringscentral Ala Sato Kuiva-aine Ala Sato Kuiva-aine totalt Employment and Areal Skörd Torrsubstans Areal Skörd Torrsubstans Silage, Economic Develop- Area Yield Dry matter Area Yield Dry matter total ment Centre milj. kg milj. kg milj. kg 1 000 ha kg/ha million kg % 1 000 ha kg/ha million kg % million kg Uudenmaan 0,8 19 710 16,4 23 8,7 16 830 146,4 37 162,8 Varsinais-Suomen 3,5 9 690 46,4 23 12,1 19 430 235,1 37 281,4 Satakunnan 2,1 7 100 57,6 25 10,6 18 350 194,6 34 252,2 Hämeen 2,4 3 120 59,5 23 16,8 19 520 327,8 33 387,2 Pirkanmaan 3,4 8 420 66,9 26 19,2 18 600 357,1 35 423,9 Kaakkois-Suomen 2,9 6 340 60,2 23 13,3 19 630 260,4 31 320,5 Etelä-Savon 3,7 7 980 91,7 24 18,5 20 370 377,4 32 469,0 Pohjois-Savon 10,3 9 280 215,5 24 41,9 19 150 803,0 33 1 018,4 Pohjois-Karjalan 5,6 7 410 96,6 25 25,5 20 530 523,7 32 620,3 Keski-Suomen 5,6 14 840 117,1 25 20,4 15 410 314,3 33 431,5 Etelä-Pohjanmaan 4,2 15 070 94,7 26 43,4 23 550 1 021,6 34 1 116,3 Pohjanmaan 6,3 11 040 116,9 24 43,8 18 230 798,2 34 915,1 Pohjois-Pohjanmaan 8,4 12 270 176,0 24 55,8 18 470 1 030,1 32 1 206,2 Kainuun 4,4 6 540 61,2 25 11,9 13 820 164,5 34 225,7 Lapin 8,0 6 910 113,1 23 20,6 16 620 342,7 31 455,8 Ahvenanmaa 0,3 10 880 3,2 23 3,4 8 670 29,3 34 32,5 Koko maa Hela landet 72,1 9 260 1 392,8 24 365,9 18 930 6 926,1 33 8 318,9 1995................ 5 974,6 1996................ 5 792,0 1997................ 5 927,6 1998................ 6 454,9 1999................ 6 933,8 2000................ 7 335,0 2001................ 7 013,1 2002................ 7 026,7 2003................ 6 948,8 2004................ 7 775,9 2005................ 7 091,0 2006 110,8 9 070 1 506,1 29 273,6 13 140 3 596,1 39 5 102,3 2007 72,1 9 260 1 392,8 24 365,9 18 930 6 926,1 33 8 318,9 Kuvio 12. Säilörehun kokonaissato 1995-2007 Totalskörden av ensilage 1995-2007 Total yield of silage 1995-2007 Milj. kg 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

18 Taulukko 11. Viljasadon laatu vuonna 2007 Spannmålskördens kvalitet 2007 Grain quality 2007 Työvoima- ja Syysvehnä Kevätvehnä Vehnä yhteensä elinkeinokeskus Höstvete Vårvete Vete totalt Arbetskrafts- och Winter wheat Spring wheat Wheat total näringscentral Sato Mylly 1) Sato Mylly 1) Sato Mylly 1) Employment and Skörd Kvarn Skörd Kvarn Skörd Kvarn Economic Develop- Yield Mill Yield Mill Yield Mill ment Centre milj. kg milj. kg milj. kg milj. kg milj. kg milj. kg million kg million kg % million kg million kg % million kg million kg % Uudenmaan 26,7 1,1 4 44,7 82,3 45 209,7 83,4 40 Varsinais-Suomen 79,7 31,9 40 48,8 152,6 83 263,6 184,5 70 Satakunnan 5,9 3,1 52 8,3 27,8 82 39,8 30,8 78 Hämeen 17,0 2,7 16 14,1 30,9 57 71,1 33,6 47 Pirkanmaan 10,7 4,3 40 8,2 7,2 27 37,4 11,5 31 Kaakkois-Suomen 6,6 3,2 49 14,7 19,1 33 64,3 22,3 35 Etelä-Savon 0,0.... 1,1 1,5 43 3,4 1,5 43 Pohjois-Savon 0,1.... 2,1 2,3 33 7,0 2,3 32 Pohjois-Karjalan 0,2.... 1,5 2,9 65 4,7 2,9 62 Keski-Suomen 0,1.... 1,8 1,2 20 5,9 1,2 20 Etelä-Pohjanmaan 2,2.... 9,6 26,3 70 39,8 26,3 66 Pohjanmaan 0,5.... 6,8 4,5 16 28,8 4,5 16 Pohjois-Pohjanmaan 0,9 0,9 96 4,2 11,4 82 14,8 12,3 83 Kainuun - - - 0,0.... 0,1.... Lapin - - - 0,0.... 0,0.... Ahvenanmaa 3,7.... 0,9.... 6,5.... Kok o m aa Hela landet 154,4 46,3 30 642,4 359,7 56 796,8 406,1 51 2005 44,8 4,6 10 756,4 252,0 33 801,3 256,6 32 2006 62,7 16,0 25 621,4 268,2 43 684,1 284,1 42 2007 154,4 46,3 30 642,4 359,7 56 796,8 406,1 51 Lähde: Tike, satotilasto; Elintarviketurvallisuusvirasto Evira: viljasadon laatukartoitus Källa:Tike, skördestatistik; Livsmedelssäkerhetsverket Evira: kartläggning av spannmålsskördens kvalitet Source: Tike, Crop production statistics; Finnish food Safety Authority Evira: analysis of the quality of the grain harvest

19 Taulukko 11. Jatk. - Forts. - Cont. Työvoima- ja Ruis Mallasohra elinkeinokeskus Råg Maltkorn Arbetskrafts- och Rye Malting barley näringscentral Sato Mylly 2) Sato Mallaskelpoinen 3) Employment and Skörd Kvarn Skörd Malt kvalitet Economic Develop- Yield Mill Yield Malting quality ment Centre milj. kg milj. kg milj. kg milj. kg million kg million kg % million kg million kg % Uudenmaan 17,1 15,7 92 91,8 33,0 36 Varsinais-Suomen 20,7 19,4 94 180,3 75,7 42 Satakunnan 5,7 5,5 95 38,1 11,1 29 Hämeen 10,2 9,7 95 115,2 59,9 52 Pirkanmaan 5,8 3,5 64 23,3 0,0 0 Kaakkois-Suomen 5,5 3,9 70 25,3 13,1 52 Etelä-Savon 1,0 0,8 77 0,6.... Pohjois-Savon 1,1.... 0,0.... Pohjois-Karjalan 1,4 0,1 5 0,0.... Keski-Suomen 1,5 1,2 83 2,6.... Etelä-Pohjanmaan 7,7 5,0 66 10,6 10,6 100 Pohjanmaan 6,3 3,4 100 27,2 15,2 56 Pohjois-Pohjanmaan 1,7.......... Kainuun 0,1.... - - - Lapin 0,0.... - - - Ahvenanmaa 0,8.... - - - Kok o m aa Hela landet 86,7 70,2 84 515,3 216,4 42 2005 32,4 9,0 28 607,0 354,3 58 2006 50,9 49,7 98 473,5 147,8 31 2007 86,7 70,2 84 515,3 216,4 42 1) Myllykelpoinen vehnä: hehtolitrapaino 78,0 kg,sakoluku 180, valkuainen 12,5 % - Kvarn vete: hektolitervikt 78,0 kg,falltal 180, proteinhalt 12,5 % - Milling wheat: hectoliter weight 78,0 kg, falling number 180, protein content 12,5% 2) Myllykelpoinen ruis: Hehtolitrapaino - hektolitervikt - hectoliter 71,0 kg; sakoluku - falltal - falling number 120 3) Mallaskelpoinen ohra: valkuainen 11,5 %, lajittelu 2,5 mm 85% - Malt kvalitet: proteinhalt 11,5 %, sortering 2,5 mm 85 % - Malting quality: protein content 11,5%, sieving 2,5 mm 85%

20 1.Tilastotietojen relevanssi 1.1. Yhteenveto tilaston tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta Viljelykasvien satotilasto sisältää kalenterivuonna 2007 viljeltyjen tärkeimpien viljelykasvien satotiedot Suomessa. Tilasto kuvaa kasvintuotannon määrää sekä kokonaisuudessaan että pinta-alaa kohti laskettuna. Tietojen pääasiallisia käyttäjiä ovat maatalousyrittäjät, hallinto, tutkimus sekä elintarviketeollisuus. Tilastotietoja voidaan hyödyntää mm. suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä opetuksessa ja tutkimuksessa. Tietoja toimitetaan myös Eurostatille. 1.2. Käsitteet Ala (1 000 ha) sisältää pinta-alan, jolta sato on korjattu. Toisin sanoen viljelyalasta on vähennetty kokonaan korjaamatta jäänyt ala eli katoala. Viljoilla alasta on vuonna 2007 ensimmäistä kertaa vähennetty lisäksi tuorevilja-ala eli kokoviljasäilörehu- ja tuoresäilövilja-ala. Sato (kg/ha ja milj. kg) on ilmoitettu viljojen, öljykasvien ja herneen osalta kuivatusta sadosta. Kuiva-ainepitoisuus (%) sadosta on ilmoitettu korjuuhetkellä osasta rehukasveja. Laatuseloste Satotilasto sisältää Suomessa yleisimmin viljeltävät kasvilajit. Kunkin kasvin pinta-ala ja sato esitetään sekä koko maata että työvoima- ja elinkeinokeskusten alueita koskevina. Alueluokitus perustuu maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan perusteella määräytyviin alueisiin. Aluejako vastaa 1.1.2007 tilannetta. 1.4. Tietolähteet Pinta-alojen osalta tietolähteenä on pääosin Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen) tilastollinen maatilarekisteri, jonka tietosisällöstä suurin osa perustuu maaseutuelinkeinohallinnon viranomaistoimintojen yhteydessä viljelijöiltä kerättyihin tietoihin. Sadon määrä sekä kuiva-ainetiedot perustuvat Tiken tilastoryhmän suoraan viljelijöiltä keräämiin tietoihin. 1.5. Lait, asetukset ja suositukset Tiken tilastotuotanto perustuu lakeihin maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta (1200/1992), maaseutuelinkeinotilastoista (1197/1996) ja maaseutuelinkeinorekisteristä (1515/1994) sekä tilastolakiin (280/2004). Lisäksi EU:n neuvoston asetukset 959/93 ja 837/90 sisältävät viljelykasvien satotilastointia koskevia velvoitteita. Syysvehnä sisältää syysvehnän lisäksi spelttivehnän. Ruis sisältää kevät- ja syysrukiin. Leipävilja sisältää kevät- ja syysvehnän, spelttivehnän sekä kevät- ja syysrukiin. Rehuvilja sisältää rehu- ja mallasohran, seosviljan sekä kauran. Seosvilja sisältää useampia viljalajeja. Sisältää myös valkuaiskasvin ja viljan seoskasvustot. Muut viljat sisältää ruisvehnän, tattarin, maissin ja muut edellä mainitsemattomat viljat. Kokoviljasäilörehu sisältää tähkimisen jälkeen korjatun viljakasvuston (ohra, kaura, vehnä ja seosvilja). Tuoresäilövilja sisältää puimalla korjatun, tuoreena säilötyn viljan (ohra, kaura, vehnä ja seosvilja). Ruistankio tunnetaan myös nimellä kitupellava ja camelina. 1.3. Luokitukset Viljelykasvien sato ilmoitetaan sekä kiloina hehtaaria (1 ha = 10 000 m 2 ) kohti että kokonaissatona miljoonina kiloina. 2.Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus 2.1. Tilaston perusjoukko Satotiedot perustuvat otantatutkimukseen, jossa otantamenetelmänä käytetään ositettua otantaa. Vuosittain 1/3 otokseen kuuluvista maatiloista pyritään vaihtamaan uusiin. Otoksen poiminnan perusjoukkona käytetään edellisen vuoden maatilarekisterin maatilajoukkoa (69 071 maatilaa vuonna 2006). Rekisterin perusjoukko sisältää kaikki ne maataloustuotantoa harjoittavat maatilat, joilla on käytössä olevaa maatalousmaata vähintään yksi hehtaari tai joilla on kotieläimiä vähintään yhden kotieläinyksikön verran. 2.2. Tutkimusasetelma ja tiedonkeruu Runsaan kolmen vuosikymmenen aikana tilojen lukumäärä on vähentynyt lähes 75 prosenttia, mistä johtuen myös otoskokoa on pienennetty aika ajoin, viimeksi vuonna 2006. Vuonna 2007 otoskoko oli noin 6 000 maatilaa, kun se sitä ennen oli noin 10 000 maatilaa. Samat tilat ovat mukana vuosittain sekä Tiken heinäkuun ja joulukuun maatilatutkimuksen kasvinviljelyä koskevassa osuudessa että viljelykasvien satotiedustelussa. Otos on ositettu kolmen ominaisuuden mukaan: tilan maantieteellisen sijainnin, laskennallisen tuotantosuunnan ja tilakoon mukaan. Näin saadaan mahdollisimman edustava otos koko maasta. Satotiedustelussa otokseen valituilta tiloilta kerätään viljelykasvikohtaisia tietoja korjuualasta, kokonaissadosta sekä kuivaaineesta (%). Tiedonkeruu tapahtuu puhelintiedusteluna. Otoskoko eli tilalukumäärä, jolta tietoja ky-

21 syttiin, oli yhteensä 5 846 maatilaa. Netto-otokseen (5 833) kuuluvista tiloista satotiedot saatiin 5 654 tilalta eli nettovastausprosentti oli 96,9 %. Satotiedustelulla kerätyt tiedot estimoidaan käyttämällä normaalia ositetun otannan korotuskerroinestimointia. Virheellisiksi poikkeaviksi todetut havainnot korjataan tai poistetaan aineistosta. Jos tilalta on saatu kokonaistulosta vääristävä sato, havainto poistetaan edustamastaan ositteesta ja havainnosta muodostetaan oma osite. Viljelykasvien satotilastossa on esitetty näin saadut hehtaarisadot. Kokonaissato on laskettu kertomalla hehtaarisato korjatulla alalla. Viljelykasvien satotilastoon sisältyvällä alalla tarkoitetaan korjattua alaa, joka saadaan vähentämällä maatilarekisterin viljelypinta-alasta korjaamatta jäänyt ala eli katoala. Katoala sisältää katokorvauslomakkeille tallennetun täysin tuhoutuneen alan (IACS -rekisteri). Lisäksi kaura-, ohra-, vehnä- ja seosvilja-alasta on vähennetty otannassa estimoitu tuoreviljana korjattu ala. 3.Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Viljelykasvien satotiedustelu on otantatutkimus, joten lopulliset tulokset estimoidaan painokertoimien avulla. Ositekohtainen painokerroin lasketaan jakamalla poimintakehikossa olevien tilojen määrä otokseen vastanneiden tilojenmäärällä. Tulosten estimoinnissa käytetään SAS-ohjelmistoa. Virhevarianssit estimoidaansas-ohjelman CLAN-makrolla. Koko maan tasolla keskeisten viljojen hehtaarisadon estimaattien suhteelliset keskivirheet vaihtelevat noin 1-2 % välillä. Esimerkiksi rehuohran hehtaarisadon estimaatin (3 640 kg/ha) keskivirhe on 0,6 prosenttia estimaatin arvosta ja rukiin (2 740 kg/ ha) osalta keskivirhe on 2,3 %. Rehuohrasato on siten 95 % todennäköisyydellä välillä 3 590-3 690 kg/ha ja ruissato välillä 2 610-2 870 kg/ha. Alueellisissa keskivirheissä vaihtelua on enemmän. Satotilaston viljelykasvikohtaisia pinta-aloja voidaan pitää varsin luotettavina, sillä maatilarekisterin kattavuus on lähes 100 prosenttia ja maaseutuelinkeinorekisteriin kuuluva IACS (yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä) kattaa noin 98 prosenttia kaikista maataloustuotantoa harjoittavista maatiloista. Lisäksi ennen maataloustukien maksua tietojen oikeellisuus tarkistetaan erilaisin menetelmin. Alueittaisten taulukoiden yhteydessä on esitetty koko maata koskevat satotiedot myös vuosilta 1995-2007. Vuoteen 1999 asti pinta-alat perustuivat pelkästään IACSin tietoihin. Vuodesta 2000 lähtien pinta-alat sisältävät IACSin tietojen lisäksi myös tukea hakemattomien tilojen pinta-alat. Viljelijöiltä kysytään kunkin viljelykasvin kokonaissato. Ilmoitettu määrä voi perustua punnitukseen, tilavuusmittaukseen tai silmämääräiseen arvioon. Satojen osalta tietojen luotettavuutta voi heikentää vastaajan havaintovirhe. Muita mahdollisia virhelähteitä ovat tiedon käsittelyvaiheessa tapahtuvat virheet ja otantavirheet. Otos ei ole välttämättä paras mahdollinen joukko edustamaan niitä kasveja, joiden viljelyala on pieni. Kasvikohtaisesti satoarvio on sitä luotettavampi mitä suurempi on kasvin viljelypinta-ala. Muista kasviryhmistä poiketen kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehu- ja laidunnurmialat ovat laskennallisia. Nurmialan erittelyä käyttötarkoituksen mukaan ei saada maatilarekisteristä, vaan se perustuu satotiedustelun tuloksiin. Tuoreviljan eli kokoviljasäilörehu- ja tuoresäilövilja-alat estimoidaan satokyselyn tiedoista ohran, kauran, kevätvehnän ja seosviljan osalta. Ko. viljojen tuoreviljana korjattu ala vähennetään vastaavasti ko. viljan kuivana korjatusta alasta. Sokerijuurikkaan satolaskelma poikkeaa myös muista kasveista, sillä sen lopullinen kokonaissato saadaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksesta. Sieltä saatu satomäärä on juurikastehtaiden vastaanottama kokonaissato. 4.Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Satotilasto on lopullinen, ja se kuvaa Suomen tärkeimpien viljelykasvien satoa vuonna 2007. Satotilastosta valmistuu ennakkotieto marraskuussa. Sen tietosisältö voi vaihdella vuosittain. Lopullinen satotilasto valmistuu vuosittain joulu-tammikuussa. Sokerijuurikkaan osalta satotilasto tarkentuu aina tammikuussa, jolloin saadaan totaaliaineistoon perustuva kokonaissato Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksesta. 5.Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys Satotilasto on julkaistu vuodesta 2002 lähtien maataloustilastotiedotteen muodossa. Sitä ennen satotilasto julkaistiin Tietokappa -julkaisussa. Maataloustilastotiedotteen lisäksi satotietoja on saatavilla Tiken Matilda-tietopalvelussa www.matilda.fi sekä Maatilatilastollisessa vuosikirjassa. Tike julkaisee vuosittain myös ennakkosatotilastoja. Ennakkosatotilastot perustuvat IACSista saataviin ennakollisiin viljelyalatietoihin ja ProAgrian asiantuntijoiden ilmoittamiin kuntakohtaisiin arvioihin satotasosta. Koko maata koskevat satoarviot julkaistiin vuonna 2007 heinä- ja syyskuussa Matildatietopalvelussa. 6.Tietojen vertailukelpoisuus Viljelykasvien satotietoja on tilastoitu vuosittain vuodesta 1920 alkaen. Hehtaarisatotiedot ovat vertailukelpoisia koko tilastointiajalla. Kokonaissatojen osalta tilastointi tarkentui vuonna 1995, mistä lähtien sadon laskenta on perustunut IACSista saataviin kokonaispinta-aloihin. Vuodesta 2000 lähtien kokonaispinta-alat sisältävät myös tukea hakemattomien tilojen alat. Ennen vuotta 1995 myös pinta-alatiedot