Yliopistokoulutus 2014

Transkriptio

1 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2 yhteensä 6 8 opiskelijaa. Opiskelijamäärä väheni kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tutkintoja suoritettiin 2, lähes prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten kasvoi tohtorin tutkintojen määrä, 8 prosenttia. Yliopistoissa suoritetut tutkinnot 2 2 Yliopisto-opiskelijat Alempaa korkeakoulututkintoa opiskeli 89 9 ja ylempää korkeakoulututkintoa 9 7 opiskelijaa. Lääkärien erikoistumiskoulutuksessa oli ja lisensiaattikoulutuksessa opiskelijaa. Tohtorintutkintoa opiskelevien osuus kaikista opiskelijoista oli prosenttia, 8 5 opiskelijaa. Alemman ja ylemmän korkeakoulututkintojen uusien opiskelijoiden määrät kasvoivat hieman, mutta tutkijakoulutuksen vähenivät. Vuonna 2 alemman korkeakoulututkinnon aloitti 7 5 ja ylemmän korkeakoulututkinnon 7 opiskelijaa. Tohtorintutkinnon aloitti alle 7 opiskelijaa. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Yliopisto-opiskelijat koulutusalan (opetushallinnon 995 luokitus) ja sukupuolen mukaan 2 Vuonna 2 eniten opiskelijoita oli kaupan ja hallinnon alalla, 26 prosenttia. Kaikista opiskelijoista humanistisella ja opetusalalla opiskelijoita oli lähes yhtä paljon, 25 prosenttia. Kolmanneksi eniten opiskelijoita oli tekniikan ja liikenteen alalla, 9 prosenttia. Naisten osuus kaikista tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista oli 5 prosenttia, mutta koulutusaloittain tarkasteltuna vaihtelu oli suurta. Humanistisella ja opetusalalla naisten osuus oli 75 prosenttia ja sosiaali- ja terveysalalla 67 prosenttia, mutta tekniikan ja liikenteen alalla vain 22 prosenttia. Eniten opiskelijoita oli Helsingin yliopistossa, 8 opiskelijaa. Seuraavaksi eniten opiskelijoita oli Aalto-yliopistossa, 8 opiskelijaa, ja Turun yliopistossa, 6 8 opiskelijaa. Yliopistotutkinnot Yliopistoissa suoritettujen tutkintojen määrä kasvoi. Vuonna 2 ylempiä korkeakoulututkintoja oli 9 ja alempia korkeakoulututkintoja 6. Tohtorintutkintoja suoritettiin lähes 9. Kaikista yliopistoissa suoritetuista tutkinnoista ulkomaalaisten suorittamia tutkintoja oli yli 6 prosenttia, ylemmistä korkeakoulututkinnoista 9 prosenttia ja tohtorintutkinnoista 2 prosenttia. Vuonna 2 eniten tutkintoja suoritettiin kaupan ja hallinnon alalla ja humanistisella ja opetusalalla, molemmilla 28 prosenttia. Kolmanneksi eniten valmistui tekniikan ja liikenteen alalta, 8 prosenttia. Tohtoreita valmistui eniten luonnonvara-alalta, 2 prosenttia. Yliopistoittain eniten tutkintoja suoritettiin Helsingin yliopistossa, 6 tutkintoa. Seuraavaksi eniten tutkintoja suoritettiin Aalto-yliopistossa jaturun yliopistossa, molemmissa 5 tutkintoa. Yliopistojen opiskelija- ja tutkintotiedot, koskien vuotta 2, tuotettiin ensimmäisen kerran korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Tarkempia aikasarjatietoja yliopisto-opiskelijoista ja tutkinnoista koulutuksen ja yliopiston mukaan on saatavissa tietokantataulukoista. 2

3 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko. Yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusasteen, -alan (opetushallinnon 995 luokitus) ja sukupuolen mukaan 2... Liitetaulukko 2. Yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusmaakunnittain Liitetaulukko. Yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet yliopistoittain Liitetaulukko. Ulkomaalaisten suorittamat yliopistotutkinnot koulutusasteen mukaan Laatuseloste: Yliopistokoulutus...7

4 Liitetaulukot Liitetaulukko. Yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusasteen, -alan (opetushallinnon 995 luokitus) ja sukupuolen mukaan 2 Koulutusaste Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkärien erikoistumiskoulutus Lisensiaatintutkinto Tohtorintutkinto Uudet opiskelijat Uudet opiskelijat, Opiskelijat Opiskelijat, Tutkinnon suorittaneet Tutkinnon suorittaneet,

5 Liitetaulukko 2. Yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusmaakunnittain 2 Koulutusmaakunta Koko maa yhteensä Manner-Suomi Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Ahvenanmaa Uudet opiskelijat, Uudet yhteensä opiskelijat, Opiskelijat Opiskelijat, Tutkinnon suorittaneet Tutkinnon suorittaneet, Liitetaulukko. Yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet yliopistoittain 2 Yliopisto Yhteensä Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Oulun yliopisto Svenska handelshögskolan Taideyliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Uudet opiskelijat, yhteensä Uudet opiskelijat, Opiskelijat Opiskelijat, Tutkinnon suorittaneet Tutkinnon suorittaneet,

6 Liitetaulukko. Ulkomaalaisten suorittamat yliopistotutkinnot koulutusasteen mukaan 2 Koulutusaste Tutkintoja yhteensä Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkärien erikoistumiskoulutus Lisensiaatintutkinto Tohtorintutkinto Tutkintoja, yhteensä joista ulkomaalaisten suorittamia tutkintoja % 89 6, 8,9 5 9, 22,8,9 96 2,2 6

7 Laatuseloste: Yliopistokoulutus. Tilastotietojen relevanssi Tilastossa kuvataan yliopistojen 2.9. tilanteen mukaista opiskelijamäärää ja yliopistoissa kalenterivuoden aikana suoritettuja tutkintoja. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Yliopistotilasto on laadittu yliopistojen ilmoittamien henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintotietojen perusteella. Tilastolain (2..2/28 muut. 6/2) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (2..992/8) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilastovuodesta 2 alkaen yliopistotilaston opiskelija- ja tutkintotiedot laaditaan oppilaitosten korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon ilmoittamien henkilöpohjaisten tietojen perusteella. Aineisto on kokonaisaineisto.. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Opiskelija- ja tutkintotiedot ilmestyvät kerran vuodessa. Tutkintotiedot koskevat edellistä kalenterivuotta ja opiskelijatiedot ovat 2.9. tilanteen mukaisia. Kukin yliopisto ilmoittaa opiskelijan ensisijaisen opiskeluoikeuden, mutta opiskelija voi sisältyä vuosiaineistoon useammin kuin kerran, jos hän opiskelee useammassa kuin yhdessä yliopistossa. Lopulliset aineistot valmistuvat noin puolen vuoden viiveellä viiteajankohdasta. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Koulutustilastot-vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä. Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Yliopistotietoja on kerätty summatasolla (yliopistoittain, tiedekunnittain ja tutkinnoittain) vuodesta 98 alkaen. Henkilöpohjaisina tietoja on kerätty vuodesta 966 alkaen tilastovuoteen 2 asti suoraan oppilaitoksista ja tilastovuodesta 2 alkaen korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Aikasarjoja sähköisessä muodossa voidaan toimittaa vuodesta 98 alkaen. Vuodesta 2 alkaen yliopistotilastot sisältävät myös Maanpuolustuskorkeakoulun tiedot. Vuodesta 22 alkaen uudet opiskelijat ovat ko. tutkinnon ko. yliopistossa ensimmäistä kertaa aloittavia. Aiemmin uudet 7

8 opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa ko. yliopistoon kirjoille tulleita. Tilastoinnissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat eri vuosien vertailtavuuteen. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Yliopistotilaston tiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet. 8

9 Koulutus 25 Lisätietoja Anna Loukkola Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh [email protected]