PARVEKKEIDEN JA JULKISIVUJEN BETONIOSIEN KUNTOTUTKIMUS Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy Liesharjunkatu 6 53850 LAPPEENRANTA 30.9.2015

Sivu 2/13 Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 3 2 KOHTEEN TUNNISTE- JA YLEISTIEDOT... 4 2.1 Kiinteistön perustiedot... 4 2.2 Käytettävissä olleet asiakirjat... 4 3 KUNTOTUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ... 5 4 HAVAINNOT JA TULOKSET... 6 4.1 Julkisivut... 6 4.1.2 Johtopäätökset julkisivuista... 7 4.2 Huoneistoparvekkeet... 7 4.2.1 Pieliseinät... 8 4.2.2 Parvekelaatat... 9 4.2.3 Parvekekaiteet...10 4.2.4 Johtopäätökset parvekerakenteista...11 5 KORJAUSSUOSITUKSET... 11 5.1 Ensisijainen korjausehdotus...11 5.2 Toissijainen korjausehdotus...12 6 TURVALLISUUTTA HEIKENTÄVÄT TEKIJÄT... 12 7 LISÄ- JA JATKOTUTKIMUSTARVE... 12 8 TUTKIMUKSEN YHTEYDESSÄ TEHDYT MUUT HAVAINNOT... 13

Sivu 3/13 1 TIIVISTELMÄ Tällä kuntotutkimuksella on selvitetty kohteen betoniosien kuntoa. Tutkimuksella on haettu tietoa rakenteiden turmeltumisesta, etupäässä pakkasrapautumisen ja teräskorroosion vaikutuksesta sekä vaurioitumismekanismeista. Tutkimuksessa kartoitettiin parvekkeiden laattojen, kaiteiden, pieliseinien sekä julkisivujen kunto. Tutkimukset suoritettiin korjauksen lähtötiedoiksi. Julkisivujen sandwich-elementtien kunto on kohtalainen, eikä tutkimuksissa havaittu betonin kuntoa merkittävästi heikentäviä vaurioita. Laboratorioanalyyseissä ei havaittu pakkasrapautumista. Betonin karbonatisoitumista ilmenee toistaiseksi lähinnä vain ulkokuoren pintakerroksissa. Julkisivuissa havaittiin yksittäisiä teräskorroosion aiheuttamia vaurioita kuitenkin teräkset ovat vielä pääosaltaan suojattuna korroosiolta. Tiililaattojen tartunta alustaan on hyvä ja kunto on yleisesti hyvä, paikoittain kuitenkin havaittiin kopoa ja rapautumista. Julkisivun saumamassasta suoritettiin PCB- ja lyijytutkimus, jolla pyrittiin selvittämään ympäristölle haitallisten aineiden määrää. Saumamassa ei ole lyijyn ja PCB:n suhteen vaarallista jätettä. Huoneistoparvekkeiden tutkimuksissa havaittiin, että pieliseinien kunto on vielä pääosin hyvä. Betonin rapautumista esiintyi vain tutkittujen näytteiden pintakerroksissa. Betonin karbonisoituminen ei ole toistaiseksi edennyt huomattavasti. Teräskorroosion merkitys on vielä vähäinen ja korroosiolle alttiilla alueella olevien terästen määrä oli vielä vähäinen. Kenttätutkimuksissa havaittiin kuitenkin paikoittain korroosiovaurioiden aiheuttamia halkeamia. Parvekelaattojen ja kaiteiden kunto on hyvä. Betonin kunto on vielä pääosin hyvä eikä rapautumista esiinny kuin näytteiden pinnassa. Karbonatisoituminen on myös toistaiseksi vähäistä ja vain pieni osa betoniteräksistä sijaitsee korroosiolle alttiilla alueella. Teräskorroosion aiheuttamia vaurioita ja rapautumista havaittiin lähinnä laattarakenteiden reunoissa. Parvekerakenteita ei ole lainkaan pinnoitettu ja ne ovat pääsääntöisesti pinnaltaan vielä hyvässä kunnossa. Parvekkeiden kosteudenhallintaan tulisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Pakkasrapautuminen on luonteeltaan kiihtyvä ilmiö ja sen eteneminen riippuu suuresti sääoloista. Betonirakenteiden vaurioprosessien seuraamiseksi on julkisivujen ja parvekkeiden kunnon seuraaminen suositeltavaa, seuraava tutkimus on suositeltavaa tehdä viiden vuoden kuluessa.

2 KOHTEEN TUNNISTE- JA YLEISTIEDOT Sivu 4/13 2.1 Kiinteistön perustiedot Kiinteistön nimi: Liesharjunkatu 6 Kiinteistön osoite: Liesharjunkatu 6, 53850 LAPPEENRANTA Valmistumisvuosi: 1985 Rakennuksia: 1 kpl Kerroksia: 4 Ulkoseinät: Parvekkeet: Muuta: Ulkoseinät ovat tiililaattapintaisia sandwich-elementtejä tai sileävalupintaisia sokkeliseiniä Kantavan rakennusrungon muodostavat päätyseinäelementtien sisäkuoret ja teräsbetoniväliseinät. Huoneistoparvekkeet ovat pieliseiniin tuettuja elementtirakenteita. Pieliseinät ovat pinnoiltaan betonipintaisia. Pieliseinät ja parvekelinja on tuettu rakennusrunkoon. Rakennus sijaitsee Lappeenrannassa Skinnarilan kaupunginosassa. Ympäristö on rakennettua kerrostaloaluetta ja sen kasvillisuus on pääosin normaalia. Tutkimukset on suoritettu 3.6.2015. 2.2 Käytettävissä olleet asiakirjat Kiinteistöstä oli käytettävissä pohja-, leikkaus-, julkisivu- ja rakennepiirustuksia.

3 KUNTOTUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Sivu 5/13 Kuntotutkimuksen tavoitteena oli selvittää kohteen julkisivuelementtien ja parvekerakenteiden betonirakenteiden kuntoa ja vaurioita. Erityisesti keskityttiin betonin pakkasrapautumisen ja teräskorroosion kartoittamiseen. Betonin ympäröimät raudoitteet ovat uutuuttaan hyvin korroosiolta suojattuina. Betonin korkeasta alkalisuudesta (ph 13..14) johtuen teräksen pinnalle muodostuu ohut oksidikalvo, joka estää sähkökemiallisen korroosion tapahtumisen. Teräksen sanotaan passivoituvan. Toisaalta terästä suojaava tiivis betonikerros estää aggressiivisten aineiden (hapot, kloridit) pääsyn kosketuksiin teräksen kanssa. Ilman hiilidioksidi neutralisoi (alentaa) ajan kuluessa betonin ph-arvoa, jolloin teräksiä suojaava vaikutus lakkaa. Puhutaan betonin karbonatisoitumisesta. Karbonatisoituminen alkaa aina betonirakenteen pinnasta mutta esimerkiksi ulkoseinäelementeissä voi karbonatisoitumista esiintyä myös betonikuoren takapinnassa mikäli eristetilan tuulettuminen on hyvä. Teräksen passiivisuus voidaan menettää ja siten korroosio voi alkaa pääasiassa kolmen tekijän vaikutuksesta: 1. betonin karbonatisoituminen ja rakenteen kosteusrasitus 2. kloridien läsnäolo tai tunkeutuminen terästä ympäröivään betoniin 3. sulfaattien läsnäolo tai tunkeutuminen terästä ympäröivään betoniin Korroosion seurauksena raudoitteen pinnasta liukenee materiaalia, mikä alentaa teräksen vetokapasiteettia. Käytännössä korroosion vaikutukset näkyvät kuitenkin lähellä pintaa olevien raudoitteiden päällä olevan betonin halkeamina ja irtilohkeamisena, koska korroosiotuotteet vaativat huomattavasti alkuperäistä ainemäärää suuremman tilan. Terästen ruostuminen arvioidaan mittaamalla karbonatisoituneella alueella olevien terästen määrä riittävän monelta näytealalta. Karbonatisoitumissyvyyksien ja peitepaksuuksien keskiarvot eivät siis kerro todellista tilannetta. Karbonatisoituminen etenee pinnasta alkaen vähitellen hidastuen. Karbonatisoitumisen etenemistä kuvataan yleensä neliöjuurimallilla X = k t, jossa x = karbonatisoitumissyvyys, k = karbonatisoitumiskerroin ja t = aika. Karbonatisoitumiselle on ominaista nopeuden suuri hajonta, jonka vuoksi kaavan avulla tapahtuva laskenta on epäluotettavaa. Pakkasrapautuminen aiheutuu betonihuokosessa jäätyvän veden synnyttämästä paineesta. Betoniin imeytyy vettä esim. viistosateella ja lumen sulaessa. Talvella rakenteen kuivuminen on hidasta alhaisesta lämpötilasta, korkeasta ilman suhteellisesta kosteudesta ja vähäisestä auringon säteilystä johtuen. Lämpötilan aleneminen jäätymispisteen alapuolelle voi olla nopeaa, jolloin betonissa tapahtuu rapautumista. Suurimman ongelman pakkasrapautuminen aiheuttaa kylmissä rakenteissa, joissa sulamis- ja jäätymiskertoja voi olla useita yhden vuorokaudenkin aikana. Tällaisia rakenteita ovat tyypillisesti parvekkeet ja julkisivujen yläosat. Pakkasrapautuminen on luonteeltaan kiihtyvää, joten ennaltaehkäisy on aloitettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tärkein pakkasrapautumisen hidastamiskeino on kosteusrasituksen pienentäminen. Pakkasrapautumisen etenemistä ei voida ennustaa kovin tarkoin johtuen vaurion suuresta sääriippuvuudesta.

Sivu 6/13 Tutkimuksissa selvitettiin rakenteiden riskialttiutta suunnitelmatietojen perusteella sekä vaurioiden laajuutta ja vakavuutta kenttätutkimuksilla ja otettujen näytteiden analyyseillä. Kenttätutkimuksissa kohde tutkittiin silmämääräisesti, tarkennettiin näytteenottosuunnitelmaa, porattiin betonista näytelieriöt, mitattiin betoniterästen peitesyvyyksiä sekä suoritettiin ns. koputtelua eli vasaroitiin elementtejä pakkasrapautuman laajuuden selvittämiseksi. Tutkimus ulotettiin rakennuksen kaikille sivuille. Näytteitä porattiin porrashuone-elementeistä 1 kpl, parvekelaatoista 2 kpl, parvekkeen pieliseinistä 2 kpl, kaiteista 1 kpl ja julkisivu sandwich-elementeistä 4 kpl. Näytteet analysoitiin KIRATEK Oy:n betonilaboratoriossa. Terästen peitepaksuusmittauksissa tutkittiin 7 pieliseinää, 4 parvekelaattaa, 5 parvekekaidetta ja 19 julkisivuelementtiä. Porausnäytteet on porattu ø 50 mm:n timanttiporalla. 4 HAVAINNOT JA TULOKSET 4.1 Julkisivut Ulkoseinät ovat sivuseinillä kerroksittain kannateltuja ruutuelementtejä. Rakennuksen päätyjen seinät ovat kantavia teräsbetonisia sandwich-elementtejä. Pohjakerroksen sokkelit sekä porrashuone-elementit ovat sileävaluisia teräsbetonisokkeleita. Julkisivunäytteet on porattu elementtien ulkokuorien läpi. Näytteiden pituudeksi mitattiin elementeistä 67-96 mm. Porrashuone-elementin näyte koostuu yhtenäisestä valukerroksesta. Muiden julkisivunäytteiden ulko-osassa on 24 35 mm paksu tiililaatta ja 53 61 mm paksu taustabetonikerros. Eristepaksuudeksi mitattiin 95-112 mm kolmesta ruutuelementti näytteestä. Raudoitteiden korroosio: - Raudoituksena on ø 6 tai ø 8 mm pieliteräkset ja verkkoraudoitus ø 3 K 150 200. - Merkkejä teräskorroosiosta ei löytynyt laboratoriotutkimuksissa. - Terästen peitepaksuudet vaihtelivat ulkopinnassa pääosin välillä 30-44 mm. - Karbonatisoituminen on edennyt vaihtelevasti, ulkopinnassa 0 96 mm ja sisäpinnassa 1 14 mm. - Julkisivuissa havaittiin yksittäisiä pieliteräksen korroosion aiheuttamia halkeamia ja lohkeamia. Betonin rapautuminen: - Käytetty betonin suunnittelulaatu on todennäköisesti K-30-2. - Kahdessa näytteessä havaittiin mikrorakoilua taustabetonin ja tiililaatan kontaktissa tai taustabetonin pintaosassa. - Julkisivuelementtien näytteistä ei löytynyt laboratoriotutkimuksissa merkkejä rapautumisesta.

Sivu 7/13 - Sokkeleiden pinnoilla havaittiin rapautumista ja irtoavia lohkareita. (kts kuvaliite) Kiinnitykset ja kannatukset: - Elementtien ulkokuoret on todennäköisesti sidottu sisäkuoriin ansailla, jonka diagonaalit ovat ruostumatonta terästä ja paarteet ruostuvaa terästä. Saumat ja liitokset sekä yleinen kosteustekninen toimivuus: - Vesikatto todennäköisesti alkuperäinen, konesaumattu peltikate. Katto on rakenteeltaan harjakatto. - Elementtien saumat ovat paikoittain kuivuneet ja niissä esiintyy silmämääräisesti havaittavia halkeamia. - Saumaus ei sisällä lyijyä tai PCB:tä yli ongelmajätearvon. Pinnoite: - Tutkittujen näytteiden tiililaatan ja taustabetonin tartunta on hyvä, mutta kontaktissa on avointa tilaa. - Tiililaattapinnoite on pääosaltaan hyväkuntoinen mutta paikoittain seinissä esiintyi kopoa vasaroidessa sekä selkeitä halkeamia. (kts kuvaliite) 4.1.2 Johtopäätökset julkisivuista Julkisivujen tiililaattapintaisten ruutuelementtien kunto on vielä pääasiassa hyvä. Laboratorio- ja kenttätutkimuksilla ei löytynyt merkittäviä kuntoa heikentäviä vaurioita. Kahdessa näytteessä havaittiin mikrorakoilua taustabetonin ja tiililaatan kontaktissa tai taustabetonin pintaosassa. Tutkittujen näytteiden ulkokuorien keskimääräinen karbonatisoitumissyvyys on vielä vähäinen (n. 14mm) ja merkkejä mahdollisesta teräskorroosiosta ei löytynyt. Pakkasrapautuminen on vielä lähes olematonta, rapautumista esiintyy lähinnä paikoittain elementtien reunoissa ja ulkoseinien ulkokulmissa, joka ilmenee kopona elementtejä vasaroidessa. Tulevaisuudessa elementtien kuntoa voi kuitenkin heikentää karbonatisoitumisen etenemisen aiheuttama teräskorroosio. Julkisivuelementtien saumauksen uusiminen on suositeltavaa tehdä omana työnä ennen peruskorjausta. 4.2 Huoneistoparvekkeet Parvekerakenne muodostuu rakennuksen pieliseinistä ja parveke-elementeistä. Parvekerakenteet ovat koottu tehdasvalmisteisista teräsbetonielementeistä, jossa pielet muodostavat oman rakenteensa ja laatta sekä kaide ovat samaa parvekeelementtirakennetta.

Sivu 8/13 4.2.1 Pieliseinät Pieliseinät ovat teräsbetonia, niiden suunnittelupaksuus on 155 mm. Pieliseinästä otettujen näytteiden paksuudet olivat 132-136 mm ja ne koostuivat yhdestä, tasalaatuisesta valukerroksesta. Runkoaines on ehjää ja hyvälaatuista. Raudoitteiden korroosio: - Raudoituksena on molemmissa pinnoissa pieliteräkset ø 8 mm. - Pieliseinien teräsmäärät ovat vähäiset. - Terästen peitepaksuudet vaihtelivat pääosin välillä 15 49 mm. - Pieliseinien karbonatisoitumissyvyys vaihtelee ulkopinnassa välillä 7 20 mm ja sisäpinnassa välillä 8 22 mm. - Porausnäytteissä ei ollut teräksiä, joten niiden vaurioitumiseen ei voi ottaa kantaa. - Parvekepielien terästyksestä ulkopinnassa n. 7 % ja sisäpinnassa n. 6 % sijaitsi ruostumiselle alttiilla alueella. - Pieliseinissä havaittiin ruostejälkiä ja pieniä korroosiovaurioita/halkeamia. (kts kuvaliite) Betonin rapautuminen: - Käytetty betonin suunnittelulaatu on K-30-2. - Pielien laboratorionäytteissä havaittiin paikoin alkavaa rapautumista mutta ei muita betonin kuntoa heikentäviä vaurioita. - Pielinäytteissä on paljon suojahuokosiksi luokiteltavia ilmahuokosia ja niillä on pakkasenkestävyyttä parantava vaikutus. Kiinnitykset ja kannatukset: - Pielirakenteet ovat rakennusrungon ulkopuolisia rakenteita. - Niiden vakavuus on saavutettu todennäköisesti sitomalla pielet teräsosin kerroksittain laatan kautta rakennuksen väli- sekä yläpohjalaattoihin. Saumat ja liitokset sekä yleinen kosteustekninen toimivuus: - Parvekekaiteen ja pielen väliset saumat on saumattu elastisella saumamassalla. - Saumaus on pääosin hyvässä kunnossa. Pinnoite: - Pielirakenteiden pinnoilla ei ole pinnoitetta ollenkaan.

Sivu 9/13 4.2.2 Parvekelaatat Parvekelaatat ovat teräsbetonielementtejä, jotka muodostavat yhdessä parvekekaiteen kanssa parveke-elementin. - Laattojen suunnittelupaksuus on ollut 120 150 mm. - Porattujen näytteiden paksuudet olivat 124-127 mm. - Näytteet koostuivat yhdestä yhtenäisestä valukerroksesta. - Betoni on tasalaatuista eli se ei ole kerroksellista. - Betonin runkoaines on hyvälaatuista. Raudoitteiden korroosio: - Laattojen raudoituksena on ø 8 pieliteräs yläpinnassa ja ø 8 K 400 pääterästys ja ø 6 K 200 jakoterästys alapinnassa. - Terästen peitepaksuudet vaihtelivat pääosin välillä 25-49 mm alapinnassa. Yläpinnan peitepaksuudet vaihtelivat pääosin välillä 25-59 mm. - Karbonatisoituminen oli tutkituissa näytteissä edennyt runkobetonin alapinnassa 22 31 mm syvyyteen ja yläpinnassa 8 25 mm syvyyteen asti. - Parvekelaatan alapinnan terästyksestä on noin 21 % on ruostumiselle alttiilla alueella ja yläpinnasta 0 %. - Merkkejä teräskorroosiosta ei löytynyt laboratoriotutkimuksissa. - Parvekelaatoissa havaittiin paikoittain korroosiovaurioita ja halkeamia, lähinnä laatan reunoissa. (kts kuvaliite) Betonin rapautuminen: - Käytetty betonin suunnittelulaatu on K-30-2. - Tutkittujen laattanäytteiden pintakerroksissa esiintyi vielä hyvin vähäistä alkavaa rapautumista. - Näytteessä LK6-8 yläpinnassa havaittiin pakkasrapautumisen aiheuttama mikrorako. - Laatoissa havaittiin silmämääräisesti rapautumista, erityisesti laattojen reunoilla. (kts kuvaliite) Kiinnitykset, kannatukset ja sidonta: - Parvekelaatat tukeutuvat rungon ulkopuolisiin pieliseiniin, sekä rakennusrunkoon teräsprofiilipalkein/vetoterässitein. Saumat ja liitokset, pinnoitteet sekä yleinen kosteustekninen toimivuus: - Laattarakenteiden pinnoilla ei ole pinnoitetta ollenkaan. - Vedenpoisto on järjestetty laatan etureunan kourun kautta vedenpoistoputkeen keskelle etureunaa.

Sivu 10/13 4.2.3 Parvekekaiteet Parvekekaiteet ovat tehdasvalmisteisiä teräsbetonielementtejä ja yhdessä parvekelaatan kanssa muodostavat parveke-elementin. - Kaidelevyjen suunnittelupaksuus on 80 mm. - Kaiteesta otetun näytteen paksuus oli 75 mm. - Näyte koostui yhdestä yhtenäisestä valukerroksesta. - Betoni on tasalaatuista, eli se ei ole kerroksellista. Raudoitteiden korroosio: - Kaiteiden raudoituksena on 2 Ø 6 K 300 ja Ø 6 K 150 umpihaka. - Terästen peitepaksuudet vaihtelivat pääosin molemmissa pinnoissa välillä 25 39 mm. - Karbonatisoituminen oli tutkituissa näytteissä edennyt ulkopinnassa 6 31 mm syvyyteen ja sisäpinnassa 9-12 mm syvyyteen asti. - Parvekekaide näytteessä ei sijainnut teräksiä, joten niiden mahdolliseen korroosioon ei voida ottaa kantaa. - Parvekekaiteiden raudoituksesta vain alle 1 % sijaitsi ruostumiselle alttiilla alueella. Betonin rapautuminen: - Käytetty betonin suunnittelulaatu on K-30-2. - Näytteessä havaittiin alkavaa rapautumista ulkopinnassa ja mikrorako ulottuen 31mm syvyyteen. Muuten näytteessä ei ollut betonin kuntoa heikentäviä vaurioita. - Laboratorioanalyyseissä parvekekaidenäytteiden kunto arvioitiin pintakerrosta lukuun ottamatta pääosaltaan hyväksi. Kiinnitykset: - Kaidelevyjen kiinnityksissä ei havaittu viitteitä kiinnityksen puutteellisuudesta. Saumat ja liitokset sekä yleinen kosteustekninen toimivuus: - Parvekekaiteiden ja pielien liitossaumat ovat pääsääntöisesti vielä hyvässä kunnossa. Pinnoite: - Parvekerakenteiden pinnoilla ei ole pinnoitetta ollenkaan.

4.2.4 Johtopäätökset parvekerakenteista Sivu 11/13 Pieliseinien kunto on vielä pääosin hyvä. Betonin pakkausrapautumista esiintyi vain tutkittujen näytteiden pintakerroksissa. Teräskorroosion merkitys on vielä vähäinen. Tutkituissa pielinäytteissä ei esiintynyt teräksiä mutta korroosiolle alttiilla alueella olevien terästen määrä on vielä vähäinen. Kenttätutkimuksissa havaittiin kuitenkin paikoittain korroosiovaurioiden aiheuttamia halkeamia. Parvekelaattojen ja kaiteiden kunto on vielä hyvä. Betonin kunto on vielä pääosin hyvä eikä rapautumista tai mikrorakoilua esiinny kuin näytteiden pinnassa. Karbonatisoituminen on myös toistaiseksi vähäistä ja vain pieni osa betoniteräksistä sijaitsee korroosiolle alttiilla alueella. Parvekelaatan alapinnan teräksistä kuitenkin jo noin viidennes sijaitsee ko. alueella. Teräskorroosion aiheuttamia vaurioita ja pintarapautumista havaittiin lähinnä laattarakenteiden reunoissa. Parvekerakenteiden pinnoilla ei ole pinnoitetta lainkaan eli ne ovat betonipinnalla. Tämä voi jatkossa lisätä kosteusrasitusta rakenteille, mikä kiihdyttää betonin pakkasrapautumista. Kuitenkin pakkasrapautuminen on luonteeltaan kiihtyvä ilmiö, ja parvekerakenteiden kunnostus ja suojaaminen kosteudelta olisi suositeltavaa tehdä lähivuosien aikana. 5 KORJAUSSUOSITUKSET 5.1 Ensisijainen korjausehdotus Julkisivut: Saumauksien uusiminen, julkisivujen kunnon tutkimus 5 vuoden kuluttua. Parvekkeet: Parvekkeet kunnostetaan hiekkapuhaltamalla ja pinnoittamalla. Ruostuneet teräkset piikataan auki, ruostesuojataan ja tehdään tarvittavat laastipaikkaukset. Kustannusarvio: Julkisivut, saumauksien uusiminen 25000 euroa (alv 0%) Parvekkeiden kunnostuskorjaus 180000 euroa (alv 0%)

5.2 Toissijainen korjausehdotus Sivu 12/13 Julkisivut: Julkisivut korjataan peittävällä korjauksella; vanhan ulkokuoren lisäkiinnitys, lisälämmöneristys ja tuulettuva levyverhous, esim. Stonel. Parvekkeet: Parvekkeet korjataan kuten vaihtoehdossa 1, lisäksi asennetaan parvekelasitukset suojaamaan parvekerakenteita. Räystäitä tulee jatkaa ja / tai vesikatto uusia ulkoseinän paksuuden kasvaessa. Kustannusarvio: Julkisivut 700000 euroa (alv 0%) Parvekkeiden korjaus 240000 euroa (alv 0%) Vesikaton uusiminen 300000 euroa (alv 0%) 6 TURVALLISUUTTA HEIKENTÄVÄT TEKIJÄT Turvallisuutta heikentävät tekijät on jaoteltu seuraavasti: välittömät vaaratekijät, pitkällä aikavälillä vaaraa aiheuttavat tekijät ja korjaustyössä vaaraa aiheuttavat tekijät. 6.1 Välitöntä vaaraa aiheuttavat tekijät Välittömästi vaaraa voivat aiheuttaa pielien ja kaiteiden betonipinnasta irtoamassa olevat betonikappaleet tai murut. Riskinä on tuolloin laastin tai betoninokareen putoamisen aiheuttama henkilö- tai esinevahinko. Irtoavat betonikappaleet on syytä tarkastaa ja poistaa säännöllisesti, n. 2 4 kertaa vuodessa. 6.2 Pitkällä aikavälillä vaaraa aiheuttavat tekijät Pitkällä aikavälillä vaaraa voivat aiheuttaa rapautuvien pieliseinien ja parvekelaattojen reunojen vakava pakkasrapautuminen. Vaarana on tuolloin pieliseinän, laatan tai kaiteen vakavuuden menetys ja romahtaminen. Riskinä on tuolloin pielen, laatan tai kaiteen tai niiden osien putoamisen aiheuttama henkilö- tai esinevahinko. 7 LISÄ- JA JATKOTUTKIMUSTARVE Seuraava kuntotutkimus on syytä tehdä noin viiden vuoden kuluttua vaurioiden etenemisen seuraamiseksi mikäli korjaukseen ei ryhdytä.

8 TUTKIMUKSEN YHTEYDESSÄ TEHDYT MUUT HAVAINNOT Sivu 13/13 Tutkimuksen yhteydessä tarkastettiin vesikatteet. Vesikatteena on pinnoitettu profiilipeltikate. Katteen pinnoite hilseilee monin paikoin ja on haalistunut. Vesikatteen huoltomaalaus ei todennäköisesti onnistu pinnoitteen hilseilystä johtuen. Vesikate on suositeltavaa uusia laajemman julkisivukorjauksen yhteydessä. Samalla riippuen julkisivujen Ikkunat ovat 3-lasisia MSK-puuikkunoita. Ikkunat ovat todennäköisesti alkuperäiset. Ikkunat vaikuttivat kunnoltaan kohtalaisilta, ulkopuitteiden maali on haalistunutta, erityisesti eteläsivulla. Ikkunoiden kunto on vielä kohtalaisen hyvä. Ikkunoiden ulkopuitteiden huoltokäsittely on suositeltavaa tehdä esim. julkisivusaumauksien uusimisen yhteydessä. Lappeenrannassa 30.9.2015 KR-Tiimi Oy Antti Turunen insinööri AMK Liitteet: Inspecta Kiralab / tutkimusselostus Muut tutkimustulokset s. 2 Terästen ruostumisasteen laskentalomakkeet, s. 3 Valokuvia

KANTAVIEN RAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS Kohde: Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy Liesharjunkatu 6 53850 LAPPEENRANTA 21.7.2015

SISÄLLYSLUETTELO Sivu 2/10 1 TIIVISTELMÄ 3 2 KOHTEEN TUNNISTE- JA YLEISTIEDOT 4 2.1 Kiinteistön perustiedot 4 2.2 Käytettävissä olleet asiakirjat 4 3 KIIREELLISET TYÖT 5 4 KUNTOTUTKIMUKSEN SISÄLTÖ, SISÄTILAT 5 5 HAVAINNOT JA TULOKSET 5 5.1 Alapohjat 5 5.2 Runko 6 5.2.1 Ulkoseinät 6 5.2.2 Kantavat väliseinät 7 5.2.3 Välipohjat 7 5.3 Huoneistot, kylpyhuoneet 8 6 TURVALLISUUTTA HEIKENTÄVÄT TEKIJÄT 9 7 LISÄ- JA JATKOTUTKIMUSTARPEET 10 Liitteet KR-Tiimi Oy Puhelin 0104701600 Kotipaikka Lappeenranta Karjalantie 25 y-tunnus 0996509-5 53300 LAPPEENRANTA Email: etunimi.sukunimi@krtiimi.fi ALV rek.

1 TIIVISTELMÄ Sivu 3/10 Tällä kuntotutkimuksella on selvitetty kohteen betonirakenteiden kuntoa rakennuksen korjaussuunnittelun lähtötiedoksi. Tässä tutkimuksessa on keskitytty sisäpuolisten rakenteiden kunnon tutkimiseen. Julkisivut, vesikatto- ja parvekerakenteet käsitellään erillisessä raportissa. Tutkittavia osia ovat ala-, väli-, ja yläpohjat, julkisivut, parvekkeet ja vesikatteet. Sisätilojen tarkastukset suoritettiin 3.3.2015. Parvekkeiden, julkisivujen ja vesikatteiden kunto tutkitaan lumien sulettua keväällä. Ennen sisätilojen tarkastusta suoritettiin asukaskysely, jolla asukkaat ovat voineet ilmoittaa havainnoistaan. Kyselyjä palautettiin 15 kpl 39:sta huoneistosta. Kyselyissä korostuivat kylpyhuoneiden kunto, muovipinnoitteet ovat huonot ja osassa on havaittu homekasvustoa. Myös sisätiloissa huomautuksia tuli lähinnä tilapintojen ja kalusteiden kunnosta. Kyselyssä kartoitettiin lämmitysjärjestelmän ja viemäreiden toimintaa. Vikoja tai puutteita ei kyselyssä juurikaan ilmoitettu näihin liittyen, havaintoja on lähinnä tullut ajoittaisesta lämmityspattereiden kohinasta. Sisätilojen tarkastuksessa tarkastettiin kaikki yhteistilat ja asukaskyselyjen perusteella valittiin 11 huoneistoa. Rakennuksen rungon ja alapohjan kunto on hyvä, kuitenkin viitteitä rakenteiden liikkumisesta tai painumisesta havaittiin pohjakerroksessa ja kolmannen kerroksen huoneistossa. Ulkopuolisen kosteuden aiheuttamia jälkiä havaittiin pohjakerroksen seinissä. Kylpyhuoneiden tilapintojen (vedeneristyksien) kunto on jo heikentynyt ja kosteutta on jo päässyt lattiarakenteisiin. Kylpyhuonetilojen korjaamisessa tulee varautua lattian pintalaatan uusimiseen /poistamiseen tai kuivattamiseen tarvittavilta osin. KR-Tiimi Oy Puhelin 0104701600 Kotipaikka Lappeenranta Karjalantie 25 y-tunnus 0996509-5 53300 LAPPEENRANTA Email: etunimi.sukunimi@krtiimi.fi ALV rek.

2 KOHTEEN TUNNISTE- JA YLEISTIEDOT Sivu 4/10 2.1 Kiinteistön perustiedot Kiinteistön nimi: Liesharjunkatu 6, kiinteistötunnus 65-4-5 Kiinteistön osoite: Liesharjunkatu 6, 53850 LAPPEENRANTA Valmistumisvuosi: 1985 Rakennuksia: 1 kpl Kerroksia: 4 Portaita: Huoneistoja: 4 kpl 39 asuinhuoneistoa Kerrosala: 2 637 m 2 Huoneistoala: 2546 m 2 Tilavuus: 9 906 m 3 Alapohja: Välipohja: Kantavat seinät: Yläpohja: Maanvarainen, lämmöneristetty, teräsbetonilaatta. Lämmöneristeenä polystyreeniä. Paikalla valettu teräsbetonilaatta. Paikalla valettuja teräsbetoniseiniä. Kantavia seiniä ovat huoneistojen väliset ja porrashuoneiden seinät sekä päätyulkoseinien sisäkuoret. Paikalla valettu teräsbetonilaatta. Laatan päälle tehty puurakenteiset vesikaton alusrakenteet ja kannatukset. Lämmöneristeenä mineraalivillaa. 2.2 Käytettävissä olleet asiakirjat Kiinteistöstä oli käytettävissä alkuperäiset perustamistapa- rakenne- ja elementtisuunnitelmat. Kiinteistöstä on tehty kuntoarvio (Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy, Petri Mustapää 7.2.2001) jonka raportti oli käytettävissä. KR-Tiimi Oy Puhelin 0104701600 Kotipaikka Lappeenranta Karjalantie 25 y-tunnus 0996509-5 53300 LAPPEENRANTA Email: etunimi.sukunimi@krtiimi.fi ALV rek.

3 KIIREELLISET TYÖT Sivu 5/10 - Huoneiston B19 kylpyhuoneen korjaus. 4 KUNTOTUTKIMUKSEN SISÄLTÖ, SISÄTILAT Tutkimuksessa selvitettiin rakenteiden riskialttiutta suunnitelmatietojen perusteella sekä kartoitettiin vaurioita kenttätutkimuksessa. Ennen tutkimusta tehtiin asukaskysely, jolla asukkaita pyydettiin ilmoittamaan havaitsemistaan vaurioista tai puutteista. Asukaskyselyitä palautettiin 15 kpl. Yhteensä 11 huoneistoa tutkittiin (huoneistot A2, A3, B13, B19, B21, C26, C29, C31, C32, C33 ja D39). Lisäksi tarkastettiin kaikki yhteistilat. Sisätilojen tarkastus suoritettiin aistinvaraisesti. Lisäksi suoritettiin kosteusmittauksia pintakosteudenosoittimella DOSER BS2. 5 HAVAINNOT JA TULOKSET 5.1 Alapohjat Suunnitelmien mukaan alapohjarakenne on seuraavanlainen: - 70 mm teräsbetonilaatta - rakennusmuovi - 50 mm polystyreenieriste yhden metrin matkalta ulkoseinästä - 200 mm soratäyttö Porrashuoneen lattiapinnoitteet ovat vinyylilaattaa. Kellarin lattiapinnoitteet ovat pääosin maalipintoja, saunaosastolla on pukuhuoneessa muovimatto, pesu- ja löylyhuoneessa on laatoitus. Perustamistapalausunnon mukaan rakennus on salaojitettu. Havainnot: Katselmuksessa alapohjalaatassa havaittiin pohjakerroksen yhteistilojen käytävän lattiassa halkeamia. Yhdessä halkeamassa todettiin pieni tasoero. Alapohjarakenne on hieman painunut tasoeron kohdalta. Porrashuoneiden vinyylilaatat ovat paikoin irti alustastaan. KR-Tiimi Oy Puhelin 0104701600 Kotipaikka Lappeenranta Karjalantie 25 y-tunnus 0996509-5 53300 LAPPEENRANTA Email: etunimi.sukunimi@krtiimi.fi ALV rek.

Johtopäätökset: Sivu 6/10 Havaitut halkeamat ovat syntyneet todennäköisesti betonin kuivumisen aiheuttamasta kutistumisesta. Halkeamista ei ole riskiä rakenteiden kantavuudelle tai toimivuudelle. Halkeamat on suositeltavaa tiivistää soveltuvalla tiivistysmassalla ennen uudelleen tasoitusta ja pinnoitusta. Seuraavan saneerauksen yhteydessä on lattioiden muovi- ja maalipinnoitteet suositeltavaa uusia. Jos porrashuoneen lattiapinnoitteille tehdään toimenpiteitä, tulee selvittää, sisältääkö lattiapäällyste tai sen kiinnitysliima asbestia. 5.2 Runko Suunnitelmien mukaan rakennuksen runko on ns. kirjahyllyrunko, jossa kantavina rakenteina toimivat päätyseinien sisäkuoret, huoneistojen väliseinät ja kerrosten väliset välipohjalaatat. Jäykistävinä rakenneosina toimivat porrashuoneiden seinät. Perusmuurit ovat sokkelielementtejä, jotka on perustettu nauha-anturoiden varaan. Rakennuspaikan perusmaa on tiiviydeltään vaihtelevaa hiekkaa tai silttiä. 5.2.1 Ulkoseinät Ulkoseinät, jotka eivät ole kantavia, ovat ruutuelementtejä. Ruutuelementtien rakenne rakennesuunnitelmien mukaan on seuraavanlainen: - 70 mm betoni - 120 mm mineraalivilla - 70 mm betoni tai 80 mm tiililaatta Porrashuoneiden kohdalla ulkoseinärakenne on myös betonielementti-rakenne. Ulkoseinärakenne on kantavilla päätyseinillä on seuraavanlainen: - 150 mm betoni (130 mm betoni tiililaattapintaisilla elementeillä) - 120 mm mineraalivilla - 60 mm betoni tai 80 mm tiililaatta Sokkelit ovat sokkelielementtejä, joihin on tehty lämpökatko polystyreenillä tai mineraalivillalla. Havainnot: Ulkoseinien kunto tutkitaan keväällä lumien sulettua. Silmämääräisesti arvioituna ulkoseinien kunto on kohtalainen. Julkisivujen ulkokuorissa ei havaittu normaalista poikkeavaa. Pohjakerroksen seinien sisäpinnoissa havaittiin kosteuden läpikulun aiheuttamaa maalin kupruilua ja kalkkihärmää. Havaintoja tehtiin monessa eri pohjakerroksen tiloissa maanpaineseinissä. KR-Tiimi Oy Puhelin 0104701600 Kotipaikka Lappeenranta Karjalantie 25 y-tunnus 0996509-5 53300 LAPPEENRANTA Email: etunimi.sukunimi@krtiimi.fi ALV rek.

Sivu 7/10 Huoneistossa C31 havaittiin makuu- ja olohuoneen ulkoseinäelementissä pystysuuntainen halkeama, joka on todennäköisesti ulkoseinäelementtien saumakohdissa. Olohuoneen halkeamaa on joskus tiivistetty elastisella massalla. Pintalämpötilat halkeamien kohdalla olivat alempia kuin muualla huoneistossa. Johtopäätökset: Kosteusjäljet pohjakerroksen seinissä kielii ulkopuolisesta kosteudesta. Osa kosteudesta on noussut kapillaarisesti maasta alapohjarakenteista seiniin. Suurin osa kosteudesta on kuitenkin todennäköisesti peräisin pihalta sade- ja sulamisvesistä, joka kertoo puutteellisesta salaojien toiminnasta tai vesien poistosta rakennuksen vierestä. Muutaman asukaskyselyn mukaan vesi lammikoitui ennen rakennuksen viereen mutta piha-alueelle tehty kunnostus korjasi tilanteen. Havainto ei vaadi toimenpiteitä, jos vesi poistuu rakennuksen vierestä ja salaojien toiminnassa ei ole ongelmia. Huoneistossa C31 havaitut halkeamat johtuvat todennäköisesti rakenteiden hiipumasta / vähäisestä painumisesta. Muodonmuutoksen takia rakenneosien liitokseen on syntynyt halkeama. Halkeamasta ei ole haittaa rakenteiden kantavuudelle tai vakaudelle. Vedon tunne johtuu korvausilman puutteesta. Kylmä ulkoilma pääsee alipaineiseen huoneistoon helpointa reittiä pitkin. Sisätilojen korjauksen yhteydessä halkeamat on suositeltavaa tiivistää soveltuvalla elastisella massalla. 5.2.2 Kantavat väliseinät Rakennuksen kantavat seinät ovat paikalla valettuja betoniseiniä, suunnittelupaksuudet ovat olleet 160 190 mm. Kantavia seiniä ovat porrashuoneiden ja huoneistojen väliset seinät. Porrashuoneiden seinät ovat lisäksi jäykistäviä. Seinien pinnoitteet ovat pääasiassa maalattuja. Havainnot: Kantavissa väliseinissä ei havaittu erityisiä vaurioita tai muodonmuutoksia. Johtopäätökset: Kantavien väliseinien kunto on hyvä, eivätkä seinät tarvitse erityisiä rakenteellisia korjauksia saneerauksen yhteydessä. 5.2.3 Välipohjat Välipohjarakenteet ovat paikalla valettuja. Suunnittelupaksuus on ollut pääosaltaan 190 mm. Välipohjien alapinnat ovat maalattuja. Yläpinnat ovat muovimattopintoja. Havainnot: Sisätiloissa tehdyssä tarkastuksessa ei välipohjista löydetty viitteitä rakenteiden liikkumisesta tai painumisesta. KR-Tiimi Oy Puhelin 0104701600 Kotipaikka Lappeenranta Karjalantie 25 y-tunnus 0996509-5 53300 LAPPEENRANTA Email: etunimi.sukunimi@krtiimi.fi ALV rek.

Sivu 8/10 Huoneiston C29 kylpyhuoneen katossa havaittiin vuotojälki lattiakaivon kohdalla. Katosta mitattiin hieman kohonneita kosteusarvoja. Yläpuolella olevan huoneiston C33 kylpyhuoneesta mitattiin kohonneita kosteusarvoja lattiakaivon ympäriltä. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset: Huoneiston C33 kylpyhuoneen muovimaton tiiveys on osittain pettänyt ja vettä on todennäköisesti päässyt kulkeutumaan välipohjarakenteisiin. Huoneisto C33 oli tarkastuksen aikaan tyhjänä. 5.3 Huoneistot, kylpyhuoneet, saunaosasto Huoneistojen kylpyhuoneet ovat paikan päällä rakennettuja. Lattiapinnoitteena on muovimatto ja seinät ovat muovitapettia. Katot ovat maalattua betonia. Havainnot: Huoneistoissa havaintoja olivat pääasiassa jumittavat parvekeovet ja lämmityspattereiden toiminta. Usean kylpyhuoneen kosteusmittauksissa lattiasta mitattiin kohonneita kosteusarvoja lattiakaivon ja wc-istuimen ympäriltä. Kylpyhuoneiden muovimatto- ja muovitapettipinnoitteet olivat pääosin alkuperäiset ja niiden kunto on välttävä. Lattiapinnoitteiden todettiin irronneen osin alustasta ja muovikatteiden saumat ja reunat olivat auenneet. Huoneistossa B19 kylpyhuoneesta havaittiin runsaasti homekasvustoa huoneen jokaisella pinnalla. Huoneistosta mitattiin myös huomattavasti kohonneita kosteusarvoja, välipohjarakenteet kylpyhuoneen alla ovat todennäköisesti märkiä. Poistoilmakanavassa ei tuntunut vetoa ollenkaan. Saunaosaston pukuhuoneiden lattiassa mitattiin kohonneita kosteusarvoja. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset: Lämmityspattereiden puuttuvat termostaatit on suositeltava asentaa pattereihin ja vanhat termostaatit vaihtaa uusiin. Kylpyhuoneiden tilapinnat (muovimatto ja muovitapetti) toimivat vedeneristeenä samalla. Muovipinnoitteet ovat huonossa kunnossa, ne repsottavat monin paikoin ja ovat irti alustastaan. Vedeneristyskyky on jo heikentynyt ja kosteutta on päässyt rakenteisiin läpivientien kohdilta. Kastuneita osia ovat lähinnä kylpyhuoneiden lattiarakenteet. Korjauksessa tulee varautua kylpyhuoneiden lattioiden rakennekosteusmittauksiin ja kuivatukseen tarvittaessa. Huoneiston A3 kylpyhuoneen kattopinnassa havaittiin tummia pilkkuja, jotka ovat todennäköisesti tupakan savun terva-/nikotiinijälkiä. KR-Tiimi Oy Puhelin 0104701600 Kotipaikka Lappeenranta Karjalantie 25 y-tunnus 0996509-5 53300 LAPPEENRANTA Email: etunimi.sukunimi@krtiimi.fi ALV rek.

Sivu 9/10 Huoneiston B19 kylpyhuone on korjattava kiireellisesti. Korjauksessa tulee varautua rakennekosteusmittauksiin ja kuivatukseen. Huonon ilmanvaihdon syy on myös selvitettävä. Mikrobikasvusto on todennäköisesti jo heikentänyt sisäilman laatua ja aiheuttaa näin terveysriskin. Korjauksissa tulee huomioida pinnan riittävä puhdistus ja desinfiointi (mikrobijäljet) tai sulkukäsittely (terva- ja nikotiini), jotta vauriot eivät uusiudu. Pesulan ja saunaosaston pinnat ovat alkuperäiset, joten niiden uusiminen on ajankohtaista. Saunaosaston pesuhuoneiden kohonneet kosteusarvot johtuvat todennäköisesti runsaasta käytöstä pitkällä aikavälillä. Rakennuksen rakentamisen aikaan vedeneristeenä käytettiin todennäköisesti kosteussulkusivelyä, jonka teho on heikentynyt ajansaatossa. Ennen pohjakerroksen korjausta tulee perustuksien kuivatusjärjestelmän (salaojitus) kunto ja toiminta tarkastaa. Ennen uudelleen pinnoitusta on rakenteiden kosteuspitoisuus suositeltavaa varmistaa rakennekosteusmittauksena. 6 TURVALLISUUTTA HEIKENTÄVÄT TEKIJÄT Turvallisuutta heikentävät tekijät on jaoteltu seuraavasti: välittömät vaaratekijät, pitkällä aikavälillä vaaraa aiheuttavat tekijät ja korjaustyössä vaaraa aiheuttavat tekijät. 6.1 Välitöntä vaaraa aiheuttavat tekijät Ei välitöntä vaaraa aiheuttavia tekijöitä. 6.2 Pitkällä aikavälillä vaaraa aiheuttavat tekijät Pitkällä aikavälillä kylpyhuoneiden vedeneristyksien ikääntyessä ja epäjatkuvuuskohtien takia rakenteet voivat kastua pesuvesistä. Kosteudesta ei ole haittaa betonirakenteille vaan riskinä on sen leviäminen puisiin rakenneosiin ja eristeisiin. Heikon ilmanvaihdon johdosta kylpyhuoneiden pinnoille syntyvä mikrobikasvusto voi aiheuttaa sisäilman laadun heikentymistä ja mahdollista terveyshaittaa. KR-Tiimi Oy Puhelin 0104701600 Kotipaikka Lappeenranta Karjalantie 25 y-tunnus 0996509-5 53300 LAPPEENRANTA Email: etunimi.sukunimi@krtiimi.fi ALV rek.

7 LISÄ- JA JATKOTUTKIMUSTARPEET Sivu 10/10 Ennen korjaukseen ryhtymistä on suositeltavaa tutkia salaojituksen olemassaolo ja niiden kunto. Lappeenrannassa 21.7.2015 KR-Tiimi Oy Antti Turunen insinööri AMK Teemu Putkisalo insinööriopiskelija Liitteet: Valokuvia Havaintokartta, pohjakerros Havaintokartta, asuinkerrokset KR-Tiimi Oy Puhelin 0104701600 Kotipaikka Lappeenranta Karjalantie 25 y-tunnus 0996509-5 53300 LAPPEENRANTA Email: etunimi.sukunimi@krtiimi.fi ALV rek.