Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM2018-00123 TTM Lahtinen Päivi(TEM) 07.03.2018 JULKINEN Viite Asia Kilpailukykyneuvosto Bryssel 12.3.2018 Kilpailukykyneuvosto kokoontuu Brysselissä 12.3.2018. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä. Neuvostossa käsitellään sisämarkkina- ja teollisuusosuus. Kilpailukykyneuvosto keskustelee ensin eurooppalaisesta ohjausjaksosta ja EU:n talouden digitalisaatiosta. Suomi yhtyy puheenjohtajan näkemykseen, että hyvin toimivat sisämarkkinat mukaan lukien digitaaliset sisämarkkinat ovat edellytys eurooppalaisten yritysten kilpailukyvylle, Euroopan kasvulle ja työllisyydelle. Suomen mukaan sisämarkkinoiden täysimääräiseen toteutumiseen ja jäljelle olevien esteiden poistamiseen on syytä kiinnittää huomiota. Toimenpiteissä tulee myös huomioida julkishallinnon digitalisaatio sekä kansalaiset ja yritykset. Teollisuusasioissa keskustellaan teollisuuspoliittisesta strategiasta, jonka.komissio antoi syyskuussa. Neuvosto hyväksyy päätelmät, jossa pyytää komissiota laatimaan tulevaisuuteen katsova ja kokonaisvaltainen teollisuuspoliittinen strategia tavoitteena Euroopan globaalin kilpailukyvyn vahvistaminen. Suomen kannalta on tärkeää, että teollisuuden globaali kilpailukyky otetaan huomioon ilmasto- ja energiapolitiikkaa koskevia linjauksia tehtäessä. Suomen kannan mukaan tekoälyn, alustatalouden ja siihen liittyvän liiketoiminnan edistäminen tulisikin olla keskeinen osa uutta elinkeinopolitiikkaa. Sisämarkkina-asioissa komissio esittelee tilannekatsauksen sisämarkkinoista. Suomi pitää komission sisämarkkinastrategiassa ja digitaalisessa sisämarkkinastrategiassa esitettyjä toimenpiteitä kannatettavina sisämarkkinoiden kehittämisen näkökulmassa ja kehottaa komissiota saattamaan loppuun nämä toimenpiteet. Suomi korostaa, että katseet pitää jo suunnata erityisesti palveluiden ja digitalisaation luomiin uusiin mahdollisuuksiin niin, että Eurooppa menestyy myös tulevaisuudessa globaaleilla markkinoilla. Neuvosto käsittelee kilpailukykytilanteen tarkistamista palvelumarkkinoiden näkökulmasta. Komissio pyrkii tunnistamaan palvelumarkkinoiden rajoitusten aiheuttamat kustannukset ja niiden purkamisesta saatavat hyödyt. Suomen kannan mukaan palveluiden sisämarkkinoiden laaja-alainen ja tavoitteellinen kehittäminen on tärkeää EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi kansainvälisessä taloudessa. Sääntelyesteiden purkaminen heijastuu laajasti koko talouteen lisäten kansantuloa ja työpaikkoja. Eurooppalaisen sääntelykehyksen tulisi mahdollistaa digitaalisen palvelutalouden liiketoimintamallien täysimääräinen ja rajat ylittävä hyödyntäminen.
2(24)
Asialista: 3(24) Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Muut kuin lainsäädäntöasiat Eurooppalainen ohjausjakso 2018 EU:n talouden digitalisoituminen (SIVU 3) Keskustelu Päätelmät kilpailukykyä, kasvua ja innovointia edistävästä EU:n teollisuusstrategiasta (SIVU 6) Keskustelu Hyväksyminen Sisämarkkinat 25 vuotta: tulevat toimet (SIVU 12) Komissio esittelee Keskustelu Kilpailukykytilanteen tarkistaminen (SIVU 15) Komissio esittelee Keskustelu Muut asiat (SIVU 17) a) Teollisuuden päivä: Teollisuus 2030 -keskustelu Komission tiedotusasia b) Muovistrategia Komissio esittelee c) Sääntelyn parantaminen Puheenjohtajavaltion tiedotusasia
Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2018-00115 IYR Paju Isabella(TEM) 05.03.2018 4(24) Asia Eurooppalainen ohjausjakso 2018; EU:n talouden digitalisaatio Kokous Kilpailukykyneuvosto 12.03.2018 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Kilpailukykyneuvosto keskustelee 12.3.2018 eurooppalaisesta ohjausjaksosta ja EU:n talouden digitalisaatiosta puheenjohtajan taustapaperin perusteella. Suomi katsoo, että EU:n talouden digitalisaatiolla on merkittävä vaikutus eurooppalaisen teollisuuden kasvun ja kilpailukyvyn edistämisessä. Digitalisaation vaikutukset ja sen tarjoamat mahdollisuudet Euroopan teollisuuden murrokseen ja uudistumiseen olisi syytä ottaa huomioon ECOFINin päättäessä ohjausjaksosta, koska ne ovat keskeisiä Euroopan talouden kasvulle ja kilpailukyvylle. Suomi yhtyy puheenjohtajaan näkemykseen siitä, että hyvin toimivat sisämarkkinat mukaan lukien digitaaliset sisämarkkinat ovat edellytys eurooppalaisten yritysten kilpailukyvylle ja siten myös Euroopan kasvulle ja työllisyydelle. Sen takia sisämarkkinoiden täysimääräiseen toteutumiseen ja jäljelle olevien esteiden poistamiseen on syytä kiinnittää huomiota. Uusien teknologioiden (ml. tekoäly, robotiikka, 5G sekä VR ja AR) tarjoamat mahdollisuudet eurooppalaisen teollisuuden ja palveluiden murroksessa tulee nostaa esiin nykyistä vahvemmin ja hyödyntää täysimääräisesti Euroopan tason toimenpiteissä ja aloitteissa. Tekoälyn ja alustatalouden hyödyntäminen sekä datatalous ja tiedon vapaa liikkuvuus näiden mahdollistajana tarjoavat suuria mahdollisuuksia Euroopan taloudelle ja sen kasvulle. Vahvasta tietosuojasta haetaan käyttäjien luottamusta lisäävää kilpailuetua Euroopalle. Henkilötietojen suojaa koskevan sääntelyn tulisi kuitenkin olla oikeasuhtaista siten, ettei sillä rajoiteta eurooppalaista kehitystä ja kilpailukykyä alueilla, jotka perustuvat voimakkaasti digitalisaatioon ja datan hyödyntämiseen.
Pääasiallinen sisältö 5(24) Alustataloudessa käytävään kilpailuun on mahdollista vastata rakentamalla liiketoimintamalleja, joissa hyödynnetään kasvavia julkisia ja yksityisiä datavarantoja. EU:n tasolla tulisi edistää entistä kokonaisvaltaisemmin kehityskulkua, jossa eurooppalaisella teollisuudella ja yrityksillä on mahdollisuus ryhtyä alustatalouden ja tekoälyn vahvaksi hyödyntäjäksi ja alustojen hallinnoijaksi. Julkishallinnon digitalisaatioon tulisi kiinnittää huomiota myös Euroopan tason toimenpiteissä. Digitalisaation avulla voidaan tuoda kansalaiset ja yritykset julkisten palveluiden keskiöön. Huomiota tulisi kiinnittää mm. uusien teknologioiden kuten mm. tekoäly ja robotiikka edellyttämään osaamiseen, tulevien koulutustarpeiden ennakointiin ja elinikäiseen oppimiseen. Eurooppalaisen ohjausjakson tulisi ottaa riittävän hyvin huomioon EU:n talouden digitalisaatio. ECOFINin olisi syytä arvioida, tuleeko digitalisaatio ja sen eri näkökohdat kytkeä aiempaa voimakkaammin ohjausjaksolla toimeenpantavaan kasvustrategiaan. Digitalisaation edistymistä tulisi mitata indikaattoreilla, jotka ilmentävät digitaalisen murroksen ja palveluvaltaistumisen sekä keskeisinä muutosajureina toimivien alustojen ja tekoälyn vaikutuksia Euroopan teollisuudelle. EU:n tulevaan budjettikehykseen liittyen on tärkeää tuoda esiin ja ottaa huomioon myönteiset seikat, joita teollisuuden digitalisaation tukema kasvu ja työllisyys voivat tarjota. EU-tason toimenpiteissä sekä tutkimuksessa ja kehityksessä on jatkossakin keskeistä panostaa investointeihin, jotka tukevat digitaalisessa murroksessa. Puheenjohtajan taustapaperissa kiinnitetään huomiota digitaalisen murroksen vaikutukseen Euroopan taloudelle ja yhteiskunnalle sekä kilpailukyvylle. Taustapaperissa korostetaan, että EU:ssa ja kansallisella tasolla tarvitaan toimia, jotta digitaaliset sisämarkkinat voitaisiin hyödyntää aikaisempaa paremmin. Digitaalista kehitystä mittaavilla indekseillä kuten DESI (Digital Economy and Society Index) ja Digital Progress Report perusteella Eurooppa on jäljessä monilla alueilla esim. Yhdysvaltoja ja Kiinaa. Sen takia kansallisella ja EU-tasolla tarvitaan riittäviä toimia ja investointeja teknologioihin kuten tekoäly, kyberturva ja suurteholaskenta. Puheenjohtajan taustapaperissa korostetaan, että digitaalisilla innovaatiokeskittymillä (Digital Innovation Hubs) on tärkeä rooli yritysten digitaalisen murroksen tukemisessa ja sen takia investoinneilla keskittymiin ja koulutukseen on tärkeä rooli. Lisäksi EU:n teollisuuspolitiikalla voidaan tukea teollisuuden ja pk-yritysten innovatiivisten ratkaisujen tehokasta käyttöönottoa. Teollisuuden ja pk-yritysten murroksen tukemiseksi tarvitaan parempaa EUkoordinaatiota. Jäsenmaiden väliset erot ovat vielä suuret. Puheenjohtajan ministereille esittämät kysymykset:
1. Miten kansalliset uudistukset voitaisiin priorisoida, jotta digitaalisen murroksen tuomat edut voidaan hyödyntää paremmin? 2. Voitaisiinko rahoituspäätöksiä perustella paremmin rakenneuudistusarvioinneissa ottamalla huomioon esim. digitaalisten taitojen edistäminen, digitalisaation edistäminen taloudessa ja sähköisten julkisten palveluiden tukeminen? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU 13 elinkeinopolitiikkajaoston kirjallinen menettely 1.3.2018 2.3.2018 EU-ministerivaliokunta (neuvostovalmistelujen yhteydessä) 7.3.2018 9.3.2018 Suuri valiokunta (neuvostovalmistelujen yhteydessä) 9.3.2018 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset 6(24) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 6765/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Isabella Paju, TEM, isabella.paju@tem.fi, p. 050 310 5326 Eija Laineenoja, TEM, eija.laineenoja@tem.fi, p. 050 375 9411 Liitteet Viite
Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2018-00116 IYR Laineenoja Eija(TEM) 05.03.2018 7(24) Asia EU:n kilpailukykyneuvosto; teollisuuspolitiikka Kokous 12.03.2018-12.03.2018 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Bulgaria järjestää puheenjohtajuuskautensa ensimmäisen kilpailukykyneuvoston kokouksen 12.3.2018. Asiakohdassa keskustellaan eurooppalaisesta teollisuuspolitiikasta. Keskustelu on jatkoa komission 13.9.2017 julkaisemalle tiedonannolle Investoimme älykkääseen, innovatiiviseen ja kestävään teollisuuteen. Uudistettu EU:n teollisuuspoliittinen strategia (COM (2017) 479 final) sekä kilpailukykyneuvostossa 30.11.2017 hyväksyttyihin päätelmiin (14368/17), joissa komissiota pyydettiin jatkamaan työtä tiedonannon pohjalta tavoitteena kehittää perusteellinen tulevaisuuteen suuntautunut EU:n teollisuuspoliittinen strategia, ml. keskipitkän ja pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ja konkreettinen toimenpideohjelma. Asiakohdassa neuvosto hyväksyy päätelmät (6605/18), joissa komissiota pyydetään laatimaan tulevaisuuteen katsova ja kokonaisvaltainen teollisuuspoliittinen strategia tavoitteena Euroopan globaalin kilpailukyvyn vahvistaminen. Strategian tulisi olla käytettävissä seuraavan komission aloittaessa toimikautensa. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan esityksen neuvoston päätelmiksi. EU-tason teollisuuspolitiikan tulisi olla rohkeaa ja tulevaisuuteen suuntautuvaa sekä varmistaa Euroopan pitkän aikavälin kilpailukyky. Innovaatioihin perustuvan kasvun tulisi olla tulevaisuuden teollisuuspolitiikan lähtökohtana. Teollisuus palveluvaltaistuu ja samalla eurooppalaiset palvelualat kohtaavat entistä enemmän kansainvälistä kilpailua. Painopisteen tulisi olla teollisuuden uudistumisessa sekä teollisuuden ja palvelujen vuorovaikutuksessa ja tästä syntyvien hyötyjen maksimoinnissa.
8(24) Hyvin toimivat sisämarkkinat (ml. digitaaliset sisämarkkinat, energiaunioni ja pääomamarkkinaunioni) ovat välttämätön edellytys menestyvälle eurooppalaiselle teollisuudelle sekä sen kasvulle ja kilpailukyvylle. Tästä syystä sisämarkkinoiden täysimääräiseen toteuttamiseen ja jäljellä olevien esteiden poistamiseen tulisi erityisesti paneutua. EU:n sisämarkkinat ovat palvelujen osalta yhä pirstaloituneet ja siksi EU menettää suuria summia esimerkiksi alustojen mahdollistamasta arvonluonnista. EU:n sisämarkkinoista pitäisi rakentaa nykyistä toimivammat ja houkuttelevammat taloudellisille toimijoille. Näin voitaisiin myös sisämarkkinapolitiikan keinoin luoda paremmat edellytykset eurooppalaisten yritysten kasvulle ja globaalille kilpailukyvylle. Digitalisaatio on avainasemassa Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn kannalta ja se mahdollistaa monen asian tekemisen entistä tehokkaammin ja uudella tavalla. Menestyvimmät eurooppalaiset yritykset ovat edelläkävijöitä digitalisaation hyödyntämisessä, mutta kriittisenä kysymyksenä on niitä jäljessä olevien yritysten omaksumiskyky ja nopeus. Erityisesti perusteollisuutta tulisi kannustaa digitalisaatioon sekä ottamaan käyttöön esimerkiksi uusia ja innovatiivisia ohjausmenetelmiä, jotka tehostavat toimintaa ja vähentävät päästöjä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää pk-yritysten digitalisaatioon, mukaan lukien verkostoitumisen ja ekosysteemien tarjoamat mahdollisuudet yhteistyöhön ja digitalisaation vauhdittamiseen. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota laajakaistayhteyksien saatavuuteen, sillä nopean laajakaistayhteyden saatavuus vaikuttaa myös yritysten sijoittumiseen. Suomen kannalta on tärkeää, että teollisuuden globaali kilpailukyky otetaan huomioon ilmasto- ja energiapolitiikkaa koskevia linjauksia tehtäessä. Myös energiaintensiivisessä teollisuudessa on mahdollista ottaa käyttöön uusia kiertotaloutta palvelevia teknologioita sekä toteuttaa vähäpäästöisyyttä palvelevaa tuotekehitystä. Digitaalisuutta tulisi hyödyntää energiaintensiivisen teollisuuden investoinneissa ja niiden suunnittelussa. Energiatehokkuus ja kysyntäjousto parantavat energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä ja voivat vähentää myös teollisuuden kasvihuonepäästöjä. Suomi seuraa energian hintojen kehitystä osana vientikilpailukykyä ja sen ylläpitoa. Vientikilpailukykyyn vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät kuten työvoima, raaka-aineiden ja pääoman hinnat sekä kuljetuskustannukset. Komissio julkaisee energian hintakehitystä analysoivan raporttinsa loppuvuonna 2018. Uusien teknologioiden (ml. tekoäly, robotiikka, 5G sekä VR ja AR) tarjoamat mahdollisuudet eurooppalaisen valmistavan teollisuuden ja palveluiden murroksessa tulee nostaa esiin nykyistä vahvemmin ja hyödyntää täysimääräisesti Euroopan tason toimenpiteissä. Myös kyber- ja tietoturvan toimivuus ja kehittäminen on edellytys yritysten
9(24) toiminnalle digitaalisessa toimintaympäristössä. EU:n tasolla määritellyt kehitystä vauhdittavat ja mahdollistavat teknologiat (Key Enabling Technologies, KETs) tarjoavat perustan innovoinnille useilla nousevilla tai perinteisillä teollisuuden aloilla. Tekoälyn, alustatalouden ja siihen liittyvän liiketoiminnan edistäminen tulisi olla keskeinen osa uutta elinkeinopolitiikkaa. Alustataloudessa asiakaskeskeisen ajattelumallin merkitys kasvaa entisestään. EU:n tasolla tulisi edistää entistä kokonaisvaltaisemmin kehityskulkua, jossa eurooppalaisella teollisuudella ja yrityksillä on mahdollisuus ryhtyä alustatalouden ja tekoälyn vahvaksi hyödyntäjäksi ja alustojen hallinnoijaksi. Euroopan tulisi olla aktiivinen myös globaaleilla foorumeilla, jotka muokkaavat alustatalouden toimintaympäristöä. Eurooppalaisten alustatalouden ekosysteemien edistämiseksi tulee kehittää uusia yhteistyön malleja, skaalautuvia pilotteja ja nopeamman kaupallistamisen malleja. Avainasemassa on vahvan tutkimus- ja osaamisperustan varmistaminen, joka mahdollistaa ketterällä tavalla tekoälyn ja muiden teknologioiden hyödyntämisen useilla sovellusaloilla. Myös Horisontti 2020 - ja tutkimuksen ja innovoinnin yhdeksännessä puiteohjelmassa tulisi tukea entistä enemmän tutkimustulosten ja huippuosaamisen kääntymistä innovaatioiksi ja kaupalliseksi toiminnaksi. Euroopan tulee tarjota globaalisti kilpailukykyinen toimintaympäristö ml. riittävä innovaatiorahoitus sekä rahoitusinstrumentit, jotta innovatiiviset startup- ja pk-yritykset voivat skaalautua ja juurtua Euroopassa. Paremman sääntelyn hengessä uutta sektorikohtaista lainsäädäntöä tulisi kehittää vain silloin, kun horisontaalinen lainsäädäntö ei ole riittävää ja kun sääntelylle on nähtävissä selkeä tarve. Digitaalisen talouden ja arvonluonnin näkökulmasta tarvitaan mahdollistavaa, vakaata ja ennustettavaa lainsäädäntöä, joka ei estä innovaatioiden syntymistä ja tukee kokeilukulttuurin kehittymistä. Esimerkiksi tekijänoikeusdirektiivistä käytävässä keskustelussa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että sääntely on laadullisesti ja sisällöllisesti hyvää eikä nopeutta tule vaatia laadun kustannuksella. Inhimilliseen pääomaan, osaamiseen ja ammattitaitoon tulee panostaa entisestään ja osaamisen vahvistaminen ja uudistaminen olisi nähtävä kiinteänä osana eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa. Osaava ja oikeaan tarpeeseen koulutettu työvoima on yksi avaintekijä teollisuuden ja palveluiden kilpailukyvylle ja mahdollistaa osaltaan hakeutumisen kohti korkeamman arvonlisän tehtäviä globaaleissa arvo- ja jakeluverkoissa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää uusien teknologioiden kuten mm. tekoälyn edellyttämään osaamiseen, tulevien koulutustarpeiden ennakointiin ja elinikäiseen oppimiseen. Kaikilla koulutusasteilla tulisi kiinnittää huomiota digitaalisiin taitoihin. Myös johtamisen ja toimintaprosessien tulee uudistua digitaaliaikaan. Innovatiivisia julkisia hankintoja on mahdollista hyödyntää selvästi nykyistä enemmän julkisen sektorin uudistamiseen sekä julkisten
Pääasiallinen sisältö 10(24) palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen. Niiden avulla voidaan luoda kysyntää yritysten kehittämille uusille tuotteille ja palveluille. Julkisten hankintojen huomattava mittakaava tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia löytää parempia ratkaisuja yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja vauhdittaa innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä, kaupallistumista ja leviämistä. Euroopan kilpailukykyä voidaan vahvistaa tarjoamalla ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja mm. kehittämällä kierto- ja biotaloutta. Biotaloudella on keskeinen rooli tulevaisuuden arvonlähteenä ja Suomi näkee tärkeänä kokonaisvaltaisen biotalousstrategian kehittämisen. Osa biotalouden potentiaalista realisoituu myös sen leikkauspisteissä kiertotalouden, digitalisaation ja teollisuuspolitiikan kanssa. Suomessa biotalous kytkeytyy voimakkaasti energiaintensiiviseen puunjalostukseen, minkä vuoksi kilpailukykyisten energiakustannusten merkitys korostuu. Suomi tukee rahoituksen suuntaamista erityisesti kasvuhakuisiin ja innovatiivisiin pk-yrityksiin tavoitteena saumaton ja mahdollisimman yksinkertainen rahoituspolku avustuksista julkisiin ja yksityisiin pääoma-, takaus- ja lainainstrumentteihin. Suomi kannattaa nykyistä yksinkertaisempaa, paremmin koordinoitua rahoitusinstrumenttikenttää, jolle implementoitavien instrumenttien tarve perustuu systemaattiseen markkina- ja vaikuttavuusanalyysiin, ja jossa julkisen toiminnan ensisijaisena tavoitteena tulee olla yksityisen rahoituksen aktivoiminen markkinapuutealueelle. Rahoitusinstrumenttien käyttöönottoa valmisteltaessa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että julkiset instrumentit ovat rajatun kokoisia ja määräaikaisia ja niitä käytetään markkinoiden todellisen tarpeen mukaan. EU neuvottelee laajalla rintamalla kauppasopimuksia eri maiden kanssa. Sopimusten tavoitteena on eurooppalaisten yritysten markkinoillepääsyn ja oikeusturvan parantaminen sekä tasapuolisen kilpailuaseman turvaaminen ulkomarkkinoilla. Samaan aikaan tulee huolehtia sisämarkkinoiden kehittämisestä, jotta eurooppalaisten yritysten globaali kilpailukyky säilyy suhteessa muiden maiden yrityksiin. Kilpailukykyneuvostossa käsitellään teollisuuspolitiikkaa koskevat päätelmät (6605/18). Komissio julkisti 13.9.2017 tiedonannon Investoimme älykkääseen, innovatiiviseen ja kestävään teollisuuteen. Uudistettu EU:n teollisuuspoliittinen strategia (COM (2017) 479 final). Kilpailukykyneuvostossa 30.11.2017 hyväksytyissä päätelmissä komissiota pyydettiin jatkamaan perusteellisen ja tulevaisuuteen katsovan EU:n teollisuuspoliittisen strategian kehittämistä, ml. keskipitkän ja pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ja indikaattorit
sekä konkreettinen toimenpideohjelma ja arvioimaan, miten teollisuuspolitiikka on valtavirtaistettu muihin EU:n strategisiin aloitteisiin. 11(24) Nyt hyväksyttävissä päätelmissä komissiota pyydetään työskentelemään tehokkaasti ja yhteistyössä jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta kokonaisvaltainen, pitkän aikavälin strategia olisi valmis seuraavaan komission aloittaessa toimikautensa. Komission tulisi rakentaa strategia olemassa olevan hallinnollisen rakenteen pohjalle ja sen tulisi sisältää toimintasuunnitelma. Päätelmien on tarkoitus tarjota selkeät suuntaviivat tulevan strategian sisältämistä politiikka-aloista. Päätelmäteksti mm. - Alleviivaa teollisuuspohjan vahvistamisen tärkeyttä Euroopan tulevaisuudelle sekä teollisuuden merkitystä kasvulle, tuottavuudelle, työllisyydelle ja innovaatioille. - Pitää tiedonantoa tärkeänä ensimmäisenä askeleena tulevaisuuteen katsovan teollisuuspoliittisen strategian rakentamiselle. - Korostaa toimivien sisämarkkinoiden ja niiden täytäntöönpanon tärkeyttä teollisuuden kilpailukyvylle. - Korostaa selkeän, ennustettavan ja syrjimättömän sääntelykehikon tärkeyttä investoinneille sekä sääntelyn esteiden poistamista. - Toteaa, että tarvitaan eurooppalainen lähestymistapa, joka ottaa huomioon eurooppalaiset kilpailuedut sekä korkeat sosiaaliset ja ympäristöä koskevat standardit. - Toivottaa tervetulleeksi digitalisaation eri aloitteet, mutta nopeuden ollessa keskeinen edellytys onnistumiseen markkinoilla edellyttää vahvempia toimenpiteitä toteutukseen teollisuudessa. Erityisesti tulisi huomioida digitaaliset innovaatiokeskittymät aloite sekä muut aloitteet, jotka tukevat pk-yrityksiä ja niiden digitaalista murrosta. - Kertaa teollisuusvetoisten standardien merkityksen yhteentoimivuudelle ja Euroopan teollisuuden globaalille kilpailukyvylle. - Korostaa, että yritysten tulee ottaa käyttöön keskeisiä teknologioita kuten IoT, tekoäly ja robotiikka. Datasta tulee keskeinen kilpailutekijä, minkä takia tarvitaan muun muassa suurteholaskennan ja pilvipalveluiden kapasiteetin vahvistamista EU:ssa. - Korostaa, että uusien teknologioiden käyttö edellyttää kykyä innovoida, mikä vaatii merkittäviä ja tehokkaita investointeja sekä oikeansuuruisen kehyksen tutkimukselle ja innovaatioille suhteessa monivuotiseen rahoituskehykseen. - Ottaa huomioon osaamisen ja tiedon siirron sekä kehitystä vauhdittavien teknologioiden (KETs, Key Enabling Technologies) merkityksen teollisuuden kilpailukyvylle. - Pyytää kehittämään eurooppalaista klusteripolitiikkaa tavoitteena linkittää ja skaalata alueellisia klustereita maailmanluokan klustereiksi.
12(24) - Tunnustaa hyödyntämättömän potentiaalin eurooppalaisissa innovatiivisissa projekteissa ja tarpeen tukea suuren mittaluokan innovaatioaloitteita ja läpimurtoinnovaatioita sekä korostaa PPyhteistyön merkitystä innovaatioille ja investoinneille. - Tunnustaa innovatiivisten julkisten hankintojen merkityksen innovaatioille ja kilpailukyvylle ja näkee hyödyllisenä viimeaikaiset aloitteet ja hankintojen hyödyntämisen strategisena työkaluna pyrittäessä innovatiiviseen, ympäristöystävälliseen ja sosiaalisesti syrjimättömään talouteen. - Korostaa, että tarvitaan oikeanlainen yhdistelmä investointeja ja rahoitusta EU:ssa, jäsenmaissa, alueilla ja yksityisellä sektorilla. - Korostaa, että EU:n teollisen kasvun edellytyksenä on riittävä osaaminen ja digitaalinen muutos, mikä vaatii erityisesti panostuksia eurooppalaisten digitaalisiin taitoihin ja niissä oleviin puutteisiin sekä investointeja osaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen. - Korostaa, että EU:n tulee tavoitella avointa, sääntöihin perustuvaa monenkeskistä kauppajärjestelmää. Pyytää kaikkia toimijoita valmistelemaan vastausta kolmansien maiden teollisuusstrategioihin tavoitteena tarjota reilu toimintaympäristö ja edistää eurooppalaisten yritysten kytkeytymistä globaaleihin arvoketjuihin. - Pyytää komissiota, jäsenmaita ja teollisuutta työskentelemään yhdessä ja ottamaan huomioon ilmastopolitiikkaan ja vähähiilisyyteen siirtymisen sekä tästä syntyvät mahdollisuudet kattavan teollisuuspolitiikan kehittämisessä. Alleviivaa, että teollisuuspolitiikassa tulisi ottaa huomioon energiahintojen vaikutukset erityisesti energiaintensiiviselle teollisuudelle. - Alleviivaa teollisuuden kilpailukyvyn ottamista huomioon eri aloitteissa sekä strategian synergioita ja koordinaatiota jäsenvaltioiden aloitteiden kanssa. - Ottaa huomioon Industry Dayn sekä teollisuuden korkean tason Industry 2030 - työryhmän työn. - Korostaa tarvetta teollisuuspolitiikan tavoitteiden seuraamiseen mitattavissa olevin indikaattorein, jotka mahdollistavat myös globaalin vertailun. Puheenjohtaja on valmistellut myös taustapaperin, joka sisältää keskustelua ohjaavat kysymykset: 1. Mitkä tulisi olla seuraavat askeleet pitkän aikavälin perusteellisen EU:n teollisuusstrategian valmistelussa? 2. Mitä uusia teollisuuspoliittisia toimenpiteitä tulisi valmistella nykyisten ja jo tulossa olevien toimenpiteiden lisäksi? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kokouksessa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu
Eduskuntakäsittely 13(24) EU 13 elinkeinopolitiikkajaoston kirjallinen menettely 1.3.2018 2.3.2018 EU-ministerivaliokunta (neuvostovalmistelujen yhteydessä) 7.3.2018-9.3.2018 Suuri valiokunta (neuvostovalmistelujen yhteydessä) 9.3.2018 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat 6604/18, 6605/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Eija Laineenoja, TEM, eija.laineenoja@tem.fi, p. 050 375 9411 Isabella Paju, TEM, isabella.paju@tem.fi, p. 050 310 5326 Liitteet Viite
Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2018-00112 TTM Rihto-Kekkonen Johanna(TEM) 01.03.2018 14(24) Asia EU:n kilpailukykyneuvosto 12.3.2018; Asiakohta 5; Sisämarkkinat 25 vuotta Kokous 12.03.2018 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio esittelee tilannekatsauksen sisämarkkinoiden kehityksestä ja nykytilasta sekä kertoo näkemyksiään siitä, miten sisämarkkinoita pitäisi kehittää tulevaisuudessa. Aiheesta käydään keskustelu, jossa jäsenmaat voivat tuoda esiin omia näkemyksiään EU:n sisämarkkinoiden toimivuudesta ja siitä, miten sisämarkkinoita tulisi kehittää tulevaisuudessa. Asiakohdassa ei tehdä päätöksiä. EU on ja tulee olemaan Suomelle jatkossakin hyvin merkittävä talousalue. Siksi tehokkaasti toimivat sisämarkkinat ovat keskeinen edellytys Suomen kasvupolitiikan onnistumisen sekä myös koko Euroopan talouskehityksen, työllisyyden ja globaalin kilpailukyvyn kannalta. Sisämarkkinat ovat yksi EU:n suurimpia saavutuksia, mutta ne eivät vieläkään toimi ongelmitta. Ongelmia liittyy edelleen erityisesti palvelujen liikkuvuuteen. Tämä on iso este Euroopan talouden menestymiselle globaalissa kilpailussa, jossa suuri osa jo nyt ja tulevaisuudessa vielä suurempi osa tulee palveluista, erityisesti digitaalisista palveluista. Suomi katsoo, että myös sisämarkkinalainsäädännön tehokkaaseen täytäntöönpanoon on panostettava entistäkin enemmän. Suomi pitää komission sisämarkkinastrategiassa ja digitaalisessa sisämarkkinastrategiassa esitettyjä toimenpiteitä kannatettavina sisämarkkinoiden kehittämisen näkökulmassa ja kehottaa komissiota saattamaan loppuun nämä toimenpiteet. Katseet pitää kuitenkin jo suunnata myös nykyisten sisämarkkinastrategioiden jälkeiseen aikaan ja erityisesti digitalisaation luomiin uusiin mahdollisuuksiin
Pääasiallinen sisältö 15(24) niin, että Eurooppa menestyy myös tulevaisuudessa globaaleilla markkinoilla. Suomi haluaa olla aktiivisesti mukana kehittämässä EU:n sisämarkkinoita niin, että sisämarkkinoita koskevat tulevaisuuden linjaukset palvelevat koko EU-alueen talouden kehitystä ja tukevat parhaalla mahdollisella tavalla myös Suomen kasvupolitiikan tavoitteita. Komissio esittelee kilpailukykyneuvostossa sisämarkkinoita koskevan tilannekatsauksen ja kertoo näkemyksiään siitä, miten sisämarkkinoita pitäisi kehittää tulevaisuudessa. Aiheesta käydään myös keskustelu, jossa jäsenmaat voivat tuoda esiin omia näkemyksiään EU:n sisämarkkinoista, niiden toimivuudesta ja siitä, miten sisämarkkinoita pitäisi kehittää, jotta esimerkiksi digitalisaation tuomiin tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin voitaisiin tarttua oikealla tavalla niin, että EU:n markkinat pystyisivät hyödyntämään niitä parhaalla mahdollisella tavalla. Puheenjohtajan toimittamassa taustakirjassa keskustelun pohjaksi on esitetty seuraavat kysymykset: 1. Miten sisämarkkinoita pitäisi kehittää pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä erityisesti digitaalinen toimintaympäristö ja EU:n tulevaisuuskeskustelu huomioiden? 2. Miten sisämarkkinoiden täytäntöönpanoa voidaan edistää paremmin? 3. Miten voidaan parhaiten varmistaa, että sisämarkkinoiden hyödyt jakautuvat tasaisesti eri alueiden ja yhteiskuntaryhmien välillä? Miten voimme lisätä eri toimijoiden ja ammattiryhmien tietoisuutta sisämarkkinoiden tuomista hyödyistä? Keskustelun tavoitteena on valaista sitä, miten sisämarkkinat ovat kehittyneet viimeisten kahdenkymmenenviiden vuoden aikana eli vuodesta 1993 eteenpäin. Vuonna 1987 voimaan tulleessa Euroopan yhtenäisasiakirjassa (Single European Act) sovittiin, että EU:n sisämarkkinat toteutetaan vuoden 1992 loppuun mennessä. Näin ollen sisämarkkinoiden katsotaan olevan 25 vuotta vanhat (1993-2018). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa
- 16(24) Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Suomi aikoo yhdessä useiden muiden sisämarkkinamyönteisten jäsenmaiden kanssa yhdessä ehdottaa Eurooppa-neuvoston päätelmiin sisällytettäväksi tekstiä, jossa korostetaan tehokkaasti toimivien sisämarkkinoiden tärkeyttä Euroopan talouskasvun ja hyvinvoinnin kannalta. Tekstiehdotuksessa tuodaan myös esiin, että nämä jäsenmaat haluavat olla aktiivisesti mukana kehittämässä EU:n sisämarkkinoita niin, että sisämarkkinoita koskevat tulevaisuuden linjaukset palvelevat koko EU-alueen hyvinvoinnin ja talouden kehitystä. Asiakirjat Puheenjohtajan taustapaperi 6652/18: 25 years of Single Market: way forward Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Johanna Rihto-Kekkonen, TEM, johanna.rihto-kekkonen@tem.fi, p. 029 504 7121 Liisa Huhtala, TEM, liisa.huhtala@tem.fi, p. 029 504 7062 Liitteet Viite
Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2018-00110 TTM Puroma Lasse(TEM) 01.03.2018 17(24) Asia EU; Kilpailukykyneuvosto 12.3.2018 / Sisämarkkinat ja teollisuus / Asiakohta 6: Kilpailukykytilanteen tarkistaminen Kokous Kilpailukykyneuvosto 12.03.2018 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Kilpailukykyneuvoston kokouksessa pysyvänä asiakohtana on kilpailukykytilanteen tarkistaminen. Tällä kertaa keskustelun teemana ovat palvelumarkkinoiden rajoitukset ja niiden vaikutukset. Palveluiden sisämarkkinoiden laaja-alainen ja tavoitteellinen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää EU:n ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi kansainvälisessä taloudessa. Sääntelyesteiden purkaminen vaikuttaa positiivisesti palvelusektorin tuottavuuteen ja heijastuu laajasti koko talouteen lisäten kansantuloa ja työpaikkoja. Siksi palveluyritysten toiminnan edellytyksiä on edistettävä kunnianhimoisesti. Valmistavan teollisuuden yritykset tarvitsevat tuotantoonsa yhä enemmän palvelukomponentteja. Samalla esim. perinteiset konepajateollisuuden yritykset ovat teollisen internetin myötä muuntautumassa myös digitaalisiksi palvelutaloiksi, ja lopputuotteen arvonlisästä yhä suurempi osa koostuu palveluista. Entistä suurempi määrä palveluita tarjotaan digitaalisesti ja jäsenvaltioiden rajat ylittäen sähköisillä alustoilla. Jotta kehitystä voidaan tukea, on tärkeää varmistaa datan vapaa liikkuvuus ja mahdollisimman vähäinen lokalisointi. Digitalisaatiolla ja sähköisellä kaupankäynnillä on suuri merkitys vähittäiskauppaan ja sen tuottavuuteen, ja erityistä huomiota tulisi kiinnittää työntekijöiden murroksen edellyttämiin valmiuksiin ja koulutustarpeisiin. Eurooppalaisen sääntelykehyksen tulisi mahdollistaa digitaalisen palvelutalouden liiketoimintamallien täysimääräinen ja rajat ylittävä hyödyntäminen. Kilpailukykytilanteen tarkistaminen on terveystesti, joka tehdään EU:n talouden tärkeillä aloilla. Se antaa EU-maiden kilpailukykyministereille
18(24) mahdollisuuden vahvistaa prioriteetteja ja reagoida reaalitalouden kiireellisiin ongelmiin ja sen kehitykseen. Palveluliiketoiminnan esteiden purkaminen sisämarkkinoilla on noussut yhä tärkeämmäksi, mutta samalla osoittautunut hitaaksi ja hankalaksi. Palveluiden merkitys valmistavan teollisuuden toimijoille, heikosti toimivien palvelumarkkinoiden epäsuorat vaikutukset kaikille toimialoille ja ulkoisvaikutukset muille jäsenmaille ovat merkittäviä. Keskeinen väline palveluiden sääntelyyn sisämarkkinoilla on vuonna 2006 hyväksytty palveludirektiivi. Sen soveltamisala kattaa kuitenkin vain alle puolet sisämarkkinoiden palveluista. Lisäksi palveludirektiiviä ei ole pantu jäsenmaissa toimeen riittävän tehokkaasti. Komission arvioissa direktiivin täydellisen toimeenpanon myötä EU:n bkt kasvaisi 1,8 %. Sääntelyesteiden purkamisen nähdään vaikuttavan positiivisesti palvelusektorin tuottavuuteen. Palvelusektorin heikko tuottavuus ja toiminnan rajoitukset heijastuvat talouteen laajemmin. Valmistavan teollisuuden yritykset tarvitsevat tuotantoonsa yhä enemmän palvelukomponentteja. Samalla lopputuotteen arvonlisästä yhä enemmän on palveluita (38 % EU:ssa). Palvelukomponentti on usein erottamaton osa teollisuustuotetta, jolloin palveluliiketoiminnan logiikka määrittää koko arvoketjua. Esim. lentokonemoottoreiden valmistaja laskuttaa asiakastaan moottorien käyttötuntien mukaan. Valmistavan teollisuuden kilpailukyky määrittyy osaltaan palvelutarjonnan kautta ja esteet palvelumarkkinoilla vaikuttavat laajasti. Erityisesti yrityspalveluita koskevat esteet vaikuttavat valmistavan teollisuuden toimintaan. Kilpailukykytilanteen tarkistamisella komissio pyrkii tässä yhteydessä tunnistamaan palvelumarkkinoiden rajoitusten aiheuttamat kustannukset ja niiden purkamisesta saatavat hyödyt. Komissio mainitsee erityisesti vähittäiskaupan, joka arvoketjun loppupään toimijana on erityisasemassa. Se on myös taloudellisesti ja työllisyyden kannalta merkittävässä asemassa EU:ssa. Vähittäiskaupan tuottavuuskehitys vaikuttaa laajasti EU:n kansantuloon. Tästä syystä vähittäiskaupan toimintaa ja sijoittautumista koskevia rajoitteita on arvioitava kattavasti. Jäsenmaiden tilanteet markkinoille pääsyn helppouden osalta vaihtelevat. Tähän vaikuttaa myös vähittäiskaupan kilpailutilanne. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Lasse Puroma/TEM, lasse.puroma@tem.fi 050 3529585 Eija Laineenoja/TEM, eija.laineenoja@tem.fi 358 29 504 7099 EUTORI-tunnus Liitteet
Viite 19(24)
Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2018-00122 KOY Kangas-Ranta Hilu(TEM) 06.03.2018 20(24) Asia EU; Kilpailukykyneuvosto 12.3.2018/sisämarkkinat ja teollisuus/asiakohta 7 muut asiat Kokous Kilpailukykyneuvosto 12.03.2018-12.03.2018 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Kilpailukykyneuvoston kokouksessa (sisämarkkinat ja teollisuus) muissa asioissa kuullaan joukko tiedotusasioita (asiakohta 7) Asiakohta 7: Muut asiat Otetaan tiedoksi komission tiedonanto teollisuus 2030-keskustelusta; komission esittely muovistrategiasta ja puheenjohtajavaltion tiedotusasia sääntelyn parantamisesta. 7. a) Teollisuuden päivä: teollisuus 2030 -keskustelu Komission tiedotusasia Komissio esittelee helmikuussa 2018 järjestetyn Industry Day - konferenssin ja teollisuuden korkeantason pyöreän pöydän työtä. Korkean tason pyöreän pöydän tarkoituksena on keskustella ja antaa palautetta komission teollisuuspoliittisista toimenpiteistä ja aloitteista. Lisäksi se antaa muun muassa neuvoja teollisuusstrategian käytännön toimeenpanosta sekä monitoroi sen toimeenpanoa EU:n tasolla sekä kansallisesti ja alueellisesti. Lisäksi ryhmä antaa ehdotuksia tulevista teollisuuspolitiikkaa koskevista prioriteeteista. Suomi katsoo, että on tärkeää ottaa sidosryhmät mukaan teollisuusstrategian toimeenpanoon, joten Industry Day -konferenssilla ja pyöreällä pöydällä on siinä keskeinen rooli. b) Muovistrategia Komission esittely
21(24) EU:n muovistrategian tavoitteena on vähentää muovijätteen ja -roskan haitallisia vaikutuksia erityisesti meriympäristölle. Strategialla halutaan tehostaa muovin talteenottoa, kierrätystä ja tuotesuunnittelua sekä luodaan edellytyksiä uusille kiertotalouden innovaatioille ja investoinneille. Tässä vaiheessa kustannuksista ja ohjauskeinoista on arvioita. Onkin tärkeää kuulla sidosryhmien ja asiantuntijoiden näkemyksiä ja kokemuksia niin ratkaisuvaihtoehdoista kuin jo saadusta kokemuksesta eri aloilla. Myös kuluttajat on saatava mukaan muutokseen. Kiertoon tulevien vanhojen materiaalien sisältämiä huolta aiheuttavia aineita ei ole mahdollista täsmällisesti jäljittää tai tunnistaa. Siksi energiahyödyntäminen tällaisille jakeille voi olla edelleen paras ratkaisu, mikä tulisi huomioida myös kierrätystavoitteiden tasoa ja toteutumista arvioitaessa. Muovien kierrätyksen tuntuvaan vauhdittamiseen tarvitaan panostusta myös kierrätysteknologiaan mekaanisesta kierrätyksestä aina kemialliseen kierrätykseen. Muovien kierrätyksen tehostamisen ohella on tärkeää pyrkiä materiaalien neutraaliin ja tasapuoliseen kohteluun ja arvioida monipuolisesti mahdollisuutta muovien korvaamiseen vaihtoehtoisilla materiaaleilla ja niiden elinkaaren aikaisia vaikutuksia. Suomi katsoo, että samaan aikaan annetun kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädäntöjen ns. rajapintatarkastelua koskevan tiedonannon merkitys on tärkeä myös muovia sisältäville tuotteille. Keskeistä on turvata eri käyttökohteissa turvalliset työprosessit ja materiaalikierrot, samalla kannustaen pitkäikäisiin tuotteisiin ja päivitettävyyteen. c) Sääntelyn parantaminen Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Junckerin komissiolla on aiempaa kunnianhimoisempi ja strategisempi lähestymistapa EU-sääntelyn keventämiseen ja parantamiseen. Komissio on keskittynyt isojen asiakokonaisuuksien edistämiseen. Samalla lainsäädäntöaloitteiden määrä on vähentynyt. Komissio on myös panostanut vaikutusarvioinnin kehittämiseen. Komissio on perustanut tammikuun alussa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen toteutumista tarkastelevan ryhmän, joka antaa raporttinsa kesäkuussa. Komissio antaa syksyllä 2018 tiedonannon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen sekä paremman sääntelyn vahvistamisesta. Sääntelyntarkastelulautakunnalle (Regulatory Scrutinity Board) on muodostunut tärkeä rooli komission vaikutustenarviointien ja muiden arviointien laadunvalvonnassa. Bulgarian kauden paremman sääntelyn ohjelmassa keskitytään laadullisen sääntely-ympäristön kysymyksiin. Komission ja Bulgarian kauden toimet ovat Suomen paremman sääntelyn tavoitteiden mukaisia. EU-sääntelyn tulee tukea kilpailukykyä, talouskasvua ja työllisyyttä. Sääntelyn tulee keskittyä olennaisiin
22(24) kysymyksiin ja olla nykyistä kevyempää, tarkoituksenmukaisempaa ja selkeämpää. Erityisesti pk-yrityksille sääntelystä aiheutuviin kustannuksiin ja hallinnolliseen taakkaan on kiinnitettävä enemmän huomiota. EU-sääntelyn kokonaistaakkaa tulee keventää etenkin raskaimmilla sääntelyaloilla. Suomi arvioi EU-sääntelyä tästä näkökulmasta alkaen sen valmistelusta aina täytäntöönpano-, soveltamis- ja jälkiarviointivaiheeseen. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden ja EU:n perussopimusten mukaisen toimivallanjaon kunnioittaminen on olennaista kaikessa EU:n toiminnassa. Suomi pitää tärkeänä EU-sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevassa komission REFIT-ohjelmassa (Regulatory Fitness and Performance Programme) tehtävää työtä eri sektoreilla. Lisäksi Suomi osallistuu aktiivisesti REFIT-foorumin työhön EUlainsäädännön yksinkertaistamisaloitteiden eteenpäin viemiseksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunta 7.-9.3.2018 kirjallinen menettely (neuvostovalmistelujen yhteydessä) SuV 9.3.2018 (neuvostovalmistelujen yhteydessä) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Laatija: Hilu Kangas-Ranta, TEM, hilu.kangas-ranta@tem.fi, 029 504 7151 Muut käsittelijät: Isabella Paju, TEM, isabella.paju@tem.fi, 029 504 7015 Erja Fagerlund, TEM, erja.fagerlund@tem.fi, 029 506 2101 Päivi Kantanen, TEM, paivi.kantanen@tem.fi, 029 504 8938 Liitteet
Viite 23(24)
24(24) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kilpailukykyneuvosto TEM EUE, MMM, OKM, OM, PLM, SM, UM, VM, VNK, YM