Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Samankaltaiset tiedostot
WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Terveelliset elämäntavat

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Seurantaindikaattorit

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla

Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

SUOMALAINEN HYVINVOINTI NYT FINTERVEYS 2017

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä Tutkija Jaana Markkula

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tiina Saarela

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Savuton sairaala auditointitulokset Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

National Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

Kuntien HYTE -toiminnan keskeisiä haasteita ja kehittämisen alueita

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin

SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ (PÄIVITETTY 5/2019)

Miten tähän on tultu?

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2019

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Savuton kunta

Savuton kunta Tarja Kristiina Ikonen

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Tyypin 2 diabetes sairautena

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit

Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Miten tästä eteenpäin?

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Vuoden 2008 terveyskeskuskyselyn kysymykset

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

SAVUTON KUNTAYHTYMÄ. toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Transkriptio:

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1

WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin keuhkosairauksiin alle 70 -vuotiailla. 2. Vähintään 10% lasku alkoholin haitallisessa käytössä. 3. 10% lasku vähäisessä liikunnassa. 4. 30% lasku suolan käytössä. 5. 30% lasku tupakoinnissa. 6. 25% lasku kohonneessa verenpaineessa. 7. Pysäyttää diabeteksen ja lihavuuden lisääntyminen. 8. Vähintään 50% lääkitystä tarvitsevista saa niitä sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen estämiseksi ja hoitamiseksi. 9. 80% saa tarvitsemansa hoidon näihin sairauksiin. 05/10/2015 2

1. Tavoite: 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin keuhkosairauksiin alle 70 -vuotiailla. Todennäköisyys, että 30-vuotias kuolee sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään, diabetekseen tai krooniseen hengityselinsairauteen ennen kuin täyttää 70: Lähde: THL 2014 3

Kuolemansyyt Suomessa 1969-2012: 15-64 -vuotiaat, 100 000 asukasta kohden Verenkiertoelinten sairaudet Kasvaimet Tapaturma ja väkivalta Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys

Lukumäärä Diabeteksen erityiskorvausoikeuksien lukumäärä Suomessa 1993-2013 350 000 300 000 286 000 250 000 212 000 200 000 150 000 100 000 113 000 132 000 Miehet Naiset Yhteensä 50 000 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Vuosi http://www.kela.fi/kelasto 5.10.2015 5

2. Vähintään 10% lasku alkoholin haitallisessa käytössä. Käyttänyt alkoholia ainakin kuusi annosta kerralla viimeisen 30 päivän aikana Nuoret Aikuiset * Proportion of 15-16 year olds (%) reporting having had six or more drinks on one occasion during the past 30 days, 1995-2011 Source: Hibell et al. (2012) The 2011 ESPAD Report (Table 56, pp. 354-355) * Proportion of adults over 20 years of age (%) reporting having had six or more drinks on one occasion during the past 30 days, 2010-2013 Source: THL 2014, ATH: www.thl.fi/ath 6

Mini-intervention minimalli I Kysy mahdollisimman useilta Kerro alkoholinkäytöstäsi? aloita avoimella kysymyksellä kysy juomalaaduittain aloita isoista juomamääristä muuta juodut määrät annoksiksi tai Pyydä täyttämään AUDIT Neuvonta aiheellista, jos todetaan suurkulutus Päivä-, kerta- tai viikkojuomisen riskirajat täyttyvät tai AUDIT 8 19 pistettä 7

3. Tavoite: 10% lasku vähäisessä liikunnassa. Riittämättömästi vapaa-ajan kuntoliikuntaa harrastavien 25-64 vuotiaiden osuus Viite: Borodulin K, Wennman H, Mäki-Opas T, Jousilahti P. WHO:n kansanterveystavoitteet fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä on mahdollista saavuttaa. Tutkimuksesta tiiviisti 9/2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 5.10.2015

5.10.2015

4. Tavoite: 30% lasku suolan käytössä. Suolan saanti grammoina vuorokaudessa, 25-64 -vuotiaat g/vrk 12 10 8 6 4 Miehet Naiset 2 0 2002 2007 2012 ennuste 2025*

Olennaista suolan saannin vähentämisessä on laskea elintarvikkeiden ja valmisruokien sekä joukkoruokailuissa tarjottavien aterioiden keskimääräistä suolapitoisuutta. Lisäksi tulisi lisätä vähäsuolaisia vaihtoehtoja keskeisissä tuotteissa, parantaa pakkausmerkintöjä, vaikuttaa suosituksiin ja tuotekehittelyyn sekä informoida kuluttajia. Laatikainen T, Jula A, Jousilahti P. 2015 05/10/2015 11

5. Tavoite: 30% lasku tupakoinnissa. Päivittäinen tupakointi, 15-64 -vuotiaat, 2001-2015, ei ikävakioitu, ja tavoitetaso (-30%) 2025 35% Miehet, 15-64 Naiset, 15-64 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2025 Lähde: AVTK 5.10.2015 12

Savuton Suomi 2040 Savuton Suomi 2030 -verkostossa ovat mukana Allergia- ja Astmaliitto ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Filha ry, Hengitysliitto ry, HUS Sydän- ja keuhkokeskus HYKS, Kirkkohallitus, Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto (Doctors Against Tobacco DAT), Savuton kunta -hanke (Pohjois-Savon Sydänpiiri ry), SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen ASH ry, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry, Suomen Sydänliitto ry, Suomen Syöpäyhdistys ry, Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry STESO, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos. 05/10/2015 13

6. Tavoite: 25% lasku kohonneessa verenpaineessa Korkeaverenpaineisten osuus Suomessa, 25-64 -vuotiaat % 60 50 40 30 20 Men Women 10 0 1997 2002 2007 2012 2025 projection -25% from 2012 Age and area adjusted Mean of 1. and 2. measurements; BP over 140 mmhg and/or 90 mmhg Source: FINRISKI, THL 2012 14

7. Tavoite: Pysäyttää diabeteksen ja lihavuuden lisääntyminen Nuorten osuus, joilla on BMI:n mukaan ylipainoa 15

Ylipainon ja lihavuuden muutos 2007-2012 25-64-vuotiaat miehet ja naiset FINRISKI 2007 25-64 v n=4804 FINRISKI 2012 25-64 v n=4399 p-arvo Miehet BMI (kg/m 2 ) 25 (%) 30 (%) 27,0 65,9 18,8 27,1 66,3 20,4 0,42 0,76 0,17 Vyötärö (cm) >100 cm (%) 96,5 31,8 96,1 31,0 0,29 0,59 Naiset BMI (kg/m 2 ) 25 (%) 30 (%) 26,3 49,5 18,3 26,0 46,4 19,0 0,07 0,04 0,51 Vyötärö (cm) >90 (%) 86,6 30,9 85,4 29,7 0,001 0,38 Väestöpainotettu ja ikävakioitu

Ylipainon ja lihavuuden muutos 2007-2012 25-64-vuotiaat miehet ja naiset FINRISKI 2007 25-64 v n=4804 FINRISKI 2012 25-64 v n=4399 p-arvo Miehet BMI (kg/m 2 ) 25 (%) 30 (%) 27,0 65,9 18,8 27,1 66,3 20,4 0,42 0,76 0,17 Vyötärö (cm) >100 cm (%) 96,5 31,8 96,1 31,0 0,29 0,59 Naiset BMI (kg/m 2 ) 25 (%) 30 (%) 26,3 49,5 18,3 26,0 46,4 19,0 0,07 0,04 0,51 Vyötärö (cm) >90 (%) 86,6 30,9 85,4 29,7 0,001 0,38 Väestöpainotettu ja ikävakioitu

1. Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisy 2. Yhteistyön tehostaminen eri toimijoiden välillä 3. Terveyden tasa-arvon edistäminen Ohjelman kärkiteemat vuosille 2016-2018 5.10.2015 18

8. Vähintään 50% lääkitystä tarvitsevista saa niitä sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen estämiseksi ja hoitamiseksi. Aivan tarkkaa tietoa mikä tilanne Suomessa on tällä tavalla määritettynä ei ole Tiedetään että verenpaineen, kohonneen kolesterolin ja diabeteksen hoidossa on edelleen parannettavaa On kuitenkin todennäköistä että Suomi jo nyt täyttää tavoitteen tai on lähellä sen saavuttamista Kansallinen tavoite tulisi muodostaa kansallisten hoitosuositusten mukaan Kansallinen tavoite voisi olla selvästi kunnianhimoisempi 05/10/2015 19

Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys Pohjois-Karjalassa

Diabeteksen Käypä hoito suosituksen mukaan HbA1c:n tulisi olla alle 7,0% HbA1c < 7 7 HbA1c < 9 HbA1c 9 Kunta 13 Kunta 12 Kunta 11 Kunta 10 Kunta 9 Kunta 8 Kunta 7 Kunta 6 Kunta 5 Kunta 4 Kunta 3 Kunta 2 Kunta 1 Pohjois-Karjala 70,8 74,8 63,7 75,0 77,7 71,7 75,0 68,3 70,7 68,3 68,3 72,4 63,1 71,5 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Koronaaripotilaiden LDL Pohjois-Karjalassa alle 1,8 1,8-2,5 2,5+ Kunta 13 32,6 41,3 26,1 Kunta 12 22,2 46,9 30,9 Kunta 11 20,9 39,5 39,5 Kunta 10 27,7 27,7 44,7 Kunta 9 35,5 35,5 29,0 Kunta 8 37,5 35,6 26,9 Kunta 7 22,0 39,7 38,3 Kunta 6 25,9 35,2 38,9 Kunta 5 28,0 44,1 28,0 Kunta 4 26,8 37,2 36,0 Kunta 3 28,0 41,1 30,8 Kunta 2 29,2 41,0 29,8 Kunta 1 29,5 40,0 30,5 Kunta 0 30 40 30,0 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

9. 80% saa tarvitsemansa hoidon näihin sairauksiin. Suomi on tavoitteessa jo nyt. 05/10/2015 23

Toivottavasti Tervis! polku jatkuu 05/10/2015 24