KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 3325 PUISTOALUE

Kaavatunnus 1/19 3-315 Asianumero 464/10.02.03/2014 KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 3325 PUISTOALUE Asemakaavan muutos koskee korttelin 3325 puistoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 3325 tontti 15. Asemakaavan muutoksen selostus koskee 18.5.2017 päivättyä asemakaavakarttaa. Liitteet: - kaavoitettava alue - tilastolomake - asemakaavakartta ja määräykset - osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireille tulosta on ilmoitettu Nurmijärven Uutisissa 7.9.2016. Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu PL 37 01900 Nurmijärvi Kaavoitusarkkitehti Toni Saastamoinen Puh. 040 317 2374 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi

2/19 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 TUNNISTETIEDOT... 3 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 4 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 4 1.5 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 2.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ... 4 3 KAAVOITUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEESTA... 5 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS... 5 3.1.2 LUONTO JA MAISEMA... 5 3.1.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 7 3.1.4 MAANOMISTUS... 7 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 8 3.2.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 8 3.2.2 MAAKUNTAKAAVA... 8 3.2.3 MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2040... 9 3.2.4 YLEISKAAVA... 10 3.2.5 ASEMAKAAVA... 10 3.2.6 RAKENNUSJÄRJESTYS... 11 3.2.7 ALUETTA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖÄ KOSKEVAT MUUT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET. VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 4 KAAVOITUKSEN VAIHEET...11 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 11 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 11 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 11 4.3.1 OSALLISET... 11 4.3.2 SUUNNITTELU JA VUOROVAIKUTUS... 12 4.3.3 PÄÄTÖKSENTEKO... 12 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 13 4.4.1 ASEMAKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN JA MAAKUNTAKAAVAAN... 13 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT, VALINTA JA PERUSTEET... 16 4.6 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET... 16 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS...17 5.1 KAAVAN RAKENNE... 17 5.1.1 MITOITUS... 17 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 18 5.3 ALUEVARAUKSET... 18 5.3.1 KORTTELIALUEET... 18 5.4 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 18 5.4.1 VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN... 18 5.4.2 VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 18 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 18 5.6 NIMISTÖ... 18 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...19

3/19 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Korttelin 3325 puistoalue Kaavatunnus: 3-315 Kaava-alue: Kaavan laatija: Yhteystiedot: Asemakaavan muutos koskee Klaukkalan korttelin 3325 puistoaluetta kaavoitusarkkitehti Toni Saastamoinen Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala, Asemakaavoitus PL 37 01901 Nurmijärvi Vireilletulopäivä: 16.8.2016 Luonnos nähtävillä: Ehdotus nähtävillä: Hyväksymispäivä: XX.XX.-XX.XX.201X XX.XX.-XX.XX.201X XX.XX.201X 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueeseen kuuluu korttelin 3325 puistoalue Klaukkalassa (kuva 1). Puistoalue sijaitsee Kuonomäentien varressa, noin yhden kilometrin päässä etelään Klaukkalan keskustasta. Kuva 1. Suunnittelualue.

4/19 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan alueen muuttaminen asuinrakennuskäyttöön. Asemakaavamuutoksella tiivistetään Klaukkalan taajamarakennetta. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Sijaintikartta 2. Asemakaavoitettava alue 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Asemakaavakartta 5. Asemakaavakarttamerkinnät ja määräykset 6. Asemakaavan seurantalomake 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Klaukkalan osayleiskaavan luontoselvitys, Enviro Oy, 2012, päivitys 2014 Klaukkalan osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus, Bathouse, 2010 ja 2012 Klaukkalan osayleiskaavan hulevesiselvitys, Ramboll Oy, 2014 Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Klaukkalassa ja Lepsämässä, Museovirasto/Vuoristo, 2007 Nurmijärven arkeologinen inventointi (esihistorialliset muinaisjäännökset), Museovirasto/Seppä, 2006 Klaukkalan osayleiskaavan maisemaselvitys, Nurmijärven kunta/yleiskaavoitus, 2014 Rakennusperintöselvitys, Arkkitehtitoimisto LPV Oy, luonnos 2010 Ekologiset yhteydet Klaukkalan alueella, Enviro Oy, 2014 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos käynnistettiin maanomistajan hakemuksesta. Hanke tuli vireille 16.8.2016. Asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä XX.XX.- XX.XX.2017 ja ehdotus XX.XX.-XX.XX.201X. Valtuusto hyväksyi kaavanmuutoksen XX.XX.201X. Asemakaavan muutos ei ole vaikutuksiltaan vähäinen. Asemakaavan muutoksen hyväksyy Nurmijärven kunnanvaltuusto. Asemakaavan muutos on tehty Nurmijärven kunnan omana työnä. 2.2 Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutoksella kaavamerkintä VP (puisto) muutetaan kaavamerkinnäksi AO20, joka sallii yhden kaksiasuntoisen erillispientalon ja yhden yksiasuntoisen erillispientalon mikäli tontin koko on yli 1500 m 2. Suunnittelualueelle muodostuu yksi tontti, jolle osoitetaan rakennusoikeutta tehokkuusluvulla e=0.25. Asemakaavassa annetaan myös määräyksiä liikennemelun torjunnasta, hulevesien hallinnasta ja kallioalueen säilyttämisestä louhimattomana.

5/19 3 Kaavoituksen lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueesta 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue (kuva 1) sijaitsee Nurmijärven Klaukkalan asemakaavaalueella, Kuonomäentien varressa, Klaukkalan keskustan tuntumassa. Alueen pinta-ala on n. 0,195 ha. Suunnittelualueella sijaitsee talousrakennus. Alueen lähiympäristössä on omakotitaloja. Hervonpuiston lähivirkistysalue sekä Isosuon Natura 2000 alue ulottuvat suhteellisen lähelle kaavamuutoskohdetta. 3.1.2 Luonto ja maisema Enviro Oy:n tekemän Klaukkalan osayleiskaavan luontoselvityksen (2012 ja 2014) ja BatHousen tekemän Klaukkalan osayleiskaavan lepakkoselvityksen (2010 ja 2012) mukaan asemakaavan muutosalueella ei ole havaittu suojeltavia tai arvokkaita luontokohteita. Alueella kasvaa tiheää sekametsää ja pensaikkoa. Puistoalueen keskiosassa sijaitsevan varastorakennuksen edustalla nurmettuneella kulkualueella on niittykasvillisuutta. Kaakkoislaidalla sijaitsee kallio, jonka jyrkässä rinteessä ja laella kasvaa pensaikkoa ja puustoa. Alueella ei ole istutuksia, eikä rakenteita, jotka tukisivat alueen käyttöä puistona. Kaava-alue sijaitsee kokonaisuudessaan Isosuon valuma-alueella. Alue viettää luoteeseen päin. Alueen vieressä kulkevan Kuonomäentien reunassa on avo-oja, jota pitkin hulevedet johdetaan viemäriin.

6/19 Kuva 2. Kaavamuutosalueen ilmakuva. Ilmakuvan päällä korkeuskäyrät metrin välein. Suunnittelualuetta ei ole luokiteltu Klaukkalan osayleiskaavan maisemaselvityksessä arvokkaaksi maisema-alueeksi. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Alueen luoteisosa on loivasti tielle päin viettävää, mutta kaakkoislaidalla maasto nousee paikoin lähes pystysuorana kalliorinteenä (kuva 2). Tontin korkeus vaihtelee noin korkeudesta +40 m korkeuteen +54 m (N2000). Kohteen korkein kohta (noin +54 m, N2000) sijaitsee rinteessä alueen kaakkoislaidalla ja matalin kohta länsikulmassa (noin +40 m, N2000). Kaavamuutosalueen maaperä on länsilaidalla savea ja itälaidalla kalliota (kuva 3).

7/19 Kuva 3. Kaavamuutosalueen maaperä. Taustalla ajantasa-asemakaava. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalue on pääosin rakentamatonta. Alueella sijaitsee vuonna 1956 valmistunut varastorakennus. Muutosalueen lähiympäristön rakennuskanta on täydentynyt pikku hiljaa 1940-luvulta 2010-luvulle asti. Rakennukset ovat pääosin yksiasuntoisia omakotitaloja. Suunnittelualue sijaitsee taajama-alueella lähellä Klaukkalan keskustaa. Klaukkalan keskustassa on hyvät julkiset ja kaupalliset palvelut. Alueella on valmis yhdyskuntatekniikka. Suunnittelualue sijaitsee Kuonomäentien varressa. Erillistä meluselvitystä ei tehdä kaavaa laadittaessa, mutta muodostettaville tonteille on niiden sijainnin takia perusteltua antaa yleinen määräys melun torjunnasta. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueeseen kuuluvat maa-alueet ovat pääosin yksityisen omistamaa maata. Nurmijärven kunta omistaa alueesta noin 250 m2. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta kunnan ja maanomistajien välillä.

8/19 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) vuonna 2000 ja niitä on tarkistettu vuonna 2008. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tällä hetkellä uudistettavana ja uudet tavoitteet on tarkoitus saada valtioneuvoston päätettäväksi loppuvuodesta 2017. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 3.2.2 Maakuntakaava Hyväksytyissä maakuntakaavoissa (kuva 4) suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Kaava-alue kuuluu myös maakuntakaavassa määriteltyyn tiivistettävään alueeseen. Kuva 1. Ote vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä (14.2.2017). Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin.

9/19 Maakuntahallitus hyväksyi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen kokonaisuudessaan lokakuussa 2016. Ehdotus oli nähtävillä 9.11.- 9.12.2016, jolloin siitä oli mahdollista tehdä muistutus. Neljäs vaihemaakuntakaava käsittelee seuraavia teemoja: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Neljäs maakuntakaava ei aiheuta muutoksia suunnittelualueelle (kuva 5). Kaavaehdotus viimeistellään maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2017 aikana. Kuva 2. Ote Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan epävirallisesta yhdistelmäkartasta (14.2.2017). Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin. Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt vuoden 2016 aikana. Uudesta koko Uudellemaalle laadittavasta maakuntakaavasta käytetään nimeä Uusimaa-kaava 2050. Nimensä mukaisesti sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Uusimaa-kaava 2050 on kaksiportainen, eli se koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta sekä tarkentavista seutukohtaisista vaihemaakuntakaavoista. Uusimaa-kaava 2050:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kerättiin palautetta 13.2.-13.3.2017. Lisätietoa löytyy Uudenmaan liiton internetsivuilta. 3.2.3 Maankäytön kehityskuva 2040 Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvassa 2040 alue on merkitty osaksi Klaukkalan taajama-aluetta (kuva 6).

10/19 Kuva 3. Ote Nurmijärven maankäytön kehityskuvasta 2040. Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin. 3.2.4 Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Klaukkalan osayleiskaavassa (valtuusto hyväksynyt 27.1.2016) suunnittelualue on merkitty merkinnällä AP-2. Kaavamerkintä määrittelee kohdealueen pääosin rakennetuksi pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, jolla pääosa kerrosalasta varataan rivi- ja ryhmäpientaloja tai tehokkuusluvultaan vastaavanlaisia asuntotyyppejä varten. Kuva 4. Ote Klaukkalan osayleiskaavasta (21.3.2017). Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin. 3.2.5 Asemakaava Suunnittelualueella (kuva 8) on voimassa Riihirinteen asemakaava (3-213) vuodelta 1995. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on puistoaluetta (VP).

11/19 Kuva 5. Ote ajantasa-asemakaavasta (27.4.2017). Suunnittelualue on korostettu punaisella. 3.2.6 Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2013. 4 Kaavoituksen vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavaa muutetaan maanomistajan aloitteesta. Asemakaavalla tiivistetään asuinaluetta ja mahdollistetaan uuden tontin muodostaminen nykyiselle vähäisessä käytössä olevalle puistoalueelle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti asemakaavan muutoksen vireilletulosta 16.8.2016 ( 57). Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa 1.9.2016 julkaistulla kuulutuksella. Osallisille lähetettiin kirje, jossa ilmoitettiin kaavamuutoksen vireilletulosta ja luonnoksen nähtävilläolosta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden työntekoon tai muihin oloihin asemakaavan muutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat mm: alueen ja lähialueiden asukkaat, maanomistajat ja yhdistykset Nurmijärven kunnan hallinto- ja luottamuselimet yritykset: alueella toimivat yritykset, Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi, TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj muut viranomaiset: Uudenmaan liitto, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)

12/19 4.3.2 Suunnittelu ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa 16.8.2016. Vireilletulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa ja kunnan ilmoitustaululla julkaistulla kuulutuksella 1.9.2016. Osallisille lähetettiin kirje, jossa ilmoitettiin kaavamuutoksen vireilletulosta. Aineistot ovat olleet nähtävillä kunnanvirastossa, Klaukkalan yhteispalvelupisteessä ja asemakaavoituksen internetsivuilla 8.9.2016 alkaen. Kaavaluonnos Luonnosvaiheessa laadittavassa asemakaavan luonnoksessa esitellään alustavasti mm. alueen käyttötarkoitus ja rakentamisen määrä sekä laatu. Asemakaavan luonnos käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä kunnanhallituksessa, minkä jälkeen se on nähtävillä 21 vrk:n ajan. Tänä aikana asemakaavan luonnoksesta ja muusta aineistosta voi esittää mielipiteitä kirjallisesti. Kaavaluonnoksesta pyydetään kirjalliset lausunnot viranomaistahoilta. Asemakaavan muutosluonnos käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa XX.XX.201X ( XX). Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä XX.XX.-XX.XX.201X. Siitä saatiin X kpl lausuntoja ja x kpl mielipiteitä. Kaavaehdotus Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan asemakaavanmuutosehdotus, joka käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteensä laatimalla kirjallisen muistutuksen. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta käsittelee asemakaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot ja asemakaavayksikön laatimat vastineet sekä niiden pohjalta kaavaehdotukseen tehdyt muutokset. Jos muutokset ovat olennaisia, ehdotus käsitellään uudestaan lautakunnassa sekä asetetaan uudestaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Asemakaavan muutosehdotus käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa XX.XX.201X ( XX). Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä XX.XX.-XX.XX.201X. Siitä saatiin X kpl lausuntoja ja x kpl muistutuksia. Kaavan hyväksyminen Kunnanvaltuusto päättää asemakaavamuutoksen hyväksymisestä. 4.3.3 Päätöksenteko 16.8.2016 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( 57) päätti ilmoittaa asemakaavanmuutoksen vireille tulleeksi. XX.XX.201X Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutosluonnoksen sekä asettaa suunnitteluaineiston MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 21 päivän ajaksi. XX.XX.201X Kunnanhallitus ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan

13/19 XX.XX.201X XX.XX.201X XX.XX.201X XX.XX.201X XX.XX.201X muutosluonnoksen ja suorittaa MRA 30 :n mukaisen kuulemisen. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa suunnitteluaineiston MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 30 päivän ajaksi. Kunnanhallitus ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti esittää asemakaavan muutoksen kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Kunnanhallitus ( XX) päätti esittää asemakaavan muutoksen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kunnanvaltuusto ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tehostaa maankäyttöä ja saada lähes käyttämättömänä oleva puistoalue paremmin osaksi yhdyskuntarakennetta. Asemakaavalla on myös tavoitteena tiivistää olemassa olevaa asuinaluetta. Suunnittelutilanne asettaa tavoitteita asemakaavalle. Koska asemakaavoitettavalla alueella ei ole lainvoimaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavan selostuksessa on lisäksi esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan sekä otettava soveltuvin osin huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset. 4.4.1 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on mm. varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Lisäksi ne auttavat saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet toteutuvat asemakaavan muutoksessa. Seuraavassa on esitetty arvio valtioneuvoston päättämistä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) vuodelta 2000 (tarkistettu vuonna 2008) huomioon ottamisesta tässä kaavahankkeessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (30.11.2000) ja valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttöta-

14/19 voitteiden tarkistamisesta (13.11.2008) määrittelee seuraavaa (lainauksessa lailla tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslakia): Yleistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi lain 24 :n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Yleistavoitteilta ei siten ole tarkoitettu käytettäväksi asemakaavojen eikä rakentamista ja maankäyttöä tietyllä alueella suoraan ohjaavien yleiskaavojen sisällön oikeudelliseen arviointiin. Erityistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän perusteella valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista asemakaavaa koskevat vain määrätyt erityistavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Suunnittelualueella ei ole maanpuolustuksen tai rajavalvonnan alueita. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Asemakaavan muutoksella ei vähennetä asunto- tai työpaikkarakentamiseen tarjolla olevaa tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Asemakaavalla mahdollistetaan edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Asemakaavan muutos sijoittuu viherverkostosta irralliselle viheralueelle, eikä pirsto viheralueverkostoa. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin Asemakaavassa annetaan määräyksiä hulevesien hallinnasta. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maaalueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin.

15/19 Maa- ja kallioperän soveltuvuus on otettu huomioon. Klaukkalan osayleiskaavassa alueella ei ole todettu olevan pilaantuneita maaalueita. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Kaavamääräyksissä on huomioitu Kuonomäentiestä aiheutuva liikennemelu ja sen torjuntaan on annettu määräys. Kyseessä on jo olemassa oleva asuinalue. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Asemakaavan muutosalueella ei ole ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittäviä ja yhtenäisiä luonnonalueita. Kaava-alueena oleva puisto soveltuu voimassa olevassa kaavassa osoitettuun käyttötarkoitukseensa huonosti. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten toimintaa ja kehittämistä varten. Nopean liikenteen junaratayhteyksiä toteutettaessa on huolehdittava lähi- ja taajamaliikenteen toimintaedellytyksistä. Asemakaavalla ei oteta kantaa kyseiseen erityistavoitteeseen. Asemakaavan muutos koskee vain yhtä tonttia. Helsingin seudun erityiskysymykset Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi alueidenkäytössä on varmistettava tonttimaan riittävyys Asemakaavalla lisätään Klaukkalan alueelle asumiseen soveltuvaa tonttimaata. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tämä kohta valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista koskee vain rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Kaava-alue ei sijaitse millään näistä alueista. Maakuntakaava Hyväksytyissä maakuntakaavoissa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Kaava-alue kuuluu myös maakuntakaavassa määriteltyyn tiivistettävään alueeseen. Kohdassa 3.2.2 on nähtävissä voimassa olevien maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmäkartta. Asemakaava on voimassa olevien maakuntakaavojen mukainen.

16/19 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot, valinta ja perusteet Asemakaavaan haettiin muutosta aiemmin vuonna 2008. Silloin tutkittiin tontin muuttamista AO1-alueeksi (Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden asunnon.) Kaavamuutoksen käsittely kuitenkin keskeytettiin vuonna 2010. Nyt tutkitaan alueen muuttamista pientalotontiksi, jota koskee kaavamääräys AO20 (Erillispientalojen korttelialue.tontille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Tontille, jonka pinta-ala on yli 1500 m2, saa kuitenkin rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen ja yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen.) Merkintä mahdollistaa tontilla sijaitsevan kallion säilyttämisen louhimattomana ja tontin tehokkaan käytön rakennusalan rajoituksista huolimatta. Kallioalueen säilyttäminen louhimattomana on perusteltua siksi, ettei louhimisesta aiheutuva tärinä tai mahdolliset kalliohalkeamat vaikuttaisi läheisiin rakennuksiin. Rakennusalaan vaikuttaa kallioalueen lisäksi tontilla kulkeva maanalainen viemäriputki. Suunnittelualue sijaitsee potentiaalisella melualueella. 55 db pidetään ohjearvona olemassa olevilla asuinalueilla ulkona päivällä (valtioneuvoston päätös n:o 993/1992). Asemakaavassa on tämän takia annettu määräyksiä meluntorjunnasta. 4.6 Yleiskaavan sisältövaatimukset Kaava-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Nurmijärven kunnanvaltuusto on 27.1.2016 6 hyväksynyt Klaukkalan osayleiskaavan. Kunnanvaltuuston päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, mutta tehdyt valitukset on hylätty 16.11.2016. Osayleiskaavan hyväksymisestä valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kesken. Tällöin asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset. Klaukkalan osayleiskaavassa on huomioitu yleiskaavan sisältövaatimukset. MRL 39 määrittelee seuraavat asiat huomioitaviksi yleiskaavaa laadittaessa: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saavutettavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen; sekä 9) virkistysalueiden soveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys

17/19 Suunnittelualue sijaitsee taajama-alueella lähellä Klaukkalan keskustaa. Klaukkalan keskustassa on hyvät julkiset ja kaupalliset palvelut. Kaavamuutos ei aiheuta merkittävää muutosta yhdyskuntarakenteeseen. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan jo olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen entistä tiiviimpi asuminen. Asemakaavan muutosalue tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Asumisen tarpeet ja palveluiden saavutettavuus Asemakaavan muutos sijaitsee valmiiksi rakennetulla alueella, jossa on palvelut valmiina. Klaukkalan keskusta sijaitsee noin 1,0 km päässä. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Suunnittelualueelta on mahdollista kulkea kevyen liikenteen väyliä pitkin Klaukkalan keskustaan. Suunnittelualueen läheisyydessä kulkee paikallisliikenteen busseja. Suunnittelualueen läheisyyteen on rakennettu valmiiksi kunnallistekniikka, johon alue tukeutuu. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Asemakaava mahdollistaa eri väestöryhmille soveltuvan rakentamisen. Asemakaavassa annetaan määräyksiä mm. meluntorjunnasta. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Asemakaavan muutos ei tuo muutoksia kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Ympäristöhaittojen vähentäminen Asemakaavassa on annettu määräyksiä meluntorjunnasta ja hulevesien hallinnasta. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen Suunnittelualueella ei ole erityisiä arvoja rakennetun ympäristön, maiseman tai luonnonvarojen osalta. Virkistysalueiden soveltuvien alueiden riittävyys Asemakaavan muutos vähentää kaavassa osoitettujen virkistysalueiden määrää. Kaavamuutoksen kohteena olevan puistoalueen voimassa olevan kaavan mukainen käyttö on kuitenkin haastavaa, sillä aluetta ei ole rakennettu puistoksi tai edistetty virkistyskäyttöä muullakaan tavoin. Voidaan katsoa, ettei asemakaavan muutos vaikuta käytettävien viheralueiden määrään. 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutoksen pinta-ala on noin 1953 m 2. Se sijoittuu yhdelle tontille, jolla on sallittu yksi enintään kaksiasuntoinen erillispientalo tai tontin koon ollessa yli 1500 m 2 yksi enintään kaksiasuntoinen ja yksi yksiasuntoinen eril-

18/19 lispientalo (AO20). Tontin tehokkuusluku on e=0,25. Rakennusoikeutta on 488 k-m 2. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavassa annetaan määräyksiä puiden istuttamisesta ja säilyttämisestä. Tontin alueet, joita ei rakenneta, tulee istuttaa ja pitää hoidetussa kunnossa. Tontilla oleva kallio säilytetään louhimiselta kaavamääräyksellä. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaavamuutoksessa muodostuu yksi AO20 tontti (erillipientalojen korttelialue). Tontille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Jos tontin koko on yli 1500 m 2, saa tontille kuitenkin rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen ja yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Kerrosluku tontilla on II ja tehokkuusluku e=0,25. Lisäksi kaavamääräyksissä on määräyksiä hulevesien hallinnasta, meluntorjunnasta, taajamakuvaan liittyvistä asioista ja tontin rakentamattomien osien kunnossapidosta. 5.4 Asemakaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutos tiivistää alueen rakennetta. Asemakaava-alueen ympäristö on jo rakennettu, joten muutos rakennettuun ympäristöön ei ole merkittävä. Asemakaavassa määrätään mm. tontin huoltamisesta ja käsittelystä, puiden määrästä ja rakennusten ulkonäöstä. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutosalueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Se kuuluu Isosuon valuma-alueeseen. Hulevesien käsittelystä on annettu kaavamääräys, joka viivytyksen lisäksi määrää vesien laadullisesta käsittelystä. Tontilla oleva kallioalue säilytetään. Kaavassa on annettu määräys, ettei sitä saa louhia. 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Nimistö Kaava-alueen vieressä sijaitsee Kuonomäentie, joka saattaa aiheuttaa melua suunnittelualueelle. Melusta johtuen kaavassa on annettu määräyksiä meluntorjunnasta. Alueen nimistö säilyy ennallaan.

19/19 6 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa asemakaavan vahvistumisen jälkeen. Nurmijärvellä 18.5.2017 Juha Oksanen suunnittelupäällikkö Toni Saastamoinen kaavoitusarkkitehti kaavan laatija