Viialan Yhtenäiskoulu Hirvialhon koulurakennus

AKAAN KAUPUNKI Viialan Yhtenäiskoulu Hirvialhon koulurakennus Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 13.12.2017

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 1 (38) 13.12.2017 TIIVISTELMÄ Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää Hirvialhon koulun rakenteiden kuntoa ja toteutustapaa sekä arvioida mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä. Tutkimuksissa on tehty rakenneavauksia eri rakenteisiin ja eri puolille rakennusta. Rakenneavauksista/ rakennetarkastuspisteistä on selvitetty rakenteiden toteutustapa ja rakenneavauksista on otettu materiaalinäytteitä mikrobianalyyseihin. Rakenteiden kosteustilannetta on selvitetty pintakosteusmittauksin sekä suhteellisen kosteuden mittauksin (porareikä- sekä lattiapinnoitteiden alta tehdyt ns. viiltomittaukset). Tutkimustulosten perusteella: - Kellarikerroksessa maata vasten olevissa alapohjarakenteissa esiintyy monin paikoin poikkeavaa kosteutta ja kotitalousluokan maata vasten olevassa alapohjarakenteessa olevat lastuvillaeristeet (toja-eristeet) ovat mikrobivaurioituneet. Teknisen työn tiloissa alapohjarakenteet ovat kosteusteknisesti riskialttiita, kosteus- ja lämpöeristämättömiä rakenteita, mutta tällä hetkellä toimivia, koska rakenteita ei ole pinnoitettu tiiviillä mattopinnoitteilla. - Kellarikerroksessa ulkopuolista maata vasten olevien kuorimuurattujen seinärakenteiden lämmöneristeissä esiintyy monin paikoin selviä viitteitä mikrobivaurioista. Merkittävimmät mikrobivauriot esiintyvät kotitalousluokassa ja teknisen työn tiloissa, jotka on otettu jo pois käytöstä. Kuorimuurattujen seinien eristetiloista tapahtuu ilmavuotoja sisäilmaan päin. - Rakennuksessa esiintyy myös ryömintätilallisia alapohjarakenteita. Ryömintätiloihin on tehty kesällä 2017 korjauksia, joiden yhteydessä ryömintätiloista on poistettu muottipuulaudoitukset sekä ryömintätilat on koneellisesti alipaineistettu. Ryömintätiloja vasten olevassa alapohjassa on eristeenä toja-levyä. Toja-eristeessä esiintyy paikoin viitteitä mikrobivaurioista. Liikuntasalin vieressä olevien pukuhuone- ja varastotilojen alueella on myös ryömintätilallinen alapohjarakenne ja ko. ryömintätiloissa esiintyy vielä paikoin purkamattomia muottipuulaudoituksia. - Välipohjarakenteet (kellarikerroksen ja 1. kerroksen välinen välipohja sekä 1. ja 2. kerroksen välipohjarakenne) eivät sisällä merkittäviä sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä. Kellarikerroksen ja 1. kerroksen välipohjat sisältävät paikallisilla alueilla toja-eristeitä, mutta tutkimusten perusteella välipohjien toja-eristeissä ei esiinny merkittäviä määriä mikrobiepäpuhtauksia. - Ulkoseinärakenteet ovat puutteellisesti tuulettuvia tiili-villa-tiilirakenteita. Ulkoseinän lämmöneristeistä otettiin materiaalinäytteitä eri puolilta rakennusta. Analyysitulosten perusteella ulkoseinän lämmöneristeissä esiintyy monin paikoin selviä viitteitä mikrobivaurioista ja merkkiainekokeiden ja aistinvaraisten arvioiden perusteella ulkoseinän lämmöneristeistä sekoittuu ilmaa sisäilmaan päin. - Yläpohjarakenteiden kuntoa tutkittiin vesikatoilta käsin konesaumattuun peltikatteeseen tehtyjen avausten sekä vesikatolla olevien tarkastusluukkujen kautta. Vesikateavauksia suoritettiin yläpohjarakenteen tuuletusputkien sekä kattoikkunoiden läheisyyteen. Rakenneavauksista tehtyjen havaintojen perusteella yläpohjiin pääsee kulkeutumaan sadevesiä ja lumen sulamisvesiä mm. vesikatteessa olevien läpivientien, tuuletusputkien sekä paikkakohtien läheisyydestä. Lisäksi vuoden 2007 peruskorjauksen yhteydessä umpeen laitettujen kattoikkunoiden puu/ -levyrakenteissa esiintyy selviä viitteitä mikrobivaurioista. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 2 (38) 13.12.2017 Jatkotoimenpidesuositukset: Tutkimustulosten perusteella rakennuksessa on useita eri rakenteita, joissa on todettu laajaalaisia mikrobivaurioita ja rakenteiden korjauslaajuus on merkittävä useassa rakennusosassa (ulkoseinärakenteet, maata- ja ryömintätilaa vasten olevat alapohjarakenteet, kuorimuuratut maata vasten olevat seinärakenteet, yläpohjarakenteet). Tämän johdosta jatkotoimenpiteinä suositellaan, että rakennukseen suoritetaan kattava perusparannus, joka ottaa huomioon kaikki rakenteissa esiintyvät vauriot. Rakennuksessa on syksyn 2017 aikana suoritettu ilmanvaihtoon liittyviä puhdistus- ja ilmamäärien säätötoimenpiteitä. Ilmanvaihtoon liittyvät säätötyöt on saatu päätökseen joulukuun 2017 alussa, minkä johdosta rakennukseen ei ole vielä suoritettu erillistä ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimusta. Ilmanvaihdon toimintaan liittyen Knowtek Oy on laatinut raportin, joka on tämän raportin liitteenä 6. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 1 (38) 13.12.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistiedot... 2 1.1 Tilaaja... 2 1.2 Tehtävän sisältö... 2 1.3 Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 2 1.4 Käytetyt suunnitelmat ja asiakirjat... 2 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorittamisesta.... 3 3 Tutkimustulokset rakenneosittain... 4 3.1 Alapohjarakenteet... 4 3.1.1 Sijainti... 4 3.1.2 Rakenne... 4 3.1.3 Havainnot... 6 3.1.4 Kosteusmittaukset... 14 3.1.5 Materiaalien mikrobit... 15 3.1.6 Merkkiainekokeet... 16 3.1.7 Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset... 16 3.2 Maata vasten olevat kuorimuuratut ulkoseinärakenteet... 16 3.2.1 Sijainti... 16 3.2.2 Rakenne... 17 3.2.3 Havainnot... 18 3.2.4 Materiaalien mikrobit... 19 3.2.5 Merkkiainekokeet... 19 3.2.6 Johtopäätöksen ja jatkotoimenpiteiden suositukset... 20 3.3 Välipohjat... 21 3.3.1 Sijainti... 21 3.3.2 Rakenne... 21 3.3.3 Havainnot... 22 3.3.4 Materiaalien mikrobit... 23 3.3.5 Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset... 24 3.4 Väliseinärakenteet... 24 3.5 Ulkoseinät... 25 3.5.1 Havainnot... 26 3.5.2 Materiaalien mikrobit... 28 3.5.3 Merkkiainekokeet... 29 3.5.4 Johtopäätöksen ja jatkotoimenpidesuositukset... 30 3.6 Vesikatto, yläpohja ja sadevesien poisohjaus... 31 3.6.1 Rakenne... 31 3.6.2 Havainnot... 31 3.6.3 Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset... 36 Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 2 (38) 13.12.2017 3.7 Salaojat ja sadevesijärjestelmät... 36 3.7.1 Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset... 37 4 Altistumisolosuhteiden arviointi... 37 Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Näytteenottopisteet pohjapiirustuksissa Kosteusmittaustulokset pohjapiirustuksissa Kosteusmittauspöytäkirjat Analyysitulokset Korjaustapaehdotus Knowtek Oy:n laatima raportti ilmanvaihtojärjestelmiin liittyen, ilmamäärien mittauspöytäkirjat Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 2 (38) 13.12.2017 Viialan Yhtenäiskoulu Hirvialhon koulurakennus 1 Yleistiedot 1.1 Tilaaja Akaan kaupunki Kiinteistöpäällikkö Henri Salonen PL 34 / Myllytie 3 37801 Akaa 1.2 Tehtävän sisältö Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää Hirvialhon koulun rakenteiden toteutustapaa, kuntoa sekä arvioida mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä. Merkkiainekokeiden avulla on tutkittu rakenteiden tiiveyttä sekä arvioitu mahdollisten rakenteissa esiintyvien epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan. Tutkimukset on suorittaneet 6.11. 4.12.2017 välisenä aikana RTA Saija Korpi ja rkm. Timo Ekola. 1.3 Tutkimuskohde ja lähtötiedot Tutkimuksen kohteena on 1960 luvun puolessa välissä rakennettu kaksi kerrosta ja kellarikerroksen käsittävä koulurakennus. Rakennuksessa on tehty korjaustoimenpiteitä vuonna 2007, jolloin rakennukseen on mm. rakennettu uusia ilmanvaihtokonehuoneita kellarikerrokseen ja 2. kerrokseen, muutettu liikuntasalin alla oleva ryömintätila Huolto-/ varastotilaksi 018 ja rakennettu uusi keittiötä palveleva lastauslaituri. Havaintojen perusteella rakennuksessa on jossain vaiheessa uusittu pohjaviemäreitä (viemärilinjojen uusintaan liittyvät roiloukset on nähtävillä kellarikerroksen lattiarakenteissa). Tutkimuksen kohteena olevassa koulurakennuksessa on koettu sisäilman laatuun liitettyjä oireita jo useamman vuoden ajan ja rakennuksessa on tehty rakenneteknisiä kuntotutkimuksia keväällä 2017 (Raportti; Sisäilmahaittojen syiden selvittäminen, Clavis Consulting ja Taloterveys Lajunen Oy, Elokuu 2017). Kuntotutkimusten jälkeiset korjaustoimenpiteet ovat pääosin kohdistuneet ryömintätilallisten alapohjarakenteiden puhdistamiseen ja alipaineistamiseen. Kuntotutkimusten jälkeen on kotitalousluokissa tehty kosteusvauriokorjauksia, teknisen työn tilat sekä musiikkiluokka on otettu pois käytöstä ja Huolto- ja varastotila 018 on tyhjennetty ja puhdistettu. 1.4 Käytetyt suunnitelmat ja asiakirjat Tutkimuksia tehtäessä rakennuksesta oli käytettävissä alkuperäisiä 1964 rakennepiirustuksia ja vuoden 2005 korjauksiin liittyvät pohjapiirustukset ja rakenneleikkaukset. Lisäksi käytössä oli mm.: - 31.3.-1.4.2017, Raportti homekoirien avulla tehdyistä tarkastuksista, Keski-Suomen Homekoirapalvelu - Kokonaistoksisuusmittausten tulokset yläpölynäytteistä (E. coli-lux, Turun yliopisto, TT066, 1.6.2017) - Aiemmin suoritettujen kuntotutkimusten raportti ja analyysitulokset Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 3 (38) 13.12.2017 o Raportti; Sisäilmahaittojen syiden selvittäminen, Clavis Consulting ja Taloterveys Lajunen Oy, Elokuu 2017, päivitetty 25.9.2017-5.7.2017 päivätty Tuula Putuksen lausunto Hirvialhon koulun sisäilmaongelmista - 9.8.2017 päivätty Akaan kaupungin Vastaavan rakennustarkastajan päätöspöytäkirja Dno:D/805/10.03.00/2017-17.8.2017 päivätty Tampereen kaupungin Ympäristöterveyden tarkastuspöytäkirja 2017-5122-SUU - 18.8.2017 Analyysitulokset ulkoseinien lämmöneristeistä, Tulosraportti RM2017-771, Mikrobioni Oy - 20.8.2017 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n laatima Ulkopuolinen tarkastus -raportti - 29.6.2017 pöytäkirja Alapohjan alapuolisten tilojen ilmanvaihtosuunnittelun aloituskokous, - Työmaakokous nro 1- kokousmuistio 26.7.2017-8.8.2017, Ositum Oy, Analyysivastaus 2414417, Kotitalousluokan lattia lattiapinnoitteen poiston jälkeen (näytteet VVOC- ja VOC-yhdisteet, ilma) - 14.8.2017 Kotitalousluokkien alapohjarakenteiden kosteusmittausraportit PST Saneeraustekniikka Oy, 2017083A - 14.9.2017 päivätty Tampereen kaupungin Ympäristöterveyden tarkastuspöytäkirja 2017-5122-SUU 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorittamisesta. Rakenteiden toteutustapaa ja kuntoa tutkittiin eri puolilla rakennusta rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten avulla. Rakenneavauksista otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyyseihin. Rakenteiden kosteustilanne tarkastettiin pintakosteusmittauksin sekä rakenteisiin suoritettujen ns. viilto- ja porareikämittausten avulla. Merkkiainetutkimusten avulla selvitetään rakenteiden ilmatiiveyttä sekä rakenteissa mahdollisesti olevien epäpuhtauksien kulkeutumisreittejä. Merkkiainekokeessa merkkiainekaasua (5 % vety+ 95 % typpi) johdetaan tutkittavaan tilaan tai tutkittavan rakenteen sisään ja merkkiaineen kulkeutumista sisäilmaan rakenneliittymien ja läpivientien kautta tutkittiin kaasuanalysaattorin avulla. Merkkiainelaiteanalysaattorin herkkyyttä voidaan säätää tasoille 1-10. Tutkimuksista tarkemmin Aistinvaraiset arvioinnit paikan päällä Pintakosteuskartoitus Rakenteiden suhteellisen kosteuden mittaukset ns. viiltomittauksina ja rakennekosteusmittauksia 32 kpl. Rakennekosteusmittaukset kohdistuivat erityisesti alapohjarakenteisiin, joissa esiintyy Toja-levyeristeitä. Ilmavuotomittaukset merkkiaineella, seitsemän eri tilaa Rakenneavauksia ja materiaalinäytteiden ottoja eri puolilta rakennusta o Materiaalinäytteitä 40 kpl o Näkyvistä vauriokohdista ei oteta näytteitä Alakattorakenteiden yläpuolisten tilojen tutkimuksia aistinvaraisesti, mikä vaatii alakattorakenteiden avaamista Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 4 (38) 13.12.2017 3 Tutkimustulokset rakenneosittain 3.1 Alapohjarakenteet 3.1.1 Sijainti Alapohjarakenteiden rakennetyypit on määritetty rakennekuvien perusteella. Ryömintätilallinen alapohjarakenne, rakenteessa toja-eriste kahden betonilaatan välissä Maata vasten oleva alapohjarakenne, toja-eriste kahden betonilaatan välissä Maata vasten oleva alapohjarakenne, betonilaatan alla solumuovieriste Puukoolattu puulattia Maata vasten oleva alapohjarakenne, kahden betonilaatan välissä kosteuseriste 3.1.2 Rakenne Rakennuksessa on erilaisia alapohjarakennetyyppejä. Osa alapohjarakenteista on ryömintätilallisia alapohjarakenteita (pohjakuvassa sinisellä), joissa kahden betonilaatan välissä on lämmöneristeenä kosteusteknisesti riskialttiita lastuvillaeristeistä (Toja-levyä; pois lukien liikuntasalin vieressä olevat varastotilat, joissa puulattia). Ryömintätilojen kohdilla alapohjarakenne on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: - lattiapinnoite (vinyylilaatta tai muovimatto) - tasoite - betonilaatta 50 mm - toja-eriste 100 mm - betonilaatta 150 mm - ryömintätila Ryömintätila Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 5 (38) 13.12.2017 Kotitalousluokissa ja niiden läheisyydessä olevissa tiloissa alapohjarakenteena on maata vasten oleva kaksoisbetonilaatta, jossa kahden betonilaatan välissä on toja-eriste. Rakennesuunnitelmien ja vanhojen tutkimusraporttien mukaan Kotitalousluokkien kohdilla alapohjarakenne (pohjapiirustuksessa ruskealla) on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: - muovilattiapinnoite (tutkimushetkellä poistettu) - tasoite (tutkimushetkellä poistettu) - vanha mustaliima (tutkimushetkellä poistettu) - pintabetonilaatta 50 mm - toja-eriste 100 mm - betonilaatta 80 mm - maatäyttö (hiekka) Rakennesuunnitelmien perusteella Teknisen työn luokissa, vahtimestarin tilan alueella ja kouluterveydenhoitajien tilojen alapuolella olevassa kellarikerroksessa alapohjarakenteet ovat maanvaraisia kosteuseristettyjä kaksoisbetonirakenteita (pohjapiirustuksissa vihreällä). Rakennepiirustusten perusteella ko. tiloissa alapohjarakenne on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: - lattiapinnoite tai maali - pintabetonilaatta 50 mm - kosteuseristys - pohjabetonilaatta 80 mm - maatäyttö Liikuntasalin alla olevat varasto-, sosiaali- ja käytävätilat on rakennettu vuoden 2007 peruskorjauksessa vanhan rakennuksenosan ryömintätilaan (pohjapiirustuksessa keltaisella). Rakennetarkastuksen perusteella varastotiloissa alapohjarakenne on maanvarainen alapuolelta lämmöneristetty betonilaatta. Rakenne on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: - lattiapinnoite (muovimatto) - betonilaatta - solumuovilämmöneriste - täyttömaa Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että Huolto- ja varastotilan 018 alapohjarakenteessa on esiintynyt epätiiviitä rakenneliittymiä, joiden kautta on tapahtunut ilmavuotoja rakennuksen alapuolisesta täyttömaasta (hiekka). Tutkimusten jälkeen on rakenneliittymiä tiivistetty. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 6 (38) 13.12.2017 3.1.3 Havainnot Ryömintätilalliset alapohjarakenteet ja putkikanaalit Ryömintätilallisiin alapohjarakenteisiin on kesän 2017 aikana tehty korjaustoimenpiteitä. Korjausten yhteydessä on ryömintätiloissa olleet lahovaurioituneet muottipuumateriaalit ja muut rakennusjätteet poistettu, alapohjassa olevia läpivientejä on tiivistetty ryömintätilan puolelta, ryömintätilat ja putkikanaalit on koneellisesti alipaineistettu ja täyttömaan päälle on asennettu sorakerros ja salaojaputkisto. Salaojaputket on asennettu paikoin täyttömaan päälle ja paikoin putket kulkevat sorakerroksessa. Vuoden 2007 peruskorjauksessa on ryömintätilan reuna-alueille alapohjan alapintaan ja sokkelia vasten asennettu lämmöneristeet (mineraalivilla ja solumuovilämmöneriste). Ennen peruskorjausta lämmöneristeitä ei ole ollut, joten alapohjan reuna-alueilla on esiintynyt kylmäsiltoja/ kylmiä rakenteenosia, mikä lisää alapohjien reuna-alueilla eristeiden vaurioitumisriskiä. Kuvat 1. ja 2. Ryömintätilallisiin alapohjarakenteisiin on kesän 2017 aikana tehty korjaustoimenpiteitä. Ryömintätiloihin on asennettu koneellinen poistoilmanvaihto. Vuoden 2007 peruskorjauksessa on ryömintätilan reuna-alueille alapohjan alapintaan ja sokkelia vasten asennettu lämmöneristeet (mineraalivilla ja solumuovilämmöneriste). Kuvat 3 ja 4. Yleiskuvia ryömintätilaan asennetuista salaojaputkistoista. Rakennuksessa, ryömintätilojen yhteydessä, on kaksi putkitunnelia. Ryömintätiloihin liittyvien korjausten yhteydessä on myös putkitunnelit puhdistettu ja alipaineistettu koneellisesti ympäröiviin tiloihin nähden. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 7 (38) 13.12.2017 Kuvat 5. ja 6. Putkitunnelit on puhdistettu ja alipaineistettu ryömintätilojen puhdistuksen yhteydessä. Rakennepiirustusten ja havaintojen perusteella liikuntasalin viereisten varastotilojen 103 ja 104 ja pukuhuonetilojen 024 ja 027 kohdilla on myös ryömintätilallisia alapohjarakenteita. Varastotilojen lattiassa olevien luukkujen kautta tehtyjen havaintojen perusteella varastotilojen alla esiintyy lahovaurioituneita muottilaudoituksia ja ryömintätiloissa esiintyy selvää mikrobiperäistä hajua. Lisäksi liikuntasalista tyttöjen pukuhuonetilaan johtavan portaikon alla on muottilaudoituksia. Varastotilojen 103 ja 104 kohdalla ryömintätilaa vasten olevan betonirakenteen päälle on koolattu puulattia. Varastotilojen sisäilmassa on havaittavissa selvää mikrobiperäistä hajua. Ryömintätilan kautta tehtyjen havaintojen perusteella ryömintätilasta on mahdollista sekoittua ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia epätiiviin hormirakenteen kautta yläpuolisiin tiloihin, kuten opetustilaan 209. Kuvat 7 ja 8. Liikuntavälinevaraston 104 kohdalla on ryömintätilallinen alapohjarakenne. Ryömintätilassa on havaittavissa selvää mikrobiperäistä hajua ja lahovaurioituneita muottilaudoituksia. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 8 (38) 13.12.2017 Kuvat 9 ja 10. Liikuntavälinevaraston 104 kohdalla ryömintätilassa on havaittavissa selvää mikrobiperäistä hajua ja lahovaurioituneita muottilaudoituksia. Epätiivis hormirakenteen liittymä. Kuvat 11 ja 12. Myös tuolivarastossa 103 esiintyy lahovaurioituneita muottilaudoituksia. Liikuntasalista tyttöjen pukuhuonetilaan johtavan portaikon alla esiintyy muottilaudoituksia. Tuolivaraston ryömintätilassa on tiilirakenteiden hormi, jonka liittymissä on selviä epätiiveyskohtia. Hormin kautta voi sekoittua ilmaa yläpuolella olevan opetustilan 209 sisäilmaan. Lisäksi tyttöjen ja poikien pukuhuonetilojen kohdalla ryömintätilaa vasten on kaksoisbetonilaatallinen alapohja, jossa lämmöneristeenä on tojaa. Porrashuone 030 Kotitalousluokka Poikien pukuhuone 032 Portaiden alustila Ryömintätila Kuva 13. Havaintojen mukaan kotitalousluokan, porrashuoneen 030 sekä liikuntasalin vieressä olevien pukuhuonetilojen kohdilla alapohjissa on rakennesuunnitelmien mukainen toja-eriste. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 9 (38) 13.12.2017 Rakennesuunnitelmien mukaan tyttöjen pukuhuoneesta liikuntasaliin johtavissa portaissa olisi eristeenä tojaa. Portaikkoon tehdyn rakennetarkastuksen perusteella toja-eristettä ei portaikossa todettu. Ryömintätilaa vasten oleviin alapohjarakenteisiin tehtiin rakenneavauksia rakenteiden toteutustavan ja kunnon määrittämiseksi. Rakenneavausten perusteella ryömintätiloja ja putkitunneleita vasten olevassa alapohjarakenteessa on rakennekuvien mukainen toja-eriste. Koska kaikki väliseinärakenteet lähtevät alemman, ns. pohjalaatan päältä, voi toja-eristeestä sekoittua ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin sekä ulkoseinärakenteiden, että väliseinärakenteiden läheisyydessä. Vuonna 2007 peruskorjauksessa uusittujen lattiapinnoitteiden ja lattiapinnoitteiden alle asennetun tasoitekerroksen alapuolelle on paikoin jätetty vanha musta liima, joka saattaa sisältää asbestia. Kuvat 14 ja 15. Yleiskuvia ryömintätilaa vasten olevista toja-eristeisistä alapohjarakenteista. Kuvat 16. ja 17. Rakenneavauksista tehtyjen havaintojen perusteella vuoden 2007 uusittujen lattiapinnoitteiden alla on uusi tasoitekerros, jonka alle on jätetty vanha musta liima, joka mahdollista sisältää asbestia. Kuvat kansliatilasta 135. Maata vasten olevat alapohjarakenteet Alapohjarakenteisiin tehtiin rakenneavauksia ja rakennetarkastuspisteitä rakenteiden toteutustavan ja kunnon määrittämiseksi. Kotitalousluokkien ja kotitalousluokkien viereisten käytävä- ja varastotilojen alapohjarakenteissa (kaksoisbetonilaatta) lämmöneristeenä on joko kosteusteknisesti vaurioitumisherkkää Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 10 (38) 13.12.2017 tojaa tai mineraalivillaa (pohjapiirustuksessa ruskea alue). Rakennetarkastusten perusteella myös vahtimestarin tilassa 052 ja sen edustalla olevissa käytävätiloissa 048 alapohjassa on eristeenä tojaa ja opetustilan 039 alapohjassa eristeenä mineraalivillaa. Ryhmähuoneen 044 alapohjarakenteesta osa on kosteus- ja lämpöeristämätön betonilaatta (kosteusteknisesti riskialtis rakenne). Betonilaatta - hiekka Betonilaatta - toja (tai mineraalivilla) - piki - betonilaatta Betonilaatta - piki - betonilaatta - hiekka Betonilaatta - paperi - piki betonilaatta (kantava laatta?) Rakennekuvien mukaan kantava laatta Rakenneavausten perusteella kotitalousluokkien alapohjarakenteessa olevassa toja-eristeessä on paikoin havaittavissa selvää mikrobiperäistä haju ja paikoin toja on selvästi lahovaurioitunut (pehmentynyt). Lisäksi opetustilassa 039 alapohjarakenteessa olevan pinnoitteen alla esiintyy poikkeavaa kosteutta ja liima-aineen pilaantumiseen viittaavia vaurioita (poikkeava haju ja liima-aineen saippuoituminen). Kuvat 18 a ja b. Kotitalousluokkien kohdilla alapohjassa on havaittavissa viemäriurauksia (viemärilinjan kohdalta on pintabetonilaatta rikottu ja viemärit on asennettu toja-eristekerroksen tasoon). Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 11 (38) 13.12.2017 Kuvat 19 a ja b. Kotitalousluokassa 041 alapohjan toja-eristeessä esiintyy selvää mikrobiperäistä hajua ja lahovaurioita. Kuvat 20 ja 21. Opetustilan 039 maata vasten olevassa alapohjarakenteessa on eristeenä mineraalivilla (kaksoisbetonilaatan välissä). Tilan lattiapinnoitteen alla esiintyy selvää liima-aineen pilaantumiseen viittaavia vaurioita (poikkeava haju ja liima-aineen saippuoitumien). Ko. tilan kohdalla olevan alapohjan rakenne ei täysin tutkimuksissa selvinnyt. Kuvat 22 ja 23. Yleiskuva Ryhmätilasta 044. Ryhmätilan alapohja on paikoin kosteusteknisesti riskialtis rakenne, koska rakenteessa ei ole kosteus- tai lämmöneristettä. Teknisen työn luokkatilassa alapohjarakenteet ovat kosteuseristämättömiä betonilaattoja eli opetustiloissa ei ole rakennesuunnitelmien mukaista kosteuseristystä. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 12 (38) 13.12.2017 Kuvat 24 ja 25. Yleiskuva Puutyötilasta 065 ja teknisen työn opetustilan 059 alapohjarakenteesta. Teknisten työn tiloissa 065 ja 059 ei alapohjarakenteessa todettu rakennesuunnitelmien mukaista kosteuseristystä. Teknisen työn tilan 064 lattiassa betonilaatan päälle on koolattu puulattia. Puulattian alla ei ole erillistä lämmöneristettä. Puulattian alla ainakin reuna-alueilla betonipintaan on kiinnitetty bitumikermit. Kuvat 26 ja 27. Opetustilassa 064 on puulattia. Puulattian alla betonilaatan reuna-alueilla on bitumikermikaistat. Kuvat 28 ja 29. Puulattian alla ei ole erillistä mineraalivillaeristystä. Varastotilan 066 sisäilmassa esiintyy selvää öljyn hajua (tila on mahdollisesti toiminut aiemmin öljysäiliötilana tms.). Varaston 066 sekä maalaamotilan 069 lattiat ovat selvästi Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 13 (38) 13.12.2017 ympäröivien tilojen alapohjarakenteita korkeammalla. Rakennetarkastuksen perusteella varaston 066 alapohja on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: - maali - betoni 140 mm - täyttömaa (hiekka) Kuvat 30 ja 31. Varastotilan 066 ja Maalaamotilan 064 alapohjarakenteet ovat ympäröiviä alapohjarakenteita korkeammalla. Havaintojen perusteella varastotilan 066 alapohjarakenteessa ja alapohjan täyttömaassa on selvästi havaittavissa öljyn hajua. Rakennetarkastuksen perusteella Puutyövaraston 072 alapohjarakenne poikkeaa suunnitelmista sekä ympäröivistä tiloista. Rakennetarkastuksen perusteella ko. tilassa alapohjarakenne on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: - maalipinta - pintabetoni 180 mm - betoni 170 mm - styrox -lämmöneriste - hiekka Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 14 (38) 13.12.2017 Kuvat 32 ja 33. Puuvaraston 072 alapohjarakenteessa on Styrox-lämmöneriste. Alapohjarakenteen pinnassa oleva maali hilseilee paikoin irti alustastaan ja rakenteessa esiintyy paikallisesti poikkeavaa kosteutta pintakosteudenilmaisimella. 3.1.4 Kosteusmittaukset Liikuntasalin alapuolella olevat varasto-, sosiaali- ja käytävätilat on rakennettu vanhaan ryömintätilaan vuoden 2007 peruskorjauksen yhteydessä. Ko. tiloissa on aiemmin tapahtunut vesivuotoja tuulikaapin 007 ja varastotilojen 008 ja 009 alueella. Lähtötietojen perusteella vesivuotojen jälkeen on lattioiden muovipinnoitteita poistettu ja rakenteita on kuivattu. Alapohjarakenteiden kosteustilannetta kartoitettiin lattiapinnoitteiden alle (pinnoitteen ja betonin väliseen liimakerrokseen) tehtyjen ns. viiltomittausten avulla. Kosteusmittausten perusteella lattiapinnoitteiden alla esiintyy poikkeavaa kosteutta (lattiapinnoitteen alla RH yli 85 %) seuraavissa pisteissä: - tuulikaapissa 007 anturan vieressä (mittapiste K1: 97,1 %, 17,0 C) - kiinteistönhoitotilassa 008 (mittapiste K2: 99,8 %, 17,2 C) - ulkourheiluvälinevarastossa 009 anturan vieressä (mittapiste K4: 86,1 %, 18,2 C) - käytävällä 010 anturan vieressä (mittapiste K6: 89,6 %, 18,7 C) - siivousvarastossa 011 (mittapiste K7: 86,2 %, 19,5 C) - telekeskuksessa 050 (mittapiste K11: 97,2 %, 20,4 C) - käytävällä 048 (mittapiste K12: 98,8 %, 20,4 C) - portaikossa 067 (mittapisteet K14 K15: 86,2 87,0 %, 18,5 18,8 C) - käytävällä 022 (mittapiste K16: 92,5 %, 19,7 C) Kotitalousluokkien sekä kotitalousluokkien viereisten tilojen alapohjarakenteiden eristetilojen (toja- ja mineraalivilla) suhteellista kosteutta tutkittiin ns. porareikämittausten avulla. Kosteusmittauksissa eristetilaan porattiin reikä ja eristetilan suhteellinen kosteus mitattiin mittalaitteiden avulla. Kosteusmittausten perusteella alapohjien eristetiloissa esiintyy poikkeavaa kosteutta laajalla alueella. Poikkeavaa kosteutta esiintyy sekä toja-eristekerroksessa sekä mineraalivillaeristeisessä alapohjassa (opetustila 039). Kosteusmittausten perusteella: - kotitalousluokassa 040 alapohjan eristetilan suhteellinen kosteus (mittapisteet K17 K20) vaihteli välillä 49,4 97,4 %, lämpötilan ollessa välillä 17,3 19,6 C - käytävällä 036 eristetilan (mittapiste K21) suhteellinen kosteus oli 94,5 %, lämpötilan ollessa 20,0 C Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 15 (38) 13.12.2017 - kotitalousluokassa 041 alapohjan eristetilan suhteellinen kosteus (mittapisteet K22 K25) vaihteli välillä 70,8 98,2 %, lämpötilan ollessa välillä 18,6 20,9 C - vaatehuoltotilassa 043 eristetilan suhteellinen kosteus (mittapiste K26) oli 93,7 %, lämpötilan ollessa 19,1 C - opetustilassa 039 eristetilan (mittapiste K27, mineraalivilla) suhteellinen kosteus oli 99,7%, lämpötilan ollessa 19,3 C - käytävällä 048 eristetilan (mittapiste K28) suhteellinen kosteus oli 84,8%, lämpötilan ollessa 19,9 C - porrashuoneessa 030 eristetilan (mittapiste K29) suhteellinen kosteus oli 99,1%, lämpötilan ollessa 18,8 C. Koululääkärin sekä vararehtoreiden toimistotilojen (sijaitsevat entisten asuntojen paikalla) alla on varastotiloja. Lähtötietojen perusteella varastotiloihin on tulvinut aiemmin vettä (tarkka ajankohta ei ole tiedossa). Varastotilojen alapohjarakenteiden kosteustilannetta tutkittiin ns. viiltomittausten avulla (lattiapinnoitteen ja betonin välisestä liimakerroksesta). Kosteusmittausten perusteella lattiapinnoitteiden alla esiintyy paikoin poikkeavaa kosteutta seuraavissa tiloissa: - varasto 002 (mittapiste K30: 90,6 %, 18,6 C) - varasto 003 (mittapiste K31: 90,1 %, 19,2 C) - varasto 006 (mittapiste K32: 95,5 %, 17,6 C) 3.1.5 Materiaalien mikrobit Alapohjarakenteista otettiin kahdeksan materiaalinäytettä mikrobianalyysiin. Kaksi näytettä on otettu maata vasten olevan alapohjarakenteen toja-eristeestä ja kuusi näytettä on otettu ryömintätilaa vasten olevan alapohjarakenteen toja-eristeestä. Taulukko 1 Näytetulokset Näyte Materiaali Rakenne Tila Vaurioviite AP1 Toja-eriste Maanvarainen alapohja AP2 Toja-eriste Maanvarainen alapohja Kotitalousluokka 040 Kotitalousluokka 041 Viittaa mikrobivaurioon Vahva viite mikrobivaurioista AP3 Toja-eriste Alapohja ryömintätilaa vasten, ulkoseinän läheisyydessä Kemia 122 Heikko viite mikrobivauriosta AP4 Toja-eriste Alapohja ryömintätilaa vasten, käytävän läheisyydessä Kemia 122 Heikko viite mikrobivauriosta AP5 Toja-eriste Alapohja ryömintätilaa vasten, keskemmältä tilaa Biologia 125 Heikko viite mikrobivauriosta AP6 Toja-eriste Alapohja ryömintätilaa vasten Kanslia A135 Ei viitettä vauriosta AP7 Toja-eriste Alapohja ryömintätilaa vasten Käytävä 119 Vahva viite mikrobivaurioista AP8 Toja-eriste Alapohja ryömintätilaa vasten Opettajainhuone 142 Heikko viite mikrobivauriosta Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 16 (38) 13.12.2017 3.1.6 Merkkiainekokeet Merkkiainekokeissa merkkiainetta johdettiin Biologien luokkatilan 125 ja kanslian 135 ryömintätilaa vasten olevaan alapohjarakenteeseen ja merkkiaineen kulkeutumista sisäilmaan tutkittiin kaasuanalysaattorin avulla. Merkkianekokeiden perusteella alapohjarakenteiden eristetiloista sekoittuu ilmaa sisäilmaan päin. Ilmavuotoja todettiin lattia- ja seinärakenteidenliittymistä (sekä ulko- ja väliseinät) sekä pintalaatassa olevien epätiiviiden läpivientien kautta. 3.1.7 Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset Tutkimustulosten perusteella alapohjarakenteissa esiintyy laajoilla alueilla kosteusteknisesti riskialttiita maanvaraisia rakenteita (toja- tai mineraalivillaeristeiset maanvaraiset alapohjarakenteet sekä kosteus- ja lämpöeristämättömät alapohjarakenteet) sekä ryömintätilallisia alapohjarakenteita (liikuntasalisiivessä olevat ryömintätilat), joissa esiintyy sisäilman laatua heikentäviä materiaaleja, kuten mikrobivaurioituneita muottilaudoituksia. Kosteusmittausten perusteella maanvaraisissa alapohjarakenteissa esiintyy monin paikoin poikkeavaa kosteutta ja kotitalousluokissa toja-erisiteisissä alapohjarakenteissa esiintyy mikrobi- ja lahovaurioita. Jatkotoimenpidesuositukset: Tarkemmat jatkotoimenpidesuositukset on esitetty liitteessä 5 olevassa korjaustapaehdotuksessa. Jatkotoimenpiteiden tarkoituksena on poistaa kaikki alapohjarakenteisiin liittyvät riskit, mikä vaatii laajoja alapohjarakenteiden purku- ja uudelleenrakennustoimenpiteitä sekä liikuntasalin vieressä olevien ryömintätilallisten alapohjarakenteiden puhdistamista ja alipaineistamista. 3.2 Maata vasten olevat kuorimuuratut ulkoseinärakenteet 3.2.1 Sijainti Kuorimuurattuja seinärakenteita esiintyy sekä ulkopuolista maata vasten sekä ryömintätiloja ja putkikanaaleja vasten olevissa seinärakenteissa. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 17 (38) 13.12.2017 3.2.2 Rakenne Maata vasten olevissa ulkoseinärakenteissa betonisen perusmuurin sisäpinnassa on kosteuseristys. Perusmuurin sisäpuolella on lämmöneristeenä 75 mm vuorivilla, pilareiden kohdilla on eristeenä 50mm:n korkki ja ulkoseinän sisäpinnassa on kuorimuuraus. Kuorimuuraus ja vuorivillaeristys ovat myös putkikanaaleja ja ryömintätiloja vasten olevissa seinärakenteissa. Maata vasten olevissa seinärakenteissa/ sokkelihalkaisuissa eristeenä esiintyy 75 mm tojaa tai korkkia 50 mm. Leikkaus 25-25 Leikkaus 31-31 Kotitalousluokka Kuvat 34 ja 35. Maata vasten olevissa seinärakenteissa kuorimuurauksen takana on lämmöneristeenä vuorivillaa 75 mm ja pilareiden kohdalla 50 mm korkkia. Lisäksi sokkelihalkaisujen lämmöneristeenä on tojaa tai korkkia. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 18 (38) 13.12.2017 3.2.3 Havainnot Maata vasten olevien ulkoseinien sisäpinnassa olevat kuorimuuraukset ovat joko maalattuja tiilirakenteita tai tiilimuurin sisäpinnassa on rappaus. Rakenneavausten perusteella kuorimuuratut ulkoseinät vastaavat rakennesuunnitelmia. Kotitalousluokka Vahtimestari 052 Kuvat 36 ja 37. Yleiskuvia kurimuurauksiin tehdyistä rakenneavauksista. Rakenneavausten perusteella rakenteet vastaavat rakennesuunnitelmia. Opetustila 064 Tila 065, kaksi rakenneavausta Kuvat 38 ja 39. Rakenneavausten perusteella pilarirakenteiden takana lämmöneristeenä on mineraalivilla (ei rakennekuvien mukainen korkki). Kuvat 40 ja 41. Lähtötietojen perusteella opetustilan 059 kohdalla on tapahtunut vesivahinko, jolloin tilaan on kulkeutunut vettä rakennuksen ulkopuolelta. Tilan kohdalle kuorimuurattuun ulkoseinään tehtiin rakenneavaus rakenteen kunnon määrittämiseksi. Pilarirakenteen takana eristeenä on mineraalivilla. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 19 (38) 13.12.2017 3.2.4 Materiaalien mikrobit Maata vasten olevien ulkoseinärakenteiden lämmöneristeistä otettiin yhdeksän materiaalinäytettä mikrobianalyyseihin. Taulukko 2 Näytetulokset Näyte Materiaali Rakenne Tila Vaurioviite US1 Mineraalivilla Maata vasten oleva ulkoseinä Kotitalousluokka 040 Viittaa mikrobivaurioon US2 Mineraalivilla Maata vasten oleva ulkoseinä Kotitalousluokka 041 Vahva viite mikrobivaurioista US3 Mineraalivilla Maata vasten oleva ulkoseinä Vahtimestari 052 Vahva viite mikrobivauriosta US4 Mineraalivilla Maata vasten oleva ulkoseinä Puutyö 064 Vahva viite mikrobivauriosta US5 Mineraalivilla Maata vasten oleva ulkoseinä Puutyövarasto 072 Viittaa mikrobivauriosta US6 Mineraalivilla Maata vasten oleva ulkoseinä, alaosa Puutyökonehuone 065 Vahva viite mikrobivauriosta US7 Mineraalivilla Maata vasten oleva ulkoseinä, yläosa Puutyökonehuone 065 Ei viitettä mikrobivaurioista US8 Mineraalivilla Maata vasten oleva ulkoseinä Tyttöjen pukuhuone 024 Ei viitettä mikrobivaurioista US25 Mineraalivilla Maata vasten oleva ulkoseinä Tekn. työn tila 059 Vahva viite mikrobivauriosta Analyysitulosten perusteella kuorimuurattujen seinärakenteiden takana mineraalivillaisissa lämmöneristeissä esiintyy monin paikoin selviä viitteitä mikrobivaurioista. Näytteissä, joissa esiintyy viite tai vahva viite mikrobivaurioista, esiintyy erityisesti ns. kosteusvaurioindikaattorina pidettävän Aspergillus versicolor homeen itiöitä ja Streptomyces aktinobakteereja. 3.2.5 Merkkiainekokeet Puutyövarastossa 072 sekä teknisen työn tilan 059 kuorimuuratuissa seinärakenteissa oli havaittavissa selviä halkeamia. Tyttöjen pukuhuonetilassa 024 sekä Teknisen työn tilassa 059 suoritettiin merkkiainekoe kuorimuurattujen ulkoseinärakenteiden tiiveyden tutkimiseksi. Merkkiaine johdettiin lämmöneristekerrokseen kuorimuurauksen läpi. Merkkiainekokeiden aikana tilat olivat 7-10 Pascalia alipaineisia ulkoilmaan nähden. Merkkiainekokeiden perusteella: - kuorimuurauksen taakse lämmöneristeeseen johdetun merkkiaineen todettiin sekoittuvan sisäilmaan päin seinä- ja alapohjarakenteiden liittymistä, seinä- ja pilarirakenteiden liittymistä sekä ikkuna- ja ulkoseinärakenteiden liittymistä. Lisäksi ilmavuotoja tapahtui pattereidenkiinnikkeiden kohdilta. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 20 (38) 13.12.2017 Kuvat 42 a ja b. Kuorimuurausten takaa sekoittuu ilmaa sisäilmaan päin erilaisten rakenneliittymien ja läpivientien kautta. 3.2.6 Johtopäätöksen ja jatkotoimenpiteiden suositukset Kuorimuurattujen seinärakenteiden mineraalivillaisissa lämmöneristeissä esiintyy selviä viitteitä mikrobivaurioista. Merkkiainekokeiden perusteella mikrobivaurioituneista lämmöneristeistä sekoittuu ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin rakenteissa olevien epätiiviiden rakenneliittymien sekä kuorimuurauksessa olevien halkeamien kautta. Jatkotoimenpidesuositukset: Tarkemmat jatkotoimenpidesuositukset on esitetty liitteessä 5 olevassa korjaustapaehdotuksessa. Sekä ulkoseiniä että putkikanaaleita ja tunneleita vasten olevat kuorimuuraukset ja lämmöneristeet puretaan. Jäljelle jäävien betonirakenteiden sisäpinnat puhdistetaan/hiekkapuhalletaan huolellisesti ennen rakenteiden uudelleenrakentamista. Uudelleenrakennuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenteiden ilmatiiveyteen. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 21 (38) 13.12.2017 3.3 Välipohjat 3.3.1 Sijainti Ei toja-eristettä Väestönsuojan päällä välipohjassa hiekka Välipohjassa toja-eriste Ei toja-eristettä 3.3.2 Rakenne Kellarikerroksen ja 1. kerroksen välipohjarakenteet ovat rakennepiirustusten perusteella kaksoislaattarakenteita, joissa eristeenä on toja-eriste. Toja-eristettä ei esiinny kellarissa sijaitsevien teknisten työn tilojen tai Kotitalousluokkien kohdalla olevassa yläpuolisessa välipohjarakenteessa (ruokalan, keittiön tai luokkien 161, 162 lattioissa ei ole toja-eristeitä). 1.ja 2. kerroksen välisessä välipohjarakenteessa ei rakennepiirustusten perusteella ole kerroksellista rakennetta. Leikkaus 25-25 Terveydenhoitajan tila Leikkaus 46-46 Varasto 002 Kuvat 43 a ja b. Kellarikerroksen ja 1. kerroksen väliset välipohjat ovat paikoin kaksoisbetonirakenteita, joissa esiintyy monin paikoin eristeenä Toja-levyä. 1.ja 2. kerroksen välisissä välipohjissa ei ole eristemateriaaleja. Väestönsuojan kohdalla välipohjarakenteessa on hiekkatäyttö 500 mm. Ko. välipohjan hiekassa voi esiintyä mikrobiepäpuhtauksia. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 22 (38) 13.12.2017 Leikkaus 35-23 Kuva 44. Väestönsuojan kohdalla välipohjassa (kellarikerroksen ja 1. kerroksen välinen välipohja) on hiekkatäyttö. 3.3.3 Havainnot Välipohjarakenteiden toteutustapa tarkastettiin kymmenestä eri pisteestä (2. krs, 3 tarkastuspistettä; 1. krs, 7 tarkastuspistettä). Rakennesuunnitelmien ja rakennetutkimusten perusteella välipohjissa toja-eristeitä esiintyy vanhan asuntolan kohdalla (koululääkärin vastaanottotila 130, terveydenhoitajan tila 131 ja odotus- ja pukuhuonetilat 128, 132) sekä opetustilojen 164, 165 sekä niiden edustalla olevan aulatilan 117 kohdalla kellaria vasten olevassa välipohjarakenteessa. Koululääkärin vastaanottotilan 130 kohdalle välipohjaan tehdystä rakenneavauksesta sekoittui erittäin voimakkaasti ilmaa sisäilmaan päin. Ko. tilan alapuolella on ilmanvaihtokonehuone. Kuvat 45 ja 46. Yleiskuvia välipohjarakenteista, jotka sisältävät toja-eristeitä. Välipohjarakenteissa uuden mattopinnoitteen ja tasoiteen alla on vanhat, mahdollisesti asbestia sisältävää mustaa liimaa. Rakennetarkastusten perustella 1. ja 2. kerroksen välipohjarakenteessa eikä luokkatilan 209 kohdalla lattiassa esiinny toje-eristettä vaan välipohjarakenne on täysin betonirakenteinen. Rakennetarkastusten perusteella toja-eristettä ei myöskään esiinny kirjaston 158 lattiassa, kuvaamataidon luokkatilassa 118 tai opetustilan 161 kohdilla välipohjarakenteessa. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 23 (38) 13.12.2017 Opetustila 217 Opetustila 161 Kuvat 47 ja 48. 1. ja 2. kerrosten välisessä välipohjarakenteessa ei ole toja-eristekerroksia. Osa kirjaston 158 lattiasta ja kokonaan kirjaston 159 lattia on alapuolella olevaa väestönsuojaa vasten. Rakennetarkastuksen perusteella väestönsuojan kohdalla on rakennesuunnitelmien mukainen hiekkatäyttö. Kuvat 49 ja 50. Väestönsuojan kohdalla välipohjassa on rakennesuunnitelmien mukainen hiekkatäyttö. 3.3.4 Materiaalien mikrobit Välipohjarakenteiden toja-eristeistä otettiin yhteensä neljä materiaalinäytettä mikrobianalyyseihin. Lisäksi väestönsuojan päällä olevasta hiekasta otettiin yksi näyte analyysiin. Taulukko 3 Näytetulokset Näyte Materiaali Rakenne Tila Vaurioviite VP1 Toja-eriste Välipohjarakenne Koululääkärin vastaanottotila 130 VP2 Hiekka Välipohjarakenne OPO 158 (kirjasto) - VP3 Toja-eriste Välipohjarakenne Aula 117 VP4 Toja-eriste Välipohjarakenne Historia 165 VP5 Toja-eriste Välipohjarakenne Historia 165 Ei viitettä mikrobivauriosta Ei viitettä mikrobivauriosta Heikko viite mikrobivauriosta Ei viitettä mikrobivauriosta Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 24 (38) 13.12.2017 Analyysitulosten perusteella välipohjan toja-eristeissä tai hiekkatäytteessä ei esiinny merkittäviä määriä mikrobiepäpuhtauksia. Väestönsuojan päällä olevassa hiekassa esiintyy niukasti Penicillium homeen itiöitä ja yksittäisiä itiöitä Streptomyces-aktinobakteereja. 3.3.5 Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset Välipohjarakenteiden toja-eristeissä ei esiinny merkittäviä viitteitä mikrobivaurioista. Havaintojen perusteella välipohjien eristeistä sekoittuu kuitenkin selvästi ilmaa sisäilmaan päin. Jatkotoimenpidesuositukset: Tarkemmat jatkotoimenpidesuositukset on esitetty liitteessä 5 olevassa korjaustapaehdotuksessa. Koska toja-eristeisiä välipohjarakenteita ei ole laajoilla alueilla, suositellaan että kosteusteknisesti riskialttiit materiaalit poistetaan samassa yhteydessä, kun ryömintätiloja vasten olevista alapohjarakenteista poistetaan toja-eristeet. Uudelleenrakennuksen yhteydessä kiinnitetään huomiota myös rakenteiden ilmatiiveyteen. 3.4 Väliseinärakenteet Väliseinärakenteet ovat pääosin tiilirakenteisia. Tutkimusten perusteella kaksoislaattarakenteisten alapohja- ja välipohjarakenteiden alueella (alueet, joissa kahden betonilaatan välissä on toja tai mineraalivilla) väliseinärakenteet lähtevät alemman pohjabetonilaatan päältä. Koska väliseinät lähtevät alemman laatan päältä, voi toja-eristekerroksista sekoittua ilmaa sisäilmaan päin myös väliseinä- ja lattiarakenteiden liittymistä. Kuvat 51 ja 52. Väliseinärakenteet lähtevät kaksoisbetonilaatallisissa alapohja- ja välipohjarakenteissa alemman eli pohjalaatan päältä. Pintalaatan ja seinän liittymästä voi tapahtua ilmavuotoja sisäilmaan päin. Merkkiainekokeidenkin perusteella alapohjien toja-eristeistä (esim. kanslia 135) sekoittuu ilmaa sisäilmaan päin myös väliseinä- ja lattiarakenteiden liittymistä. Kosteusmittausten perusteella kotitalousluokkien yhteydessä olevalla käytävällä väliseinärakenteiden alaosissa esiintyy selvästi poikkeavaa kosteutta pintakosteudenilmaisimella. Väliseinärakenteiden ja lattian ylemmän betonilaatan välissä on selvästi epätiiviitä rakenneliittymiä. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 25 (38) 13.12.2017 Kuvat 53 ja 54. Kosteusmittausten perusteella kotitalousluokan väliseinissä esiintyy paikoin poikkeavaa kosteutta. Väliseinät lähtevät lattiapinnan tason alapuolelta, pohjabetonilaatan päältä. 3.5 Ulkoseinät Maanpinnan tason yläpuolella olevat ulkoseinärakenteet ovat puutteellisesti tuulettuvia tiili - villa -tiili -rakenteita (puhtaaksi muurattu tiili 130 mm vuorivillalevy 75 mm tiili 130 mm rappaus maali). Lähtötietojen perusteella ulkoseinärakenteiden lämmöneristeistä on otettu materiaalinäytteitä mikrobianalyyseihin ja analyysitulosten perusteella neljässä näytteessä kuudesta on selvä viite mikrobikasvusta. Näytteet, joissa mikrobikasvua esiintyy, on otettu tilojen 162, 230, 225 ja 218 kohdilta ulkoseinärakenteista. Tutkimusraportista ei kuitenkaan selviä näytteenottopisteiden tarkkaa sijaintia ulkoseinässä tai näytteenottotapaa (onko näytteenottoa varten tehty isompia rakenneavauksia). Rakennepiirustusten perusteella ikkunoiden yläpuoliset tiilijulkisivurakenteet on kannakoitu betonisen leukapalkin päältä ja leukapalkki on lämmöneristetty korkilla. Leikkaus 46-46 Leikkaus 42-42 Kuva 55 ja 56. Ulkoseinärakenteet ovat puutteellisesti tuulettuvia tiili- villa- tiili -rakenteita. Leukapalkit on lämmöneristetty korkilla. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 26 (38) 13.12.2017 3.5.1 Havainnot Kuva 57 ja 58. Yleiskuvia rakennuksen julkisivuista. Tiilijulkisivuissa on paikoin havaittavissa tiilisaumojen halkeilua sekä rapautumisvaurioita. Leukapalkit on rakennuksen ulkopuolelta pellitetty. Kemia 122 ja varasto 121 Kuvat 59 62. Julkisivutiilessä on paikoin havaittavissa tiilisaumojen rapautumisvaurioita ja tiilisaumojen halkeilua. Ikkunoiden yläpuolella olevat leukapalkit on pellitetty. Ulkoseinärakenteisiin tehtiin rakenneavauksia eri puolille rakennusta. Osa rakenneavauksista tehtiin rakennuksen ulkopuolelta julkisivutiiliin ja osa tehtiin sisäpuolelta. Kuvaamataidon 118 ja biologian 125 sekä 2. kerroksen luokkatiloihin 209, 212, 217, 225, 230 rakenneavaukset tehtiin sisäkautta ja muihin tiloihin ulkokautta. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 27 (38) 13.12.2017 Rakenneavauksista tehtyjen havaintojen perusteella ulkoseinien lämmöneristeiden paksuus vaihtelee aika paljon eri kohdissa. Paikoin eristepaksuus oli vain 35 mm ja paikoin 75 mm, mikä on suunnitelmien mukainen eristepaksuus. Kuvat 63 ja 64. Biologian luokan kohdalle ulkoseinän rakenneavaus tehtiin sisäpuolelta. Ko. pisteessä ulkoseinän lämmöneristeen paksuus oli pieni. Kuvat 65 ja 66. Kaksi 2. kerroksen rakenneavausta tehtiin ikkunan alapuolelle ja kaksi seinän alaosaan. Opetustilassa 212 ulkoseinän lämmöneristeet ovat selvästi tummuneet ja rakenneavauksen kautta tapahtui selvästi ilmavuotoja sisäilmaan päin. Koululääkärin vastaanottotilan 130 kohdalla sokkelihalkaisun lämmöneristeenä on korkkia, mutta vastakkaisella julkisivulla, kansliatilan 135 kohdalla sokkelihalkaisun lämmöneristeenä on mineraalivilla. Kuvat 67 ja 68. Kouluterveydenhoidon tilojen kohdalla ulkoseinän sokkelihalkaisussa eristeenä on korkki. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 28 (38) 13.12.2017 Liikuntasalin korkean osuuden kohdalla julkisivun rakenne poikkeaa yleisestä rakennetyypistä. Rakennepiirustusten perusteella liikuntasalin kohdalla julkisivutiilen takana on tuuletusrako ja tuulensuojalevynä on kovalevy. Kovalevyn takana on lämmöneristeenä mineraalivilla 100 mm. Kantava 150 mm:n betonirakenne on liikuntasalin sisätiloja vasten. Korkean osan julkisivuun tehtiin yksi rakenneavaus rakenteen kunnon ja toteutustavan tarkastamiseksi. Samassa yhteydessä tutkittiin, esiintyykö varastotilan-/ huoltotilan 018 kohdalla sokkelihalkaisun lämmöneristeenä tojaa. Rakenneavausten perusteella liikuntasalin ulkoseinä vastaa rakennesuunnitelmia ja sokkelihalkaisun lämmöneristeenä on rakennesuunnitelmien mukaisesti toja-eriste. Havaintojen perusteella julkisivutiilen takana oleva kovalevy on paikoin kosteusvaurioitunut ja taipunut. Rakenneavaus ulkoseinään Huolto-/ varastotila 018 Kuvat 69 ja 70. Liikuntasalin kohdalle ulkoseinään tehtiin rakenneavaus. Rakenneavauksen perustella ulkoseinä on rakennesuunnitelman mukainen (rakenteessa kovalevy) ja sokkelihalkaisun lämmöneristeenä on toja-eriste. Kuvat 71 ja 72. Rakenneavauksesta tehtyjen havaintojen perusteella ulkoseinän tuulensuojalevynä olevassa kovalevyssä on kosteusvauriojälkiä. 3.5.2 Materiaalien mikrobit Ulkoseinärakenteiden lämmöneristeistä otettiin yhteensä 18 materiaalinäytettä mikrobianalyyseihin. Näytteet otettiin eri puolilta rakennusta ja kaksi sokkelihalkaisujen lämmöneristeistä. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 29 (38) 13.12.2017 Taulukko 4 Näytetulokset Näyte Materiaali Rakenne Tila Vaurioviite US9 Mineraalivilla Ulkoseinärakenne Kuvaamataito 118 US10 US11 Mineraalivilla Mineraalivilla Ulkoseinärakenne, ikkunan alta Ulkoseinärakenne, seinän alaosa Varasto 121 Kemia 122 US12 Mineraalivilla Ulkoseinärakenne Biologia 125 US13A Mineraalivilla Ulkoseinärakenne Koululääkäri 130 US13B Korkki Sokkelihalkaisu Koululääkäri 130 US14 Mineraalivilla Sokkelihalkaisu Kanslia 135 US15 Mineraalivilla Ulkoseinärakenne Rehtori 150 US16 Mineraalivilla Ulkoseinärakenne Historia 165 US17 Mineraalivilla Ulkoseinärakenne Opetustila 161 US18 Mineraalivilla Ulkoseinärakenne Kirjasto 159 US19 Mineraalivilla Ulkoseinärakenne Opetustila 225 US20 Mineraalivilla Ulkoseinärakenne Opetustila 230 US21 Mineraalivilla Ulkoseinärakenne Opetustila 217 US22 Mineraalivilla Ulkoseinärakenne Opetustila 212 US23 Mineraalivilla Ulkoseinärakenne Opetustila 209 US24/1 Kovalevy (tuulensuojalevy) Ulkoseinärakenne Liikuntasali 102 US24/2 Mineraalivilla Ulkoseinärakenne Liikuntasali 102 Viittaa mikrobivaurioon Viittaa mikrobivaurioon Vahva viite mikrobivauriosta Ei viitettä mikrobivauriosta Vahva viite mikrobivauriosta Heikko viite mikrobivauriosta Vahva viite mikrobivauriosta Heikko viite mikrobivauriosta Viittaa mikrobivaurioon Viittaa mikrobivaurioon Viittaa mikrobivaurioon Vahva viite mikrobivauriosta Heikko viite mikrobivauriosta Ei viitettä mikrobivauriosta Vahva viite mikrobivauriosta Vahva viite mikrobivauriosta Vahva viite mikrobivauriosta Vahva viite mikrobivauriosta Analyysitulosten perusteella ulkoseinän lämmöneristeissä esiintyy monin paikoin selviä viitteitä mikrobivaurioista. Näytteissä, joissa on viite tai vahva viite mikrobivauriosta, esiintyy ns. kosteusvaurioindikaattorimikrobeja, kuten Aspergillus penicillioides, Aspergillus sydowii, Aspergillus fumigatus, Sphaeropsidales ja/tai Streptomyces aktinobakteerit. 3.5.3 Merkkiainekokeet Ulkoseinärakenteiden tiiveyttä tutkittiin Kuvaamataidonluokassa 118, Kemianluokassa 122, koululääkärin vastaanottotilassa 130 ja kansliatilassa 135. Merkkiainekokeessa merkkiainetta johdettiin ulkoseinän lämmöneristeeseen ulkokautta ja merkkiaineen kulkeutumista Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 30 (38) 13.12.2017 sisäilmaan tutkittiin kaasuanalysaattorin avulla. Merkkiainekokeiden aikana tutkitut tilat olivat noin 7-8 Pascalia alipaineisia ulkoilmaan nähden. Merkkiainekokeiden perusteella: - ulkoseinien lämmöneristeistä ilmavuotoja tapahtuu sisäilmaan päin erityisesti ikkuna- ja ulkoseinärakenteiden liittymistä, lattia ja ulkoseinärakenteiden liittymistä sekä patteriputkien läpivienneistä (ryömintätilaa vasten olevassa alapohjassa) ja pattereiden kiinnikekohdista. Kuvat 73 76. Merkkiainekokeiden ja kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella ulkoseinän lämmöneristeistä sekoittuu ilmaa sisäilmaan päin ulkoseinässä olevien erilaisten rakenneliittymien sekä esim. patterikiinnikkeiden kautta. 3.5.4 Johtopäätöksen ja jatkotoimenpidesuositukset Ulkoseinärakenteet ovat puutteellisesti tuulettuvia tiili- villa- tiilirakenteita. Tutkimustulosten perusteella ulkoseinien lämmöneristeissä esiintyy selviä viitteitä mikrobivaurioista ja merkkiainekokeiden perusteella ulkoseinän lämmöneristeistä sekoittuu ilmaa sisäilmaan päin. Jatkotoimenpidesuositukset: Jatkotoimenpidesuositukset on esitetty tarkemmin liitteenä 5 olevassa korjaustapaehdotuksessa. Ulkoseinärakenteiden julkisivutiilet ja ulkoseinien lämmöneristeet puretaan. Ulkoseinien sisäpinnat ja rakenneliittymät tiivistetään luotettavasti. Ulkoseinät uudelleen rakennetaan rakennusfysikaalisesti toimiviksi, tuulettuviksi rakenteiksi. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 31 (38) 13.12.2017 3.6 Vesikatto, yläpohja ja sadevesien poisohjaus 3.6.1 Rakenne Rakennuksen vesikatot ovat konesaumattuja peltikatteita. Yläpohjarakenteet ovat viistoja ylälaattapalkistoja. Rakennepiirustusten perusteella yläpohjarakenne on seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - Konesaumattu peltikate - Aluslaudoitus - Tuuletusrako - Tuulensuojalevy (kovalevy) - Lämmöneriste (vuorivilla) 100 mm - Betonilaatta 120 mm. Rakennepiirustusten perusteella yläpohjassa kattoikkunoiden ympärillä on lämmöneristeenä korkkia 50 mm. 3.6.2 Havainnot Kuvat 77 ja 78. Yläpohjarakenteet ovat betonirakenteisin ylälaattapalkistoja. Rakennepiirustusten perusteella kattoikkunoiden ympärillä rakenteissa on mahdollisesti korkkieristeitä. Rakennuksen vesikatteet ovat todennäköisesti alkuperäistasoisia konesaumattuja peltikatteita. Vesikatolta tehtyjen havaintojen perusteella vesikatolla esiintyy useita mahdollisia epätiiveyskohtia, joista voi sadevesiä päästä kulkeutumaan yläpohjarakenteisiin. Tällaisia riskipaikkoja ovat vanhat vesikatteen paikkauskohdat, rikkoutuneet tuuletusputket, epätiiviitä liittymät. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 32 (38) 13.12.2017 Kuvat 79 ja 80. Yleiskuvia vesikatoilta. Vesikatoilla on runsaasti erilaisia haittoja, kuten kattoikkunoita, joista osa on laitettu umpeen, vesikaton ja viemäreiden tuuletuspitkia sekä ilmanvaihtoon liittyviä kojeita. Kuvat 81 ja 82. Vesikatoilla on havaittavissa rikkonaisia vesikatontuuletusputkia sekä vesikatteiden paikkakohtia. Peltikatteisiin tehtiin rakenneavauksia rakenteiden toteutustavan ja kunnon määrittämiseksi. Peltikatteiden avaukset kohdistettiin ns. riskipaikkoihin eli yläpohjan tuuletusputkien ja kattoikkunoiden läheisyyteen. Vesikattoon tehtyjen avausten kautta voitiin todeta, että vesikatteessa olevien tuuletusputkien, vesikatteessa olevien epätiiviiden läpivientien ja vesikatteen paikkauskohtien alueilta pääsee selvästi kulkeutumaan sadevesiä yläpohjarakenteisiin. Yläpohjassa tuulensuojalevynä olevan kovalevyn pinnassa on selvästi havaittavissa olevia kosteusvauriojälkiä sekä viitteistä mikrobivaurioista. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 33 (38) 13.12.2017 Kuvat 83 ja 84. Vesikatteen avauksia tehtiin erilaisten läpivientien kohdille. Läpivientien kohdilla yläpohjan lämmöneristeissä oli havaittavissa kosteusvauriojälkiä. (Liite 1. Näytteenottopisteet pohjapiirustuksissa, sivu 4, kohta 9) Kuvat 85 ja 86. Yläpohjan lämmöneristeet olivat paikoin aistinvaraisestikin märkiä. Kuvat on otettu vesikatteen paikkakohdasta (Liite 1. Näytteenottopisteet pohjapiirustuksissa, sivu 4, kohta 2) Kuvat 87 ja 88. Yläpohjan lämmöneristeissä oli monin paikoin havaittavissa kosteusvauriojälkiä. (Liite 1. Näytteenottopisteet pohjapiirustuksissa, sivu 4, kohta 4). Rakenneavausten perusteella kattoikkunoiden ympäristössä on rakennesuunnitelmien mukaisesti korkkieriste. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 34 (38) 13.12.2017 Kuvat 89 ja 90. Kattoikkunoiden ympärillä on rakennekuvien mukainen korkkieriste. Entisten asuintilojen (koululääkärin ja terveydenhoitajan vastaanottotilat sekä tilat 135, 136) kohdalla yläpohjassa on tuulettuva ullakkotila. Ullakkotilan puolelta voidaan todeta, että lämmöneristeiden päällä olevassa kovalevyssä esiintyy kosteusvauriojälkiä, jotka viittaavat siihen, että vesikatteen alapintaan kondensoituu ajoittain kosteutta, mikä sitten ajoittain tippuu lämmöneristeiden päälle. Lisäksi ullakolla on havaittavissa merkittäviä kosteusvauriojälkiä ns. vanhan asunto-osan ja varsinaisen koulurakennuksen välisen seinän kohdalla. Kuvat 91 ja 92. Vanhan asuntosiiven (koululääkärien ja vararehtorien siipi) yläpohjassa on ullakkotila. Ullakolla lämmöneristeiden/ kovalevyn pinnassa on havaittavissa kosteusjälkiä, jotka viittaavat kosteuden kondensoitumiseen peltisen vesikatteen alapintaan. Kovalevyn pinnassa on paikoin havaittavissa selviä kosteusvauriojälkiä. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 35 (38) 13.12.2017 Kuvat 93 ja 94. Merkittäviä kosteusvauriojälkiä on havaittavissa vanhan asuntosiiven ja hallintosiiven välisen seinän kohdalla. Havaintojen perusteella yläpohjarakenteessa esiintyy merkittäviä epätiiveyskohtia (epätiiviitä putkiläpivientejä). Yläpohjarakenteissa esiintyy epätiiviitä läpivientejä sekä epätiiviitä liikuntasaumoja (liikuntasauman kohdalla kovalevy). Epätiiviiden rakenneliittymien sekä läpivientien kautta voi sekoittua ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Lähtötietojen perusteella vuoden 2007 peruskorjauksen yhteydessä osa kattoikkunoista on ummistettu. Vesikattojen avausten yhteydessä avattiin myös kahden ummistetun kattoikkunoiden rakenteita vesikatoilta käsin. Havaintojen perusteella ummistettujen kattoikkunoiden rakenteissa esiintyy selvää mikrobikasvustoa sekä vesivuotoihin liittyviä vauriojälki. Lisäksi aistinvaraisten arvioiden perusteella ummistetut kattoikkunarakenteet eivät ole tiiviitä vaan rakenteista voi mahdollisesti sekoittua ilmaa alakattorakenteiden päälle. Kuvat 95 ja 96. Osa kattoikkunoista on ummistettu vuoden 2007 korjausten yhteydessä. Kattoikkunoissa pellitysten alla olevissa vanereissa esiintyy selvitä viitteitä mikrobivaurioista. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 36 (38) 13.12.2017 Kuvat 97 ja 98. Umpeen laitettujen katoikkunoiden rakenteissa on havaittavissa vesivuotojälkiä ja tummentuneita villaeristeitä, jotka viittaavat rakenteen kautta tapahtuviin ilmavuotoihin. Kattoikkunoiden sisälle on jätetty rikotut vanhojen kattoikkunoiden muovikuvut. 3.6.3 Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset Yläpohjarakenteisiin pääsee kulkeutumaan sadevesiä vesikatteessa olevien tuuletusputkien, epätiiviiden paikkakotien sekä erilaisten epätiiviiden läpivientien kautta. Yläpohjan lämmöneristeiden päällä olevassa kovalevyssä esiintyy monin paikoin selviä viitteitä kosteus- ja mikrobivauriosta. Mikrobivaurioita esiintyy myös ummistettujen kattoikkunoiden rakenteissa. Yläpohjarakenteissa esiintyy epätiiviitä rakenneliittymiä sekä läpivientejä, joiden kautta on mahdollista sekoittua ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Jatkotoimenpidesuositukset: Jatkotoimenpidesuositukset on esitetty tarkemmin liitteenä 5 olevassa korjaustapaehdotuksessa. Vesikatteet, kattotuolit, tuulensuojalevyt ja lämmöneristeet sekä kattoikkunoiden rakenteet puretaan kokonaisuudessaan. Yläpohjan betonilaatan tiiveyttä parannetaan ennen yläpohjan uudelleenrakennusta. 3.7 Salaojat ja sadevesijärjestelmät Lähtötietojen perusteella liikuntasaliosuudella ei ole salaojajärjestelmää. Rakenneteknisten tutkimuksen yhteydessä arvioitiin salaojajärjestelmien toimintaa salaojakaivoista käsin. Havaintojen perusteella salaojakaivoissa on paikoin havaittavissa hiekkaa. Kuvat 99 ja 100. Joidenkin salaojakaivojen pohjalla on runsaasti hiekkaa/ soraa. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 37 (38) 13.12.2017 3.7.1 Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset Salaojiin liittyvät jatkotoimenpiteet on esitetty tarkemmin liitteessä 5 olevassa korjaustapaehdotuksessa. 4 Altistumisolosuhteiden arviointi Rakenteissa todetuille epäpuhtauksille altistumisen todennäköisyyttä on arvioitu Työterveyslaitoksen Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen ohjeiden mukaisesti. Altistumisolosuhteiden arviointi tehdään ensisijaisesti rakennus- ja taloteknisten kuntotutkimus- ja sisäilmastoselvitysten tulosten perusteella. Altistumisen arviointi perustuu seuraavien tekijöiden arviointiin: 1. rakenteiden mikrobivaurioiden laajuuden arviointi. ilmayhteys ja ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä sisäilmaan sekä 2. rakennuksen paine-erot, 3. ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus sisäilman laatuun ja 4. rakennuksesta peräisin olevat sisäilman epäpuhtaudet. Ohjeessa on neljä eri asteista kriteeriporrasta, jotka kuvaavat sisäilman epäpuhtauksille altistumisen todennäköisyyttä; haitallinen altistumisolosuhde epätodennäköinen, haitallinen altistumisolosuhde mahdollinen, haitallinen altistumisolosuhde todennäköinen ja haitallinen altistumisolosuhde erittäin todennäköinen. Esimerkiksi kosteus- ja mikrobivaurioituneessa rakennuksessa voidaan pitää haitallista altistumista todennäköisenä, kun rakennuksessa näkyy kosteus- ja homevaurioita sisäpinnoilla, mikrobikasvua todetaan materiaaleissa tai ympäröivissä rakenteissa ja tilat ovat selvästi alipaineisia ja vaurioituneesta tilasta tai rakenteesta on ilmayhteys työskentelytilaan ja tai poikkeavaa altistetta on todettu ilma- tai pölynäytteissä ja epäpuhtauslähde on tunnistettu. Haitallisilla altistumisolosuhteilla tarkoitetaan tilanteita, joissa tarkasteltavassa ympäristössä on tavanomaiseen, samankaltaiseen toimintaympäristöön verrattuna enemmän epäpuhtauksia tai epäpuhtauslähteitä. Jos sisäilmasto-ongelmatilanteessa on arvioitu, että haitallinen altistumisolosuhde on todennäköinen tai erittäin todennäköinen, on aina arvioitava myös toimenpidetarve. Johtopäätökset: Tutkimustulosten perusteella Hirvialhon koulun koulurakennuksessa haitallinen altistumisolosuhde on erittäin todennäköinen, sillä rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten perustella: - rakennuksessa on useita eri rakenteita, joissa on todettu laaja-alaisia mikrobivaurioita ja rakenteiden korjauslaajuus on merkittävä useassa rakennusosassa (ulkoseinärakenteet, maata- ja ryömintätilaa vasten olevat alapohjarakenteet, kuorimuuratut maata vasten olevat seinärakenteet, yläpohjarakenteet), - ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteistä ovat säännöllisiä ja niitä on useita (lattia- ja seinärakenteiden liittymät, ikkuna- ja seinärakenteiden liittymät väliseinä- ja lattiarakenteiden liittymät sekä epätiiviit läpiviennit). Edellä mainitun haitallisen altistumisolosuhteen todennäköisyyden johdosta, tulee rakennuksessa suorittaa toimenpiteitä haitan pienentämiseksi. Helposti suoritettavia korjausratkaisuja, joita voidaan koulutoiminnan aikana suorittaa, ei ole ja tämän johdosta väistötiloihin siirtyminen on ensisijainen toimenpide. Mikäli väistötiloja ei ole mahdollista heti saada, tulee rakenteista tapahtuvien ilmavuotojen sekä mahdollisten epäpuhtauksien kulkeutumisen estämiseksi tarkastaa rakennuksen painesuhteet ulkoilmaan nähden (rakennus tulee olla jatkuvasti tasapainossa tai hiukan ylipaineinen ulkoilmaan nähden) sekä tarvittaessa tiloihin tulee hankkia ilmanpuhdistimia (kevätlukukausi 2018). Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 38 (38) 13.12.2017 Tampereella 13.12.2017 Saija Korpi Projektipäällikkö Kuntotutkija Ins. (amk), RTA Rakennusterveys- ja sisäilmasto www.fcg.fi/rakennusterveys Heidi-Johanna Jokelainen Tiimipäällikkö Kuntotutkija RI (amk), RTA Rakennusterveys- ja sisäilmasto Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere

Liite 1 1 (4) Vänskä Saara 4.12.2017 Rakenneavaus, ei näytteenottoa Ei viitettä vauriosta Heikko viite vauriosta Viite tai vahva viite vauriosta NA Materiaalinäytenro, analyysivastaus 367212 NB Materiaalinäytenro, analyysivastaus 367538 AP Alapohjan rakenneavaus US Ulkoseinän rakenneavaus Hatanpäänkatu 1A, 33900 Tampere

Liite 1 2 (4) Vänskä Saara 4.12.2017 Rakenneavaus, ei näytteenottoa Ei viitettä vauriosta Heikko viite vauriosta Viite tai vahva viite vauriosta NA Materiaalinäytenro, analyysivastaus 367212 NB Materiaalinäytenro, analyysivastaus 367538 AP Alapohjan rakenneavaus VP Välipohjan rakenneavaus US Ulkoseinän rakenneavaus Ryömintätila alla, alapohjassa on toja-eriste Kellaria vasten olevassa välipohjassa ei ole toja -eristettä Väestönsuojaa vasten olevassa välipohjassa täyttöaineena hiekka Hatanpäänkatu 1A, 33900 Tampere

Liite 1 3 (4) Vänskä Saara 4.12.2017 Rakenneavaus, ei näytteenottoa Ei viitettä vauriosta Heikko viite vauriosta Viite tai vahva viite vauriosta NA Materiaalinäytenro, analyysivastaus 367212 NB Materiaalinäytenro, analyysivastaus 367538 VP Välipohjan rakenneavaus US Ulkoseinän rakenneavaus Hatanpäänkatu 1A, 33900 Tampere

Liite 1 4 (4) Korpi Saija 13.12.2017 Paikattu peltikate ja läpivienti, yläpohjan lämmöneristeet märkiä Kattoikkunan peltiylösnoston avaus, eristeenä korkkia Tuuletusputken läpivienti, yläpohjassa vesivuotojälkiä Tuuletusputken läpivienti, yläpohjassa vesivuotojälkiä Tuuletusputken läpivienti, yläpohjassa vesivuotojälkiä Avaus lappeeseen Tuuletusputken läpivienti, vesivuotoja yläpohjaan Vesikattovuotoja Tuuletusputken läpivienti, vesivuotoja yläpohjaan Vesikattovuotoja Ummistetun kattoikkunan avaus, mikrobivaurioita Ummistetun kattoikkunan avaus, mikrobivaurioita Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere

Liite x 1 (3) Vänskä Saara 5.12.2017 K20 K19 K18 K23 K26 K24 K22 K25 K10 K29 K16 K21 K17 K27 K8 K9 K7 K6 K28 K3 K4 K5 K13 K1 K11 K2 Kohonneita arvoja seinän alaosassa pintakosteudenilmaisimella Kohonnut kosteusmittaustulos Kohonneita arvoja lattiassa pintakosteuden ilmaisimella Normaali kosteusmittaustulos Hatanpäänkatu 1A, 33900 Tampere K12

Vänskä Saara 5.12.2017 Liite x 2 (3) Kohonneita arvoja lattiassa pintakosteuden ilmaisimella Kohonnut kosteusmittaustulos Hatanpäänkatu 1A, 33900 Tampere

Vänskä Saara 5.12.2017 Liite x 3 (3) Kohonneita arvoja lattiassa pintakosteuden ilmaisimella Kohonnut kosteusmittaustulos Hatanpäänkatu 1A, 33900 Tampere

Liite 3 1 (9) Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere

Liite 3 2 (9) Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere

Liite 3 3 (9) Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere

Liite 3 4 (9) Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere

Liite 3 5 (9) Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere

Liite 3 6 (9) Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere

Liite 3 7 (9) Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere

Liite 3 8 (9) Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere

Liite 3 9 (9) Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere

Kosteusmittauspöytäkirja Liite 4 1 (3) Kohde: Hirvialhon koulu Projektinumero: P33502P004 Mittaaja: Saara Vänskä Mittauspäivä: 07.11.2017 päiväys mittauspiste nro tila rakenne materiaali mittaussyvyys mm anturi suhteellinen kosteus Rh % lämpötila C absoluuttinen kosteus g/m 3 Ulkoilma klo 8.30 1 71,6 4,3 4,7 Ulkoilma klo 10.30 1 74,4 5,0 5,1 010 Käytävä Sisäilma 1 31,1 19,2 5,1 048 Käytävä Sisäilma 1 38,1 19,7 6,5 067 Porras Sisäilma 1 33,6 19,1 5,5 1 007 TK Alapohja, anturan vier. Betoni viilto P5 97,1 17,0 14,1 2 008 Kiinteistönhoito Alapohja Betoni viilto P3 99,8 17,2 14,6 3 007 TK, liik.välinekaapit Alapohja Betoni viilto P2 83,5 17,9 12,8 4 009 Ulkourheiluväl. Alapohja, vanha matto 86,1 Betoni viilto P2 anturan vier. 18,2 13,4 5 009 Ulkourheiluväl. Alapohja, uusi matto 78,4 Betoni viilto P5 (verrokki) 18,9 12,7 6 010 Käytävä Alapohja, anturan vier. Betoni viilto P1 89,6 18,7 14,4 7 011 Siivousvarasto 8 011 Siivousvarasto Alapohja, vanha matto anturan vier. Alapohja, uusi matto (verrokki) Betoni viilto P1 Betoni viilto P5 86,2 72,9 19,5 14,5 20,0 12,6 9 012 Voimisteluväl. Alapohja Betoni viilto P2 72,7 18,8 11,7 10 030 Porrashuone Alapohja Betoni viilto P2 79,7 18,7 12,8 11 050 Telekeskus Alapohja Betoni viilto P2 97,2 20,4 17,2 12 048 Käytävä Alapohja Betoni viilto P5 98,8 20,4 17,5 13 052 Vahtimestari Alapohja (verrokki) Betoni viilto P1 73,3 19,5 12,3 14 067 Porras Alapohja Betoni viilto P1 86,2 18,8 13,9 15 067 Porras Alapohja (verrokki) Betoni viilto P2 87 18,5 13,8 16 022 Käytävä Alapohja, porras Betoni viilto P5 92,5 19,7 15,7 Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Kosteusmittauspöytäkirja Liite 4 2 (3) Kohde: Hirvialhon koulu Projektinumero: P33502P004 Mittaaja: Timo Ekola, Saija Korpi Mittauspäivä: 06.11 ja 08.11.2017 päiväys mittauspiste nro tila rakenne materiaali mittaussyvyys mm anturi suhteellinen kosteus Rh % lämpötila C absoluuttinen kosteus g/m 3 Mittalaitteet ja kalibrointipäivä: Lisäykset: Ulkoilma klo 10.20 1 93,0 8,0 7,7 040 Kotitalous Sisäilma 2 46,8 20,4 8,3 041 Kotitalous Sisäilma 8 47,5 20,4 8,4 003 Varasto Sisäilma 1 32,6 19,1 5,3 6.11. 17 040 Kotitalous Alapohja, eristetila toja 8 92,8 19,6 15,7 6.11. 18 040 Kotitalous Alapohja, eristetila toja 5 97,4 18,7 15,6 6.11. 19 040 Kotitalous Alapohja, eristetila toja 4 49,4 17,3 7,3 6.11. 20 040 Kotitalous Alapohja, eristetila toja 9 91,2 19,3 15,1 6.11. 21 036 Käytävä Alapohja, eristetila toja 2 94,5 20,0 16,3 6.11. 22 041 Kotitalous Alapohja, eristetila toja 18 93,5 19,7 15,9 6.11. 23 041 Kotitalous Alapohja, eristetila toja 10 70,8 20,9 12,9 6.11. 24 041 Kotitalous Alapohja, eristetila toja 6 94,5 18,6 15,1 6.11. 25 041 Kotitalous Alapohja, eristetila toja 3 98,2 19,7 16,7 6.11. 26 044 Ryhmätila Alapohja, eristetila toja 7 93,7 19,1 15,4 6.11. 27 039 Opetustila Alapohja, eristetila toja 9 99,7 19,3 16,5 6.11. 28 048 Käytävä Alapohja, eristetila toja 5 84,8 19,9 14,6 6.11. 29 030 Porrashuone Alapohja, eristetila toja 9 99,1 18,8 16,0 8.11. 30 002 Varasto Alapohja betoni viilto P10 90,1 19,2 14,9 8.11. 31 003 Varasto Alapohja betoni viilto P6 90,6 18,6 14,4 8.11. 32 006 Varasto Alapohja betoni viilto P7 95,5 17,6 14,3 Pintakosteudentunnistin Gann Hydrotest LGM + teleskooppianturi LB70, pinta-anturi B50 kalibroitu 09/2017 Kosteusmittarit, lukulaite Vaisala SHM40 ja HM42 Mitta-anturit HM42Probe ja HMP40S kalibroitu 09/2017 Kosteusmittaukset on suoritettu ohjekortin RT 14-10984 mukaan. Viiltomittaus: Viiltomittauksella tarkoitetaan lattiapinnoitteen ja betonin välisen ilmatilan suhteellisen kosteuden mittausta. Viiltomittauspisteissä mitta-antureiden tasaantumisaika on ollut n 30-40 min. Eristetilan kosteusmittauspisteissä mitta-antureiden tasaantumisaika on ollut n 45-50 min. 0,0 Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Kosteusmittauspöytäkirja Liite 4 3 (3) Kohde: Hirvialhon koulu Projektinumero: P33502P004 Rakennetyypit mitatuilla alueilla: Alapohjarakenne (periaate) mittauspisteissä 1-16 ja 30-32: Viiltomittaus: Kosteusmittaus lattiapinnoitteen ja betonilaatan välisestä rajasta. Alapohjarakenne (periaate) mittauspisteissä 17-29: Eristetilamittaus: Kosteusmittaus pohjalaatan päällä olevan lämmöneristeen ja pohjalaatan välisestä rajapinnasta. Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Musiikkiluokan maanvastainen seinä Maanvastaisten seinien ulkopuolella tulee olla veden- ja lämmöneristys Maanvastaisten seinien sisäpuolisen kuorimuurauksen ja eristeen purku Maanvaraisen alapuolelta lämmöneristetyn betonilaatan purku Maanvastaisen vedeneristetyn kaksoisbetonilaatan purku Kantavat-/vedenpainelaatat ovat huomioitava korjaussuunnittelussa Maanvastaisen lämpöeristetyn kaksoisbetonilaatan purku Ryömintätilojen puhdistus + Kaksoisbetonilaatan purku runkolaattaan asti

Sokkelien korjaustoimenpiteet Ulkoseinien korjaustoimenpiteet Kaksoisbetonilaatta-välipohjan pintalaatan ja eristeen purku Ryömintätilallisten alapohjien pintalaatan ja eristeen purku VSS-välipohjan pintalaatan ja hiekkakerroksen purku Liikuntasalin välipohjan lattiarakenteen ja eristeen purku

Ulkoseinien korjaustoimenpiteet

Vesikatteen ja yläpohjan korjaustoimenpiteet

Sivu 1 / 9 Hirvialhon koulu 4.12.2017 Ilmanvaihdon säätötöihin liittyvä työraportti Säätötöiden toteutuksesta Yleisesti voidaan todeta, ettei rakennuksen kaikkiin päätelaitteisiin saatu säädettyä täysin suunniteltuja ilmamääriä. Säädetyt ilmamäärät ovat nyt kuitenkin vähintäänkin kohtuullisella ja osittain myös hyvällä tasolla. Ilmamäärien säädettävyyteen liittyy joidenkin päätelaitteiden heikko säätömahdollisuus, pääte ja säätölaitteiden ominaisuudet, kanavistojen laajuus ja sitä kautta kanavistojen sisäiset painehäviöt. Kun säätötöitä suoritetaan yhden ilmanvaihtokojeen vaikutusalueella, ei IV koneiden puhallintehoja voida muuttaa kesken säätötöitä, ellei säätötöitä aloiteta koneen vaikutusalueella kokonaan uudestaan. Tämän takia oikeiden puhallintehojen hakeminen ennen säätötöiden aloittamista oli äärimmäisen tärkeätä. Ilmanvaihdon säätötöiden yhteydessä ei havaittu puhdistamattomia kanavaosuuksia tai päätelaitteita. Ainoastaan joitakin IV päätelaitteita ja kanavien puhdistusluukkuja oli takaisin asennuksessa asennettu huolimattomasti tai väärin. Kuitenkin nyt kun rakennuksen ilmamäärät on nyt säädetty, voidaan yksittäisen tulo /poistoilmakoneiden tehotasoja myös muuttaa. Mahdolliset tehotasomuutokset pitäisi aina tehdä pistokoemaisten ilmamäärämittausten avulla, jolloin voidaan luotettavasti arvioida tehomuutosten vaikutus tilojen ilmamääriin. Esimerkiksi tilojen painesuhteiden muutokset pitäisi perustua ainoastaan ilmamäärämittauksiin, jolloin varmistutaan myös painesuhdesäädön jälkeisestä viranomaismääräysten mukaisten minimi ilmamäärien toteutumisesta. Tämän muistion viimeisillä sivuilla on opettajakunnan kommentteja tilojen ilmanvaihdosta. Useissa kommenteissa on kerrottu tilojen ilmanvaihdon osittaisista ongelmista. Osa kommenteista on annettu ennen kuin huonetilan ilmamääriä on säädetty. Huomioida pitää, että ilmamäärien säätötöiden suunnittelu on perustunut ainoastaan kunkin luokkatilan saatuihin oppilasmääriin ja sitä kautta viranomaismääräyksiin, jolloin esimerkiksi 30 henkilön luokassa on 30 x 6 dm³/s = noin 180 dm³/s suunniteltu tulo ja poistoilman ilmamäärä (luokkatilakohtaiset toteutuneet ilmamäärät ovat nähtävissä laaditusta ilmamäärämittauspöytäkirjasta). Kyseinen ilmamäärä saattaa tuntua riittämättömältä joissakin tilanteissa, mutta suunnitteluilmamääriä rajaa olemassa oleva ilmanvaihtojärjestelmä ja sen kanavat, kanavaosat, päätelaitteet sekä säätöelimet, jolloin nykyisillä laitteilla ei varmaankaan saavuteta kaikissa tilanteissa ja tiloissa optimaalisinta määräysten minimi ilmamäärää ylittävää ilmanvaihtotasoa.

Sivu 2 / 9 Säätötöiden jälkeiset puhallintehot Tulo /poistoilmakoje TK01, ruokasali ja opetustilat 0 1 kerros Kyseinen IV kone toimii kanavapainesäätöjen avulla. Normaali käyttötila Tuloilmapaineen asetusarvo 230 Pa Poistoilmapaineen asetusarvo 120 Pa Käyttötilan ulkopuolinen aika Tuloilmapaineen asetusarvo 120 Pa Poistoilmapaineen asetusarvo 90 Pa Koje on aseteltu muiden toimesta toimimaan normaalin käyttötilan mukaisilla arvoilla kaikkina päivinä ympäri vuorokauden, joten kojeessa on tällä hetkellä yksi aikaohjelma. TK01 ruokasalin tehostusilmamäärä Ruokasalissa on ilmamäärän tehostukselle kaksi erillistä tuloilman ja poistoilman päätelaitetta. Näitä ohjataan kanavasäätöpelleillä aikaohjelman mukaan MA PE klo 10:00 12:30 välisenä aikana. Tällöin niiden tehostusilmamäärät ovat +540/ 540 dm³/s. Yllä olevalla sinisellä tekstillä mainittu aikaohjelman toiminta ei vaikuta tähän kyseiseen toimintaan muuten kuin niin, että ruokasalin tehostus tapahtuu, vaikka kyseessä olisi arkipyhä tai jokin muu koululaisten vapaapäivä. Mikäli ylipäätänsä nämä ns. turhat tehostusajat haluttaisiin tai voitaisiin jossain vaiheessa lopettaa, pitäisi aikaohjelmia ohjelmoida viikoittain siten, että ne huomioisivat rakennuksen käyttötarpeen kullakin ohjelmoitavana päivänä. Tulo /poistoilmakoje TK02, opetustilat 0 2 kerros Kyseinen IV kone toimii kanavapainesäätöjen avulla. Normaali käyttötila Tuloilmapaineen asetusarvo 550 Pa Poistoilmapaineen asetusarvo 240 Pa Käyttötilan ulkopuolinen aika Tuloilmapaineen asetusarvo 240 Pa Poistoilmapaineen asetusarvo 105 Pa Koje on aseteltu muiden toimesta toimimaan normaalin käyttötilan mukaisilla arvoilla kaikkina päivinä ympäri vuorokauden, joten kojeessa on tällä hetkellä yksi aikaohjelma.

Sivu 3 / 9 Tulo /poistoilmakoje TK03, liikuntasali ja sen ympärillä olevat tilat Kyseinen IV kone ei toimi kanavapainesäätöjen avulla. Kyseinen koje toimii ilman tilan läsnäoloa <500 ppm hiilidioksiditasolla ja 30 % puhallintehoilla. Kun läsnäoloa liikuntasalissa havaitaan (liiketunnistimet) ja tilan hiilidioksidimäärä on alle <500 ppm toimii koje 40 % teholla. Koneen puhallintehot kasvavat portaattomasti hiilidioksiditason ylittäessä >500 ppm ja se saavuttaa suurimman puhallintehonsa (75 %), kun hiilidioksidimäärä on 950 ppm tai sen yli. Tällöin tilassa on lähes 3000 dm³/s tulo ja poistoilmamäärä. Koneeseen ei ole aseteltu mitään aikaohjelmaa, joka muuttaisi edellä mainittua ohjausta. Eli tehostusohjaus tapahtuu TK03 vaikutusalueella ainoastaan tilojen hiilidioksidipitoisuuden mukaisesti. Tulo /poistoilmakoje TK04, opettajien huoneet ja niiden ympärillä olevat tilat Kyseinen IV kone toimii kanavapainesäätöjen avulla. Normaali käyttötila Tuloilmapaineen asetusarvo 180 Pa Poistoilmapaineen asetusarvo 100 Pa Käyttötilan ulkopuolinen aika Tuloilmapaineen asetusarvo 120 Pa Poistoilmapaineen asetusarvo 75 Pa Normaalin käyttötilan mukainen aikaohjelma on MA PE 7:30 16:30 välisenä aikana, muuna aikana se toimii käyttöajan ulkopuolisilla puhallintehoilla. Aikaohjelmat ovat käyttäjän vapaasti muutettavissa. Tuloilmakoje 1TP1 ja poistoilmapuhaltimet 1PP ja 2PP, keittiö Kyseinen IV kone ei toimi kanavapainesäätöjen avulla. Normaali käyttötila Käyttötilan ulkopuolinen aika Tuloilmapuhaltimen käyntinopeus 100 % Poistoilmapuhaltimien käyntinopeus 1/1 teho Tuloilmapuhaltimen käyntinopeus 60 % Poistoilmapuhaltimien käyntinopeus 1/2 teho Normaalin käyttötilan mukainen aikaohjelma on MA PE 6:00 18:00 välisenä aikana, muuna aikana se toimii käyttöajan ulkopuolisilla puhallintehoilla. Aikaohjelmat ovat käyttäjän vapaasti muutettavissa.

Sivu 4 / 9 WC tilojen poistoilmakojeet Rakennuksessa on kolme WC tiloihin vaikuttavaa erillistä poistoilmakojetta joita ohjata 1/2 ja 1/1 teholle. WC tilojen 1/1 tehojen aikaohjelma toimii MA PE klo 6:00 15:00 välisenä aikana. Aikaohjelmat ovat vapaasti käyttäjän muutettavissa. Säätötöiden yhteydessä havaittuja muita asioita Liikuntasalin ja viereisien tilojen ilmanvaihtokoneen (TK03) toiminta Taajuusmuuttajien toiminnat on säädelty jostain syystä aiemmin melko sekaisin. Tuloilmapuhaltimen taajuusmuuttajan minimitaajuudeksi oli taajuusmuuttajasta aseteltu 36 Hz, jonka johdosta tuloilma puhalsi kaikkina vuorokauden aikoina vähintään tuolla 36 Hz ulostulotaajuudella (voimakas puhallus). Poistoilmapuhaltimen minimitaajuudeksi oli taajuusmuuttajasta aseteltu 0 Hz. Näiden virheasetusten johdosta koneen LTO ei ole voinut toimia taloudellisesti, jonka johdosta tuloilman jälkilämmitys on täytynyt toteuttaa lähes kokonaan ostoenergian avulla. Taajuusmuuttajien sisäisien parametrien asetusarvoja ei voi havaita rakennusautomaation käyttöliittymän kautta, joten kyseiset virheasetukset voivat olla aktiivia ajallisesti hyvinkin kauan. Tilanne korjattiin parametrimuutoksilla ja muutosten jälkeen havaittavissa oli heti TK03 LTO hyötysuhteen reilu parantuminen. Suuremmalla puhallinteholla kuitenkin hieman laskee, johtuen LTO patterien mitoituksesta. TK03 tulo ja poistoilmapuhaltimien toiminta on ohjelmallisesti sidottu toisiinsa (usein normaali toteutustapa). Kun tuloilmamääräksi asetetaan sovittu noin 3000 dm³/s tuloilmamäärä, jää tilan poistoilmamäärä tällöin noin 22 % pienemmäksi, johtuen juuri puhallin tehojen ohjelmoinnista. Mikäli tilan poistoilmapuhaltimen taajuusmuuttajaan aseteltaisiin jokin minimitaajuus, jolla tätä puhaltimien välistä tilaavuusvirtojen eroa voitaisiin pienentää, alipaineistuisi tila tarpeettoman paljon silloin kun tilassa ei ole tehostusta. Liikuntasalissa on havaittavissa ilmanvaihdon lieviä häiriöääniä, silloin kun TK03 toimii suurimmilla puhallintehoilla (mitattu hiilidioksidimäärä tilassa on 950 ppm). Häiriöäänet syntyvät päätelaitteille johtavissa suorakaidekanavissa ja niiden säätöpelleissä, koska kanavistoon ei suunniteltu tai asennettu riittäviä äänenvaimentimia. Suorakaidekanavat ovat muutenkin paljon herkempiä siirtämään kaikkia häiriöääniä kuin esimerkiksi pyöreät kanavat. TK03 hiilidioksiditasojen mukaan tapahtuva ohjaus on käyttäjän muutettavissa niin pitoisuustasojen kuin puhallintehojenkin osalta. Eli taajuusmuuttajien suoria minimitaajuuksien asetteluja tulisi jatkossa välttää. Tilan ilmanvaihto kuitenkin toimii näillä asetuksilla vähintäänkin kohtalaisesti, vaikka liikuntasalissa olisi myös suuri henkilökuormitus ja mikäli hiilidioksidianturit mittaavat ilmapitoisuudet oikein. En suosittele tilan ilmanvaihtojärjestelmälle mitään muutoksia. Ainoastaan puhaltimien tehomuutosten seurantaa olisi syytä tehdä liikuntasalin erilaisilla henkilökuormilla. Tällöin voitaisiin varmistaa hiilidioksidiohjauksen asianmukainen toiminta.

Sivu 5 / 9 Keittiön ilmanvaihto Keittiön poistoilmakojeiden säätömahdollisuudet ovat melko rajalliset. Ne saadaan toimimaan ainoastaan 1/2 tai 1/1 teholla. Tuloilmakoneen tilavuusvirta on aseteltavissa portaattomasti. Kun tuloilmakojeen puhaltimen teho asetellaan 100 % saadaan keittiöön noin 700 dm³/s tuloilmamäärä. Kun poistoilmapuhaltimet toimivat 1/1 teholla on poistoilmamäärä noin 1650 dm³/s, eli tila on hyvin paljon alipaineinen. Tämä alipaineisuus saattaa vaikuttaa myös keittiön viereisien tilojen ilman liikkeisiin ja painesuhteisiin. Keittiön liesihuuviin vaikuttaa kaksi erillistä huippuimuria joiden ohjaukset on RA ohjelmassa yhdistetty, joten esim. huippuimurin käyntitehoja ei voida hallita erikseen. Mikäli keittiön tuloilmakojeen puhallinteho asetetaan 100 % ja huippuimurien poistonopeus 1/2 teholle putoaa poistoilmamäärä noin 870 dm³/s. Tällöin myös tilan alipaineisuus vähenee huomattavasti. Eri asia on sitten, riittääkö poistoilmapuhaltimien 1/2 teho ruuanteko aikoina tällöin lainkaan. Keittiöhenkilön haastatteluiden avulla saataisiin selville heidän kokemuksen keittiön ilmanvaihdon toiminnasta, jonka jälkeen ilmanvaihdon hallintaa ja ohjausta voitaisiin tarkemmin miettiä ja mahdollisesti tehdä automaatiojärjestelmään ja/tai itse huippuimureihin tarvittavia toimintamuutoksia. Nykyisten poistoilmapuhaltimien kuristussäädön lisääminen ei ole sähkön kulutuksen kannalta relevantti vaihtoehto. Taloudellisempi vaihtoehto olisi tehdä mahdolliset muutostyöt puhaltimien kierrossäätöjen avulla. Varastotilan 018 ylipaineisuuden hallinta Tilan 018 ylipaineisuutta viereisiin tiloihin nähden voitiin laskea 17 Pa arvosta noin 8 Pa TK03 toimiessa maksimiteholla (75 %). Tukkimalla tilan 018 tuloilman päätelaite, avaamalla poistoilmaventtiilejä ja korjaamalla päätuloilmakanavan puhdistusluukkujen tiiveys saatiin tuota tilan ylipainetta pienennettyä. Tilojen välisiin painesuhteisiin on aiemmin vaikuttanut TK03 tulo /poistoilmapuhaltimien poikkeavat taajuusmuuttajan asetukset. Tilaan 018 ei saada suurempaa alipainetta ilman poistokanavien muutostöitä. Tilan tuloilman päätelaite on tukittu ja vaikka tilan poistoilmaventtiilit irroittaa kokonaan, ei alipainetta tilaan synny. Syynä on tilan läpi kulkeva iso tuloilmakanavisto jossa saattaa olla edelleen epätiiveyskohtia. Tilan ylipaineisuus viereisiin tiloihin nähden saatiin kuitenkin puolitettua, myös silloin kun tuloilmakoje käy suurimalla teholla. Tilan 018 toimenpide ehdotukset Tilassa 018 tuloilmapäätelaite (koko 500 x 150 mm) pitäisi tukkia paremmin. Nyt tukittu pahvilla ja teippaamalla, joten se vuotaa jonkin verran tuloilmakojeen suuremmalla teholla. Tilan läpi kulkevan suorakaidekanavan tiiveys tulisi tarkistaa esim. savupatruunoiden avulla. Mikäli kanavisto ja liitososat olisivat täysin tiiviitä, ei kyseiseen tilaan myöskään syntyisi nyt havaittua ylipainetta. Tilaan johtava teräsovi voitaisiin tiivistää paremmin,

Sivu 6 / 9 jolloin ovirakojen kautta kulkeva ilmavirta voitaisiin estää ja täten tilan ylipaineisuuden vaikutusta viereisiin tiloihin nähden pienentää. Teknisen työn ja puutyöluokan ilmamäärämittaukset Opetustilassa 059 on jokin IV kanavien muutos /korjaustyö menossa, joten tilojen ilmamääriä ei voitu luotettavasti mitata. Samaisessa tilassa on myös avoimia IV kanavien päitä. Tiloista 059 ja 064 on tehty uusia IV kanavahaaroituksia porrashuoneiden alatasanteiden alapuolisiin tiloihin. Nämä haaroitukset vaikuttavat osaltaan teknisten tilojen poistoilmamääriin, joten säädettävissä olevien tilojen poistoilmamääriä ei saatu säätämällä suunnitelmien mukaisiin arvoihin. Musiikkiluokan 070 ilmanvaihto Luokkaan vaikuttaa oma erillinen ilmanvaihtokoje (Vallox Ilmava 252 D). Tilan mitatut ilmamäärät jäivät suunnitteluarvojen alapuolelle selvästi. Kyseinen kone ei välttämättä kykene tuottamaan päätelaitteista suunnittelua +180/ 180 dm³/s ilmamäärää, koska siihen on kytketty heikkoja kanavaosia ja kojeen sisäiset häviöt voivat olla oletettua suurempia. Kotitalousluokat ja niitä ympäröivät tilat Kyseiset tilat olivat säätötyön aikana rakennusteknisten korjaustöiden johdosta suljettu, joten niiden ilmanvaihtoa ei myöskään ole voitu säätää. Kun tilat jossain vaiheessa otetaan käyttöön, pitää IV säätötyö suorittaa. Säätötyön tekijän pitäisi varmistaa, että tilojen ilmamäärien säätö ei muuta TK01 vaikutusalueella muiden tilojen jo säädettyjä ilmamääriä. Se voidaan varmistaa tarkistusmittausten avulla vertaamalla tuloksia 4.12.2017 laadittuun ilmamäärämittauspöytäkirjaan. Muita huomioita Esimerkiksi luokkatilassa 164 on suurempi ilmanvaihto kuin suunnitteluarvot ovat, johtuen siitä, että päätelaitteita ei voida niiden minimiasentoa enempää kuristaa. Joissakin muissakin luokissa on ilmamääräpoikkeamia suunnitteluarvoihin nähden ja mikäli esim. tuloilmamäärää ei ole saatu suunnitteluarvoon on poistoilmamäärä säädetty saadun tuloilmamäärän mukaisesti, jotta tilan painesuhteet pysyvät suunnilleen tasapainossa. Keittiön huuvien suuri poistoilmamäärä saattaa vaikuttaa ensimmäisen ja kellari kerroksen tilojen välisiin painesuhteisiin, jolloin esimerkiksi oviaukoissa voidaan havaita ilman liikettä (alipainetta). KÄYTTÄJIEN KOMMENTIT JA NIIHIN LIITTYVÄT VASTAKOMMENTIT (s.7-9) POISTETTU TÄSTÄ JULKISESTA VERSIOSTA, ALKUPERÄINEN DOKUMENTTI ON TOIMITETTU KOULUN JOHDOLLE. KIRJANNUT: Henri Salonen, kiinteistöpäällikkö, 13.12.2017