Kertomus teknisen lautakunnan ja keskuksen toiminnasta vuonna 2012

Kertomus teknisen lautakunnan ja keskuksen toiminnasta vuonna 2012 Tekninen lautakunta 13.2.2013

S i v u 2 Teknisen lautakunnan puheenjohtajan katsaus Vuoden 2012 alusta alkoi lautakunnan viimeinen toimintavuosi, joka oli hyvin mielenkiintoinen. Lautakunta osallistui seminaareihin, normaalin päätöksentekoon ja metrotunnelissa käyntiin. Vuoden alussa päästiin jälleen runsaan lumen tuomien ongelmien äärelle katujen ja teiden aurausten osalta sekä samoihin ongelmiin myös vuosi päättyi. Tammikuussa järjestettiin yhteisseminaari teknisen-, kaupunkisuunnittelu- ja liikuntalautakuntien jäsen kesken. Seminaarissa käsiteltiin pyöräilyn edistämistä Espoossa ja liikuntapaikka rakentamista eli tarkoituksena oli kiinnittää kaavoittajan huomiota miten näitä asioita sisällytetään kaavoitukseen. Maaliskuussa järjestettiin myös Lagstadin koululla pyöräily seminaari, jossa vierailevana luennoitsija oli Malmön kaupungin Olle Evenäs. Seminaarien jälkeen maaliskuussa tekninen lautakunta hyväksyi kevyen liikenteen väylien kehittämissuunnitelman ja päätöksessä edellytettiin, että suunnitelma tulee osaksi seuraavan valtuustokauden Espoo-tarinaa, jossa otetaan mukaan kävelyn ja pyöräilyn kokonaisvaltainen kehittäminen. Koska alkuvuodesta tuli lunta todella paljon ja kuntalaisilta saatiin paljon viestejä siitä, että katuja ja teitä ei ollut aurattu hyvin. Tekninen lautakunta päätti pyytää virallista selvitystä palveluliikelaitoksen johtokunnalta katujen talvikunnossapidosta, koska lautakunta oli sitä mieltä, että liikelaitos toimi sopimuksenvastaisesti katujen talvihoidossa ja haluttiin myös tietää miten liikelaitos jatkossa varmistaa, ettei kaupunkilaisten turvallisuus ole uhattuna huonosti hoidettujen liikenneväylien vuoksi. Lautakunta otti kantaa myös Länsimetron jatkeen hankesuunnitelmaan oman tehtäväkenttänsä näkökulmasta toukokuussa ja samaisessa kokouksessa Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoi metrohankkeen etenemisestä ja Matti Kokkinen kutsui lautakunnan tutustumaan metrotunnelin rakentamiseen paikan päällä. Lautakunta kävi 25.5. tutustumassa Länsimetron tunneliin Matinkylässä. Oli todella vaikuttava paikka. Marraskuun 22. päivänä Länsimetron tunnelit kohtasivat Espoon ja Helsingin rajalla, jota juhlistettiin 35 metriä merenpinnan alapuolella tunnelissa fanfaarein ja Retuperän WBK:n voimalla. Tunnelissa tarjoiltiin juhlavieraille myös lounas ja muistoksi tilaisuudesta jokainen sai mukaansa kivenmurikan tunnelista. Kesäkuussa järjestettiin Helsingissä kansainvälinen kuntatekniikan kongressi IFME 2012, jossa oli osanottajia ympäri Suomea ja maailmaa. Lautakunnan jäsenillä oli mahdollisuus osallistua tähän hyvin mielenkiintoiseen kongressiin. Lisäksi lautakunta hyväksyi lukuisan määrän katu-, puisto- ja tiesuunnitelmia sekä Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinnon järjestämistä koskevan sopimuksen ja siihen liittyvän henkilöstösopimuksen, käsitteli selvitystä aurauslumien sijoittamisesta Espoossa, yhteenvetoa kuntalaisaloitteiden ja asiakaspalautteen käsittelystä teknisessä keskuksessa alkuvuoden 2012 aikana, Espoon liikenneonnettomuusraportti ja katsaus pitkäaikaiseen liikenneturvallisuustyöhön. Päätti käyttösuunnitelmasta, talousarviosta ja -suunnitelmasta. Espoo-päivänä 25.8. vihittiin virallisesti käyttöön Espoon ensimmäinen Angry Birds -leikkipuisto Suurpeltoon. Käyttäjiä oli todella paljon paikalla ja kaikki olivat ihan innoissaan paikasta. Leikkipuistoon tullaan matkojenkin takaa leikkimään ja myös tutustumaan. Syyskuussa lautakunta teki tutustumismatkan Hampuriin, jossa saapumisiltanamme näimme todella mahtavan vesivaloshown upean konserttimusiikin kera. Tutustuimme siellä puistoihin ja suuren vaikutuksen meihin teki paikallinen japanilainen puisto, meille esiteltiin Hampurin rakentamista uuden ja vanhan yhdistämistä sulavasti, katu- ja kanavarakentamista. Kävimme tutustumassa vaikuttavaan pysäköintitaloon, joka oli rakennettu maan alle kerroksiin, pieniä auton kokoisia pysäköintitaskuja päällekäin. Pysäköintilaitos toimi automaatti hisseillä ilman autonkuljettajaa. Entinen ravirata oli muutettu asuinalueeksi, jossa oli mielenkiintoisesti ratkaistu hulevesien imeytys. Matkalta jäi lautakunnan jäsenille monta kehittämisideaa toteutettavaksi myös Espooseen.

S i v u 3 Lautakuntakauden viimeinen toimintavuosi kului todella nopeasti ja koko kaudesta jäi erittäin positiivisia muistoja erittäin hyvästä yhteistyöstä virkamiesten ja lautakunnan välillä, jossa varmasti päällimmäisenä tunteena on luottamus, yhteisymmärrys ja hyvä yhteishenki sekä yhteinen tavoite kehittää espoolaisten turvallista liikkumista liikennevälineestä riippumatta. Monet suunnitelmat ovat ehtineet jo toteutua sekä valmistua näiden neljän vuoden aikana, mutta vielä ei Espoon katuverkko ole valmis eli työ jatkuu uusin voimin. Lämmin ja sydämellinen kiitos kaupungininsinööri Jouko Vehkakoskelle, katupäällikkö Harri Tanskalle, kunnallistekniikan lakimies Petteri Aumalalle, kaupungingeodeetti Tuomas Frösénille ja lautakunnan sihteeri Timo Virtaselle hyvästä yhteistyöstä koko lautakuntakauden ajan. Erityiset kiitokset itseni ja koko lautakunnan puolesta koko teknisen keskuksen osaavalle henkilöstölle hyvästä valmistelusta ja suunnittelusta sekä yhteistyöstä. Ilman teidän ammattitaitoa ei lautakunta olisi voinut tehdä päätöksiä espoolaisten hyväksi. Teidän ammattitaitoinen työnne jatkuu ja toivotamme teille erittäin hyvää jatkoa työssänne kehittää Espoota turvalliseksi ja viihtyisäksi kaupungiksi. Lautakunta kiittää kuluneista neljästä vuodesta. Marjo Matikka teknisen lautakunnan puheenjohtaja

S i v u 4 Tekninen lautakunta ja teknisen keskuksen johto 2012 Tekninen lautakunta vuonna 2012 varsinaiset jäsenet varajäsenet Marjo Matikka, pj., vihr. Merja Ruohonen, vihr. Anja Pankasalo, vpj., kok. Eini Valli, kok. Christian Ekroos, kok. Ali Karjalainen, kok. Tuija Kalpala, kok. Marja Ahola, kok. Ville Lehtola, kok. Janne Tähtikunnas, kok. Esko Meuronen, kok. Petri Laurila, kok. Inka Hopsu, vihr. Päivi Hertell, vihr. Lea Leskinen, sd. Satu Nurminen-Hämäläinen, sd. Erkki Mattila, sd. Jari Granqvist, sd. Jarkko Korpi, ps./sit. Simon Elo, ps./sit. Olle Smeds, ps./sit. Lars Hamberg, ps./sit. Fred Granberg, r. Magnus Selenius, r. Johanna Tikanmäki, kesk. Linnea Lundell, kesk. kaupunginhallituksen edustaja Fredrik Almqvist, sd. kaupunginhallituksen varaedustaja Sirkka Pikkusaari, sd. Teknisen lautakunnan tiejaosto Christian Ekroos, pj. kok. Simon Elo, vpj., ps./sit. Lea Leskinen, sd. kaupunginhallituksen edustaja Pertti Järvenpää, kd. Esko Meuronen, kok. Jarkko Korpi, ps./sit. Satu Nurmela-Hämäläinen, sd. kaupunginhallituksen varaedustaja Mikko Hintsala, kesk. Teknisen keskuksen johto 31.12.2012 Jouko Vehkakoski, kaupungininsinööri Katu- ja viherpalvelut Harri Tanska, katupäällikkö Petri Vainio, investointipäällikkö Pirjo Sirén, suunnittelupäällikkö Esa Rauhala, ylläpitopäällikkö Reijo Rossi, rakennuttajapäällikkö Kaupunkimittaus ja geotekniikka Tuomas Frösén, palvelualueen päällikkö Tuomas Frösén, kaupungingeodeetti Matti Kaurila, geotekniikkapäällikkö Hallinto Timo Virtanen, palvelualueen päällikkö Timo Virtanen, hallintopäällikkö Petteri Aumala, kunnallistekniikan lakimies

S i v u 5 Kaupungininsinöörin katsaus Vuosi 2012 jatkui kiivaana rakentamisen kautena. Isoja kohteita saatiin valmiiksi mutta samalla on avautunut uusia työmaita. Rakentamisen suhdanteet ovat olleet edulliset ja Espoo on saanut investoimilleen rahoille täyden vastineen. Metron rakentaminen näkyy parhaiten tai pitäisikö sanoa pahimmin Tapiolan keskustassa. Siellähän valmistaudutaan Metron tuloon joka katkaisi liikenteen Merituulentiellä. Uuden liikekeskustan pysäköintiluolan työt Tapionaukiolla ovat sulkeneet suuren osan totuttua maisemaa mutta ensi vuonna saadaan alue taas uusittuna käyttöönsä. Joukkoliikenteen palvelutaso on pidetty hyvällä tasolla vaikka lähes koko keskusta-alue on rakennustyömaana. Kuntalaisten arviot teknisen keskuksen vastuulla olevan ympäristön ylläpidosta olivat nousussa. Lumitalvet jatkuivat ja hankalimmat päivät sattuivat helmikuun loppuun kun jatkuva lumisade muutti kadut osittain ajokelvottomiksi. Tekninen lautakunta joutui peräämään useaan otteeseen palveluntuottajien vastuuta ja valmiutta kohdata vastaavat tilanteet. Nelivuotisen lautakuntakauden viimeinen vuosi sujui hyvän yhteistyön merkeissä. Tekninen keskus 2012 Teknisen keskus oli nyt toista vuotta samassa kokoonpanossa. Tämä on hyvä asia sillä jatkuvat organisaatiomuutokset eivät voi olla vaikuttamatta työn tuloksiin ja henkilöstön motivaatioon. Nykyinen kokoonpano tuntuukin jo luontevalta ja tavoiteltuja kehitysaskeleita on otettu. Visio osaavasta tilaajaorganisaatiosta, joka tuottaa lisäarvoa omistajalle eli espoolaisille, on edennyt. Yhteistoiminta liikelaitokseksi siirtyneen Espoo kaupunkitekniikka -liikelaitoksen kanssa on myös vakiintumassa. Kehittämistä on vielä edessä mutta kun molemmilla osapuolilla on samat tavoitteet niin sillä tiellä on hyvä kulkea. Toiminta Espoo jatkaa voimakasta kasvuaan, 250 000 tuhannen raja on ylitetty. Uudet espoolaiset tarvitsevat uusia koteja ja työpaikkoja sekä niiden ympärille viihtyisiä ja turvallisia ympäristöjä. Niiden toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi tarvitaan teknisen keskuksen järjestämiä palveluita. Uusia katuja, puistoja ja tontteja suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään Suomen mittakaavassa ennätysmäärin. Uuden Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen (maankäyttö, asuminen, liikenne) mukaan Espoon tavoite on vuosittain 2500 uutta asuntoa, uusia asukkaita 4000 5000. Sanotaan, että vuodet eivät ole veljiä keskenään. Tämä sanonta taitaa olla kumoutumassa kun on talvista ja lumesta kysymys. Ennätyslumiset talvet ovat toistuneet ja vuoden lopussa oli jo näköpiirissä uusi lumitalvi. Joulukuussa mitattiin taas uusia lumiennätyksiä. Tästä syntyi myös kustannuksia joita ei ollut mahdollista kattaa varsinaisen talousarvion määrärahoilla. Talvisen ympäristön hoitamiseen varatut määrärahat ylittävät jatkuvasti talousarviossa määritellyt resurssit. Kesä jäi mieleen erityisen sateisena. Tämä on tuonut omat hankaluutensa rakentamisessa ja alueilla joissa ei ole toteutettu hulevesijärjestelyitä. Yleinen käsitys ihmisten puheiden ja yhdyskuntateknisistä palveluista saadun kyselyn vastausten perusteella oli, että Espoo suoriutui talvesta paremmin kuin naapurikaupunkinsa Helsinki. Edelliskesänä aloitetun Suurpellon ja kehä II:n uuden liittymän Lukusolmun hahmo ja meluesteet ovat saaneet muotonsa ja viimeistely jää seuraavalle vuodelle. Meluesteitä rakennettiin myös kehä III:n varteen. Vuoden lopulla alkoi myös hahmottua Pitkäjärventien kiertoliittymä. Kiistanalaiset kohteet Sunankaari ja Kahisevanmäen puistopolku valmistuivat ja uskoakseni kaikki osapuolet ovat

S i v u 6 vähintään tyytyneet tehtyyn työhön. Kaupungininsinöörin mielestä lopputulos on ollut molemmissa tapauksissa hieno. Metro, kaupunkirata, Turunväylä, Länsiväylä, KTP-alueet ja monet muut kohteet saavat muotonsa suunnittelijoiden käsissä. Tekemistä riittää tulevillekin vuosille ja edellytykset on luotava jo usein vuosia etukäteen. Tuleva Finnoon alue yhdistetään Matinkylään upealla sillalla. Suunnitelma hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa vuoden lopulla ja rakentamisen aloittamiseen tähdätään vuoden 2013 lopulla. Kaupunkimittauksessa valmisteltiin siirtymistä uuteen koordinaattijärjestelmään yhdessä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Joulukuun alusta on tuo yleiseurooppalainen järjestelmä ollut käytössä. Samalla korjattiin korkeuskäyriin maan kohoamisesta seurannut noin 25 sentin muutos ja Espoon saaristokin sai oikean paikkansa kun ilmennyt virhe korjattiin. Kaupunginvaltuuston päättämän vuoden 2013 talousarvion mukaan teknisellä keskuksella riittää tekemistä jatkossakin. Korkea investointitaso tietää henkilöstölle kaikissa yksiköissä työntäyteisiä päiviä. Teknisen keskuksen palvelut saavat ylivoimaisen huomion. Yhteydenottojen määrä on kasvanut jo lähes 40 000:een vuodessa. Onneksemme meillä on hyvin toimiva asiakaspalvelu, jonka ansiosta kuntalaiset saavat nopeasti vastaukset palautteisiinsa tai ohjauksen oikeaan osoitteeseen. Tekninen keskus on asiakaspalveluorganisaatio. Espoon arvoista kenties keskeisin on otettu käyttöön osana integroitua palvelutapaamme. Asiantuntijat on voitu vapauttaa isosta osasta rutiinivastauksia ja heille ohjautuvat vain tarkempia selvittelyjä vaativat tehtävät. Talous Investoinnit olivat toimintavuonna korkealla tasolla. Rakentamisessa auttoivat suhdanteet. Yksityisillä markkinoilla kilpailutettujen urakoiden tarjoushinnat olivat keskimäärin reilusti alle kustannusarvioiden. Investoinnit ylittivät reilusti 100 milj. euron rajan. Helsingin seudun ympäristöpalveluille rakennutetun vesihuollon arvo oli yli 12 milj. euroa. Käyttötalouden seurantaa monimutkaistaa mm. liikelaitokselta ostettavien investointien kirjanpito- ja ostokäytäntö, joka tuotti tilinpäätöstä valmisteltaessa yllätyksen. Jatkossa vastaaviin tilanteisiin osataan kuitenkin varautua paremmin. Käyttömäärärahat ylittyivät ja suurin yksittäinen selittäjä oli taas kerran luminen talvi, joka vielä joulukuussa yllätti toisen kerran. Henkilöstö Teknisen keskuksen saatua edellisvuonna nykyisen kokoonpanonsa ja organisaationsa, on toiminta vakiintunut ja on voitu keskittyä perustehtävien hoitoon. Teknisessä keskuksessa on melkein puolet toimialan henkilöstöstä eli noin 250. Näin suuressa joukossa on luonnollisesti vaihtuvuutta. Eräisiin avaintehtäviin on ollut vaikeuksia saada kokenutta henkilökuntaa mutta olemme lopulta onnistuneet hyvin. Nuoret ovat myös osoittaneet, että ei aina se kokemus ole välttämätöntä. He ovat olleet valmiita tarttumaan uusiin haasteisiin. Me vanhan polven edustajat voimme heittää romukoppaan nämä vanhanaikaiset ja jäykät perusteet, kiitos nuoret kun olette opastaneet. Pettymykseksi on kirjattava kaupungin johdon päätös olla jatkamatta tulospalkkausta. Teknisen keskuksen EFQM:n mukaisessa itsearvioinnissa olimme päätyneet ottamaan tulospalkkauksen kehittämiskohteeksemme koska näimme sen tuovan boostia toimintaamme. Toivottavasti henkilöstöhallinto ja kaupungin johto kehittävät osana espoolaista johtajuutta myös näitä kannustinjärjestelmiä. Yhdellä muotilla ei kuitenkaan tulla toimeen.

S i v u 7 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta päätti nelivuotisen kautensa oopperatalossa nauttimalla viimeisen kokouksensa päätteeksi Lumikuningatar-baletista. Siihen oli hyvä päättää tuottelias kausi. Lautakuntatarina päättyi yhtä onnellisesti kuin H.C. Andersenin satu. Monet kuntalaiset ovat kokeneet saaneensa sadun hajonneen taikapeilin sirun, jolla tekninen keskus on aiheuttanut heille harmia, mutta tekninen lautakunta on hyvänä sovittelijana nämä peilin sirujen taiat murtanut. Teknisen lautakunnan opintomatka Hampuriin tuotti toivon mukaan uusia ideoita joita voidaan ottaa käyttöön myös Espoon olosuhteisiin sovellettuna. Lautakunnan päätettävänä tai lausuttavana on ollut laaja kirjo isoja ja pieniä asioita. Länsimetron jatkeesta Matinkylästä länteen käytiin arvokas keskustelu. Hyviä näkökohtia puolesta ja vastaan esitettiin. Valtuusto päätti kesällä, että jatketaan suunnittelua tähtäimessä töiden jatkaminen ilman taukoa. Käyttösuunnitelmien käsittely on sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä ja siihen on luonnolliset syyt. Vuosittaisten investointikohteiden ja ylläpidon periaatteet sekä niiden perustana olevat strategiat luovat pitkäjänteisen kehittämisen perustan. Sillä tiellä on hyvä ja vakaata kulkea. Lautakunnan jäsenistä tulee vuosien saatossa myös hyviä ystäviä joita jää kaipaamaan mutta elämä jatkaa kulkuaan ja uusiin tilanteisiin täytyy sopeutua ja antaa tuon kaiken hyvän toistua. Kiitos tekniselle lautakunnalle 2009 2012. Kiitän myös kaikkia teknisen keskuksen työntekijöitä hyvin tehdystä työstä vuonna 2012. Tervetuloa uudet tekeläiset ja hyviä eläkepäiviä työuransa päättäneille! Jouko Vehkakoski kaupungininsinööri

S i v u 8 Yleisten alueiden suunnittelu ja rakentaminen Kunnallistekniikan rakentaminen siirtyy 3D -aikaan Espoon kaupunki on lähtenyt aktiivisesti viemään kunnallistekniikan suunnittelua tuotemallisuunnittelun (3D) suuntaan. Perinteisesti suunnitelmat on esitetty kartoilla sekä pituus- ja poikkileikkauksilla. Tuotemallisuunnittelussa suunnittelun tavoitteena on aikaansaada jatkuva malli alimmasta kadun- ja putkilinjojen kaivupinnasta sekä kaikista rakennekerrosten pinnoista. Tuotemallina tehtävä suunnitelma tulee suunniteltua valmiimmaksi, kuin perinteinen suunnitelma, jossa detaljien suunnittelu on usein jäänyt työmaan tehtäväksi. Tuotemallin sivutuotteena saadaan helposti visualisoitua suunnitelma ja esitettyä se aiempaa paremmin kuntalaisille ja päätöksentekijöille. Tuotemallien käyttöönotossa on Espoossa lähdetty liikkeelle käytännön suunnitteluprojektien kautta. Projekteja tekevät kumppanuushengessä kaupungin puitesopimuskonsultit ja suunnittelupalkkion lisäksi konsultit ovat panostaneet projekteihin merkittävästi omaa kehitystyötä. Pilottikohteita on neljä ja niitä tekee neljä eri konsulttia neljällä eri suunnittelujärjestelmällä. Kohteet on pyritty valitsemaan luonteeltaan erilaisiksi. Rakennusvaiheessa tulla tuotemallisuunnittelukohteissa edellyttämään, että kaivutyöt on tehtävä koneilla jotka on varustettu 3D -koneohjausjärjestelmällä ja niissä on hyödynnettävä suunnittelun tuottamia pintamalleja. Pilaristabilointia sisältävissä kohteissa tullaan edellyttämään, että koneissa on sijainnin ilmoittava varustelu joka hyödyntää suunniteltua pilarikarttaa. Tuotemallisuunnittelun ja koneohjatun rakentamisen uskotaan tulevaisuudessa vähentävän turhaa työtä, parantavan laatua ja lyhentävän rakennusaikaa. Tämä kaikki tulee alentamaan rakentamisen kustannuksia ja toisaalta vähentämään rakennusaikaisia häiriöitä. Katu- ja viherpalvelujen hyvä suunnittelu ja toteutus palkittiin Yleisten alueiden suunnittelun ja rakentamisen laatu palkittiin teknisen keskuksen saamalla Yhdyskuntasuunnittelun seuran vuosittain jakamalla Ruusut -tunnustuksella. Vuonna 2012 Ruusut jaettiin Helsingin ja Espoon kaupungeille ansiokkaasta arkiympäristön suunnittelusta ja toteutuksesta. Seuran mukaan laadukas, hyvin suunniteltu ja toteutettu julkinen ympäristö, yhteiset rakennukset ja kaikkien käytössä olevat ulkotilat paitsi helpottavat myös juhlistavat arkeamme vuosikymmenten ajan. Espoon kaupungin Ruusut ojennettiin katu- ja viherpalveluille sekä Espoon Tilakeskusliikelaitokselle laadukkaasta julkisten ulkotilojen ja julkisten palvelurakennusten rakennuttamisesta. Espoo on seuran mukaan tehnyt hienoa työtä katu- ja viheralueiden osalta mm. puistojen ja raittien rakentajana. Palkinto juhlisti sopivasti vuoden 2012 World Design Capital-vuotta Espoossa. Espoolaisia laadukkaita yleisten alueiden suunnittelu- ja rakentamiskohteita mm. Entresse, Kauklahti, Finnoontie, Lintulaaksontie, Espoonportti, Vantinportti- esiteltiin WDC -vuoden näyttelyssä Hyvä kaupunkiympäristöparempi elämä. Onnistunut puitesopimuskilpailutus takaa konsulttipalvelut tuleville vuosille Teknisen keskuksen suunnittelun, rakennuttamisen ja ylläpidon konsulttipalveluiden puitesopimukset kilpailutettiin vuoden 2012 aikana 18 osa-alueelle, joiltakin osin HSY:lle ja Länsi- Uudenmaan pelastuslaitokselle. Hankinnan arvo on noin 30 milj. euroa. Vuosien 2012 2014 aikana sekä mahdollisesti kahden optiovuoden aikana on käytettävissä yhteensä nelisenkymmenentä puitesopimuskonsulttia, maksimissaan 8 konsulttia osatehtävittäin pääosin etuisuusjärjestystä käyttäen. Kilpailutuksen mukainen hankekohtainen toimeksiantomalli mahdollistaa varsin laajan tilaajan harkintavallan hankinnoissa edelleen.

S i v u 9 Vuonna 2012 konsulttitilausten volyymi oli hieman yli 8,8 milj. euroa. Teknisen keskuksen oman suunnittelun osuus on ainoastaan noin 2 % kokonaistarpeesta, jonka vuoksi tilaajaresursseja vahvistettiin vuoden aikana. Rakennuttamisessa hyödynnetään niin omaa tuotantoa kuin markkinoitakin Espoon kaupunkitekniikka -liikelaitoksella rakennutettiin yli 20 milj. euron arvosta katuja, niiden vesihuoltoa sekä viheralueita, hyväksyttyjen lisätöiden ollessa n. 4,4 milj. euroa. Liikelaitoksen kanssa hiottiin mm. tarjous- ja tilaus- sekä lisätyökäytäntöjä sekä ylläpitoon luovuttamisen tapoja. Myös vielä vuodelle 2013 ulottuvan puitesopimuksen mukaisesti tehtiin yhteistyössä kaupunginpuutarhan selvitystä, jonka on arvioitu valmistuvan vuoden 2013 alkupuoliskolla. Espoon kaupunkitekniikka liikelaitos on rakentanut kunnallistekniikkaa Saunalahdessa (uutta) ja Tillinmäessä (saneeraus, uutta ja viimeistelyä 2012), Westendissä (saneeraus), Vehkamäessä (saneeraus), Soukanniemessä (uutta), Kattilalaaksossa (saneeraus) ja Nöykkiönlaaksossa (saneeraus). Isoimpina pohjoisen piirin kohteina olivat Perusmäen ja Lintukorven alueen kadut. Lisäksi rakennettiin useita yksittäisiä tonttikatuja sekä joukkoliikenteen erilliskohteita että katujen pieniä muutoksia. Ulkopuolisilla urakoitsijoilla puolestaan rakennutettiin kaupunki-infraa yhteensä noin 57 milj. euron arvosta. Vuoden aikana oli käynnissä kaikkiaan 45 urakkaa ja niistä valmistui 26. Merkittävinä kohteina valmistui mm. uusi kevyenliikenteenväylä Nuuksion kansallispuistoon, uusi maamerkkisilta Kauklahdenväylän yli Tillinmäessä ja uusi Ristihaantien katuyhteys Kauniaisiin. Tapiolassa tehtiin mm. metroasemaan liittyviä tunneleita. Suurempia vielä jatkuvia rakennuskohteita olivat esimerkiksi Kivenlahden eritasoliittymän parantaminen Länsiväylällä sekä Suurpellon eritasoliittymä Kehä II:lla. Alkavissa hankkeissa valmistauduttiin tietomallien hyödyntämiseen rakentamisessa, mikä tarkoittaa mm. mahdollisuutta ohjata työkoneita automaattisesti. Vuonna 2012 käynnissä olleet urakat Vuonna 2012 Espoon kaupunkitekniikka - liikelaitokselta tilatut rakennustyöt Kehä III meluesteet Hansavalkamassa Kehä III meluesteet Kulloonmäessä Tapiolan opasteet Keski-Espoon jalkapallokentän parantaminen Tapiola keskuspysäköinti urakka LU4BE Tapiola liikennevalojen 105 muutos Kuurinkulma ja Kuurinmäentie Tapiola keskuspysäköinti urakka LU4BI Ulappakatu Itätuulentie Nuuksion klv Sokerilinnantien, Bertel Jungin aukion ja Alberganpromenadin Sunankaaren plv 0-640 ja Luhtatien rakentaminen Tapiolan risteyssilta Kurttila Tarvonsalmenkadun Vermontie (osa) ja Vermonpuistonpolun Kompassireitti Mickelsinkuja Maakauppiaantie Maakauppiaankuja Karsikkotie Monikko-Äijänpelto -reitti Tervarinne Kulovalkean kadut Katujen pienet muutokset eteläpiiri Joukkoliikenteen erilliskohteet (etelä) Reserviläisentie Pajutie Kiuastie Sunanniityntie Vantinlaakson leikkipaikka Lumivaarantie

S i v u 10 Lumetusaseman vesijohto Junginkäytävä Brinkinmäentien tukimuuri Veteraanipäivän Opasteet Korkoonsillan rakentaminen Ristihaan, Ersin- ja Borgintien rakentaminen Alihaka, -lähde rakentaminen Minttupelto Liikennevalojen 249 rakentaminen Sokerilinnantien plv 134-156 raunakivet ja asfaltointi Leppävaaran Kartanonpuiston reunarakenteiden rak. Kartanonpuiston tuki- ja kuivatusrakenteiden rakentaminen Tapiola työma-aidan siirto Tapiola liikennevalot 188,189 Hylkeenpyytäjäntie 1 pilaantuneen maaperän kunnostus Tapiola liikennevalot 191 Tapiola liikennevalot 103 Kuitinmäentie Finnoonristi-Kalastajantie Friisilän osa-alue A KESKEN: Suurpelto VII, Henttaankaari Suurpelto Kehä II liittymä Saunalahdenkatu, Saunalahdenportti Mankkaan koirapuisto Kivenlahden rampit, Ruukinsilta Revontulentie,Tuulikuja,Elosalamantie Nihtisillanristi Länsituulentie- Pohjantie vesihuolto Tapiolantie vesihuolto Suviniitty Pitkäjärventie/ Riihiniityntie Vihermäen vesihuolto Vesirattaanmäki Siuntionportti, Masalantie Veräjäpellonkatu Mestarinkatu Junginkäytävä, Sokerilinnantie kiveys Sokerilinnantie Sokerilinnantie Koirapuisto, Perkkaa Turunväylän parantaminen Nupurinjärven ja Leppimäen kohdalla Bassenkylän asemakaava-alueen rakentaminen Niipperinpelto Hiitolantie Pirttipolku Reittimäki Piispanmäenpuiston KVL:n siirto Matinniitynkuja Orapihlajantie Kelkkamäentie Haarsintien viimeistely Vanha Albergan puutarha Tillinmäki-Harmaakallio -reitti Tillinmäen katujen viimeistely Isäntärengintie Viisastenpuisto Mankkaanojan kunnostaminen Veljeskunnanpolku Kilvoituksentie Nissintie Saunalahden katujen viimeistely Ruomelanraitin tukimuurit Maininkiaukio Mainingin katuvihreä Mankkaanaukio Westendintien tukimuurit Aallonpohjan portaat Salakuljettajantie Painiityn leikkipaikka Palttinapuisto Vanhan mankkaan puisto Matinkyläntien istutukset Tiistilänkaaren katuistutukset Suvelan puisto Vehkaniitty Paasitie Paasikuja Keskitie Mankkaankallio Vehkaniitynkuja Lähderannan ulkoilureitti Nikunnurmi Nurmitanhua Hidasteet eteläpiiri Suvelan asukaspuiston peruskorjaus Hallavantorpan polut ja maisemointi Pohjoinentie

S i v u 11 Mustikkatie Mansikkatie Jousenkaaren viljelypalstat Kalliolaakson puisto Kattilavuorenkuja Lasilaakson rantareitti Kahisevan kuntopiste Palttinapuiston polut Vihtatien leikkipaikka Katu-, tie- ja rakennussuunnittelussa työntäyteinen vuosi Katujen tyyppipiirustuksia uudistettiin huomioimaan mm. pyöräteiden jatkeen muuttunut lainsäädäntö sekä ylläpidon palautetta koskien mm. hidastepysäkkejä. Useita vuosia työn alla ollut HSY:n suunnitteluohje valmistui ja otettiin käyttöön yleisten alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Suunnittelu ja ylläpito määrittelivät hankkeiden ylläpitokustannukset helmikuusta 2012 lähtien jokaiseen tekniseen lautakuntaan menevään katusuunnitelmaan sekä kaikkiin puistosuunnitelmiin. Ylläpidon kustannustietoa toimitettiin edelleen päättäjille vuotuisten määrärahojen tason nostoon pyrkimiseksi. Espoossa oli käynnissä paljon laajoja alueprojekteja; Suurpelto, Leppävaara, Espoon keskus, Tapiola, Matinkylä-Niittykumpu ja Finnoo. Vuonna 2012 Leppävaaran merkittävimpiä suunnittelukohteita olivat Läkkitorin katu- ja rakennussuunnittelu sekä Mestarinkadun, Perkkaantien ja Kartanonpuiston rakennussuunnittelu. Espoon keskuksen alueella rakennettiin Suviniityn alueen kunnallistekniikkaa ja katuja. Suurpellossa jatkettiin alueiden IV ja V suunnittelua yhdessä asemakaavoituksen kanssa. Matinkylässä suunniteltiin Piispansillan lisäksi Matinkylän metrokeskukseen liittyviä järjestelyjä, kuten Suomenlahdentien siirtämistä uuteen asemakaavan mukaiseen paikkaansa. Niittykummussa laadittiin yhdessä asemakaavoituksen kanssa kunnallistekniikan yleissuunnitelmaa tulevasta metroaseman seudusta. Finnoossa jatkettiin Finnoonsillan eteläpään suunnittelua ja Kaitaantien jatketta sekä Suomenlahdentietä. Lisäksi alueella aloitettiin kunnallistekniikan yleissuunnittelu asemakaavoitukseen liittyen. Tapiolassa on suunniteltu tulevia uusia asemakaavoihin liittyviä katu- ja puistokohteita sekä varauduttu niiden tuomiin muutoksiin. Tapiolassa on tehty mittavia kunnallistekniikan siirtoja varauduttaessa tulevaan Merituulentien terminaalin rakentamiseen. Keilaniemessä on jatkettu Keilaniementien katu- ja rakennussuunnittelua odotettaessa asemakaavasta tehdyn valituksen käsittelyä. Otaniemessä on aloitettu laatimaan Otaniemen liikkumis- ja liikennereformiin liittyen pyöräilyn pääreittien yleissuunnitelmaa pyrkimyksenä parantaa pyöräily-yhteyksiä saavuttaessa Otaniemeen. Jousenpuistossa on tehty kunnallistekniikan yleissuunnitelmaa liittyen metroasemaan ja sen ympäristön maankäytön suunnitteluun. Teknisessä lautakunnassa hyväksyttiin vuonna 2012 alueprojekteista merkittävimmät investointimenot Finnoon osalta, yhteensä noin 40 milj. euroa Finnoonsilta/Kaitaantie- sekä Suomenlahdentie/Finnevikinsilta -hankkeisiin, joiden urakkojen on arvioitu käynnistyvän vuonna 2013. Myös Tapiolan Merituulentien rakennussuunnitelman mukainen urakka alas laskemista ja joukkoliikenneter-

S i v u 12 minaalia koskeva suunnitelma kannen alaisena katuna on huomattavan korkea investoinneiltaan, n. 20 milj. euroa. 2012 on jatkettu Harmaaniityn rakennussuunnittelua sekä katu- ja rakennussuunnittelua Saunalahden alueella (Saunalahdenportti ja Saunaniemi I ja II). Lisäksi on suunniteltu tuotemallipilottikohteita Bassenkylässä, Suurpellossa, Vanha Kirkkotien ympäristössä ja Tammitiellä. Kauppakeskus Merituulen ympäristössä on suunniteltu kunnallistekniikkaa yhdessä vireillä olevan hankkeen kanssa. Espoonlahden keskukseen on suunniteltu uusia asemakaavan mukaisia katuja Ulappatorin ympäristössä. Pohjoisen alueella alueprojektien ohella suunnittelu oli painottunut Lommilan yleissuunnitelmaan huomattavan isona kunnallistekniikan sopimuskohteena, n. 30 milj. euroa, jonka lisäksi Niipperintie, Laaksolahdentie, Nupurinkartano, Perusmäki ja monet muut alueet ovat suunnittelun osalta joko lähes valmiita tai jo edenneet urakkaan. Vuonna 2012 teknisessä lautakunnassa hyväksytyt katusuunnitelmat: Lähderanta plv 25-165 ja Lähdeaukio Niipperintie plv 250-685 Puuhkalakintie ja -polku Sunanniityntie Alilähde ja Alihaka Katselmuskirjurinpolku Kaivertajantie Kuurinpiha ja Korupolku Niipperinpelto, Niipperinojanpolku, Peltoportti, Niipperinrinne sekä Sipuli- Papu- ja Herne-polku Niipperintie plv 1110-1350 ja Niipperinkuja plv 0-70 Nostoväentie, Varusmiehentie, Varusmiehenpolku, Nostoväenkuja, Reserviläisentie, Reserviläisentien LP-alue Pitkäjärventie (plv 2075-2225) Laaksolahdentie Aarrekartantie Salakuljettajantie plv 20-170 Maakauppiaankuja Karsikkotie Rajamäentie Maakauppiaantie Saunaniementie Pilkkumitie Vanha Kirkkotie välillä Länsimetsä-Kirkkotienaukio, Kuoppatie, Kuoppakuja, Kuoppamäki, Patikkamäki ja Kirkkotienaukio Bassenkyläntie, Kangaskatu, Palolammentie, Bassenraitti, Mindeninkuja., Fickenkuja, Bassenpolku, Bassenkuja, Kauppiaantanhua, Ylämaansola, Kauppakumppanintie, Kumppaninkuja, Ylämaankaari, Villakankaankuja ja Kaukametsäntie Koukkuniemenportti Kuurinmäki

S i v u 13 Lintulaaksontie plv 1718-1975, Vanha Hämeenkyläntie Plv 0-468, Viirupöllönkatu, Helmipöllönkatu plv 426-502, Itärajantie, Alokastie, Alokaskuja, Korpraalintie, Rykmentintie, Rykmentinmetsä, Uusikuja Läkkitori, Leppävaaranraitti, Valurinkuja, Valurinpolku, Läkkipolku ja Tinurinkuja Titaanikuja Kurtinmalmi (väli Kurttilantie Kurtinrinne) Kurttilantin (väli Åminnenpuisto Nahkasuutarintie), Aavasaksanpolku (väli Kauklahden-väylä Åminnenranta), Åminnenranta ja Åminnenpuisto (väli Aavasaksanpolku Kurttilantie), Pulpettipolku, Åminnentie (väli Pulpettipolku Kurttilantie), Nahkakuja, Nahkarinne Turkispiha Palolammentie ja Vaihtokaupantie Tammitie ja LP-alue Nupurinkalliontie, Nupurinkartanontie plv 0-517, Nupurinjärventie, Mariabergintie, Maljapolku, Nupurinpolku, Mariaberginrinne ja kevyen liikenteen reitti välillä Nupurinkartanontie - Kortteli 74027 Turveradantie välillä Sinimäentie-Turvesuontie ja Nuijalantie-Friisinmäentie ja katujen liittymäjärjestelyt Suosaarenniitty, Koivistonpuisto ja Kappelimäki-niminen puisto Kirjoniitty ja -mäki Markkinakatu plv 0-150, Piispansilta plv 1085-1429 ja Suomenlahdentie plv 1475-1930 Komentajankatu Niipperintie plv 685-1110, Juvantie plv 0-160 ja Purolehto plv 70-313 Tuomarilanpolku ja Heinäkuja Etelätie, Puutarhatie plv 0-400 ja Puutarhapolku Kaitaantie ja Finnoonsilta Suomenlahdentie plv 0-1139 ja Kalastajantie plv 15-222 Leppävaaran urheiluaukio, Maali, Urheilijanpuisto, Veräjäpelto Merituulentie välillä Pohjantie-Tapiolantie Maanteiden rooli Espoon liikenneverkossa on suuri Espoo rakennuttaa lähivuosina useita suuria tiehankkeita. Käynnissä ovat jo Kehä II:n Suurpellon eritasoliittymän rakentaminen (20 milj. euroa) sekä Länsiväylän ja Kauklahdenväylän eritasoliittymän parantaminen Kivenlahdessa (9 milj. euroa). Lähivuosina alkavia rakentamiskohteita ja vuoden 2012 aikana suunnittelussa olleita ovat mm. Kehä I:n kattaminen Keilaniemessä (120 milj. euroa), Länsiväylän (kt 51) Piispansillan itärampit Matinkylässä (30 milj. euroa), Turunväylän (vt 1) parantaminen välillä Tuomarila - Nihtisilta (15 milj. euroa), Turvesolmun eritasoliittymä Turunväylällä sekä siihen liittyvänä katuyhteytenä Turveradantien pohjoisosa (20 milj. euroa), Länsiväylän (kt 51) Suomenojan eritasoliittymän parantaminen (7 milj. euroa), Kauklahdenväylän parantaminen sekä Vihdintien (mt 120) ja Juvanmalmintien liittymä. Tekninen lautakunta antoi lausunnot seuraavista tiehankkeista vuoden 2012 aikana: Kunnarlantie ja 11343 Bodomintie, parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Kalmari-Kunnarla Tiesuunnitelma Turunväylän (vt 1) Turvesolmun eritasoliittymä Tiesuunnitelma Kauklahdenväylän (mt 1130) parantaminen välillä Kehä III Kurttilantie

S i v u 14 Yleissuunnitelmasta Kehä I (mt 101) välillä Länsiväylä (kt 51) - Karhusaarentie (mt 1142) Tiesuunnitelma Kehä III:n (kt 50) meluesteet Pellaksenmäen kohdalla Tiesuunnitelma Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla Tiesuunnitelmista Kt 51 (Länsiväylä) tiejärjestelyt liittyen Länsimetroon, Espoo Kt 51 Länsiväylä, - Matinkylän eritasoliittymän (Piispansilta) itärampit, Espoo. Viheralueet Espoon vehreät valtit Tulevina vuosina viheralueiden rakentamisessa painottuu aluehankkeiden ohella Espoossa isojen asukaspuistojen rakentaminen ja perusparantaminen monipuolisiksi eri-ikäisten kohtauspaikoiksi. Suunnitelmia laadittiinkin useaan asukaspuistoon tulevaa rakentamista varten. Kalajärven Hiirisuon asukaspuisto toteutetaan ensimmäisten joukossa alkaen vuonna 2013. Sitä seuraavat Suvelan asukaspuisto (v. 2014 2015), jolle alueelle jo kunnostettiin parkourpuisto ja kenttä, sekä Kilon asukaspuisto (noin v. 2015). Myös Tapiolan asukaspuisto uudistetaan vuosina 2013 2014 peruskorjaussuunnitelman valmistuttua. Espoon keskuksen tuntumaan Kirkkojärvenpuistoon valmistui isompi lasten leikkipuisto pelikenttineen ja peliareenoineen. Seuraavien vuosien aikana puistoa täydennetään skeitti- ja monitoimikenttien sekä koira-aitausten rakentamisella. Keskuspuisto on toiseksi laajin ja hyvin monipuolinen espoolainen viheralue. Sen tunnettavuutta, reitistöä, sisääntuloja ja opastusta sekä viitoitusta pyritään parantamaan tulevina vuosina ympäristökeskuksen vuonna 2012 käynnistämän yhteisen Word Design Capital-hankkeen myötä. Keskuspuiston ensimmäinen sisääntuloalue Suna portteineen ja opastauluineen sekä viimeistelyineen valmistui keväällä alue- ja opastussuunnitelman perusteella. Jatkosuunnittelu reiteistä ja porteista on käynnissä. Vuoden erikoisuutena avattiin Suurpeltoon supersuosittu Angry Birds puisto. Angry Birdspuistojen suunnittelu käynnistettiin myös Oittaalle osana virkistyskeskuksen yleissuunnitelmaa ja Leppävaaran urheilupuiston keskusaukiolle edistämään urheilupuiston yleissuunnitelman toteutumista. Ulappatorin, Lähderannan, Karakallion ja Läkkitorin perusparannussuunnitelmat valmistuivat ja toriaukioita kunnostetaan seuraavien vuosien aikana. Bassenkylän ja Hansavalkaman viheralueiden suunnitelmissa on käsitelty hulevesien ja purouomien rakenteita. Rakentaminen näillä alueilla käynnistyy 2013 aikana. Tapiolaan kansallismaisemaan laadittiin tärkeimmän keskustapuistomme Leimuniityn puistosuunnitelma, ja rakennussuunnittelua on käynnistetty. Mittavat hule- ja tulvavesisuunnitelmat laadittiin Tapiolaan Leimuniitylle. Puistoon toteutetaan puiston halki rakennettava tulvapenger. Penkereen maisemointiin ja siihen integroituihin siltaan ja amfirakenteisiin sijoitetaan mm. puiston kunnallistekniikkaa ja tulvapumppaamo. Leimuniityn rakentaminen edellyttää mittavia maastonmuotoilua ja kasvillisuuden uusimistoimenpiteitä yhteensä 8 milj. euron arviosta. Reittien toteutus painottuu toiminnassa edelleen. Nyt niistä on muodostettu aiempaa laajempia suunnittelu- ja toteutuskokonaisuuksia. Ulkoilureittejä toteutettiin Lähderantaan ja Harmaakallion alueille. Tavoitteena on kehittää Mankaan alueella olevia ulkoilureittejä sekä Keskuspuiston latu- ja ulkoilureittejä.

S i v u 15 Vuonna 2012 katupäällikön hyväksymät puistosuunnitelmat Kuitinniitynsyrjä Huuhkajakallio, Sunan portin alue- ja opastussuunnitelma Ruusutorpanpuisto Sotatuomarinpuisto Espoonlahden urheilupuisto, lähiliikunta-alue ja skate -laitteet Åminnenpuisto Huhuilijapuiston eteläosa, Uusmäenpuisto ja Puputtajanpuisto, Keski-Espoon urheilupuisto Tiistilänaukio Leimuniitty ja Sateenpuisto / Leimuniitynsilta ja Otsovalkamansilta Mankkaankallio Uudenkylänniitty Taavinsuo Nupurinjärvenpuisto Tapiolan asukaspuisto ja Pohjankulma Peltokulma, Nurmipuisto, Myllysilta ja Myllypuisto Yleissuunnitelman hyväksyminen, Oittaan ulkoilualue Yleissuunnitelman tarkistus, Leppävaaran urheilupuisto Korjaussuunnitelman hyväksyminen, Matinkylän urheilukenttä Urheilualueilla painotetaan tulevinakin vuosina urheilun suorituspaikkojen ohella monipuolisia lähiliikuntapaikkoja ja skeittiä Leppävaaran urheilupuistoon suunnitellaan parhaillaan keskeisen urheiluaukioon Espoon ensimmäistä erityisen laadukasta betonipintaista ja rakenteista skeittipaikkaa sekä Angry Birdsleikkipaikkaa yleissuunnitelma- tasoisena (katu- ja puistosuunnitelmat olivat juuri hyväksyttävinä teknisessä lautakunnassa). Espoonlahteen toteutettiin hyvätasoinen, erittäin suosituksi osoittautunut skeittipaikka betonisine rakenteineen. Laadittiin suunnitelma talviaikaisesta tekojääradasta siirrettävine paviljonkirakennuksineen, joka hanke sijaitsee Tapiolan keskusaltaassa osana kansallismaisemaa. Keski-Espoon lämmitettävän tekonurmikentän suunnitelma valmistui. Matinkylän urheilukentän korjaussuunnitelma valmistui. Kauklahden urheilukentän pohjarakennusselvitys valmistui. Laadittiin selvitys vaahtolasin teknisistä ja taloudellisista käyttömahdollisuuksista Espoossa. Kevyen liikenteen väylien kehittäminen ja pyöräilyn edistäminen Kevyen liikenteen väylien kehittämisohjelma hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa sen jälkeen, kun pyöräilyn muusta kehittämisestä oli pidetty teknisen lautakunnan, sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan- ja liikuntalautakunnan yhteinen seminaari. Pyöräilyä edistettiin lisäksi käynnistämällä kahden laatukäytäväpilotin suunnittelu sekä osallistumalla polkupyörien säilytyskalustejärjestelmän muotoiluhankkeeseen pääkaupunkiseudun yhteistyönä, joka jalkautuu mm. Keran ja Koivuhovin asemille. Strafica Oy:n laatimien liityntäpyöräilyn selvitysten perusteella liityntäpyöräilypysäköinnin suunnittelua jatkettiin metron asemanseuduille. Lisäksi tekninen keskus osaltaan ohjaa kaupunki-

S i v u 16 suunnittelukeskuksen käynnistämää strategista pyöräilyn edistämisen ohjelmaa. Osallistuttiin Valtakunnallisten kevyen liikenteen suunnitteluohjeiden laatimisen ohjausryhmään sekä Helsingin seudun pyöräilyn pääverkon ja laatukäytäväkriteerien laatimisen ohjausryhmään. Kaikessa katu- ja rakennussuunnittelussa käytettäviä tyyppipiirustuksia uudistettiin mm. huomioimaan pyörätien jatke. Kunnarlantien jalankulku- ja pyörätien sisältävä tiesuunnitelma valmistui ja lähetettiin hallinnollisiin käsittelyihin. Katujen ja viheralueiden ylläpito Katujen ja viheralueiden ylläpito Kadut kunnossapidettiin pääosin Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitokselta tilattuina alueurakoina tilaaja - tuottaja -mallin mukaisesti. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos urakoi yhdeksällä alueella Espoon kymmenestä alueurakka-alueesta. Tapiolan alueurakka kilpailutettiin vuoden 2012 aikana ja 1.10.2012 Tapiolan alueurakoitsijana aloitti JT Service Oy. Vaikeasta talvesta huolimatta väylät pystyttiin kuitenkin pitämään kunnossapitolain edellyttämässä liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Tapaninpäivän myrsky 26.12.2011 työllisti yleisten alueiden ylläpitoa siten, että vielä elokuussa 2012 korjattiin ja kaadettiin myrskyn aiheuttamia vaarallisia puita. Katujen kunnossapidon kustannukset olivat 19,4 milj. euroa sisältäen sekä liikelaitokselta tilatun työn että yksityisten urakoitsijoiden kustannukset. Katujen uudelleen päällystämiseen ja rakenteiden parantamiseen käytettiin noin 4,0 milj. euroa. Liikenneväylien hoidon yksikkökustannus oli 2,34 euroa/m 2. Kaupunkikuvan ja siisteyden parantamiseksi jatkettiin Siisti Espoo -projektia, joka puhdistaa töhryjä ja luvattomia kaatopaikkoja. Yksityisiä tiekuntia avustettiin 20 000 eurolla. Viheralueiden kunnossapito tilattiin pääosin Espoon kaupunkitekniikka -liikelaitokselta. Metsänhoidon tilaajatehtäviä kehitettiin yhdessä liikelaitoksen kanssa. Metsäsuunnitelma laadittiin kahden vuoden ohjelmaksi. Uusi luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma tehtiin alueelle Laaksolahti/Jupperi/Järvenperä. Viheralueiden laatukierroksia jatkettiin ja niiden perusteella todettiin laatutason parantuneen edellisestä vuodesta. Kuluttajaturvallisuuslain mukainen turvallisuusasiakirja laadittiin 178:lle leikkipaikalle. Espoo on mukana Ylläpidon kustannusvertailussa (KUVE), jonka avulla pyritään selvittämään mahdollisimman yhteismitallisesti yleisten alueiden ylläpidon kustannuksia Suomen kunnissa. Selvityksen tuloksia hyödynnetään toimintojen kehittämisessä. Liikennevalojen toimintavarmuus parani Liikennevaloja oli vuoden lopussa käytössä 195 kohteessa. Liikennevalojen käyttöön ja kunnossapitoon kului 0,6 milj. euroa. Vuonna 2012 liikennevaloissa esiintyi 289 keltavilkulle tai pimeänä oloon johtanutta vikaa (vähennystä edellisvuoteen 20 %). Tilanteen paranemisen selittää pääosin LEDopastimien laajamittainen vaihtotyö. Vuonna 2011 uusittiin noin 250 punaista alle 5 vuoden ikäistä LED-opastinyksikköä.

S i v u 17 Uusia liikennevaloja rakennettiin neljään kohteeseen. Uudet kohteet painottuivat Tapiolaan, jossa alueen rakennustöiden aiheuttamien liikenneolosuhteiden muutosten takia tehtiin myös mittavia olemassa olevien liikennevaloristeysten uudelleen järjestelyjä. Yksi uusi liikennevaloristeys liitettiin kokeiluluontoisesti langattomalla 3G -tiedonsiirrolla toimivaan Omnia - keskusohjausjärjestelmään. Lisäksi osallistuttiin Liikenneviraston, ELY:n ja suurimpien kaupunkien yhteishankkeeseen, jonka tarkoitus on luoda valtakunnalliset laatuvaatimukset liikennevalojen ja liikenteen muiden telematiikkalaitteiden kaukokäyttö- ja valvontajärjestelmille ja tiedonsiirrolle. Liikennemerkkisuunnitelmista merkittävimpiä olivat konsulttityönä laaditut Revontulentien ja Tapionaukion suunnitelmat Tapiolaan, Ruukintien/Kivenlahdentien ja Merikansantien/Espoonlahdentien sekä Ulappakadun suunnitelmat Espoonlahteen sekä Sunanniityntien suunnitelma Tuomarilaan. Liikennemerkkisuunnittelua ja ylläpitoa palvelemaan tarkoitetun liikennemerkkirekisterin kehitystyö jatkui koko vuoden 2012 ajan. Katuvalaistus laajenee ja tehostuu Ylläpidettävien valopisteiden määrä ylitti 50 000 kappaleen rajan. Valaistuksen huoltoon ja energiaan käytettiin noin 2,9 milj. euroa. Merkittävimpiä valaistuksen rakennuskohteita olivat keskeneräiset aluerakentamiskohteet Suurpellon alueella, Saunalahdessa ja Perusmäessä. Suuria suunnittelukohteita ovat edelleen olleet Länsimetroon liittyvät suunnitelmat eri puolilla kaupunkia. Energiasäästöjen aikaansaamiseksi laajennettiin himmennettävän valaistuksen käyttöä siten, että himmennyksen piiriin tuli uusia valopisteitä runsaan 1000 kw:n tehoa vastaava määrä. Fortumin palveluiden loppumisen takia jouduttiin hankkimaan uusi katuvalaistusta ohjaava verkkokäskyjärjestelmä. Katuvalokeskusten mittarointi, uusiminen ja siirto pois Fortumin tiloista jatkui ja jatkuu edelleen. Vahingonkorvaukset lisääntyivät Liikenneväylistä yms. tehtyjä vahinkoilmoituksia käsiteltiin vuoden 2012 aikana yhteensä 208 kappaletta. Näistä liukastumisvahinkoja koskevia ilmoituksia oli 77 kappaletta joista 59 hyväksyttiin. Autoja muita vahinkoja koskevia ilmoituksia tuli yhteensä 131 kappaletta ja näistä 48 hyväksyttiin. Vahingonkorvauksia maksettiin vahinkoilmoitusten perusteella yhteensä 134 000 euroa (vuonna 2011 57 344 euroa).

S i v u 18 Kaupunkimittaus ja geotekniikka Espoo siirtyi 1.12.2012 uusiin yleiseurooppalaisiin taso- ja korkeuskoordinaattijärjestelmiin yhdessä Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kanssa. Tasokoordinaattijärjestelmänä otettiin käyttöön valtakunnallisten suositusten mukainen ETRS-GK25 järjestelmä, joka jatkossa mahdollistaa entistä tiiviimmän seudullisen ja valtakunnallisen yhteistyön ilman koordinaattimuunnoksia sekä EU-direktiivin edellyttämien kuntien ylläpidossa olevien aineistojen toimittamisen myös EU-viranomaisten käyttöön. Samassa yhteydessä Espoon saaristo palautettiin oikealle paikalleen n. 15 cm ulommaksi mantereesta. Uutena korkeusjärjestelmänä käyttöönotettu N2000 -järjestelmä nosti maanpinnan ja rakenteiden korkeuksia 24,7 cm korjaten siten mm. maanpinnan kohoamisesta vuosikymmenien kuluessa aiheutuneen muutoksen. Kehittämishankkeita Kaupunkimittausyksikkö on osallistunut valtakunnalliseen Kuntien rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) -hankkeeseen, jonka määrittelemät rajapintayhteydet on avattu kartta- ja paikkatietojen välittämiseen niitä tarvitseville. Espoon kartta- ja paikkatietoaineistot tulevat jatkossa olemaan tarjolla myös hankkeen yhteydessä toteutetun valtakunnallisen kokoavan tietopalvelun välityksellä. Kaupunkimittausyksikkö on vastannut koko teknistä toimialaa palvelevan TEKLA-GIS - paikkatietojärjestelmän pääkäyttäjätehtävistä. Järjestelmää ja sen tietopalveluja on kehitetty edelleen tiiviissä yhteistyössä muiden järjestelmää käyttävien kaupunkien kanssa erityisesti sähköisten palvelujen laajentamisen osalta. Sähköisten palvelujen osalta päätettiin hankkia sovellus, joka mahdollistaa johtotietopalvelupyynnön ja siihen liittyvän aluerajauksen toimittamisen ennakkoon internetin välityksellä. Lisäksi päätettiin osallistua kiinteistötoimitusten ja tonttijakojen sähköisen hakumenettelyn mahdollistavan sovelluksen toteuttamiseen. Kaupunkimittaus- ja geotekniikkayksikön tietopalvelun tarpeisiin valmistui uusi sähköinen asiointipalvelu maaperä- ja pohjatutkimustietojen sekä taustakartta-aineistojen välittämistä varten. Aineistot tulevat saataville internetin välityksellä siten, että aineistosta perittävät kustannukset maksetaan asioinnin yhteydessä verkkopankin kautta. Erillisten kehittämisprojektien lisäksi osallistuttiin aktiivisesti toimintaan liittyviin ja sitä säätelevän lainsäädännön kehittämistyöryhmiin yhteistyössä mm. kuntaliiton, maanmittauslaitoksen ja muiden kaupunkien kanssa. Kaupunkimittauspalvelujen kysyntä entisellään Yleisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta kaupunkimittauspalvelujen kysyntä säilyi lähes entisellä tasolla niin tonttijakojen laadinnan ja asemakaavan toteuttamisen edellyttämien kiinteistöjen muodostamisen kuin rakennusten maastoon merkinnän ja sijaintikatselmustenkin osalta. Lievää laskua oli rakennusvalvontamittausten osalta kuitenkin havaittavissa. Maanalaisten johtojen kartoitus, keskitetty johtotietopalvelu ja johtojen näyttötoiminta maastossa jatkui vilkkaana Espoon alueella toimivien johtolaitosten kanssa tehtyjen yhteistoimintasopimusten mukaisesti. Karttatuotanto Karttatuotanto on ylläpitänyt suunnittelun pohjakarttana käytettävää kantakarttaa stereokartoituksesta ja maastomittauksesta saatavalla tiedolla. Uuteen koordinaattijärjestelmään siirtyminen on edellyttänyt uuden korkeuskäyräesityksen tuottamista koko Espoon alueelta laserkeilausaineiston ja

S i v u 19 sen avulla tuotetun maanpintamallin perusteella. Automaattisesti tuotetun uuden käyräaineiston editointi ja kartografisen ulkoasun viimeistely tulee jatkumaan vielä tulevina vuosina. Karttatuotanto on huolehtinut asetukseen pohjautuvasta velvoitteesta ylläpitää ajantasaasemakaavaa, joka kuvaa asemakaavoitetulla alueella kussakin kohdassa voimassa olevan kaavamääräyksen. Uuden korkeusjärjestelmän edellyttämät muutokset jouduttiin tekemään myös kaikkiin ajantasa-asemakaavakartalla esitettyihin korkeuslukuihin. Kuntalaisia ja matkailijoita varten painettiin uusi ajan tasalle saatettu opaskartta, joka on nähtävillä myös internetin välityksellä. Karttatuotteiden ja ennen kaikkea numeeristen aineistojen toimitusmäärät ovat säilyneet lähes entisellä tasolla. Aineistoja tuotettiin ennakkoon myös uusissa koordinaattijärjestelmissä suunnittelijoiden ja muiden konsulttitoimistojen käyttöön. Paikkatietoa jaetaan myös internetin kautta kansalaisten ja intranetin (Webmap) välityksellä kaupungin työntekijöiden käyttöön. Ajantasa-asemakaava kaava-alueisiin kohdistuvine määräyksineen julkaistiin internet-karttapalvelussa. Sekä internet karttapalveluun että sisäisessä käytössä olevan Webmap -palveluun lisättiin myös muiden hallintokuntien tuottamia aineistoja. Kiinteistönmuodostus Kiinteistönmuodostukseen liittyvien tehtävien määrä riippuu suuresti siitä, paljonko lähivuosina on vahvistunut asemakaavoja. Tonttijakojen ja tontin lohkomistoimitusten määrä oli lähes edellisvuoden tasolla. Yleisten alueiden lohkomisia suoritettiin n. puolitoistakertainen määrä edellisvuoteen nähden. Vanhoissa koordinaattijärjestelmissä valmistellut toimitukset saatiin rekisteröityä ennen uusien koordinaattijärjestelmien käyttöönottoa. Myös kaupungin toimesta suoritettavat ensimmäiset asemakaava-alueen halkomistoimitukset tuli tehtyä Espoossa. Siirtyminen seudullisesti yhtenäiseen koordinaattijärjestelmään edellytti kuntarajoilla olevan kiinteistöraja-aineiston läpikäyntiä rajapyykki rajapyykiltä ja yhteisten yksiselitteisten koordinaattiarvojen sopimista naapurikaupunkien kanssa. Yhteiset koordinaattiarvot vietiin Espoon toimesta valtakunnalliseen kiinteistötietojärjestelmään. Samalla varauduttiin myös vuonna 2013 suoritettaviin koko Espoon kiinteistöraja-aineistojen massalatauksiin testiaineistojen avulla. Rakennusvalvontaan liittyvää toimintaprosessia kehitettiin edelleen siten, että rakennuksen maallemerkinnän ja sijaintikatselmuksen on voinut tilata puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Lisäksi luovuttiin sijaintikatselmusleimojen antamisesta asiakkaan alkuperäisiin rakennuslupapiirustuksiin. Yhteydenpito asiakkaisiin ja rakennusvalvontaan hoituu sähköpostitse ilman erillistä asiakaskäyntiä. Asemakaavat vaikuttavat muun toiminnan lisäksi myös maapohjan kiinteistöveroon. Tiedot uusien asemakaavojen vaikutuksesta kiinteistöihin toimitettiin kuukausittain pääkaupunkiseudun verotoimistoon. Korotetun kiinteistöveron osalta verottajalle esitettiin tammikuussa 2012 korotetun kiinteistöveron kohteiksi 756 rakennuspaikkaa. Palvelutuotannon ohessa jatkettiin joulukuussa 2009 aloitettua toimitusasiakirjojen skannaamista ja siirtämistä sähköiseen arkistoon. Espoossa oli vuoden 2012 lopussa kiinteistörekisterissä 16 506 tonttia ja 1 636 yleistä aluetta. Maastomittaukset Runsasluminen talvi sekä sateinen kesä ja syksy rajoitti tai ainakin vaikeutti osaa maastossa suoritettavia mittauksia. Kiinteistönmuodostukseen, rakennusvalvontaan ja johtotietopalveluun liittyvistä tilaustehtävistä joudutaan kuitenkin suoriutumaan sääolosuhteista riippumatta.

S i v u 20 Uusiin koordinaattijärjestelmiin siirtyminen edellyttää erityistä tarkkuutta maastomittauksissa etenkin korkeusarvojen osalta. Samassa yhteydessä siirryttiin myös seudullisesti yhtenäiseen karttalehtijakoon, mikä edellytti kiintopisteiden uudelleen numeroinnin ja uusien pisteselityskorttien tuottamisen eri toimijoiden maastomittauksien käyttöön. Maastossa suoritettujen johtokartoitusten määrä oli laskeva, sen sijaan metrimäärä oli voimakkaassa nousussa. Geotekniikkapalvelut Geotekniikkayksikkö huolehtii kaupungin tarvitsemista pohja- ja kalliorakentamiseen liittyvistä tutkimuksista, suunnittelusta ja neuvonnasta sekä maa- ja kallioperätietojen tuottamisesta, kokoamisesta ja tietokantojen ylläpitämisestä. Yksikön toiminnan painopistealueita ovat maankamaran tietojen hallinta, ympäristön tilan seuranta, asiantuntijatehtävät, asiakaspalvelu, hankekohtaiset tutkimukset ja suunnittelun ohjaus sekä kehitystehtävät. Geotekniikkayksikkö toimii yhteistyössä mm. Katu- ja viherpalveluiden ja tilakeskus-liikelaitoksen kanssa ja osallistui asiantuntijana lähes kaikkiin käynnissä olleisiin kaupungin investointikohteiden suunnitteluun ja pohjarakentamiseen. Myös osassa kaupungin kaavoituskohteissa yksikön asiantuntemusta käytettiin hyödyksi. Merkittävässä osassa hankkeista yksikkö vastasi suunnitteluvaiheen maastomallimittauksista ja maaperätutkimuksista sekä osassa hankkeista myös geoteknisestä suunnittelusta. Investointikohteita oli vuoden aikana runsaasti ja omien resurssien lisäksi tarvittiin alalla toimivia suunnittelukonsulttitoimistoja sekä maa- ja kallioperän tutkimuskonsultteja, joiden kanssa laadittiin puitesopimukset maa- ja kallioperätutkimuksista vuosille 2012-2014 yhteensä kolmentoista konsulttitoimiston kanssa. Mittavia ja geoteknisesti haastavia kohteita olivat mm. Opinmäen koulun tontin esirakentaminen ja - koulun ja Leppävaaran uimahallin laajennuksen pohjarakennussuunnittelu, Länsiväylän Kivenlahden liittymän parannustyöt, Suomenlahdentien pohjanvahvistussuunnittelu sekä Suurpellon alueen kunnallistekniikan rakentamiseen liittyvät pohjanvahvistustyöt. Yksikkö osallistui myös kalliorakentamisen suunnittelun ja tutkimusten ohjaukseen. Yksikkö osallistui mm. Blominmäen kalliopuhdistamon ja siihen liittyvien tunneleiden sekä Länsimetron jatkeen suunnittelun ohjaukseen. Yksikkö kilpailutti mm. Metron rakennussuunnitteluun liittyvät maa- ja kallioperätutkimukset Matinkylän ja Saunalahden välillä. Kehittämishankkeita olivat mm. Pohjanpoika -sähköisen asiointipalveluohjelman kehitystyö sekä uuden pohjatutkimusrekisterin käyttöönottoon liittyvät kehitystyöt. Lisäksi kertomusvuonna yksikölle haasteita toi uusiin taso- ja koordinaattijärjestelmiin siirtyminen. Myös monitoimikairojen kuljetuskalusto uusittiin ja takymetrejä modernisoitiin. Pohjatutkimusrekisterissä oli vuoden lopussa noin 232 000 kairauspistettä, joiden uushankinta eli uudelleen kairaaminen vastaa kymmenien miljoonien eurojen hankintaa. Tutkimustiedot on kerätty tekemällä kairauksia itse tai ostopalveluina sekä digitoimalla kairauksia rekisteriin mm. rakennusvalvonnan arkistosta. Pohjatutkimusrekisterin lisäksi yksikkö pitää yllä myös muita tietorekistereitä kuten maalämpökaivorekisteriä, johon on kertynyt lyhyessä ajassa jo yli 1500 maalämpökaivon tiedot. Edellä mainituista tietorekistereistä toimitetaan otteita tiedon tarvitsijoille yleensä sähköpostitse. Näitä asiakassähköposteja lähetetään vuosittain noin 1000 kappaletta.