A S E M A K A A V A N S E L O S T U S SEPPÄLÄNTIE 8 KAAVATUNNUS 15:099 22.10.2018 LUONNOSVAIHE
15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Kaava-alue... 3 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta... 3 1.3 Kaavaprosessin vaiheet... 4 1.4 Yhteystiedot... 4 2 TAVOITTEET... 4 2.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 4 2.2 Tavoitteet... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 4.1 Aloitusvaihe... 12 4.2 Luonnosvaihe... 12 4.3 Ehdotusvaihe... 12 4.4 Hyväksymisvaihe... 13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus... 13 5.2 Aluevaraukset... 14 5.3 Kaavaratkaisun perustelut... 14 5.4 Vaikutusten arviointi... 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 16 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 16 6.3 Toteutuksen seuranta... 16 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) asemakaavan muutosluonnos, pienennös 3) asemakaavan havainnekuva 4) yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet 5) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet 6) asemakaavan seurantalomake Kaavan selvitykset on lueteltu kappaleessa 3.2 suunnittelutilanne. Lähdeaineistoon ja tehtyihin selvityksiin/suunnitelmiin on mahdollisuus tutustua asemakaavoituksessa.
15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) Ortokuva suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä (2016) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee 15. kaupunginosan korttelin 18 tonttia 5 sekä katualuetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 15. kaupunginosan korttelin 18 tontti 5 sekä katualuetta 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa alueelle laadukasta kerrostalopainotteista täydennysrakentamista, mikä ottaa huomioon ympäröivän rakennetun ympäristön. Tavoitteena on sovittaa täydennysrakentaminen osaksi ympäröivää aluerakennetta, rakennettua ympäristöä ja kaupunkikuvaa. Asemakaavamuutoksella määritellään täydennysrakentamisen määrä, sijainti ja rakentamistapa. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan yhdyskuntarakennetta tiivistävää asumispainotteista täydennysrakentamista Seppälän aluekeskukseen hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden ääreen. Alueelle muodostuu asuinkerrostalojen korttelialue (AK), johon osoitetaan rakennusoikeutta 2500 kerrosalaneliömetriä. Rakennusoikeuden lisäys tarkoittaa laskennallisesti noin 40 50 uutta asukasta. Uudisrakentaminen sijoittuu tontin eteläosaan Seppäläntien varteen. Uudisrakentamisen mittakaava ja laajuus noudattaa naapuritonteille 2000-luvulla laadittuja asemakaavaratkaisuja. Uudisrakennuksen tyyppinä on pistemäinen rakennusmassa kahdeksaan kerrokseen toteutettuna.
15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) Pysäköinti toteutetaan tontille rakenteellisena kansiratkaisuna hyödyntäen vanhan rakennuksen rakenteita. Kaavamuutoksen toteuttamisen vaikutukset toiminnoiltaan ja rakentamisen mittakaavaltaan monimuotoisessa ympäristössä ovat rajalliset ja merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat kaupunkikuvaan sekä maisemaan ja näkymiin. Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista asemakaavan tultua voimaan. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn ja -valvonnan yhteydessä. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen aloittamisesta / vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 7.9.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille xx.10.2018 luonnosvaiheen nähtävilläolosta tiedottamisen yhteydessä. Asemakaavan muutosluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 30.10.2018. Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä xx.11. xx.12.2018 välisen ajan palvelupiste Hannikaisessa. Lisäksi asiakirjat olivat nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.2019. Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.2019. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.2019. Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.2019. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.xx.2019. 1.4 Yhteystiedot Mauri Hähkiöniemi, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Kivääritehtaankatu 6, 3. kerros (ovi F) Puh. 014 266 5034 email: mauri.hahkioniemi@jkl.fi 2 TAVOITTEET 2.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan laatiminen on aloitettu yksityisen maanomistajan hakemuksesta. Hakemuksessa esitetään asemakaavaa muutettavan siten, että se mahdollistaisi kahdeksan kerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen tontille. Perusteluiksi hakemukselle esitetään hankkeen olevan linjassa kaupungin täydennysrakentamisen strategioiden kanssa ja alueen lähiympäristön ollessa muutoinkin asuinaluetta.
15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) Haettu asemakaavan muutos edellyttää muun muassa tontin käyttötarkoituksen muuttamista, rakennusoikeuden ja rakennusalojen määrittämisen sekä kaavamääräykset rakentamistavasta. Asemakaavan laatiminen on aloitettu syksyllä 2018 ja kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 7.9.2018. Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä aloituspalaverissa 16.8.2018. 2.2 Tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet - Terveellisen, turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön muodostaminen. - Täydennysrakentamisen mahdollistaminen rakennetun yhdyskuntarakenteen ja palveluiden äärelle hyödyntämään olemassa olevaa kapasiteettia yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. - Tavoitteena on myös täydennysrakentamisen laajuuden mitoittaminen siten, että turvataan tasapainoisen yhdyskuntarakenteen muodostuminen. - Tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa täydennysrakentamisen lisäksi tontin pysäköinti on ratkaistu siten, että myös vihreitä leikki- ja oleskelualueita toteutetaan riittävästi mahdollistamaan viihtyisän asuinympäristön muodostuminen. - Tavoitteena on hallita alueelle toteutettavien pienten asuntojen määrää ja siten mahdollistaa sosiaalisesti kestävän rakenteen syntyminen ja sen vahvistaminen sekä monimuotoisen asuntotuotannon varmistaminen. Suunnittelutilanteesta johtuvat tavoitteet - Suunnittelualue on voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa strategista keskustatoimintojen aluetta ja ensisijaista täydennysrakentamisen kohdentamisaluetta, mikä asettaa selkeän tavoitteen täydennysrakentamisen mahdollisuuksien selvittämiseksi alueella. Alueen oloista ja ominaisuuksista johtuvat tavoitteet - Suunnittelualueen lähiympäristöön on kaavoitettu ja toteutettu paljon uutta asumispainotteista täydennysrakentamista. Alueen pääasiallinen käyttötarkoitus on asuminen, joten on luontevaa tutkia suunnittelualueen hyödyntämistä tehokkaammin asuinrakentamiseen. - Suunnittelualue sijaitsee toteutetun infrastruktuurin ja palveluverkon ääressä, joten alueen täydennysrakentaminen on tavoitteellista. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Seppälän kaupallisen alueen sekä Kangasvuoren asuinalueen reunavyöhykkeellä noin kolmen kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. Suunnittelualueen lähiympäristö on rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan monimuotoista eriaikaisen toteutuksen ja erikäyttötarkoitusten vuoksi. Suunnittelualue sijaitsee kattavien palveluiden ja liikenneyhteyksien äärellä.
15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Suunnittelualue on rakennettua korttelialuetta, jolla sijaitsee kaksikerroksinen rakennus yhdyskuntatekniselle huollolle ja asumiselle piha-alueineen. Suunnittelualueen pinta-ala on 2000 m². Suunnittelualueen etelä- ja pohjoispuolelle on rakennettu viimeisen kymmenvuoden aikana paljon uutta kerrostalopainotteista asuinrakentamista. Ilmakuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä (2015) 3.1.2 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen lähiympäristön yhdyskuntarakenne on monimuotoinen erilaisten toimintojen ja eriaikaisen rakentamisen myötä. Seppäläntie jakaa yhdyskuntarakenteen selvästi kahdeksi erilliseksi alueeksi. Seppäläntien länsipuoli on Seppälän liike-, teollisuus-, varasto- ja työtilojen aluetta ja itäpuoli Kangasvuoren, Huhtasuon, Pupuhuhdan ja Rasinrinteen asuinalueita. Seppälän kaupallinen alue on kehittynyt voimakkaasti viimeisten kymmenvuoden aikana ja uutta rakennetaan edelleen. Myös asuinalueille on kohdistunut runsasta täydennysrakentamista viimeisten kymmenen vuoden aikana. Asuinalueella on runsaasti yhtenäisiä viher- ja virkistysalueita, jotka liittyvät rakenteen ulkoreunoilla laajempiin metsäalueisiin. Yhdyskuntarakenteelle erityisen leimallinen piirre on alueen selkeä jakautuminen asumisen ja liiketoiminnan alueisiin. Kaupunkikuva Suunnittelualueen sijoittuminen kaupallisen ja asumisen alueiden reunavyöhykkeelle antaa alueen kaupunkikuvalle leimallisen piirteen. Seppäläntien länsipuoli on kaupunkikuvaltaan jäsentymätöntä, hajanaista ja jokseenkin epäsiistiä monenkirjavan ja eriaikoina rakentuneen rakennuskannan vuoksi. Alueen liiketilat aukeavat pääsääntöisesti länteen Ahjokadun suuntaan ja Seppäläntien puolelle on jäänyt rakennusten takapihat ja toissijaiset julkisivut. Seppäläntien itäpuolen asuinalueet ovat kaupunkikuvaltaan suhteellisen yhtenäistä vaaleiden kerrostalojen muodostamaa kokonaisuutta, vaikkakin rakentamisen ajankohdat vaihtelevat suurestikin. Vanhimmissa kerrostaloissa
15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) julkisivumateriaalina on vaalea tiili ja nuoremmissa valkoinen rappaus. Pohjoispuolella kerrostalojen värimaailma muuttuu ruskeisiin sävyihin. Kerrostalojen lomaan jäävät pientaloalueet ovat monimuotoisia. Kaupunkikuvan kannalta keskeisimmät alueet ovat Seppäläntien varsi ja Kangasvuorentien varren alkupää. Rakennuskanta Suunnittelualueella sijaitsee 1967 valmistuntu kaksi kerroksinen rakennus. Rakennuksen ensimmäisen osittain maanalle sijoittuvaan kerrokseen sijoittuvat yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevat tilat (Elisan kytkinasema) sekä autotallit ja toiseen kerrokseen kolme asuinhuoneistoa. Rakennus on julkisivuiltaan valkoiseksi maalattua tiiltä, tummanruskeaksi käsiteltyä puuta sekä vaaleanharmaaksi maalattua betonia. Rakennus ilmentää olemukseltaan asuinrakentamista, vaikka asuminen onkin alisteisena toimintona. Suunnittelualueen lähiympäristön rakennuskannasta alueen pohjoispuoli on rakentunut täysin 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvulla. Itäpuolen rakennuskanta on rakentunut pääosin 1960 ja 1970-luvuilla. Pohjois- ja itäpuolella rakennuskanta on pääasiassa asumista. Suunnittelualueen länsipuolella Seppälän alueen rakennuskanta on pääasiassa liike, varasto- ja työtilaa. Suunnittelualueen eteläpuolelle on rakentunut 2010-luvulla kolme kuusikerroksista asuinkerrostaloa ja pohjoispuolelle 2000-luvulla kahdeksan 3 5 kerroksista asuinkerrostaloa. Suunnittelualueen itäpuolelle on rakentunut 2000-luvulla 22 pientaloa. Kuvia suunnittelualueen lähiympäristöön 2000-luvulla rakentuneista kerros- ja pientaloista. Asuminen ja sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristössä (300 metrin etäisyydellä, 7/2018) on lapsia (0 14 -vuotta) noin 44, nuoria ja työikäisiä (15 64 -vuotta) noin 353 ja eläkeläisiä (yli 65 -vuotta) noin 130. Kaavaalueen lähiympäristön kokonaisasukasmäärä on noin 527, josta nuorten ja työikäisten osuus on noin 67 prosenttia ja eläkeläisten 25 prosenttia. Suunnittelualue sijoittuu Seppälän teollisuus- ja liikealueen sekä Kangasvuoren asuinalueen reunavyöhykkeelle. Alueen itäpuolella Kangasvuoren vanhemmalla asuinalueella pääasiallinen rakennustyyppi on kerrostalo. Pohjoispuolella nuoremmalla Rasinrinteen asuinalueella rakennustyypit vaihtelevat selkeämmin pientaloista, rivitaloihin ja kerrostaloihin. Suunnittelualueen välittömään lähiympäristöön on valmistunut paljon uusia asuntoja viimeisen kymmenen vuoden aikana.
15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Palvelut Suunnittelualue tukeutuu lähiympäristön eli Seppälän, Kangasvuoren ja Huhtasuon alueiden palveluihin. Suunnittelualueelle ei sijoitu palveluita. Liikenne Ajoyhteys suunnittelualueelle on Seppäläntieltä. Seppäläntie on Seppälän alueen vilkkaasti liikennöity runkotie, jonka kautta kulkee runsaasti läpiajoliikennettä. Seppäläntiellä vuorokautinen ajoneuvojen liikennemäärä vuoden 2016 laskennassa oli noin 9200. Raskaan liikenteen osuus liikennemäärästä on noin 4,7 prosenttia. Seppäläntien kunnostus ja muuttaminen nelikaistaiseksi on valmistunut kesällä 2018. Suunnittelualueen pysäköinti on toteutettu korttelin eteläosaan sorapintaiselle alueelle sekä rakennuksen runkoon. Rakennukseen on toteutettu kolme autotallia, piha-alueella on muutama autopaikka. Kangasvuorentie on keskeinen joukkoliikennekäytävä, joten joukkoliikenteen palvelut ovat alueella hyvät. Lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat Kangasvuorentien ja Alasinkadun varressa. Suunnittelualueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet joka suuntaan ja ne liittyvät jouhevasti ympäristön muuhun kevyen liikenteen reittiverkostoon. Tekninen huolto ja erityistoiminnat Suunnittelualueen lähiympäristöön Seppäläntien katualueelle on toteutettu kunnallisteknistä verkostoa (jätevesiviemäri, hulevesiviemäri sekä sähkö- ja teleliikennekaapeleita). Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen länsipuolitse kulkeva Seppäläntie on vilkkaasti liikennöity ja se aiheuttaa alueelle liikennemeluhäiriöitä. 3.1.3 Luonnonympäristö Suunnittelualue on rakennettua tonttialuetta eikä sillä sijaitse luonnontilaista ympäristöä. Alueella on normaalia pihakasvillisuutta. Seppäläntien varressa ja rakennuksen takana kasvaa kookkaita mäntyjä. Tontin eteläosassa kasvaa muutamia kookkaita lehtipuita. Alueella ei ole todettavia luontoarvoja. Alueen lähiympäristössä länsipuolella on laajat Kangasvuoren virkistys- ja metsäalueet. Suunnittelualueen maasto nousee kohtalaisen jyrkästi Seppäläntieltä länteen lähivirkistysalueen suuntaan. Korkeuseroa tontin sisällä kertyy noin viisi metriä. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen tontti 15-18-5 on yksityisessä omistuksessa. Jyväskylän kaupunki omistaa kaavamuutokseen kuuluvan katualueen osan. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.4.2018 ja se korvaa aiemmat (2000 ja 2008) päätökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä
15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 1.12.2017 hyväksymä Keski-Suomen maakuntakaava, joka on tullut voimaan 26.1.2018. Maakuntakaavassa suunnittelualue on seudullisesti merkittävää tiivistettävää taajamaa sekä kulttuuriympäristön vetovoima-aluetta. Seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama-alue merkinnällä osoitetaan kehitettävä ja palvelut säilyttävä taajama. Suunnittelumääräyksessä todetaan: Taajamaa ylläpidetään ja kehitetään seudullisesti kattavien palvelujen keskuksena. Kehittämisessä hyödynnetään olemassa olevaa rakennetta kiinnittäen huomiota viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekö turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön ja luonnonsuojelun kohteet.. Kulttuuriympäristön vetovoima-alue merkinnällä osoitetaan maakunnan kulttuuriympäristön monimuotoiset aluekeskittymät. Suunnittelumääräyksessä todetaan: Alueen kehittämisessä tulee hyödyntää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta. Alueidenkäytön suunnittelulla edistetään kulttuuriympäristöjen kestävää käyttöä ja hoitoa.. Ote Keski-Suomen tarkistetusta maakuntakaavasta Yleiskaava Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 10.11.2014 oikeusvaikutteisena (kaava on tuullut voimaan 25.11.2016), suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa sekä ensisijaista täydennysrakentamisen kohdentamisvyöhykettä. Kestävän liikkumisen taajama-alueen merkintäkuvauksessa todetaan: Tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue, jolla maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Asemakaavoituksessa tulee noudattaa yleiskaavakarttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon lähivirkistyksen tarpeet sekä paikallisten viheryhteyksien jatkuminen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin. Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen vaatii pohjakseen asemakaavan.
15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Ote Jyväskylän yleiskaavasta Yleiskaavan täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen -kartassa (6/7) suunnittelualue on osoitettu ensisijaisen rakentamisen kohdentamisvyöhykkeeksi, jolla tehokas ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen on erityisen suotavaa. Seppäläntie on osoitettu pyöräilyn aluereitiksi ja Kangasvuorentie keskeiseksi joukkoliikennekäytäväksi. Ote Jyväskylän yleiskaavan täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen -kartasta Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 23.8.2010 hyväksytty asemakaava (15:085). Asemakaavassa suunnittelualue on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET) sekä Seppäläntien katualuetta. Alueella sallitaan kiinteistön toiminnan kannalta välttämättömät asunnot. Rakennusoikeutta on osoitettu 800 kerrosalaneliömetriä ja kerrosluvuksi II, mikä mahdollistaa rakentamisen kahteen kerrokseen. Autopaikkoja tulee toteuttaa 1 ap/150 kerrosalaneliömetriä kohti. Asemakaavassa edellytetään ET ja viereisen LPA -alueiden yhteisen tonttiliittymän toteuttamista Seppäläntieltä. Leikki ja oleskelutilaa tulee varata vähintään 10 neliömetriä asuntoa kohti ja ne tulee suojata liikenteen melulta.
15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) Ote ajantasa-asemakaavasta (suunnittelualue on rajattu kuvaan mustalla katkoviivalla) Lähiympäristön kaavatilanne Suunnittelualue sijoittuu Seppälän liike- ja teollisuusalueen ja Kangasvuoren asuinalueen reunavyöhykkeelle. Lähiympäristön korttelialueiden käyttötarkoitukset ovatkin monimuotoisia liikerakentamisesta asumiseen. Käyttötarkoitusmerkintöinä on muun muassa TL-1 (teollisuus-, varasto. ja liikerakennusten korttelialue), KLTY (liike- ja toimitilarakennusten korttelialue), AK (asuinkerrostalojen korttelialue) ja AO (erillispientalojen korttelialue). Lähiympäristössä on myös kaavoitettuja lähivirkistysalueita (VL). Suunnittelualueen lähiympäristön asemakaavoista lähes kaikki ovat toteutuneet eikä alueella ole toteutumatonta kaavavarantoa. Suunnittelualueen eteläpuolelle on laadittu 2010 asemakaava mahdollistamaan 5100 kem² asuinkerrostalorakentamista ja pohjoispuolelle 2000-luvulla asemakaavoja mahdollistamaan n. 14000 kem² asuinkerrostalorakentamista. Molemmat asemakaavoista ovat toteutuneet. Suunnittelualueen länsipuolelle on laadittu 2015 laaja kaupallisen rakentamisen mahdollistava asemakaava uudelle Prismalle ja kauppakeskus Sepälle (66000 kem²). Myös tämä asemakaava on toteutunut. Seppälän alue on yksi keskustan laajenemissuunnista ja alue tulee tulevaisuudessa kehittymään enemmän keskustamaisemmaksi alueeksi, jossa liike- ja asuinrakentaminen voivat limittyä. Alueelle laaditut selvitykset ja suunnitelmat - Alueen yleissuunnittelu 2018 (Arkkitehtuuritoimisto Peltonen & Sinisalo Oy) - Alueen lähiympäristöön Kangasvuoren ja Rasinrinteen alueille on laadittu 2000-luvulla useita luonto- ja liito-oravaselvityksiä (kaavamuutosalue ei kuitenkaan ole kuulunut selvitysten aluerajauksiin) - Alueella on tarkistettu liito-oravahavainnot syyskuussa 2018
15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Yksityinen maanomistaja (Elisa Oyj / Pohjola Rakennus Oy, Keski- ja Itä-Suomi) on hakenut asemakaavan muutosta kesäkuussa 2018. Hakemuksessa esitetään asemakaavaa muutettavan niin, että se mahdollistaisi kahdeksan kerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen tontille. Perusteluiksi hakija esittää hankkeen soveltuvan kaupungin täydennysrakentamisen strategiaan ja alueen muun rakennetun ympäristön ollessa asuinrakentamista. Hakijan ja kaupungin välinen asemakaavoituksen aloituskokous pidettiin elokuussa 2018. Kaavamuutosta käsiteltiin kaupunkirakenteen toimialan sisäisessä aloituspalaverissa 16.8.2018. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta ilmoitettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 7.9.2018, jonka jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavan internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin myös osallisille ja viranomaisille. 4.2 Luonnosvaihe 4.2.1 Kaavaluonnoksen valmistelu Asemakaavan muutosalue on suhteellisin pieni ja rajattu sekä tontti ja suunnittelun lähtökohdat sisältävät runsaasti rajoittavia reunaehtoja. Tämä lähtötilanne ei aseta lähtökohtia rakenteeltaan moninaisen asemakaavaratkaisun vaihtoehtotarkastelulle. Käytännössä uudisrakentaminen voi sijoittua vain yhteen paikkaan tontilla. Suunnittelun yhteydessä on tarkasteltu rakennuksen massoittelun vaihtoehtoja korkeuden ja muodon suhteen, niissä puitteissa kuin se on mahdollista alueen ominaisuudet huomioon ottaen. Myös rakennuksen julkisivuarkkitehtuurin vaihtoehtoja on tutkittu. Asemakaavamuutoksen valittu kaavaratkaisu muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden alueen eteläpuolelle samaan kortteliin 2000-luvulla rakentuneiden kuusikerroksisten pistetalojen kanssa niin rakennuksen muodon kuin julkisivuarkkitehtuurin osalta. Keskustan suunnasta aluetta tarkasteltaessa vanhempia rakennuksia kaksi kerrosta korkeampi rakennus muodostaa kaupunkikuvallisen päätteen neljän kerrostalon muodostamalle kokonaisuudelle. Asemakaavan muutosluonnos oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 30.10.2018. 4.2.2 Luonnosvaiheen palaute (lausunnot ja mielipiteet) ja vastineet/huomioon ottaminen Asemakaavan muutosluonnos pidettiin nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti xx.11. xx.12.2018 välisen ajan, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana asemakaavasta annettiin xx lausuntoa ja xx mielipidettä. Lausunnon antoivat xxx ja mielipiteen xxx. Lausunnoissa ja mielipiteissä esille tuotiin seuraavat merkittävät asiakokonaisuudet: xxxxx 4.3 Ehdotusvaihe 4.3.1 Kaavaehdotuksen valmistelu Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavamuutoksen luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana saadun palautteen sekä tarkentuneiden suunnitelmien johdosta asemakaavaan on tehty seuraavat muutokset:
15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) xxx Asemakaavan muutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.2019. Lautakunta asetti asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. 4.3.2 Ehdotusvaiheen palaute (lausunnot ja muistutukset) ja vastineet / huomioon ottaminen Asemakaavan muutosehdotus pidettiin nähtävillä MRL 65 :n mukaisesti xx.xx. xx.xx.2019 välisen ajan. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana asemakaavasta annettiin xx lausuntoa ja xx muistutusta. Lausunnon antoivat xxxx ja muistutuksen xxxx. Lausunnoissa ja muistutuksissa esille tuotiin seuraavat merkittävät asiakokonaisuudet: xxxxx 4.4 Hyväksymisvaihe Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana saadun palautteen sekä tarkentuneiden suunnitelmien johdosta asemakaavaan on tehty seuraavat muutokset: xxx Asemakaavan muutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.2019 ja kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.2019. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.xx.2019. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus Asemakaavalla alueelle muodostuu asuinkerrostalojen korttelialue (AK), jolle on mahdollista toteuttaa 2500 kerrosalaneliömetriä asuinrakentamista kahdeksaan kerrokseen. Rakentaminen perustuu pistetaloratkaisuun. Pysäköinti toteutetaan rakenteellisena tontilla säilyvän kytkinaseman päälle. Uudisrakentaminen muodostaa rakennuksen muodon ja julkisivuarkkitehtuurin osalta kaupunkikuvallisesti yhtenäisen kokonaisuuden alueen eteläpuolelle sijoittuvien kuusikerroksisten asuinkerrostalojen kanssa. Kaupunkirakenteessa uudisrakentamisen ratkaisu on perusteltu. Uudisrakennuksen ja pientaloalueen väliin jää korkeaa ja tiheää puustoista metsäaluetta. Kaavamuutos tukeutuu lähiympäristön, lähinnä Seppälän alueen, palveluihin. 5.1.1 Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on 0,2000 hehtaaria. Alueelle muodostuu asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) 0,1976 hehtaaria sekä katualuetta 0,0024 hehtaaria. Rakennusoikeutta asemakaavassa on osoitettu yhteensä 2500 kerrosalaneliömetriä, mikä sijoittuu yhdelle rakennusalalle. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusoikeutta on yhteensä 800 kem², joten asemakaavan muutoksella rakennusoikeus nousee 1700 kem². Asemakaavan aluetehokkuus kuten myös AK-korttelin tehokkuus on e=1.27. Suunnittelualue tukeutuu lähiympäristön eli Seppälän alueen palveluihin.
15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) 5.1.3 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen länsipuolella kulkeva Seppäläntie on vilkkaasti liikennöity ja aiheuttaa alueelle liikennemeluhäiriöitä. Asemakaavassa on osoitettu asianmukaiset kaavamerkinnät ja määräykset rakennusten ääneneristävyydelle sekä leikki- ja oleskelualueiden suojaamiselle liikennemelulta. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue AK (tontti 15-18-5) Asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) pinta-ala on 1976 m² ja se muodostaa pääosan kaavaalueesta. Rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 2500 kerrosalaneliömetriä, mikä sijoittuu yhdelle rakennusalalle. Kerrosluvuksi on osoitettu VIII, mikä mahdollistaa rakentamisen kahdeksaan kerrokseen. Uudisrakennuksen julkisivujen tulee olla valkoiseksi rapattuja, joissa tehosteena voidaan käyttää tumman ruskeata ja tumman harmaata. Kattomuotona tulee olla loiva pulpettikatto. Kokonaisuudessaan rakennuksen tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus eteläpuolelle sijoittuvien kuusikerroksisten pistetalojen kanssa. Autopaikkoja tulee toteuttaa yksi 120 kerrosalaneliömetriä kohti. Autopaikat toteutetaan olemassa olevan kytkinasematilan päälle kansiratkaisuna. Kannen alle sijoittuu myös varastotiloja. Leikki- ja oleskelutilat sijoittuvat uudisrakennuksen itäpuolelle liikennemelulta suojaan. 5.2.2 Muut alueet Katualue Asemakaavamuutokseen kuuluu 24 m² Seppäläntien katualuetta. Katualueen osalta ei asemakaavan muutoksessa esitetä muutoksia. 5.3 Kaavaratkaisun perustelut Asemakaavamuutoksen kaavaratkaisu on voimassa olevan Jyväskylän oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen, osoittaen täydennysrakentamista yleiskaavan mukaiselle ensisijaiselle täydennysrakentamisen kohdentamisvyöhykkeelle. Kaavaratkaisu vastaa kaavalle asetettuihin tavoitteisiin. Kaavaratkaisun mukainen rakentaminen muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden alueen eteläpuolella olevien kuusikerroksisten asuinkerrostalojen kanssa niin rakennuksen muodon kuin ulkoarkkitehtuurin suhteen. 5.4 Vaikutusten arviointi 5.4.1 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavamuutoksen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen eivät ole merkittäviä. Asemakaavan muutos mahdollistaa täydennysrakentamista, mutta rakentamisen määrän sekä alueen pienen pinta-alan vuoksi vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat vähäiset. Täydennysrakentaminen jatkaa myös lähiympäristön rakentamisen mittakaavaa ja laatua. Kokonaisuudessaan täydennysrakentaminen hyvien liikenneyhteyksien, rakennetun infrastruktuurin ja palveluiden äärelle on yhdyskuntarakenteen kannalta edullista ja kannatettavaa.
15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Asemakaavamuutoksen vaikutukset kaupunkikuvaan ovat kohtalaiset. Asemakaavan muutos mahdollistaa kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen. Alue on kaupunkikuvallisesti kohtalaisen näkyvällä paikalla ja uusi rakentaminen on sopeutettu lähiympäristön kaupunkikuvaan rakennuksen sijoittelun, muodon, kattomuodon ja julkisivuarkkitehtuurin osalta. Uudisrakennus muodostaa kaupunkikuvallisen jatkumon ja yhtenäisen kokonaisuuden kaava-alueen eteläpuolella sijaitsevien kolmen kuusikerroksisen asuinkerrostalon kanssa. Kaksi kerrosta korkeampi uudisrakennus muodostaa Seppäläntien varteen sijoittuvien neljän kerrostalon muodostaman kokonaisuuden päätepisteen keskusta-alueen suunnasta aluetta tarkasteltaessa. Vaikutukset ilmastoon Asemakaavan muutos tukee Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteita. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen täydennysrakentaminen mahdollistaa rakennetun palveluverkon hyödyntämisen, resurssiviisauden ja sijaintinsa puolesta myös autoriippumattomuuden. Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset ovat vähäiset. Täydennysrakentamisen määrä on kohtalaista eikä sillä ole merkittävää vaikutusta alueen liikennesuoritteiden määrään, liikenteen sujuvuuteen tai liikenneturvallisuuteen. Laskennallisesti täydennysrakentaminen (2500 kem²) aiheuttaa noin 61 henkilöautolla suoritettua matkaa vuorokaudessa. Aamun ruuhkatunneille (7 9) sijoittuu noin 25 prosenttia alueelta lähtevästä liikenteestä eli 15 autoa. Illan ruuhkatunneille (15 17 sijoittuu niin ikään noin 25 prosenttia alueelle saapuvasta liikenteestä eli 15 autoa. Seppäläntie on kunnostettu neljäkaistaiseksi kaduksi kiinteällä keskisaarekkeella. Tästä johtuen liittyminen tontille ja tontilta tapahtuu rajoitetusti ylittämättä kadun keskilinjaa. Liittymäjärjestely parantaa kokonaisuutena laajemmin tarkasteltuna liikenteen sujuvuutta, mutta samalla myös hankaloittaa kaavamuutosalueen asukkaiden päivittäistä liikkumista. Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Asemakaavan toteuttaminen mahdollistaa alueelle yhden uuden asuinkerrostalon toteuttamisen, millä ei ole juurikaan vaikutusta alueen sosiaaliseen rakenteeseen. Asemakaavan muutos on linjassa lähiympäristön muun rakentamisen ja käyttötarkoitusten kanssa. Asemakaavamääräyksellä on rajoitettu pienten asuntojen, yksiöiden, enimmäismäärä 30 prosenttiin koko asuntojakaumasta. Rajoituksella pyritään mahdollistamaan monipuolisen asuntojakauman syntyminen ja siten sosiaaliselta rakenteeltaan tasapainoisen kokonaisuuden syntyminen. Asemakaavamuutoksen mahdollistaman rakentamisen toteuttaminen aiheuttaa alueelle rakentamisaikaisia häiriötekijöitä, mikä saattaa vaikuttaa hetkellisesti sosiaalisen tasapainon kärjistymiseen, mutta tilanne tasaantuu rakentamistoimenpiteiden valmistuttua. Myös alueelle toteutettava täydennysrakentaminen saattaa aiheuttaa tiiviissä kaupunkirakenteessa vastustusta muun muassa näkymien muuttumisen vuoksi. Täydennysrakentaminen ja olemassa olevien olosuhteiden muuttuminen on kuitenkin normaalia kaupungin kehittymisestä johtuvaa. Asemakaavan muutoksella ei ole kokonaisuuden kannalta merkittäviä vaikutuksia. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Rakentaminen toteutuu rakennetun infrastruktuurin ja palveluverkon äärelle, jolloin uuden yhteiskunnan rahoittaman rakentamisen tarve on vähäistä. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta viher- tai virkistysalueisiin tai luonnonympäristöön.
15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (16) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueelle on laadittu havainnekuva-aineistoa, mikä ohjaa asemakaavan toteutusta. Havainnekuvilla on esitetty tulkinta asemakaavamääräyksistä koskien rakennuksen massoittelun ja julkisivuarkkitehtuurin periaatteita. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavamuutoksen toteuttaminen voi alkaa kaavan tultua voimaan. Toteutuksen tarkasta ajankohdasta ei ole tietoa kaavan laadinnan aikana. Asemakaavamuutoksen mahdollistaman rakentamisen laajuus huomioon ottaen, hanke toteutetaan kerralla. Asemakaavamuutoksen toteuttaminen ei edellytä erityisiä muutostöitä kunnallistekniikkaan tai uuden kunnallistekniikan rakentamista. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan sekä muiden asiassa oleellisten viranomaisten kanssa. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota: kaupunkikuvan ja rakennusten arkkitehtuurin korkealaatuisuuteen monipuolisen asuntojakauman muodostumiseen hulevesien hallintaan tonttien piha-alueiden suunnittelun ja toteutuksen korkealaatuisuuteen. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava asemakaavoituksen edustajien kanssa.