SEPPÄLÄNTIE 8 KAAVATUNNUS 15: ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S SEPPÄLÄNTIE 8 KAAVATUNNUS 15:

2 15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Kaava-alue Tiivistelmä asemakaavasta Kaavaprosessin vaiheet Yhteystiedot TAVOITTEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Tavoitteet LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aloitusvaihe Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaratkaisun yleiskuvaus Aluevaraukset Kaavaratkaisun perustelut Vaikutusten arviointi ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) asemakaavan muutosehdotus, pienennös 3) asemakaavan havainnekuva 4) asemakaavan seurantalomake Kaavan selvitykset on lueteltu kappaleessa 3.2 suunnittelutilanne. Lähdeaineistoon ja tehtyihin selvityksiin/suunnitelmiin on mahdollisuus tutustua asemakaavoituksessa.

3 15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) Ortokuva suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä (2016) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee 15. kaupunginosan korttelin 18 tonttia 5 sekä katualuetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 15. kaupunginosan korttelin 18 tontti 5 sekä katualuetta 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa alueelle laadukasta kerrostalopainotteista täydennysrakentamista, mikä ottaa huomioon ympäröivän rakennetun ympäristön. Tavoitteena on sovittaa täydennysrakentaminen osaksi ympäröivää aluerakennetta, rakennettua ympäristöä ja kaupunkikuvaa. Asemakaavamuutoksella määritellään täydennysrakentamisen määrä, sijainti ja rakentamistapa. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan yhdyskuntarakennetta tiivistävää asumispainotteista täydennysrakentamista Seppälän aluekeskukseen hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden ääreen. Alueelle muodostuu asuinkerrostalojen korttelialue (AK), johon osoitetaan rakennusoikeutta 2500 kerrosalaneliömetriä. Rakennusoikeuden lisäys tarkoittaa laskennallisesti noin uutta asukasta. Uudisrakentaminen sijoittuu tontin eteläosaan Seppäläntien varteen. Uudisrakentamisen mittakaava ja laajuus noudattaa naapuritonteille 2000-luvulla laadittuja asemakaavaratkaisuja. Uudisrakennuksen tyyppinä on pistemäinen rakennusmassa kahdeksaan kerrokseen toteutettuna.

4 15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) Pysäköinti toteutetaan tontille rakenteellisena kansiratkaisuna hyödyntäen vanhan rakennuksen rakenteita. Kaavamuutoksen toteuttamisen vaikutukset toiminnoiltaan ja rakentamisen mittakaavaltaan monimuotoisessa ympäristössä ovat rajalliset ja merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat kaupunkikuvaan sekä maisemaan ja näkymiin. Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista asemakaavan tultua voimaan. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn ja -valvonnan yhteydessä. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen aloittamisesta / vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille luonnosvaiheen nähtävilläolosta tiedottamisen yhteydessä. Asemakaavan muutosluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan palvelupiste Hannikaisessa. Lisäksi asiakirjat olivat nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Yhteystiedot Mauri Hähkiöniemi, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Kivääritehtaankatu 6, 3. kerros (ovi F) Puh mauri.hahkioniemi@jkl.fi 2 TAVOITTEET 2.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan laatiminen on aloitettu yksityisen maanomistajan hakemuksesta. Hakemuksessa esitetään asemakaavaa muutettavan siten, että se mahdollistaisi kahdeksan kerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen tontille. Perusteluiksi hakemukselle esitetään hankkeen olevan linjassa kaupungin täydennysrakentamisen strategioiden kanssa ja alueen lähiympäristön ollessa muutoinkin asuinaluetta. Haettu asemakaavan muutos edellyttää muun muassa tontin käyttötarkoituksen muuttamista, rakennusoikeuden ja rakennusalojen määrittämisen sekä kaavamääräykset rakentamistavasta.

5 15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) Asemakaavan laatiminen on aloitettu syksyllä 2018 ja kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä aloituspalaverissa Tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet - Terveellisen, turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön muodostaminen. - Täydennysrakentamisen mahdollistaminen rakennetun yhdyskuntarakenteen ja palveluiden äärelle hyödyntämään olemassa olevaa kapasiteettia yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. - Tavoitteena on myös täydennysrakentamisen laajuuden mitoittaminen siten, että turvataan tasapainoisen yhdyskuntarakenteen muodostuminen. - Tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa täydennysrakentamisen lisäksi tontin pysäköinti on ratkaistu siten, että myös vihreitä leikki- ja oleskelualueita toteutetaan riittävästi mahdollistamaan viihtyisän asuinympäristön muodostuminen. - Tavoitteena on hallita alueelle toteutettavien pienten asuntojen määrää ja siten mahdollistaa sosiaalisesti kestävän rakenteen syntyminen ja sen vahvistaminen sekä monimuotoisen asuntotuotannon varmistaminen. Suunnittelutilanteesta johtuvat tavoitteet - Suunnittelualue on voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa strategista keskustatoimintojen aluetta ja ensisijaista täydennysrakentamisen kohdentamisaluetta, mikä asettaa selkeän tavoitteen täydennysrakentamisen mahdollisuuksien selvittämiseksi alueella. Alueen oloista ja ominaisuuksista johtuvat tavoitteet - Suunnittelualueen lähiympäristöön on kaavoitettu ja toteutettu paljon uutta asumispainotteista täydennysrakentamista. Alueen pääasiallinen käyttötarkoitus on asuminen, joten on luontevaa tutkia suunnittelualueen hyödyntämistä tehokkaammin asuinrakentamiseen. - Suunnittelualue sijaitsee toteutetun infrastruktuurin ja palveluverkon ääressä, joten alueen täydennysrakentaminen on tavoitteellista. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Seppälän kaupallisen alueen sekä Kangasvuoren asuinalueen reunavyöhykkeellä noin kolmen kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. Suunnittelualueen lähiympäristö on rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan monimuotoista eriaikaisen toteutuksen ja erikäyttötarkoitusten vuoksi. Suunnittelualue sijaitsee kattavien palveluiden ja liikenneyhteyksien äärellä. Suunnittelualue on rakennettua korttelialuetta, jolla sijaitsee kaksikerroksinen rakennus yhdyskuntatekniselle huollolle ja asumiselle piha-alueineen. Suunnittelualueen pinta-ala on 2000 m².

6 15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Suunnittelualueen etelä- ja pohjoispuolelle on rakennettu viimeisen kymmenvuoden aikana paljon uutta kerrostalopainotteista asuinrakentamista. Ilmakuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä (2015) Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen lähiympäristön yhdyskuntarakenne on monimuotoinen erilaisten toimintojen ja eriaikaisen rakentamisen myötä. Seppäläntie jakaa yhdyskuntarakenteen selvästi kahdeksi erilliseksi alueeksi. Seppäläntien länsipuoli on Seppälän liike-, teollisuus-, varasto- ja työtilojen aluetta ja itäpuoli Kangasvuoren, Huhtasuon, Pupuhuhdan ja Rasinrinteen asuinalueita. Seppälän kaupallinen alue on kehittynyt voimakkaasti viimeisten kymmenvuoden aikana ja uutta rakennetaan edelleen. Myös asuinalueille on kohdistunut runsasta täydennysrakentamista viimeisten kymmenen vuoden aikana. Asuinalueella on runsaasti yhtenäisiä viher- ja virkistysalueita, jotka liittyvät rakenteen ulkoreunoilla laajempiin metsäalueisiin. Yhdyskuntarakenteelle erityisen leimallinen piirre on alueen selkeä jakautuminen asumisen ja liiketoiminnan alueisiin. Kaupunkikuva Suunnittelualueen sijoittuminen kaupallisen ja asumisen alueiden reunavyöhykkeelle antaa alueen kaupunkikuvalle leimallisen piirteen. Seppäläntien länsipuoli on kaupunkikuvaltaan jäsentymätöntä, hajanaista ja jokseenkin epäsiistiä monenkirjavan ja eriaikoina rakentuneen rakennuskannan vuoksi. Alueen liiketilat aukeavat pääsääntöisesti länteen Ahjokadun suuntaan ja Seppäläntien puolelle on jäänyt rakennusten takapihat ja toissijaiset julkisivut. Seppäläntien itäpuolen asuinalueet ovat kaupunkikuvaltaan suhteellisen yhtenäistä vaaleiden kerrostalojen muodostamaa kokonaisuutta, vaikkakin rakentamisen ajankohdat vaihtelevat suurestikin. Vanhimmissa kerrostaloissa julkisivumateriaalina on vaalea tiili ja nuoremmissa valkoinen rappaus. Pohjoispuolella kerrostalojen värimaailma muuttuu ruskeisiin sävyihin. Kerrostalojen lomaan jäävät pientaloalueet ovat mo-

7 15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) nimuotoisia. Kaupunkikuvan kannalta keskeisimmät alueet ovat Seppäläntien varsi ja Kangasvuorentien varren alkupää. Rakennuskanta Suunnittelualueella sijaitsee 1967 valmistuntu kaksi kerroksinen rakennus. Rakennuksen ensimmäisen osittain maanalle sijoittuvaan kerrokseen sijoittuvat yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevat tilat (Elisan kytkinasema) sekä autotallit ja toiseen kerrokseen kolme asuinhuoneistoa. Rakennus on julkisivuiltaan valkoiseksi maalattua tiiltä, tummanruskeaksi käsiteltyä puuta sekä vaaleanharmaaksi maalattua betonia. Rakennus ilmentää olemukseltaan asuinrakentamista, vaikka asuminen onkin alisteisena toimintona. Suunnittelualueen lähiympäristön rakennuskannasta alueen pohjoispuoli on rakentunut täysin 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvulla. Itäpuolen rakennuskanta on rakentunut pääosin 1960 ja 1970-luvuilla. Pohjois- ja itäpuolella rakennuskanta on pääasiassa asumista. Suunnittelualueen länsipuolella Seppälän alueen rakennuskanta on pääasiassa liike, varasto- ja työtilaa. Suunnittelualueen eteläpuolelle on rakentunut 2010-luvulla kolme kuusikerroksista asuinkerrostaloa ja pohjoispuolelle 2000-luvulla kahdeksan 3 5 kerroksista asuinkerrostaloa. Suunnittelualueen itäpuolelle on rakentunut 2000-luvulla 22 pientaloa. Kuvia suunnittelualueen lähiympäristöön 2000-luvulla rakentuneista kerros- ja pientaloista. Asuminen ja sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristössä (300 metrin etäisyydellä, 7/2018) on lapsia (0 14 -vuotta) noin 44, nuoria ja työikäisiä ( vuotta) noin 353 ja eläkeläisiä (yli 65 -vuotta) noin 130. Kaavaalueen lähiympäristön kokonaisasukasmäärä on noin 527, josta nuorten ja työikäisten osuus on noin 67 prosenttia ja eläkeläisten 25 prosenttia. Suunnittelualue sijoittuu Seppälän teollisuus- ja liikealueen sekä Kangasvuoren asuinalueen reunavyöhykkeelle. Alueen itäpuolella Kangasvuoren vanhemmalla asuinalueella pääasiallinen rakennustyyppi on kerrostalo. Pohjoispuolella nuoremmalla Rasinrinteen asuinalueella rakennustyypit vaihtelevat selkeämmin pientaloista, rivitaloihin ja kerrostaloihin. Suunnittelualueen välittömään lähiympäristöön on valmistunut paljon uusia asuntoja viimeisen kymmenen vuoden aikana.

8 15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Palvelut Suunnittelualue tukeutuu lähiympäristön eli Seppälän, Kangasvuoren ja Huhtasuon alueiden palveluihin. Suunnittelualueelle ei sijoitu palveluita. Liikenne Ajoyhteys suunnittelualueelle on Seppäläntieltä. Seppäläntie on Seppälän alueen vilkkaasti liikennöity runkotie, jonka kautta kulkee runsaasti läpiajoliikennettä. Seppäläntiellä vuorokautinen ajoneuvojen liikennemäärä vuoden 2016 laskennassa oli noin Raskaan liikenteen osuus liikennemäärästä on noin 4,7 prosenttia. Seppäläntien kunnostus ja muuttaminen nelikaistaiseksi on valmistunut kesällä Suunnittelualueen pysäköinti on toteutettu korttelin eteläosaan sorapintaiselle alueelle sekä rakennuksen runkoon. Rakennukseen on toteutettu kolme autotallia, piha-alueella on muutama autopaikka. Kangasvuorentie on keskeinen joukkoliikennekäytävä, joten joukkoliikenteen palvelut ovat alueella hyvät. Lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat Kangasvuorentien ja Alasinkadun varressa. Suunnittelualueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet joka suuntaan ja ne liittyvät jouhevasti ympäristön muuhun kevyen liikenteen reittiverkostoon. Tekninen huolto ja erityistoiminnat Suunnittelualueen lähiympäristöön Seppäläntien katualueelle on toteutettu kunnallisteknistä verkostoa (jätevesiviemäri, hulevesiviemäri sekä sähkö- ja teleliikennekaapeleita). Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen länsipuolitse kulkeva Seppäläntie on vilkkaasti liikennöity ja se aiheuttaa alueelle liikennemeluhäiriöitä. Alueelle on laadittu karkea melutarkastelu loppuvuodesta Melutarkastelu osoittaa alueelle kohdistuvat liikennemeluhäiriöitä. Tontilla meluarvot ylittävät 50 desibeliä ja lähimpänä Seppäläntietä yli 60 desibeliä Luonnonympäristö Suunnittelualue on rakennettua tonttialuetta eikä sillä sijaitse luonnontilaista ympäristöä. Alueella on normaalia pihakasvillisuutta. Seppäläntien varressa ja rakennuksen takana kasvaa kookkaita mäntyjä. Tontin eteläosassa kasvaa muutamia kookkaita lehtipuita. Alueella ei ole todettavia luontoarvoja. Alueen lähiympäristössä länsipuolella on laajat Kangasvuoren virkistys- ja metsäalueet. Suunnittelualueen maasto nousee kohtalaisen jyrkästi Seppäläntieltä länteen lähivirkistysalueen suuntaan. Korkeuseroa tontin sisällä kertyy noin viisi metriä Maanomistus Suunnittelualueen tontti on yksityisessä omistuksessa. Jyväskylän kaupunki omistaa kaavamuutokseen kuuluvan katualueen osan. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan ja se korvaa aiemmat (2000 ja 2008) päätökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista.

9 15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä Keski-Suomen maakuntakaava, joka on tullut voimaan Maakuntakaavassa suunnittelualue on seudullisesti merkittävää tiivistettävää taajamaa sekä kulttuuriympäristön vetovoima-aluetta. Seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama-alue merkinnällä osoitetaan kehitettävä ja palvelut säilyttävä taajama. Suunnittelumääräyksessä todetaan: Taajamaa ylläpidetään ja kehitetään seudullisesti kattavien palvelujen keskuksena. Kehittämisessä hyödynnetään olemassa olevaa rakennetta kiinnittäen huomiota viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekö turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön ja luonnonsuojelun kohteet.. Kulttuuriympäristön vetovoima-alue merkinnällä osoitetaan maakunnan kulttuuriympäristön monimuotoiset aluekeskittymät. Suunnittelumääräyksessä todetaan: Alueen kehittämisessä tulee hyödyntää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta. Alueidenkäytön suunnittelulla edistetään kulttuuriympäristöjen kestävää käyttöä ja hoitoa.. Ote Keski-Suomen tarkistetusta maakuntakaavasta Yleiskaava Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt oikeusvaikutteisena (kaava on tuullut voimaan ), suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa sekä ensisijaista täydennysrakentamisen kohdentamisvyöhykettä. Kestävän liikkumisen taajama-alueen merkintäkuvauksessa todetaan: Tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue, jolla maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Asemakaavoituksessa tulee noudattaa yleiskaavakarttojen 2 6 merkintöjä ja määräyksiä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon lähivirkistyksen tarpeet sekä paikallisten viheryhteyksien jatkuminen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin.

10 15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen vaatii pohjakseen asemakaavan. Ote Jyväskylän yleiskaavasta Yleiskaavan täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen -kartassa (6/7) suunnittelualue on osoitettu ensisijaisen rakentamisen kohdentamisvyöhykkeeksi, jolla tehokas ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen on erityisen suotavaa. Seppäläntie on osoitettu pyöräilyn aluereitiksi ja Kangasvuorentie keskeiseksi joukkoliikennekäytäväksi. Ote Jyväskylän yleiskaavan täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen -kartasta Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa hyväksytty asemakaava (15:085). Asemakaavassa suunnittelualue on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET) sekä Seppäläntien katualuetta. Alueella sallitaan kiinteistön toiminnan kannalta välttämättömät asunnot. Rakennusoikeutta on osoitettu 800 kerrosalaneliömetriä ja kerrosluvuksi II, mikä mahdollistaa rakentamisen kahteen kerrokseen. Autopaikkoja tulee toteuttaa 1 ap/150 kerrosalaneliömetriä kohti. Asemakaavassa edellytetään ET ja viereisen LPA -alueiden yhteisen tonttiliittymän toteuttamista Seppäläntieltä. Leikki ja oleskelutilaa tulee varata vähintään 10 neliömetriä asuntoa kohti ja ne tulee suojata liikenteen melulta.

11 15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) Ote ajantasa-asemakaavasta (suunnittelualue on rajattu kuvaan mustalla katkoviivalla) Lähiympäristön kaavatilanne Suunnittelualue sijoittuu Seppälän liike- ja teollisuusalueen ja Kangasvuoren asuinalueen reunavyöhykkeelle. Lähiympäristön korttelialueiden käyttötarkoitukset ovatkin monimuotoisia liikerakentamisesta asumiseen. Käyttötarkoitusmerkintöinä on muun muassa TL-1 (teollisuus-, varasto. ja liikerakennusten korttelialue), KLTY (liike- ja toimitilarakennusten korttelialue), AK (asuinkerrostalojen korttelialue) ja AO (erillispientalojen korttelialue). Lähiympäristössä on myös kaavoitettuja lähivirkistysalueita (VL). Suunnittelualueen lähiympäristön asemakaavoista lähes kaikki ovat toteutuneet eikä alueella ole toteutumatonta kaavavarantoa. Suunnittelualueen eteläpuolelle on laadittu 2010 asemakaava mahdollistamaan 5100 kem² asuinkerrostalorakentamista ja pohjoispuolelle 2000-luvulla asemakaavoja mahdollistamaan n kem² asuinkerrostalorakentamista. Molemmat asemakaavoista ovat toteutuneet. Suunnittelualueen länsipuolelle on laadittu 2015 laaja kaupallisen rakentamisen mahdollistava asemakaava uudelle Prismalle ja kauppakeskus Sepälle (66000 kem²). Myös tämä asemakaava on toteutunut. Seppälän alue on yksi keskustan laajenemissuunnista ja alue tulee tulevaisuudessa kehittymään enemmän keskustamaisemmaksi alueeksi, jossa liike- ja asuinrakentaminen voivat limittyä. Alueelle laaditut selvitykset ja suunnitelmat - Alueen yleissuunnittelu 2018 (Arkkitehtuuritoimisto Peltonen & Sinisalo Oy) - Alueen lähiympäristöön Kangasvuoren ja Rasinrinteen alueille on laadittu 2000-luvulla useita luonto- ja liito-oravaselvityksiä (kaavamuutosalue ei kuitenkaan ole kuulunut selvitysten aluerajauksiin) - Alueella on tarkistettu liito-oravahavainnot syyskuussa Alueelle on laadittu karkea melutarkastelu joulukuussa 2018

12 15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Yksityinen maanomistaja (Elisa Oyj / Pohjola Rakennus Oy, Keski- ja Itä-Suomi) on hakenut asemakaavan muutosta kesäkuussa Hakemuksessa esitetään asemakaavaa muutettavan niin, että se mahdollistaisi kahdeksan kerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen tontille. Perusteluiksi hakija esittää hankkeen soveltuvan kaupungin täydennysrakentamisen strategiaan ja alueen muun rakennetun ympäristön ollessa asuinrakentamista. Hakijan ja kaupungin välinen asemakaavoituksen aloituskokous pidettiin elokuussa Kaavamuutosta käsiteltiin kaupunkirakenteen toimialan sisäisessä aloituspalaverissa Asemakaavan muutoksen vireilletulosta ilmoitettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa , jonka jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavan internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin myös osallisille ja viranomaisille. 4.2 Luonnosvaihe Kaavaluonnoksen valmistelu Asemakaavan muutosalue on suhteellisin pieni ja rajattu sekä tontti ja suunnittelun lähtökohdat sisältävät runsaasti rajoittavia reunaehtoja. Tämä lähtötilanne ei aseta lähtökohtia rakenteeltaan moninaisen asemakaavaratkaisun vaihtoehtotarkastelulle. Käytännössä uudisrakentaminen voi sijoittua vain yhteen paikkaan tontilla. Suunnittelun yhteydessä on tarkasteltu rakennuksen massoittelun vaihtoehtoja korkeuden ja muodon suhteen, niissä puitteissa kuin se on mahdollista alueen ominaisuudet huomioon ottaen. Myös rakennuksen julkisivuarkkitehtuurin vaihtoehtoja on tutkittu. Asemakaavamuutoksen valittu kaavaratkaisu muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden alueen eteläpuolelle samaan kortteliin 2000-luvulla rakentuneiden kuusikerroksisten pistetalojen kanssa niin rakennuksen muodon kuin julkisivuarkkitehtuurin osalta. Keskustan suunnasta aluetta tarkasteltaessa vanhempia rakennuksia kaksi kerrosta korkeampi rakennus muodostaa kaupunkikuvallisen päätteen neljän kerrostalon muodostamalle kokonaisuudelle. Asemakaavan muutosluonnos oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Luonnosvaiheen palaute (lausunnot ja mielipiteet) ja vastineet/huomioon ottaminen Asemakaavan muutosluonnos pidettiin nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti välisen ajan, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana asemakaavasta annettiin kaksi lausuntoa, huomautuksia ei jätetty. Lausunnon antoivat Jyväskylän Energia Oy ja Telia. Lausunnoissa esille tuotiin seuraavat asiat: Kiinteistölle joudutaan rakentamaan uusi vesijohtoyhteys joko pohjoisen suunnasta Seppäläntien vartta pitkin, lännestä Ahjokadulta kiinteistön ja Seppäläntien läpi rasitteella tai idästä Rasikadun suunnasta puistoalueen halki. Jätevesiliittymä otetaan nykyisestä jätevesiliittymästä haaroittamalla. Kiinteistön hulevedet johdetaan kiinteistön pohjoispuolella sijaitsevaan puistoon, josta ne johdetaan edelleen hulevesiverkostoon. Rakennusoikeuden muutos aiheuttaa muutoksia myös kiinteistön liittymismaksuihin ja - sopimuksiin, jotka tulee tarkistaa suunnittelun/rakentamisen yhteydessä.

13 15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) Seppäläntie 8:ssa on Elisan laitetila, jossa Telia on vuokralla. Mikäli kiinteistöön kohdistuu muutostarpeita (esim. purku), tulee mahdolliset laitesiirrot ottaa huomioon hyvissä ajoin. Kaavoittajan vastine: Lausunnoissa esille nostetut asiat eivät aiheuta muutoksia asemakaavaan. Asiat otetaan huomioon hankkeen toteutussuunnittelun ja toteutuksen yhteydessä. 4.3 Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen valmistelu Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavamuutoksen luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana saadun palautteen sekä tarkentuneiden suunnitelmien johdosta asemakaavaan on tehty seuraavat muutokset: Uudisrakennuksen rakennusalaa on siirretty kaksi metriä Seppäläntien suuntaan. Siirto mahdollistaa laajemman liikennemelulta suojatun piha-alueen toteuttamisen rakennuksen itäpuolelle. Hulevesien hallintaa koskevaa kaavamääräystä on täsmennetty muotoon: AKkorttelialueella syntyvät ja maaperään imeytymättömät hulevedet tulee johtaa korttelialueen pohjoispuoleiselle VL-alueelle. Hulevesien purkuputken maksimikoko on 160 mm. Asemakaavan muutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Lautakunta asetti asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi Ehdotusvaiheen palaute (lausunnot ja muistutukset) ja vastineet / huomioon ottaminen Asemakaavan muutosehdotus pidettiin nähtävillä MRL 65 :n mukaisesti välisen ajan. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana asemakaavasta annettiin kolme lausuntoa, muistutuksia ei jätetty. Lausunnon antoivat Keski-Suomen pelastuslaitos, JE-Siirto Oy ja rakennusvalvonnan palveluyksikkö. JE-Siirto Oy ja rakennusvalvonnan palveluyksikkö ilmoitti, ettei heillä ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen. Keski-Suomen pelastuslaitos Asemakaavan muutokselle ei ole henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta esteitä edellyttäen, että seuraavat asiat huomioidaan: Kaavamuutoksen tulee tarvittaessa mahdollistaa pelastuslaitoksen nostolavakalustolla suoritettavat pelastustoimet kiinteistöjen omilla piha-alueilla ja viereiseltä LPA-alueelta pelastuslain 11 :n vaatimusten mukaisesti. Pelastustoimet tulee voida toteuttaa pelastuslain mukaisesti henkilö- ja paloturvallisuutta vaarantamatta. Kaavoittajan vastine: Kaavamuutoksen hakijan teettämässä yleissuunnitelmassa on tarkasteltu pelastusteiden toteuttamista ja todettu pelastustoimien olevan suoritettavissa omalla tontilla sekä viereiseltä LPA-alueelta. 4.4 Hyväksymisvaihe Asemakaavan muutosehdotusta ei ole muutettu ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen. Asemakaavan muutokseen liittyvä maankäyttösopimus on hyväksytty kaupunkirakennelautakunnassa Asemakaavan muutosehdotus oli kaupunginhallituksen käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.xx.2019.

14 15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus Asemakaavalla alueelle muodostuu asuinkerrostalojen korttelialue (AK), jolle on mahdollista toteuttaa 2500 kerrosalaneliömetriä asuinrakentamista kahdeksaan kerrokseen. Rakentaminen perustuu pistetaloratkaisuun. Pysäköinti toteutetaan rakenteellisena tontilla säilyvän kytkinaseman päälle. Uudisrakentaminen muodostaa rakennuksen muodon ja julkisivuarkkitehtuurin osalta kaupunkikuvallisesti yhtenäisen kokonaisuuden alueen eteläpuolelle sijoittuvien kuusikerroksisten asuinkerrostalojen kanssa. Kaupunkirakenteessa uudisrakentamisen ratkaisu on perusteltu. Uudisrakennuksen ja pientaloalueen väliin jää korkeaa ja tiheää puustoista metsäaluetta. Kaavamuutos tukeutuu lähiympäristön, lähinnä Seppälän alueen, palveluihin Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on 0,2000 hehtaaria. Alueelle muodostuu asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) 0,1976 hehtaaria sekä katualuetta 0,0024 hehtaaria. Rakennusoikeutta asemakaavassa on osoitettu yhteensä 2500 kerrosalaneliömetriä, mikä sijoittuu yhdelle rakennusalalle. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusoikeutta on yhteensä 800 kem², joten asemakaavan muutoksella rakennusoikeus nousee 1700 kem². Asemakaavan aluetehokkuus kuten myös AK-korttelin tehokkuus on e=1.27. Suunnittelualue tukeutuu lähiympäristön eli Seppälän alueen palveluihin Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen länsipuolella kulkeva Seppäläntie on vilkkaasti liikennöity ja aiheuttaa alueelle liikennemeluhäiriöitä. Asemakaavassa on osoitettu asianmukaiset kaavamerkinnät ja määräykset rakennusten ääneneristävyydelle sekä leikki- ja oleskelualueiden suojaamiselle liikennemelulta. Kaava-alueelle laaditun melutarkastelun mukaan uudisrakennuksen itäpuolelle muodostuu meluarvot täyttävää (päivällä alle 55 db ja yöllä alle 50 db) piha-aluetta leikki- ja oleskelualueiden sijoittamista varten. Ote kaava-alueelle laaditusta melutarkastelusta. Punaisella värillä meluarvo yli 65 db, oranssilla yli 60 db, keltaisella yli 55 db, vihreällä yli 50 db ja sinisellä yli 45 db.

15 15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue AK (tontti ) Asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) pinta-ala on 1976 m² ja se muodostaa pääosan kaavaalueesta. Rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 2500 kerrosalaneliömetriä, mikä sijoittuu yhdelle rakennusalalle. Kerrosluvuksi on osoitettu VIII, mikä mahdollistaa rakentamisen kahdeksaan kerrokseen. Uudisrakennuksen julkisivujen tulee olla valkoiseksi rapattuja, joissa tehosteena voidaan käyttää tumman ruskeata ja tumman harmaata. Kattomuotona tulee olla loiva pulpettikatto. Kokonaisuudessaan rakennuksen tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus eteläpuolelle sijoittuvien kuusikerroksisten pistetalojen kanssa. Autopaikkoja tulee toteuttaa yksi 120 kerrosalaneliömetriä kohti. Autopaikat toteutetaan olemassa olevan kytkinasematilan päälle kansiratkaisuna. Kiinteistön liittyessä pysyvästi yhteiskäyttöautopalveluun, voidaan asemakaavan edellyttämistä pysäköintipaikoista vähentää viisi autopaikkaa yhtä yhteiskäyttöautopaikkaa kohti (enintään 30 % vaadituista autopaikoista). Sitoutuminen yhteiskäyttöautopalveluun osoitetaan kaupungin määrittelemien sopimusehtojen mukaisesti rakennuslupaa haettaessa vähintään 10 vuoden ajaksi. Sopimuksilta edellytettävä sisältö ja ehdot on saatavissa asemakaavoituksesta. Polkupyörien pysäköintipaikkoja tulee toteuttaa vähintään kaksi asuntoa kohti ja puolet paikoista on sijoitettava katettuun tilaan. Pysäköintikannen alle sijoittuu myös varastotiloja. Leikki- ja oleskelutilat sijoittuvat uudisrakennuksen itäpuolelle liikennemelulta suojattuun paikkaan Muut alueet Katualue Asemakaavamuutokseen kuuluu 24 m² Seppäläntien katualuetta. Katualueen osalta ei asemakaavan muutoksessa esitetä muutoksia. 5.3 Kaavaratkaisun perustelut Asemakaavamuutoksen kaavaratkaisu on voimassa olevan Jyväskylän oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen, osoittaen täydennysrakentamista yleiskaavan mukaiselle ensisijaiselle täydennysrakentamisen kohdentamisvyöhykkeelle. Kaavaratkaisu vastaa kaavalle asetettuihin tavoitteisiin. Kaavaratkaisun mukainen rakentaminen muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden alueen eteläpuolella olevien kuusikerroksisten asuinkerrostalojen kanssa niin rakennuksen muodon kuin ulkoarkkitehtuurin suhteen. 5.4 Vaikutusten arviointi Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavamuutoksen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen eivät ole merkittäviä. Asemakaavan muutos mahdollistaa täydennysrakentamista, mutta rakentamisen määrän sekä alueen pienen pinta-alan vuoksi vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat vähäiset. Täydennysrakentaminen jatkaa myös lähiympäristön rakentamisen mittakaavaa ja laatua. Kokonaisuudessaan täydennysrakentaminen hyvien liikenneyhteyksien, rakennetun infrastruktuurin ja palveluiden äärelle on yhdyskuntarakenteen kannalta edullista ja kannatettavaa.

16 15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (16) Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Asemakaavamuutoksen vaikutukset kaupunkikuvaan ovat kohtalaiset. Asemakaavan muutos mahdollistaa kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen. Alue on kaupunkikuvallisesti kohtalaisen näkyvällä paikalla ja uusi rakentaminen on sopeutettu lähiympäristön kaupunkikuvaan rakennuksen sijoittelun, muodon, kattomuodon ja julkisivuarkkitehtuurin osalta. Uudisrakennus muodostaa kaupunkikuvallisen jatkumon ja yhtenäisen kokonaisuuden kaava-alueen eteläpuolella sijaitsevien kolmen kuusikerroksisen asuinkerrostalon kanssa. Kaksi kerrosta korkeampi uudisrakennus muodostaa Seppäläntien varteen sijoittuvien neljän kerrostalon muodostaman kokonaisuuden päätepisteen keskusta-alueen suunnasta aluetta tarkasteltaessa. Vaikutukset ilmastoon Asemakaavan muutos tukee Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteita. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen täydennysrakentaminen mahdollistaa rakennetun palveluverkon hyödyntämisen, resurssiviisauden ja sijaintinsa puolesta myös autoriippumattomuuden. Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset ovat vähäiset. Täydennysrakentamisen määrä on kohtalaista eikä sillä ole merkittävää vaikutusta alueen liikennesuoritteiden määrään, liikenteen sujuvuuteen tai liikenneturvallisuuteen. Laskennallisesti täydennysrakentaminen (2500 kem²) aiheuttaa noin 61 henkilöautolla suoritettua matkaa vuorokaudessa. Aamun ruuhkatunneille (7 9) sijoittuu noin 25 prosenttia alueelta lähtevästä liikenteestä eli 15 autoa. Illan ruuhkatunneille (15 17 sijoittuu niin ikään noin 25 prosenttia alueelle saapuvasta liikenteestä eli 15 autoa. Seppäläntie on kunnostettu neljäkaistaiseksi kaduksi kiinteällä keskisaarekkeella. Tästä johtuen liittyminen tontille ja tontilta tapahtuu rajoitetusti ylittämättä kadun keskilinjaa. Liittymäjärjestely parantaa kokonaisuutena laajemmin tarkasteltuna liikenteen sujuvuutta, mutta samalla myös hankaloittaa kaavamuutosalueen asukkaiden päivittäistä liikkumista. Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Asemakaavan toteuttaminen mahdollistaa alueelle yhden uuden asuinkerrostalon toteuttamisen, millä ei ole juurikaan vaikutusta alueen sosiaaliseen rakenteeseen. Asemakaavan muutos on linjassa lähiympäristön muun rakentamisen ja käyttötarkoitusten kanssa. Asemakaavamääräyksellä on rajoitettu pienten asuntojen, yksiöiden, enimmäismäärä 30 prosenttiin koko asuntojakaumasta. Rajoituksella pyritään mahdollistamaan monipuolisen asuntojakauman syntyminen ja siten sosiaaliselta rakenteeltaan tasapainoisen kokonaisuuden syntyminen. Asemakaavamuutoksen mahdollistaman rakentamisen toteuttaminen aiheuttaa alueelle rakentamisaikaisia häiriötekijöitä, mikä saattaa vaikuttaa hetkellisesti sosiaalisen tasapainon kärjistymiseen, mutta tilanne tasaantuu rakentamistoimenpiteiden valmistuttua. Myös alueelle toteutettava täydennysrakentaminen saattaa aiheuttaa tiiviissä kaupunkirakenteessa vastustusta muun muassa näkymien muuttumisen vuoksi. Täydennysrakentaminen ja olemassa olevien olosuhteiden muuttuminen on kuitenkin normaalia kaupungin kehittymisestä johtuvaa. Asemakaavan muutoksella ei ole kokonaisuuden kannalta merkittäviä vaikutuksia. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Rakentaminen toteutuu rakennetun infrastruktuurin ja palveluverkon äärelle, jolloin yhteiskunnan rahoittaman uuden rakentamisen tarve on vähäistä. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta viher- tai virkistysalueisiin tai luonnonympäristöön.

17 15:099 / SEPPÄLÄNTIE 8 / ASEMAKAAVASELOSTUS (17) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueelle on laadittu havainnekuva-aineistoa, mikä ohjaa asemakaavan toteutusta. Havainnekuvilla on esitetty tulkinta asemakaavamääräyksistä koskien rakennuksen massoittelun ja julkisivuarkkitehtuurin periaatteita. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavamuutoksen toteuttaminen voi alkaa kaavan tultua voimaan. Toteutuksen tarkasta ajankohdasta ei ole tietoa kaavan laadinnan aikana. Asemakaavamuutoksen mahdollistaman rakentamisen laajuus huomioon ottaen, hanke toteutetaan kerralla. Asemakaavamuutoksen toteuttaminen ei edellytä erityisiä muutostöitä kunnallistekniikkaan tai uuden kunnallistekniikan rakentamista. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan sekä muiden asiassa oleellisten viranomaisten kanssa. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota: kaupunkikuvan ja rakennusten arkkitehtuurin korkealaatuisuuteen monipuolisen asuntojakauman muodostumiseen hulevesien hallintaan tonttien piha-alueiden suunnittelun ja toteutuksen korkealaatuisuuteen. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava asemakaavoituksen edustajien kanssa.

18 LIITE (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SEPPÄLÄNTIE 8 Kaavatunnus 15:099 varteen on osoitettu pyöräilyn aluereitti ja Kangasvuorentie on osoitettu keskeiseksi joukkoliikennekäytäväksi. - Asemakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET) sekä Seppäläntien katualuetta. Alueella sallitaan kiinteistön toiminnan kannalta välttämättömät asunnot. Rakennusoikeutta on osoitettu 800 kerrosalaneliömetriä ja kerrosluvuksi II. Autopaikkoja tulee toteuttaa 1 ap/150 kerrosalaneliömetriä. 1. Kaava-alue ja sijainti Asemakaavan muutos koskee 15. kaupunginosan korttelin 18 tonttia 5 sekä katualuetta. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seppälässä noin kolmen kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavan laatiminen on aloitettu alueen maanomistajan hakemuksesta. Hakija esittää asemakaavaa muutettavan siten, että se mahdollistaisi kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen tontille. Tontilla on tarkoitus säilyttää osittain vanha rakennus Elisan toimintojen käytössä. Perusteluiksi hakija esittää alueen soveltuvan erinomaisesti kaupungin täydennysrakentamisen strategiaan ja alueen lähiympäristön ollessa muutoinkin asuinaluetta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa laadukasta asumispainotteista täydennysrakentamista Seppälän aluekeskukseen hyvien liikenneyhteyksien ja palveluverkon äärelle. Täydennysrakentaminen on sovitettava yhteen muun rakennetun ympäristön kanssa. Asemakaavamuutoksen yhteydessä laaditaan maankäyttösopimus. 3. Suunnittelun lähtökohdat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on seudullisesti merkittävää tiivistettävää taajamaa sekä kulttuuriympäristön vetovoima-aluetta. - Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt oikeusvaikutteisena, tullut voimaan ) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa sekä ensisijaista täydennysrakentamisen kohdentamisvyöhykettä. Seppäläntien Ote ajantasa-asemakaavasta (suunnittelualue rajattu mustalla katkoviivalla) Aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset: - Alueelle on laadittu kaavamuutoksen hakijan toimeksiannosta alustavia luonnoksia täydennysrakentamisen vaihtoehdoista. Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualueella sijaitsee 1967 valmistunut kaksikerroksinen rinteeseen sijoittuva rakennus. Rakennuksen ensimmäinen rinteeseen sijoittuva kerros on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa tilaa ja toinen kerros on asuintilaa. Asuinhuoneistoja rakennuksessa on kolme. Rakennus on harjakattoinen ja julkisivuiltaan valkoiseksi maalattua tiiltä, tummaa puuverhousta sekä vaalean harmaaksi maalattua betonia. Kulkuyhteys tontille on Seppäläntieltä ja sorapintainen pysäköintialue sijoittuu rakennuksen eteläpäätyyn. Seppäläntien varressa tontilla kasvaa varttuneita mäntyjä. Suunnittelualue nousee kohtalaisen jyrkästi Seppäläntieltä kohti virkistysaluetta, korkeuseroa tontille kertyy noin viisi metriä. Kaava-alueen pinta-ala on 1976 m² ja se sijoittuu kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti keskeiselle paikalle Seppälässä Seppäläntien varteen.

19 15:099 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) Seppäläntien uudistaminen nelikaistaiseksi väyläksi on valmistunut alkuvuodesta Suunnittelualue sijoittuu toteutetun yhdyskuntarakenteen (kadut, vesihuoltoverkosto, energiaverkosto jne.) äärelle. Suunnittelualue tukeutuu Seppälän alueen palveluihin. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. 4. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: - Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat - Kaavamuutoksen hakija - Viranomaiset: - Keski-Suomen ELY-keskus - Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö - Jyväskylän Energia Oy / Vesi - JE-Siirto Oy - Liikenne ja viheralueet - Rakentaminen ja ympäristö - Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö - muut: - Huhtasuon asukasyhdistys ry 5. Kaavan vaikutusten arviointi ja laadittavat lisäselvitykset Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä paneudutaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset liikenteeseen - sosiaaliset vaikutukset Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin. Arviointia tehdään yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 6. Viranomaisneuvottelu Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Kaavaprosessin kulku ja osallistuminen Osalliset voivat ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot. Aikataulu on alustava ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Aloitusvaihe (syksy 2018) Aloitusvaiheessa kootaan lähtötietoja, asetetaan kaavan tavoitteet ja laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallistuminen: Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2018) Valmisteluvaiheessa suunnitellaan asemakaavaluonnos. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (syksy 2018) Kaavaluonnos käsitellään kaupunkirakennelautakunnassa. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (syksy 2018 kevät 2019) Kaavaluonnoksesta saatu palaute otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Kaupunkirakennelautakunta asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Kunnan perusteltu kannanotto toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Kannanotto toimitetaan kaupunkirakennelautakunnan hyväksymisvaiheen käsittelyn jälkeen ennen asemakaavan etenemistä kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Hyväksymisvaihe (kevät syksy 2019) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen kaupunginhallituksen esityksestä. Jos kaavasta on jätetty muistutuksia tai kaavaehdotusta on muutettu, käsitellään kaava myös kaupunkirakennelautakunnassa. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin internetsivuilla. Päätöksestä voi

20 15:099 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (3) valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaupungin www-sivuilla. 8. Yhteystiedot Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Kivääritehtaankatu 6, 3. kerros (ovi F) Puh. (014) mauri.hahkioniemi@jkl.fi internet Viistokuva suunnittelualueesta etelän suunnasta

21 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS, PIENENNÖS SEPPÄLÄNTIE 8., 15:

22 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen kor elialue. Katu. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kor elin, kor elinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ton n raja. Kaupunginosan numero. Kor elin numero. Ton n numero. Kadun nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoi aa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusala. Rakennusala, jolle saa toteu aa pysäköin kannen. Pysäköin kan a ei saa ka aa. Maanalainen la, jonne saa sijoi aa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia loja sekä asumista palvelevia varasto loja ja auton säilytys loja. Merkintä osoi aa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, e ä melutaso sisällä ali aa val oneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot. Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi vara u alueen osa. Istute ava alueen osa. Ohjeellinen istute ava alueen osa. Istute ava puurivi. Puiden ei tarvitse sijaita tasavälisin etäisyyksin tai suorassa rivissä. Puiden tulee kuitenkin muodostaa selkeä, yhtenäinen ja suunniteltu kokonaisuus. Puita tulee olla yhteensä vähintään viisi (5). Istute avien puiden tulee olla taimikooltaan suuria (rungonympärysmi a metrin korkeudelta vähintään 10 cm). Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvolii ymää. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakenne ava vähintään seuraavas : - 1 ap/120 asuinkerrosalaneliömetriä koh. Pääosa ton n autopaikoista sijoitetaan pysäköin kannelle (pk). Jos kiinteistö lii yy pysyväs yhteiskäy öautopalveluun, voidaan asemakaavan pysäköin normin velvoi amasta autopaikkamäärästä vähentää korkeintaan viisi (5) autopaikkaa yhtä yhteiskäy öautopaikkaa koh. Yhteiskäy öautoille varatuilla pysäköin paikoilla saa vähentää enintään 30 prosen a asemakaavan edelly ämistä autopaikoista, kuitenkin aina vähintään viisi (5) autopaikkaa. Sitoutuminen yhteiskäy öautopalveluun osoitetaan sopimuksin kaupungin määri elemien sopimusehtojen mukaises rakennuslupaa hae aessa vähintään 10 vuoden ajaksi. Yhteiskäy öautopaikoilla tulee olla sähköautojen latauspisteet. Polkupyörien pysäköin paikkoja on toteute ava vähintään kaksi (2) paikkaa asuntoa koh, joista vähintään puolet on sijoite ava kate uun laan. Seppälän elle on toteute u kiinteä keskisaareke, joten käänny äessä ton lle tai ton lta ei saa yli ää kadun keskilinjaa. RAKENTAMISTAPA Rakennusten ja rakennelmien tulee olla arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan korkelaatuisia sekä väreiltään ja mi asuhteiltaan rakenne uun ympäristöön sopivia. Rakennusten julkisivujen tulee olla pääosin rapa ua kiviainesta. Julkisivumateriaalia tulee käy ää selkeänä ja yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen. Näkyviä elemen saumoja ei sallita. Julkisivujen tulee olla väriltään valkoisia. Julkisivuissa voidaan käy ää tehostevärinä tumman ruskeata ja ensimmäisen kerroksen osalta tumman harmaata. Rakennuksen ensimmäinen kerros (maantasokerros) voidaan toteu aa myös elementeistä, maala una betonipintana. Rakennuksen tulee muodostaa arkkitehtuuriltaan yhtenäinen kokonaisuus ton lla sijaitsevien kuusikerroksisten pistetalojen kanssa. Parvekkeet tulee lasi aa. Parvekkeet saa ulo ua rakennusalan ulkopuolelle. Rakennuksen koillis- ja kaakkoisnurkkaan tulee toteu aa julkisivupinnasta sisäänvedetyt parvekkeet. Rakennusten ka omuotona tulee olla loiva pulpe ka o. Katon tulee olla väriltään tumman harmaa. Rakennuksen ka omuodon (noususuunnan ja ka okulman) tulee olla yhteneväinen ton lla sijaitsevien kuusikerroksisten pistetalojen kanssa. Ilmanvaihtokonehuoneet ja muut tekniset rakenteet ja lai eet tulee sijoi aa vesikaton alapuolelle. Jos lai eiden toiminta edelly ää väl ämä ömiä näkyviä osia katolla, on näkyvät osat sovite ava rakennuksen ulkoarkkitehtuuriin. Maanalaisen lan näkyvät julkisivut tulee toteu aa yhteensopiviksi asuinkerrostalon kanssa. Julkisivujen tulee olla väriltään valkoisia. Pysäköin kannen suojakaiteet tulee toteu aa umpinaisena ja yhtenäisenä muun julkisivun kanssa. Umpinaista suojakaide a voidaan rytmi ää metallisilla pinnakaiteiseilla osuuksilla.

23 Asemakaavasta on laadi u havainnekuva-aineistoa (kaavaselostuksen liite 4), jossa on esite y tulkinta asemakaavamääräyksistä koskien rakennusten massoi elun ja julkisivuarkkitehtuurin periaa eita. Havainnekuvat ohjaavat asemakaavan toteu amista. PIHA-ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Leikki- ja oleskelualueita tulee varata vähintään 10 neliömetriä 100 asuinkerrosalaneliömetriä koh. Ton n leikki- ja oleskelualueet tulee sijoi aa tai suojata liikenteen melulta siten, e ä melutaso ei ylitä em. alueilla val oneuvoston ase amia ohjearvoja. Piha-alueilla jalankululle varatut kulkurei t tulee kivetä betoni- tai luonnonkivellä. Piha-alueen toimintoja voidaan rajata pensasistutuksin. Puisia aitarakenteita ei sallita. AK-kor elialueella syntyvät ja maaperään imeytymä ömät hulevedet tulee johtaa kor elialueen pohjoispuoleiselle VL-alueelle. Hulevesien purkuputken maksimikoko on 160 mm. YLEISMÄÄRÄYKSET Rakennuksen asuntojakaumasta yksiöiden osuus saa olla enintään 30 prosen a. ma-1 -merkinnällä osoitetulle rakennusalalle saa toteu aa kaavamerkinnän sallimia loja kerrosluvun ja rakennusoikeuden estämä ä. Mikäli lat muodostavat kerroksen ja pääkäy ötarkoituksen mukaista laa, voidaan lat toteu aa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien lojen viemäröin tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Tämän asemakaavan alueella on aiemmin hyväksy y sitova ton jako.

24 LIITE 3. SEPPÄLÄNTIE 8. Asemakaavamuutoksen havainnekuvia / Arkkitehtuuritoimisto Pelonen & Sinisalo Näkymäkuva Seppäläntieltä etelän suuntaan Tontinkäyttösuunnitelma

25 Katujulkisivu Seppäläntien suuntaan Katujulkisivu Seppäläntien suuntaan Näkymäkuva Seppäläntieltä pohjoisen suuntaan

26 läntie Seppä Ilmakuva kaakon suuntaan Ilmakuva koillisen suuntaan Se pp älä nti e