Taustaa. Opinnäytetyön materiaali kesältä 2017 Mustialan opetusmaatilalta Materiaalit on myös viety internettiin. Hämeen ammattikorkeakoulu

Samankaltaiset tiedostot
PIENOISHELIKOPTERIN HYÖDYNTÄMINEN MAATALOUDESSA

Drone pilottikoulu

Säilörehunurmen sadon määrän kaukokartoitus

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Lämpökamerakuvaus Terrafame Oy:n Sotkamon kaivosalueella

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Säilörehun tuotantokustannus

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

UAV-kopteri Jyväskylän kaupunkiympäristössä. Juha Kantanen Jyväskylän kaupunki

Kerääjäkasveista biokaasua

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Laitetekniset vaatimukset ammattimaiselle dronetoiminnalle. Sakari Mäenpää

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Kerääjäkasvikokemuksia

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

INSPIRE Tietotuoteseminaari

Dronit metsätiedon keruussa Uuden teknologian mahdollisuudet puunhankinnassa seminaari

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö toimitustuotannon kartoitustyössä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Säilörehunurmet kg ka

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Kasvinviljelytila Lahdessa

Satelliittikuvien jakelu ja prosessointi -osahanke Markus Törmä, Suomen ympäristökeskus SYKE, Mikko Strahlendorff & Mikko

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

RaHa-hankeen kokemuksia

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Satovahinkovakuutus Teppo Raininko

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Puna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kaukokartoitusmenetelmien hyödyntämis- mahdollisuuksista maaainesten oton valvonnassa ja seurannassa

Kokemuksia kauko-ohjattavien pienoiskopterien käytöstä turvetuotannossa. Hanne Mäenpää/Tarja Väyrynen

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Missä mennään viljamarkkinoilla

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Laserkeilaus ja rakennettu ympäristö, Teemu Salonen Apulaiskaupungingeodeetti Porin kaupunki

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Lajittelumenetelmät ilmakehän kaukokartoituksen laadun tarkkailussa (valmiin työn esittely)

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA

Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista

Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa

Täsmäviljellä voi monella tavalla

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Kasvintuotanto kannattaa

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976

Phantom / H3-3D Gimbal Kalibrointiohjeet. Aloitus:

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Kuminan kasvinsuojelu

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Lisälannoitus kasvukaudella

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

ph-pikatestin käyttöohje

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

SOPIVA SOPIVA. nurmiseokset. Jokainen tila on erilainen

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Transkriptio:

TEEMU REKOLA

Taustaa - Viittä vaille valmis Agrologi - Omistanut pienoishelikopterin lähes 3 vuotta - Opinnäytetyön aihe : Pienoishelikopterin hyödyntäminen maataloudessa Tilaaja Ravinne- ja energiatehokas maatila-hanke Hämeen ammattikorkeakoulu Opinnäytetyön materiaali kesältä 2017 Mustialan opetusmaatilalta Materiaalit on myös viety internettiin

Pienoishelikoptereita on monenlaisia RedBird Nano Cam Hinta: n. 20 Lentoonlähtöpaino: 190 g Laatu: Lelu DJI Phantom 3 SE Hinta: n. 600 Lentoonlähtöpaino 2,5 kg Laatu: Harraste ja ammattikäyttö Videodrone X8L Hinta: Tuhansia euroja Lentoonlähtöpaino: 6,4 kg Laatu: Ammattikäyttö Kuva Redbird Kuva DJI Kuva VideoDrone 19.4.2018 TEEMU REKOLA

Pienoishelikopteri Kopteri DJI phantom 3 Advance Lentoaika n. 20 minuuttia, latausaika 40 min Kamera varustettu vakaajalla, kamera vastaa perinteistä pokkaria Maksimi lentokorkeus 150 m (Trafin määräys) Maksimi lentoetäisyys Lähetin toimii useiden kilometrien päähän Trafi määräyksen mukaisesti kopteri pitää olla nähtävissä koko ajan Kuva: DJI 19.4.2018 TEEMU REKOLA

19.4.2018 TEEMU REKOLA

19.4.2018 TEEMU REKOLA

Tavallinen ilmakuva 6.6. 2017 Hernepelto 19.4.2018 TEEMU REKOLA

Ortoilmakuva - Ortoilma kuva on koostettu useista valokuvista - Ortoilmakuvassa kuvan jokainen kohta on suoraan ylhäältä päin, maaston aiheuttamat vääristymät on poistettu - Ortoilmakuvasta voidaan tehdä esimerkiksi pinta-alamittauksia. - Satelliitti- ja lentokonekuvat ovat esimerkiksi Paikkatietoikkunassa ortokuvia

Kuinka saan pienoishelikopterilla ortoilmakuvan? -Erillinen sovellus, itse olen käyttänyt Dronedeploy-nimistä palvelua. -Haluttu kartoitettava alue valitaan helposti satelliittikuvien päälle. -Määritetään lentoparametrit, kuten lentokorkeus - Vaikuttaa saatavaan tarkkuuteen. Mitä matalampaa lentää, sen tarkempi kuva, mutta sen hitaammin lentotapahtuu. - Eikä alle 2 sentin pikselikoosta ole pellolla juuri etua -Kuvia noin 30 kpl / ha jotka ladataan palveluun lennon jälkeen -Prosessoitu kartta 3-5 tunnin kuluttua

Korkeuskäyrästö Siilosta ohjelmisto mittasi 419 m 3 Itse mitaten mittanauhalla 450 m 3 Ero noin 7%

VARI-indeksi - Käytössä vain ihmissilmin nähtävät aallonpituudet -Indeksi määrittelee vain sen, kuinka vihreä pikseli on! -Erot kasvustossa pienempiä, kun käytössä ei ole lähiinfrapunaa! -Ei pidä sekoittaa VARI-indeksiä ja NDVI-indeksiä ja niistä saatavia tuloksia, vaikka ulkoisesti tulos näyttäisi samalta! Visible Atmospherically Resistant Index(VARI) = Kuva: Agribotix.com Vihreä Punainen Vihreä + punainen + sininen Normalisoitu kasvillisuus indeksi(ndvi) = Lähi_ infrapuna(nir) Näkyvävalo(VIS) Lähi _ infrapuna(nir) + Näkyvävalo(VIS) Kaavojen lähde: precisionmapper.com

VARI-indeksi Vahvistaa siis vain sitä, mitä me ihmissilmin nähtäisiin. Värien asteikot vaihtelevat eri lentojen välillä Kuvien välillä värien harmonisointi vaikeata Lautasmuokattu pelto 18.4 Sama pelto 26.6 Ohra korrenkasvuvaiheen alussa Asteikko lähtee nyt siitä mihin keväällä loppui 19.4.2018 TEEMU REKOLA

1 Museo Kasvuaste 13-15, 3-5 kasvulehteä avautuneena Luoteiskulman vaaleavihreä alue oli jauhosavikkaa 19.4.2018 TEEMU REKOLA 6.6.2017

1 Museo Kasvuaste 31, pääverson pituuskasvu on alkanut Kylvön jäljet näkyvät ilmasta 19.4.2018 TEEMU REKOLA 21.6.2017

1 Museo Puinnin jälkeen kuvasta voidaan arvioida rikkakasvien torjuntatarvetta Kuvasta selviää hyvin, mitä vaihteleva auringonpaiste aiheuttaa 19.4.2018 TEEMU REKOLA 18.10.2017

1 Museo 7.6.2017 Sentinel satelliiitti ottaa noin 4 päivän välein kuvat suomessa, tarkkuus noin 5m x 5m Oikealla Sentinel satelliitin kartta 7.6, ohessa kopterilla otettu indeksi kuva, 6.6 NDVI kuvassa laskutoimituksen tulos on 0-1, ja arvon ollessa 1 kertoo se maassa olevan lehtivirheää runsaasti. Lähde: Sentinel playground 19.4.2018 TEEMU REKOLA

Sentinel satelliitin NDVI kuva 15.5 Ruis Yli-Mäkelän tilalla 25.5 Ruis korrenkasvun alussa Puinti syyskuussa Lähde: Antti Mäkelä 19.4.2018 TEEMU REKOLA

Säilörehunurmen sadon arviointi Näyte Pinta-ala ha Korkeus tuorepaino kg/ha KA % kg ka/ha Raakavalkuainen Vihreä 3,3 39 11600 14 % 1612,4 219 5321 kg ka/alue Keltainen 4,4 39 12800 16 % 2099,2 195 9236 kg ka/alue Punainen 3,3 33 9120 17 % 1550,4 187 5116 kg ka/alue 19674 kg ka/lohko Satoa korjuussa 19.9.2017 8478 20 % 1653 168 1772 kg ka/ha Lohko 4 Mönkkö Lento 13.9 Kasvustomääritys 14.9 Korjuu 19.9 19.4.2018 TEEMU REKOLA

Lainsäädäntö ja määräykset - Pienoishelikopteria käytetään osana kaupallista tai siihen rinnastettavaa toimintaa on kopteri- - Rekisteröitä Trafin tietokantaan. - Tiedoissa tiedot kopterin omistajasta, mallista ja käyttötarkoituksesta. - Hinta 20 /v - Vastuuvakuuttaa kolmannen osapuolen vahinkojen varalta miljoonaan euroon asti. - Hinta IF vakuutusyhtiöllä 250 /v - Lennettäessä tiheästi asutetulla alueella, tai suurten väkijoukkojen lähellä tehtävä turvallisuussuunnitelma, suunnitelmaa säilytettävä 3 kk lennon jälkeen

Yhteenvetoa Kuvat eivät yleensä anna vastauksia Ainoastaan uusia kysymyksiä miksi kasvusto näyttää siltä kuin se näyttää? Isojenkin pinta-alojen tarkastaminen kuitenkin kohtuullisen nopeaa Tarkemmat tarkastukset lohkolla voidaan tehdä kartan perusteella Luotettavuus suuntaa antava Omasta mielestäni RGB kameralla otetut kuvat eivät ole riittäviä esim. lannoitteenlevittimen ohjaamiseen Nurmilohko 28.5, lohkon pinta-ala 16 ha 19.4.2018 TEEMU REKOLA

Kiitos 19.4.2018 TEEMU REKOLA