Työelämäkumppanuus ja osaamisen laadun varmistus 1.12.2018 Veli-Matti Lamppu toimitusjohtaja AMKE ry
AMKEn omat verkostot Koulutuksen johtamisen verkosto (KOJO) Henkilöstöjohtamisen ja kehittämisen verkosto (HRMD) Koulutuksen digitalisaation verkosto (DIGI) Työelämäkumppanuuksien verkosto Kasvupalveluverkosto Kansainvälisen toiminnan työryhmä Asianhallintaverkosto Kiinteistö- ja tilapalveluverkosto Ravitsemispalveluverkosto TURVIS-verkosto
Toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa reformi on pysyvää
Mitä reformi tuo? Vahvempaa osaamisperusteisuutta Tasavertaisia oppimisympäristöjä Henkilökohtaisia oppimispolkuja Tulosperustaisuuden
Reformin haasteita -vain tiedolla ja tositarinoilla tietoa vs. juoru Sirpale vs. kokonaisuus syy-seuraus halu muuttaa vs. halu muuttua johtaminen hallintoa lisää? asioiden ennustettavuus (rahoitus) heti vs. rauhassa uudet järjestelmät vaalit ja politiikka julkisuus
Liikkeellä on isoja murrosvoimia -ammatillisen koulutuksen uudistaminen välttämätöntä Osaamisjärjestelmän muutoksen tarve Kasvava työvoimapula Suuri joukko tutkinnottomia Elinikäisen oppimisen kasvava tarve Median ja viestinnän murros Työelämän ja yrittäjyyden murros
Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin (2000-16) 24 047 22 640 33 775 23 444 15 399 Nettolisäys: 77 090 1 9 h 10 19 h 20 49 h 50 99 h 100 249 h 250 499 h 500 999 h > 1000 h -113-2 037 Pienet yritykset, alle 50 h: +80 462 Keskisuuret yritykset 50 249 h: +38 843 Suuryritykset 250 h: -42 215 PK-yritykset: +119 305 Suuryritykset: -42 215 Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa-, metsä- ja metsätalous. -40 065 8
Osaavan työvoiman puute rajoittaa kasvua Yli puolet pk-yrityksistä ilmoittaa osaavan työvoiman puutteen rajoittavan kasvua Joka kahdeksas yritys ilmoittaa, että osaavan työvoiman saatavuus on kasvun merkittävin este Lähde: Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri 1/2018.
Mitä heikompi koulutus, sitä alhaisempi työllisyys
Digitalisaatio Digitaalisten teknologioiden soveltamista taloudessa, liiketoiminnassa ja yhteiskunnassa. Kiihtyvällä tahdilla etenevä sosioekonominen transformaatio, joka muuttaa yritysten ja yksilöiden toimintaa. Uusi teollinen vallankumous Toinen koneiden aikakausi Tietoyhteiskunta Postmoderni
Miksi ammatillisen koulutuksen jatkuva uudistaminen on välttämätöntä? Näkökulmia on monia, esim. * nopea osaamistarpeiden muutos * disruptio * työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto * jatkuva toiminnan kehittäminen * yrittäjyyden ja työn muutos Uudistaminen on perusteltava!
Nyt talous kasvaa toista vuotta peräkkäin, onko aika resursoida ja investoida ammatilliseen koulutukseen? Tuoko v. 2019 hallitusohjelma muutoksen rahoitukseen? Indeksikorotuksia luvassa aikaisintaan v. 2020.
Puolet ammatillisen koulutuksen opiskelijoista aikuisia Opiskelijoista kaksi kolmasosaa yli 20-vuotiaita Opiskelijoista alle 20-vuotiaita - 44 % v. 2010-37 % v. 2016 - n. 100 000 alle 20-vuotiasta kuten lukioissakin
Mitä meidän pitää yhdessä tehdä? 1. Murrosvoimien ymmärtäminen ja hyödyntäminen. 2. Rohkeus uudistaa ja avata opetusta. 3. Rohkeus avata yritysten ovet opiskelijoille. 4. Määrätietoinen yhteistyö oppilaitosten ja työelämän kesken. 5. Yhteinen kampanjointi yritysten ja muun työelämän ja opiskelijoiden parissa.
Osaamisen näyttöjen työelämäarviointi Tutkintojen ja niiden osien työelämänäyttöjen määrä kasvaa rajusti Yritysedustajien (yrittäjä ja työntekijät) saaminen mukaan arviointiin Joustava perehdytys arvioinnin laadunvarmistus Arvioija pankki Kompensaatio (win-win) www.yes-verkosto.fi 18
Miten huolehditaan työpaikkojen perehdyttämisestä ja kouluttamisesta työpaikkaohjaukseen ja arviointiin? Miten Palautetta ja kysymyksiä yrityksistä yhteistyö hoidetaan esim. näissä kysymyksissä? Miten osaamisen arviointi käytännössä tehdään? Miten saadaan mukaan mahdollisimman laaja joukko työnantajia? Millä tavoilla oppilaitos osallistuu työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaukseen ja tukemiseen? Mistä yritys/yrittäjä saa tietoa? Mitä tukea ja palveluja yritys saa oppilaitokselta yritystoiminnan ja osaamisen kehittämiseen?
Osaamistarpeet kasvavat nopeammin kuin resurssit Tarvitaan keskustelua, visio ja strategia resurssien käytöstä Osaamisstrategia Mistä lisää resursseja? mikä on yksilön vastuu mikä on työnantajien vastuu Tarvitaanko koulutustili? koulutuksen aikainen sosiaaliturva koulutuksen kustannukset
Hallinnollista taakkaa on liikaa Hallituksen keskeinen tavoite on byrokratian purkaminen!.mutta ammatillisen koulutuksen uudistaminen on ainakin tässä vaiheessa lisännyt koulutuksenjärjesträjien hallinnollista taakka. Esim. Opiskelijahallintojärjestelmät eivät taivu uuteen tilnteeseen Opiskelijatietopalvelu Koski käyttöönotto kangertelee Sähköinen ehoks ei vielä toimi tyydyttävällä tavalla Kaikkien em. tavoitteena on joustavoittaa toimintaa tlisi saada mahdollisimman nopeasti toimimaan.
Reformin täytäntöönpanon tuki takkuilee Täytäntöönpanon tueksi on varattu 60 miljoonaa. Näyttää kuitenkin siltä, että tämä rahoitus pirstaloituu liian pieniksi, osittain päällekkäiseksi hankkeiksi hankkeita ja hankebyrokratiaa syntyy liikaa. Uuden rahoitusjärjestelmän siirtymäaika kohtelee eri toimijoita eri tavoin. Esim. ammatti- ja erikoisammattitutkintojen rahoituskertoimien kannustavuus/ohjaavuus on vielä epäselvää. Tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen siirto OKM:lle ja tämän rahoituksen jako koettiin joissain oppilaitoksissa epäreiluksi.
Mikä on mahdollisten maakuntien asema tulevaisuuden ammatillisessa koulutuksessa? Ammatillisen koulutuksen maakuntamalli vs. monimainen tuottaja- ja toimijajoukko Kuntien rooli osaamispalveluiden tuottamisessa Maakunta - tilaaja vai tuottaja?
Ammatillinen koulutus toimii kilpaillussa ympäristössä Kasvupalvelut mahdollisesti maakunnille koulutuksen voimakas kilpailuttaminen kokonaisvaltaiset osaamispalvelut tarvitaan selkeät, läpinäkyvät ja laadulliset kriteerit (ml. vaikuttavuusarviointo Osaamis- ja koulutuspalveluiden yksityiset markkinat kasvavat
Vaalien vuosi 2019 Eduskuntavaalit 2019 tulevat olemaan koulutusvaalit Teemoina mm.: Oppivelvollisuus Rahoitus Toisen asteen maksuttomuus Tuleva hallitusohjelma määrittää ammatillista koulutusta 2020 -luvulle
Ammatillinen koulutus 2023 AMKE:n vaaliteemoja ja vaikuttamista hallitusohjelmaan Jatkuvalla uudistamisella eteenpäin resusurssit riittäviksi Kaikille tutkinto keinoina esim. perusopetuksesta osaavina ammatilliseen Kansallinen osaamisstrategia Ammatillinen koulutus työperäisen maahanmuuton tukena Digitalisaatio muuttaa työtä niin myös koulutusta
Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus Platon
OTSIKKO
AMKE ja ammatillinen koulutus
Ammattiosaaminen rakentaa tulevaisuutta Yksilö tarvitsee jatkuvasti jatkuvaa oppimista ja sen hyödyntämistä Yritysten keskeinen kilpailutekijä on osaaminen ja osaavat ihmiset Suomalainen yhteiskunta rakentuu korkealle osaamiselle
Maahanmuuttajat ja työperäinen maahanmuutto tarvitsemme heitä selvitäksemme
Työperäistä maahanmuuttoa voi edistää nopeilla, kohdistetuilla ja työelämälähtöisillä koulutuspalveluilla - nämä lisäävät työvoiman pysyvyyttä ja ennaltaehkäisevät maahanmuuttajuuteen liittyviä ennakkoluuloja
Nopeaa reagointia -välineet ovat jo olemassa Välineet ovat olemassa jo muuntokoulutukseen ja rekrytoinnin tukemiseen, tarvitaan henkilökohtaistamista. On kyettävä tarjoamaan nopeampia ja ketterämpiä keinoja päivittää ja uudistaa osaamista. Kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen. Tarpeiden tunnistaminen vaatii jalkatyötä. Vahva linkki heti kasvupalveluihin On varmistettava, että yritykset ja aikuiset löytävät palvelut uudelleenorganisoitumisen vaiheessa. Viestinnän merkitystä ei voi korostaa liikaa.
Uudet taidot Yrittäjyys, teknologia, vuorovaikutus, ongelmanratkaisu jne. Työvoiman uusintaminen Ammatillisesta perusosaamisesta mestariksi, elinikäisen oppimisen taidot, jatko-opinto valmiudet Yrittäjän osaaminen Ammatillisen- ja yrittäjyysosaamisen kehittäminen ja uusiutuminen Työelämää ja jatkuvaa oppimista tukeva osaaminen ammatillisen koulutuksen tehtävänä Yritysten ja työelämän uusiutumiskyky Toiminnan kehittäminen ja uusiutuminen
Työelämäkumppanuuksiin Toiminnan ytimessä: Työelämälle suunnattavien palveluiden konseptointi ja koordinointi Koulutussopimuksen ja oppisopimuksen toimintamallien kehittäminen Aikuisten kouluttaminen osana ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta TEM ja kasvupalvelukoulutusten kysymykset Maakunnallisten ennakointiin liittyvien mallien ideointi ja benchmarkkaus