Uudelleen organisointia

2017 V U O S I K E R T O M U S 1

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2017 Uudelleen organisointia KUNTAYHTYMÄN 50. toimintavuosi sujui teknisesti jo totutulla varmalla tavalla. Veden laatu oli moitteeton, vedentoimituksessa ei esiintynyt ongelmia ja talouskin oli odotetun mukainen. MERKILLEPANTAVINTA toiminnassa oli vesiasioiden uudelleen organisointi. Operatiivisen toiminnan yhdistäminen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän kanssa saatiin toteutettua vuoden kuluessa siten, että henkilökunta ja operatiiviset toiminnot siirtyivät Tuusulan seudun vesilaitokselle 1.1.2018 alkaen. Yhteinen toimitusjohtaja, joka toimii molempien perusorganisaatioiden toimitusjohtajana, aloitti työnsä keväällä 2017 entisten johtajien jäätyä vaiheittain eläkkeelle. VEDEN LAADUN varmistamiseksi on jo lainsäädäntöpuolella korostettu riskien hallintaa. Kuntayhtymässä toteutettiin vuoden 2016 aikana perusteellinen riskienhallintaprojekti WSP (Water Safety Plan), jonka tuloksena kirjattuja riskikohteita laitoksilla, johtoverkoissa, vesiasemilla ja erityisesti pohjavesialueilla on toimintavuoden aikana korjattu ja edelleen korjataan ja seurataan jatkuvana prosessina. VUONNA 2017 myyty kokonaisvesimäärä kasvoi 0,5 % edellisvuoteen nähden ja oli 9,17 milj m 3. KUNTAYHTYMÄN TALOUDESSA tuloslaskelman osalta pysyttiin lähellä talousarvion lukuja, kaikkiaan toimintakate oli hiukan alle arvion, 3,9 %. Tilikauden tulos jäi talousarvion tavoitteesta. Tilikauden tulos ennen varauksia ja veroja on - 92 435 euroa, mikä on noin 37 % suu-rempi kuin talousarviossa. Toimintatuotot olivat yhteensä 3,451 milj.euroa (muutos +1,7 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,123 milj. euroa (32,6 % tuotoista, muutos -0,5 % edellisvuodesta). INVESTOINTEIHIN kertomusvuonna käytettiin yhteensä 308 000 euroa. Suurimmat investoinnit olivat Diggarinkadun vesijohtomuutos Järvenpäässä sekä Talma-Söderkullan yhdysvesijohdon suunnittelu Sipooseen. KARI KORHONEN 2 3

VUODEN TAPAHTUMIA 2017 Etiopialaisia vieraita Jäniksenlinnassa TSV ja Kuves yhdistettiin Järvenpään Poikkitien saneeraustyömaa KUNTAYHTYMÄN 50. toimintavuoden kunniaksi järjestettiin 50-vuotisjuhlat, jotka pidettiin Järvenpään lukion tiloissa 20.10.2017. Tilaisuuteen kutsuttiin oman henkilökunnan lisäksi kuntayhtymän luottamushenkilöitä, lähialueiden vesilaitosten edustajia sekä muita yhteistyökumppaneita. Juhliin osallistui noin 120 henkeä. KUNTAYHTYMÄN tehtäväkenttään ei kertomusvuonna muutoksia tullut. Toimintaan vaikutti merkittävästi Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän uusorganisointi. Kaikki varsinaiset käytännön toimenpiteet uudelle organisaatiolle tehtiin viime vuoden aikana. Jäsenyhteisöjen tahtotilan mukaisesti kuntayhtymien operatiivinen toiminta yhdistettiin siten, että perusyksiköt jäivät omiksi taseyksiköikseen. Uusi organisaatio aloitti 1.1.2018 yhteisissä tiloissa Kirkkotie 49:ssä. TOIMINTOJEN uudelleen organisointiin ei kummassakaan kuntayhtymässä oltu talousarviossa varauduttu millään lailla. Suurimmat kustannukset organisoinnista aiheutuivat automaatiojärjestelmien siirroista ja muutoksista. Kokonaiskustannukset ovat noin 150 000 euroa, josta Kuvesin osuus on jonkin verran suurempi kuin TSV:n. KÄYTTÖHÄIRIÖIKSI laitoksella kirjataan kaikki sellaiset laitoksen omaan käyttöön ja hallintaan kuuluvat häiriötilanteet, joilla todetaan olevan vaikutusta tai selkeä vaikutusmahdollisuus vedenkäyttäjien saaman veden laatuun. Vuoden aikana kirjattiin yksi tällainen tapahtuma. Tuusulassa Kirkonkylän koulun kohdalla tehdyn vesijohtosaneerauksen yhteydessä saneerattiin Tuusulan veden viemärijohtoa urakoitsijan toimesta. Kulmatuen puuttuessa viemärivettä pääsi vuotamaan työmaakaivantoon, jolloin varmuustoimenpiteenä annettiin viikonlopun yli kestänyt keittokehotus viidelle taloudelle. Näytteiden mukaan talousvesi oli ollut koko ajan hyvä laatuista. JÄNIKSENLINNAN SANEERAUS, joka valmistui v. 2016 lisäsi laitoksen kapasiteettia oleellisesti. Samalla käytössä olleet Päijännetunnelin raakaveden imeytys muutetiin allasimeytyksistä kaivoimeytyksiin. Raakaveden imeytyksessä on kuitenkin ollut ongelmia saneerauksen valmistumisesta lähtien. Imeytyskaivojen kautta ei ole saatu imeytettyä niin paljon vettä, kuin on suunniteltu. Tämän johdosta käynnistettiin viime vuonna maaperätutkimus uuden imeytyskaivon paikan löytämiseksi. Uusi kaivonpaikka saatiinkin kartoitettua, mutta se sijaitsee yksityisessä omistuksessa olevalla alueella. Lisäksi ko. paikassa on voimassa oleva maa-ainesten ottolupa. Tutkimusta jatkettiin läheisellä alueella, joka on Tuusulan kunnan omistuksessa. Jatkotutkimus valmistuu keväällä 2018. Mikäli imeytyskoe osoittaa uuden paikan soveltuvan imeytykseen, tullaan siihen rakentamaan uusi imeytyskaivo ja tarvittavat syöttöjohdot v. 2018 aikana. Klooripumpun testaus Brobölessä Kaivon korotus Jäniksenlinnassa Kaivopumpun vaihto Rusutjärvellä Kriisiharjoitus Sipoossa 4 5

TSV 50 VUOTTA 2017 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän 50-vuotisjuhlia vietettiin lokakuun 20. Järvenpään lukiolla. Juhlapuheen piti dosentti Tapio Katko Tampereen teknisestä korkeakoulusta. Juontaja, nykyinen käyttöpäällikkö Tuomas Turunen esitti laatimansa 50-vuotisjuhlaesityksen. Tervetulopuheen piti nykyinen toimitusjohtaja Kari Korhonen. Päijännetunnelista saatavaan järviveteen perustuva tekopohjaveden valmistui alkoi Jäniksenlinnan vesilaitoksella kesäkuussa 1979. Kuvassa Teilinummen imeytysallas talviolosuhteissa. Erilaiset yhteiset henkilökunnan liikuntatapahtumat ovat kuuluneet vuosikymmeniä vesilaitoksen ohjelmaan. Hiihtoa, suunnistusta, salibandyä ja patikointia on ollut ohjelmassa. Kuvassa koko henkilökunta kirkkoveneessä vuonna 2014. 90-luvulla laitoksella kehitettiin ultraviolettisäteilytykseen perustuvaa veden desinfiointia. Tavoitteena oli, ja on edelleenkin, toimittaa hygieenisesti turvallista juomavettä luonnonmukaisella tavalla ilman teollisuuskemikaaleja. Kuvassa Rusutjärven laitoksen UV-laite. 90-luvun alusta kehitettiin vesilaitoksella kalkkikivisuodatukseen perustuvaa alkalointitekniikkaa. Ensimmäinen suomalainen täysmittakaavan laitos oli Vähänummen vesilaitos Järvenpäässä. Sittemmin tekniikka on levinnyt laajalle maahamme. Kuva vuodelta 2000 Rusutjärven kalkkikivisuodattimelta. HENKILÖKUNTA 2017 KERTOMUSVUODEN AIKANA VAKITUISESSA HENKILÖKUNNASSA TAPAHTUI RUNSAASTI MUUTOKSIA: Vuodesta 2007 alkaen tekopohjaveden imeytyksessä otettiin uusi askel, kun siirryttiin perinteisestä allasimeytyksestä ja uudempana innovaationa kehitetystä sadetusimeytyksestä kaivoimeytykseen Rusutjärven laitoksella. Kuvassa vuonna 2014 rakennettu imeytyskaivo Rusutjärvellä. Toimitusjohtaja Unto Tanttu jäi eläkkeelle. Käyttöpäällikkö Timo Ranta-Pere siirtyi yksityissektorille. Käyttömestari Tuomas Turunen siirtyi talon sisällä toisiin tehtäviin. Vesilaitoshoitaja Ossi Laaksonen siirtyi talon sisällä toisiin tehtäviin. Vesilaitoshoitaja Matti Reponen jäi eläkkeelle. Uutena vesilaitoshoitajana aloitti Harri IIvonen Syyskuun 27 päivä vuonna 2007 avattiin uusi vesijohtoyhteys Tuusulan seudun vesilaitoksen alueelta Pornaisten kuntaan. Kuvassa kutsuvierasjoukko venttiilin avajaistilaisuudessa Sipoon ja Pornaisten kunnanrajan tuntumaan rakennetulla venttiiliasemalla. Koululaisten laitoskäynnit ovat kuuluneet vesilaitoksen historiaan aina, ja laitos on pyrkinyt tällä tavalla edistämään nuorison vesitietoutta. Myös alan houkuttelevuus tulevaisuuden työpaikkana on ollut motiivina. Kuvassa Keravan Killan koulun 4B-luokka Rusutjärven laitoksella keväällä2015. VESILAITOKSEN HENKILÖKUNTA VUODEN 2017 LOPUSSA: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Käyttömestari Talous- ja toimistosihteeri Vesilaitoksen hoitajat Kari Korhonen Tuomas Turunen Ossi Laaksonen Sari Passila Eero Kittelä, sähkövastaava Harri Ilvonen Erkki Laaksonen Jarmo Nivalainen Visa Veijanen Unto Tantun läksiäiset Krapilla. Henkilökunta teki läksiäislahjaksi oman vesitornin. Kari Korhosella pysti, Tuomas Turunen juontaa, oikealla Unto Tanttu. 6 7

KUNTAYHTYMÄN HALLINTO 2017 YHTYMÄVALTUUSTO 2013 2017 TARKASTUSLAUTAKUNTA Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon kertomusvuoden alussa kuuluivat seuraavat henkilöt: Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano kertomusvuoden alussa oli seuraava: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Markku Jyske Risto Kotti kaupungista Ilkka Kujala Matti Auranen Leo Lauramaa Lasse Puttonen Marjatta Tehi Tiina Aalto Keravan Janne Jutila Kaleva Laitinen kaupungista Eeva Lahtinen Kirsi Kanerva-Poranen Marjatta Partanen Joel Juppi Juhani Tsokkinen Arja Rantanen YHTYMÄVALTUUSTON toimikausi oli alun perin 2013 2016, mutta sitä jatkettiin kevääseen 2017. Puheenjohtajana alkuvuodesta 2017 toimi Aslak Haarahiltunen, 1. varapuheenjohtajana Janne Jutila ja 2. varapuheenjohtajana Leo Lauramaa. varsinainen jäsen Heikki Muttonen Keravalta Veikko Seuna Tuusulasta Marjatta Tehi Järvenpäästä Mari Viita Sipoosta varajäsen Ulla Savenius Keravalta Juha Laine-Ylijoki Tuusulasta Tiina Aalto Järvenpäästä Jani Nieminen Sipoosta Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Mari Viita, varalla Marjatta Tehi. Uusi yhtymävaltuusto valitsi myös uuden tarkastuslautakunnan, jonka kokoonpano oli seuraava: TARKASTUSLAUTAKUNNAN puheenjohtajana toimi Aleksi Välikangas, varalla Teija Virtanen. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi JHTT-tilintarkastaja Sirpa Karejoki BDO Audiator Oy:stä. Sipoon Rolf Björkell Gunilla Holmberg kunnasta Aslak Haarahiltunen Eva Kuntsi Kaj Lindqvist Hannele Backström Mari Viita Jani Nieminen Tuusulan Ismo Lappalainen Antti Piippo kunnasta Pirjo Maula Marjut Kylliäinen Jouko Riola Sampsa Rautio Liisa Sorri Margita Winqvist Valtuusto kokoontui vuoden 2017 aikana tällä kokoonpanolla kerran, tavanomaiseen tilinpäätöskokoukseen. varsinainen jäsen Aleksi Välikangas Keravalta Jorma Soini Tuusulasta Marketta Pohjanheimo Järvenpäästä Teija Virtanen Sipoosta YHTYMÄHALLITUS varajäsen Merja Juutilainen Keravalta Outi Huusko Tuusulasta Ilkka Jokinen Järvenpäästä Matti Kalvia Sipoosta UUSI YHTYMÄVALTUUSTO 2017 2021 Valittiin kuntavaalien jälkeen syksyllä 2017 ja siihen kuuluivat seuraavat henkilöt: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Leppiaho Kari Vehter Marjo kaupungista Majanen Liisa Sitolahti Jyrki Pyy Markku Laalo Hannu Paloheimo Pirjo Hongisto Lauri Keravan Husari Tuija Salonen Kari kaupungista Tsokkinen Juhani Harjula-Jalonen Leena Välikangas Aleksi Honkasalo Ossi Valkonen Veikko Lind-Mäki Aila Sipoon Hämäläinen Monika Laine Jaana kunnasta Kopra Juhani Viita Mari Oljemark Karl-Erik Engblom Charlotta Virtanen Teija Kalvia Matti Tuusulan Huusko Outi Sonkkanen Leila kunnasta Piippo Antti Stellberg Kari Rouvinen Mervi Malingrey Cathrine Seuna Veikko Vihanto Juhani YHTYMÄVALTUUSTON toimikausi on 2017 2021. Puheenjohtajana syyskaudella toimi Antti Piippo, 1. varapuheenjohtajana Mervi Rouvinen ja 2. varapuheenjohtajana Juhani Tsokki-nen. Valtuusto kokoontui uudella kokoonpanolla vuoden 2017 aikana 2 kertaa, tavanomaisen talousarviokokouksen sekä ylimääräisen kokouksen, jossa kuntayhtymälle valittiin yhtymähallitus sekä tarkastuslautakunta. Valtuuston valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuoden 2017 alussa oli seuraava: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Marikki Myllyvirta Hermanni Meronen kaupungista Jaana Siukola Seppo Heino Keravan Pertti Aalto Petri Asuinmaa kaupungista Leena Harjula-Jalonen Juhani Tsokkinen Sipoon Sari Lilius Kukka-Maaria Nenonen kunnasta Heikki Vestman Mandi Alaterä Tuusulan Jukka Lehtonen Tanja Pekkola kunnasta Hans Malmlund Merja Laaksonen Uusi yhtymävaltuusto valitsi myös uuden yhtymähallituksen, jonka kokoonpano vuoden 2017 syksystä alkaen oli seuraava: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Tuija Kuusisto Hermanni Meronen kaupungista Kari-Pekka Rosenholm Raija Latva-Karjanmaa Keravan Leena Harjula-Jalonen Juhani Tsokkinen kaupungista Iiro Silvander Marja Tammilehto Sipoon Ari Tamminen Mari Viita kunnasta Lilli Kahri Matti Hyhkö YHTYMÄHALLITUKSEN puheenjohtajana toimi Hans Malmlund, varapuheenjohtajana Jaana Siukola. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu 31.3.2017 saakka ja siitä eteenpäin toimitusjohtaja Kari Korhonen. Tällä kokoonpanolla yhtymähallitus kokoontui vuoden 2017 aikana yhteensä kuusi kertaa. Kokouksissa sihteerinä toimi talous- ja toimis-tosihteeri Sari Passila. UUDEN yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Tuija Kuusisto, varapuheenjohtajana Lilli Kahri. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Kari Korhonen. Uudella kokoonpanolla yhtymähallitus kokoontui vuoden 2017 aikana yhteensä kaksi kertaa. Kokouksissa sihteerinä toimi talous- ja toimistosihteeri Sari Passila. Tuusulan Matti Oksanen Cathrine Malingrey kunnasta Maria Mantila Marjut Kylliäinen 8 9

YLEISTÄ 2017 HENKIKIRJOITETTU VÄESTÖ JÄSENKUNNISSA 2012-2017 Muutos 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2017 17/16 % Järvenpää 39 646 40 003 40 427 40 900 41 518 42 583 2,57 Kerava 34 491 34 932 35 331 35 293 35 532 35 579 0,13 Sipoo 18 739 18 928 19 058 19 399 19898 20 310 2,07 Tuusula 37 936 38 149 38 204 38 459 38595 38 650 0,14 yhteensä 130 812 132 012 133 020 134 051 135 543 137 122 1,16 (Lähde: Tilastokeskus) LIITTYNEET ASUKKAAT JA LIITTYMISPROSENTIT JÄSENKUNNITTAIN LIITTYNEITÄ LIITTYMISPROSENTTI 31.12.2016 31.12.2017 31.12.2016 31.12.2017 Järvenpää 40 725 41 785 98 98 Kerava 35 143 35 359 99 99 Sipoo 14 974 15 364 75 76 Tuusula 35 260 35 450 91 92 Yhteensä 126 102 127 958 93 93 muutos henkilöä 1104 1200 1008 1031 1492 1579 muutos % 0,87 0,92 0,76 0,78 1,11 1,16 KÄYTETYT VESIMÄÄRÄT JÄSENKUNNITTAIN VEDENKÄYTÖN KEHITTYMINEN KESKIMÄÄRÄISENÄ VUOROKAUSIARVONA 4 milj. m 3 Keskimääräinen käyttö, m 3 /vrk Muutos 17/16 2013 2014 2015 2016 2017 m 3 /vrk % Järvenpää 6332 6464 6527 6679 6796 116 1,7 Kerava 9232 8528 8636 8263 8314 51 0,6 Sipoo 3264 3491 3538 3583 3499-84 -2,3 Tuusula 5721 5832 5953 6030 6184 154 2,5 Sairaala 72 67 58 55 52-3 -5,0 Mäntsälä 207 205 199 197 100-97 -49,3 Pornainen 27 99 65 123 172 49 40,1 yhteensä 24 854 24 686 24 977 24 930 25 117 187 0,7 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Kerava Järvenpää Tuusula Sipoo 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 VEDENKÄYTTÖ Kokonaismyynti oli 9,17 milj.m 3, mikä on noin 0,5 % suurempi kuin vuoden 2016 määrä. Myynnin jakautumisessa edellisvuoteen verrattuna ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Poikkeuksen tasaiseen kehitykseen tekee Mäntsälän lukema, joka pieneni lähes 50 %. Syynä tähän oli Mäntsälästä Ohkolaan rakennettu syöttövesijohto, joka vähentää ostoveden tarvetta. Pornaisten lisääntynyt veden tarve johtuu pääasiassa useista pitkäaikaisista vuodoista. OMINAISKÄYTTÖ JÄSENKUNNITTAIN Kok.käyttö Jäsenkunnan Ominaiskäyttö m 3 /vrk osuus, % l/as,vrk 16/pl teoll 17/pl teoll 17/kok Järvenpää 6796 27,4 164 163 163 Kerava 8314 33,5 182 182 235 Sipoo 3499 14,1 163 156 212 Tuusula 6184 24,9 171 174 174 yhteensä 24 793 100,0 171 170 192 10 11

VEDEN HANKINTA JA VALMISTUS 2017 OMINAISKÄYTÖN JAKAUTUMINEN JÄRVENPÄÄ KERAVA SIPOO TUUSULA YHTEENSÄ l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % asutus 115 71 121 51 100 47 116 66 115 60 teollisuus 16 10 75 32 72 34 23 13 41 21 kauppa ja palvelut 20 12 16 7 17 8 5 3 14 7 mittaamaton vesi 11 7 24 10 23 11 32 18 22 11 yhteensä 163 100 235 100 212 100 175 100 192 100 OMINAISKÄYTTÖHISTORIA L/AS/VRK 210 l/as/vrk 200 190 LAITOKSIEN VEDENKÄSITTELYPROSESSIT, TUOTOT JA KESKIMÄÄRÄINEN KÄYTTÖ 2016-2017 LAITOS PROSESSI tuotto käyttö 16 käyttö 17 m 3 /vrk m 3 /vrk m 3 /vrk Jäniksenlinna* kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 13 200 10 342 11 224 Koskenmäki ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 2700 1115 1130 Rusutjärvi kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 10 000 7204 7108 Kaikula kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 800 492 331 Marjamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 900 491 416 Paippinen ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 1200 817 676 Fira ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 600 443 464 Lahela ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 1200 1156 1086 Vähänummi ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 1700 1325 1325 Korkeamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 2400 1016 913 Santakoski ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 1000 546 463 Söderkulla (ei käytössä) lipeän syöttö 200 0 0 Takoja (ei käytössä) lipeän syöttö 200 0 0 yhteensä 36 100 24 945 25 136 Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitosten toiminta perustuu tekopohjaveden valmistukseen Päijänne-tunnelin vedestä. Muut kaikki laitokset ovat luonnollista pohjavettä tuottavia. Jäniksenlinnaan raakavettä tunnelista pumpattiin yhteensä 3,86 milj.m 3 (10 566 m 3 /vrk) ja Rusutjärvelle vastaavasti 2,59 milj.m 3 (7 091 m 3 /vrk), eli yhteensä 6,44 milj.m 3 (17 657 m 3 /vrk). 180 170 160 150 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 vuosi JÄSENKUNTIEN ASIAKKAILTAAN PERIMÄ VEDEN JA JÄTEVEDEN HINTA Taulukossa olevat hinnat sisältävät nlisäveron 24%. VESIMAKSU JÄTEVESIMAKSU 1.1.2017 31.12.2017 1.1.2017 31.12.2017 e/m 3 e/m 3 e/m 3 e/m 3 Järvenpää 1,46 1,46 2,39 2,39 Kerava 1,46 1,46 2,19 2,19 Sipoo 1,67 1,67 2,38 2,38 Tuusula 1,69 1,69 2,23 2,23 YLEISTÄ Vesilaitoksella on omistuksessaan ja käytössään yhteensä 13 erillistä vesilaitosta, jotka toimivat veden tuotantolaitoksina. Kaksi näistä (Söderkulla ja Takoja) on ollut jo pitkään pois käytöstä ilmenneiden laatuhäiriöiden ja osittain myös vähäisten tuottojensakin takia. Mainittuja laitoksia pidetään toistaiseksi käyttökuntoisina, joskaan ei aivan heti valmiissa tilassa. Niiden merkitys on lähinnä paikallisena varalaitoksena poikkeustilanteissa. SÄHKÖN KÄYTTÖ 2017 Sähkön kokonaiskäyttö vesilaitoksella oli 5,23 GWh, kun edellisvuoden luku oli 5,15 GWh. Myös vesikuutiometriä kohden laskettu sähkön ominaiskäyttö lisääntyi hieman. SÄHKÖENERGIAN KULUTUS SÄHKÖ kwh m 3 kwh/m 3 Jäniksenlinna 1 571 315 4 096 860 0.38 Rusutjärvi 869 128 2 594 555 0.33 muut vesilaitokset 1 504 830 2 484 196 0.61 mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemat 264 365 9 152 072 0.03 yhteensä 4 209 638 9 175 611 0.46 tekopohjavesi 1 020 702 6 444 723 0.16 kaikki yhteensä 5 230 340 0.57 12 13

KUSTANNUKSET KUSTANNUKSET 2017 JÄNIKSENLINNA OSAKKUUDET MUISSA YHTIÖISSÄ VEDEN JAKELU PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Kuntayhtymä omisti kertomusvuoden alussa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhteensä 1300 osakkeesta 71 kpl eli 5,46 %. Yhtiökokouksissa on Tuusulan seudun vesilaitosta edustanut yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiön hallituspaikoissa on sovittu ns. pienosakkaiden kesken tietty vuorotteluperiaate, jonka mukaan Tuusulan seudun vesilaitoksen, Nurmijärven ja Kirkkonummen kuntien sekä Hyvinkään kaupungin kesken hallituspaikka siirtyy vuosittain. Vuonna 2017 yhtiön hallituksessa pienosakkaiden edustajana on ollut Hyvinkään Veden edustaja. Kertomusvuoden aikana maksettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle liittymän vuosi-maksua 120 700,- euroa (2016, 149 Käyttö ja Kust. Sähkö Tarvikk. Kemik. Palvelut kpito yh. Poistot yht. euroa 130 945 20 960 0 19 518 171 424 523 221 677 963 senttiä/m³ 3,20 0,51 0,00 0,48 4,18 12,77 16,55 RUSUTJÄRVI euroa 76 917 9 759 10 279 7 379 104 335 0 104 335 senttiä/m³ 2,96 0,38 0,40 0,28 4,02 0,00 4.02 MUUT YHT. euroa 138 324 49 089 1 909 41 459 230 780 242 286 473 066 senttiä/m³ 5,57 1,98 0,08 1,67 9,29 9,75 19,04 YHTEENSÄ euroa 346 186 79 809 12 188 61 715 506 539 765 507 1 272 046 senttiä/m³ 3,77 0,87 0,13 0,67 5,52 8,34 13,86 TEKOPOHJAVESI Veden hankinnan ja valmistuksen kustannuserittely on jaettu kolmeen osaan, Jäniksenlinnan laitos, Rusutjärven laitos ja muut laitokset. Tekopohjaveden valmistus Jäniksenlinnassa ja Rusutjärvellä on oma kustannuspaikkansa, mitkä kustannukset eivät sisälly vastaaviin laitoskustannuksiin. Tekopohjavesikustannukset on laskettu tunnelista otettua raakavesimäärää kohden. Henkilö- ja matkustuskustannuksia ei ole sisällytetty tässä esitettyihin lukuihin. euroa 64 637 195 0 373 65 203 11 430 76 633 senttiä/m³ 1,00 0,00 0,00 0,01 1,10 0,18 1,19 Jos tekopohjaveden omiin kustannuksiin lisätään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksetut erät, liittymän vuosimaksu, yhteensä 120 700 euroa, ja käyttömaksut yhteensä 51 595 euroa (yhteensä 172 295 euroa), ovat tunnelivedestä aiheutuvat kokonaiskustannukset yhteensä 248 928 euroa. Tunnelista pumpattua vesikuutiota kohden tämä tekee 3,87 senttiä/m 3. 100,- euroa). Tunnelin käyttömaksuina Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle suoritettiin yhteensä 51 595,33 euroa, edellisvuoden summan oltua 50 656,73 euroa. KIINTEISTÖ OY TUUSULAN VANHA KUNNANTALO Kuntayhtymän omistuksessa on yhtiön 1169 osakkeesta 372 kpl eli 31,8%. Yhtiökoko-uksissa kuntayhtymää edusti yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiöhallituksessa kuntayhtymän edustajana oli alkuvuodesta toimitusjohtaja Unto Tanttu ja loppuvuodesta toimitusjohtaja Kari Korhonen. Kertomusvuoden aikana yhtiövastikkeita maksettiin yhteensä 21 450,- euroa (2016, 21 450,- euroa). Kustannukset vuonna 2017 muodostuivat alla olevan taulukon mukaisesti. Tekopohjavesikohdassa ei ole mukana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettavia maksueriä. Tuusulan seudun vesilaitoksen omistuksessa ja käytössä olevat yhdysvesijohdot on esitetty sivun 19 kartalla ja luetteloitu oheisessa taulukossa. Vuoden aikana muutoksia tapahtui seuraavasti: Järvenpäässä Poikkitien yritysalueen saneerausten yhteydessä vanhaa asbestisementtiputkea korvattiin PVC:llä. Tuusulassa Järvenpääntien varrella taistelukoulun kohdalla ja Tuusulantien varrella kirkonkylän koulun kohdalla valurautaputkea korvattiin PE:llä ja Hiekkamäentiellä Sulassa korvattiin valurautaa PVC:llä. Jakeluverkkoon kuuluu yhteensä 17 erilaista mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemaa, joiden kautta siirrettiin vesiä vuonna 2017 yhteensä 9,15 milj.m 3. Sähköä näiden käytössä kului yhteensä 264 365 kwh eli noin 0,03 kwh/m 3 (myydyn kokonaisvesimäärän perusteella laskien). VEDEN LAATU Vedenjakelualueella on veden laatu tutkittu Tuusulan seudun vesilaitoksen ja Porvoon terveydensuojelun toimesta talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden 2016 alusta uusittu ja käyttöön otettu tutkimusohjelma on vahvistettu vuosille 2016 2020 ja sen ovat jäsenkuntien terveysviranomaiset käsitelleet ja hyväksyneet. Näytteenotto-ohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa valvontanäytteet on otettu verkostovedestä joka toinen kuukausi kolmestatoista valitusta käyttöpisteestä. Sipoossa näytteenottopisteitä on kaksitoista, näytteenottoajankohdat on hajautettu tasaisesti vuoden ympäri. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä ja vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Verkoston valvontanäytteet on otettu vesilaitoksen omana työnä lukuun ottamatta Sipoota, jossa näytteet on ottanut paikallinen terveydensuojeluviranomainen, Porvoon terveydensuojelu. Käyttötarkkailunäytteet on ottanut vesilaitoksen oma henkilökunta. Tuusulan seudun vesilaitoksen vastuulla olevat laboratoriotutkimukset on teetetty Metropolilab Oy:llä Helsingissä, Porvoon terveydensuojelun laboratoriona on toiminut Vita-Terveyspalvelut Oy Helsingissä. Kertomusvuonna otettiin yhteensä 689 näyte-erää (v. 2016 yhteensä 721 kpl), joista tehtiin yhteensä 8389 analyysiä (v. 2016 yhteensä 12 452 kpl). Vuosikertomuksen lopussa on analyysien yhteenveto. Kertomusvuoden aikana veden laatu täytti kaikilta osin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1352/2015 mukaiset laatuvaatimukset ja suositukset valvontanäytteiden osalta. VESIJOHTOTILASTO Materiaali Halkaisija Talous- Raaka- Johtovesijohdot (m) vesijohdot (m) pituus (m) Asbestisementti 200 8 373 0 8 373 Asbestisementti 250 3 800 0 3 800 Asbestisementti 300 1 345 1 475 2 820 Asbestisementti 400 621 0 621 PEH 75 381 0 381 PEH 90 149 0 149 PEH 110 470 0 470 PEH 160 2 630 632 PEH 200 351 25 376 PEH 225 1 892 769 2 661 PEH 250 288 0 288 PEH 280 201 728 929 PEH 315 1 637 0 1637 PEH 355 0 212 212 PEH 400 0 2 038 2 038 PEH 500 1 995 694 2 689 PEH 630 13 0 13 PVC 63 940 0 940 PVC 90 2 197 0 2 197 PVC 110 198 0 198 PVC 160 11 831 9 999 21 830 PVC 225 28160 134 28 294 PVC 280 37 008 2 711 39 819 PVC 315 14 318 1 350 15 668 PVC 400 2 577 2 436 5 013 PVC 500 5 445 1 734 7 179 PVC 630 12 389 0 12 389 Teräs 500 12 0 12 Valurauta 100 52 0 52 Valurauta 150 537 1 538 Valurauta 200 2889 385 3 544 Valurauta 250 2 473 0 2 473 Valurauta 300 961 0 961 Valurauta 400 0 201 201 Teräs 400 0 40 40 Tuntematon Tuntematon 0 61 61 Yhteensä 143 505 25 626 169 498 14 15

TALOUS 2017 TULOSLASKELMA 2015 2017 TASEEN KEHITTYMINEN 2015-2017 2015 2016 2017 TA2017 %TA TUOTOT myynti 3 348 946 3 376 771 3 393 608 liiketoiminnan muut tuotot 161 1 210 44 999 tuet ja avustukset 10 137 2 217 2 281 muut tuotot 10 648 10 551 9 727 myynnin oikaisuerät 0 0 0 TUOTOT YHTEENSÄ 3 369 892 3 390 749 3 450 615 3 392 000 102 KULUT -2 145 846-2 229 362-2 287 237-2 183 000 105 TOIMINTAKATE 1 224 046 1 161 387 1 163 378 1 209 000 96 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -28 978-37 549-40 099-47 000 85 VUOSIKATE 1 195 068 1 123 838 1 123 279 1 162 000 97 POISTOT -910 535-1 055 735-1 215 715-1 230 000 99 TILIKAUDEN TULOS 284 533 68 103-92 436-68 000 136 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS 0-476 389 32 667 33 000 99 VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS 0 490 000 0 0 VEROT -22 562-4 206 0 0 TILIKAUDEN TULOS 261 971 77 508-59 769-35 000 171 2015 2016 2017 VASTAAVAA pysyvät vastaavat 20 264 095 22 511 382 21 603 577 vaihtuvat vastaavat 1 367 122 957 751 1 253 598 yhteensä 21 631 217 23 469 132 22 857 175 Vastattavaa oma pääoma 16 677 322 16 754 830 16 695 062 poistoero ja varaukset 490 000 476 389 443 722 pitkäaikainen vieras pääoma 3 798 428 5 394 896 4 991 364 lyhytaikaikainen vieras pääoma 665 467 843 017 727 027 yhteensä 21 631 217 23 469 132 22 857 175 TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 79 73 75 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 132 184 166 Lainakanta 31.12. 3 980 532 5 798 428 5 394 896 Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 157 152 149 Vuosikate/Poistot, % 131 106 92 INVESTOINTIEN TOTEUMA 2017 Kohde 2017 TA 2017 POIKKEAMA RAHOITUSLASKELMA 2015 2017 2015 2016 2017 TA 2017 Tulorahoitus 1 195 068 1 122 628 1 123 280 1 163 000 Investoinnit 2 602 715 3 301 812 307 910 920 000 NETTOKASSAVIRTA -1 407 647-2 179 184 815 370 243 000 Lainakannan muutokset 917 896 1 817 896-403 532-404 000 Oman pääoman muutokset -194 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 29 608-267 221 140 632 0 KASSAVAROJEN MUUTOS -460 337-628 509 552 470-161 000 Rakennukset ja rakennelmat Toimisto remontti 10 534-10 534 Diggarinkadun vesijohto ja Poikkitien alitus 163 300-163 300 Talma-Söderkulla yhdysvesijohto 113 618 900 000 786 382 Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 Maanhankinnat 0 0 0 Irtaimistohankinnat 20 457 20 000-457 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 307 909 920 000 612 091 Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 46 34 365 126 Lainanhoitokate 5,8 5,2 3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 43 32 158 88 Kassan riittävyys, pv 67 18 100 16 17

POHJAVESIALUEET 2017 18 19

LAITOSANALYYSIT 2017 TULOSTEN YHTEENVETO 2017 Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 7,2 7,5 12 7,6 8,0 ph-luku 12 6,7 6,8 12 8,1 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,6 0,7 12 1,2 1,3 Happi 12 5,1 6,4 12 11,8 12,0 Hiilidioksidi 12 22,9 26,0 12 0,6 1,0 Rauta Fe µg/l 12 <15,0 <15,0 12 <15,0 <15,0 Mangaani Mn µg/l 12 <3,0 <3,0 12 <3,0 <3,0 Kloridi 12 42,2 64,0 Kok. kovuus mmol/l 12 0,5 0,7 12 0,8 0,9 Kalsium Ca 12 12,5 16,0 12 23,4 28,0 Magnesium 12 4,5 5,8 12 4,6 5,5 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 3 0,0 0,0 3 <0,0 <0,0 Nitriitti 12 <0,0 <0,0 Alumiini Al µg/l 3 <3,0 <3,0 Arseeni As µg/l 3 <0,1 <0,1 Boori Bo µg/l 3 <30,0 <30,0 Elohopea Hg µg/l 3 <0,0 <0,0 Fluoridi F 3 <0,1 <0,1 Kadmium Cd µg/l 3 0,0 0,0 Koboltti Co µg/l 3 0,1 0,1 Kromi Cr µg/l 3 <0,1 <0,1 Kupari Cu 3 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 3 <0,1 <0,1 Nikkeli Ni µg/l 3 0,8 1,2 Sinkki Zn µg/l 3 5,0 5,0 Uraani U µg/l 3 0,4 0,5 Liuottimet µg/l 3 <36,6 <36,6 2 <6,6 <6,6 Kolibakt. kpl/100ml 12 0,0 0,0 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0,0 0,0 12 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 12 3,6 20,0 12 0,6 3,0 Sameus FTU 9 0,4 0,7 9 0,4 0,7 TOC 12 1,1 1,2 Lämpötila C 12 6,8 7,2 12 7,0 7,4 ph-luku 12 6,7 6,9 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 1,1 1,3 12 1,3 1,4 Happi 12 7,5 8,0 12 11,8 12,2 Hiilidioksidi 12 41,9 50,0 12 0,8 1,7 Rauta Fe µg/l 12 <15,0 <15,0 12 <15,0 <15,0 Mangaani Mn µg/l 12 <3,0 <3,0 12 <3,0 <3,0 Kloridi 12 34,8 64,0 Kok. kovuus mmol/l 12 0,8 1,0 12 0,9 1,0 Kalsium Ca 12 21,2 24,0 12 24,9 27,0 Magnesium 12 7,4 9,0 12 7,4 8,0 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 3 0,0 0,0 3 0,0 0,0 Nitriitti 12 <0,0 <0,0 Alumiini Al µg/l 3 <3,0 <3,0 Arseeni As µg/l 3 0,1 0,1 Boori Bo µg/l 3 <30,0 <30,0 Elohopea Hg µg/l 3 <0,0 <0,0 Fluoridi F 3 <0,1 <0,1 Kadmium Cd µg/l 3 0,0 0,0 Koboltti Co µg/l 3 0,1 0,1 Kromi Cr µg/l 3 0,2 0,3 Kupari Cu 3 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 3 0,2 0,3 Nikkeli Ni µg/l 3 1,1 1,3 Sinkki Zn µg/l 3 <5,0 <5,0 Uraani U µg/l 3 0,6 0,9 Liuottimet µg/l 3 <36,6 <36,6 2 <6,6 <6,6 Kolibakt. kpl/100ml 12 0,0 0,0 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0,0 0,0 12 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 12 4,8 15,0 12 1,0 5,0 Sameus FTU 9 3,7 29,0 9 0,4 0,6 TOC 12 1,0 1,2 20 21

LAITOSANALYYSIT 2017 TULOSTEN YHTEENVETO 2017 Jäniksenlinnan vesilaitos Koskenmäen vesilaitos Lämpötila C 44 6,5 7,8 12 6,2 7,2 ph-luku 44 6,8 7,0 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 44 0,5 0,9 12 1,1 1,4 Happi 44 3,8 8,5 12 6,2 8,0 Hiilidioksidi 44 14,4 24,0 12 0,8 1,1 Rauta Fe µg/l 50 252,0 1800,0 12 15,1 16,0 Mangaani Mn µg/l 50 54,7 380,0 12 3,2 5,0 Kloridi 44 6,3 8,8 Kok. kovuus mmol/l 44 0,4 0,6 12 0,6 0,7 Kalsium Ca 44 8,5 13,0 12 18,4 21,0 Magnesium 44 3,8 6,2 12 3,7 3,8 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 11 0,0 0,0 3 0,0 0,0 Nitriitti 12 <0,0 <0,0 Alumiini Al µg/l 11 11,8 37,0 Arseeni As µg/l 11 0,1 0,2 Boori Bo µg/l 11 <30,0 <30,0 Elohopea Hg µg/l 11 <0,0 <0,0 Fluoridi F 11 0,5 0,9 Kadmium Cd µg/l 11 0,0 0,1 Koboltti Co µg/l 11 0,3 1,2 Kromi Cr µg/l 11 0,1 0,2 Kupari Cu 11 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 11 0,3 0,5 Nikkeli Ni µg/l 11 1,3 3,9 Sinkki Zn µg/l 11 10,5 22,0 Uraani U µg/l 11 1,0 1,8 Liuottimet µg/l 11 <36,6 <36,6 2 <6,6 <6,6 Kolibakt. kpl/100ml 44 0,2 2,0 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 44 0,0 0,0 12 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 44 2,9 22,0 12 0,0 0,0 Sameus FTU 33 1,4 6,6 9 0,4 0,6 TOC 44 1,9 3,5 Lämpötila C 4 7,3 7,9 12 7,9 8,6 ph-luku 4 6,7 6,9 12 8,1 8,1 Alkaliteetti mmol/l 4 0,9 1,0 12 1,3 2,3 Happi 4 7,6 7,8 11 11,8 12,7 Hiilidioksidi 4 33,3 36,0 12 0,9 5,4 Rauta Fe µg/l 4 <15,0 <15,0 12 <15,0 <15,0 Mangaani Mn µg/l 4 <3,0 <3,0 12 <3,0 <3,0 Kloridi 4 33,0 34,0 Kok. kovuus mmol/l 4 0,9 0,9 12 1,0 1,4 Kalsium Ca 4 21,3 22,0 12 27,9 44,0 Magnesium 4 8,1 8,3 12 8,4 8,7 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 1 <0,0 <0,0 3 0,0 0,0 Nitriitti 12 <0,0 <0,0 Alumiini Al µg/l 1 5,0 5,0 Arseeni As µg/l 1 0,2 0,2 Boori Bo µg/l 1 43,0 43,0 Elohopea Hg µg/l 1 <0,0 <0,0 Fluoridi F 1 0,1 0,1 Kadmium Cd µg/l 1 <0,0 <0,0 Koboltti Co µg/l 1 <0,0 <0,0 Kromi Cr µg/l 1 0,1 0,1 Kupari Cu 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 <0,1 <0,1 Nikkeli Ni µg/l 1 1,1 1,1 Sinkki Zn µg/l 1 <5,0 <5,0 Uraani U µg/l 1 0,5 0,5 Liuottimet µg/l 1 <36,6 <36,6 2 <6,6 <6,6 Kolibakt. kpl/100ml 4 0,0 0,0 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 4 0,0 0,0 12 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 4 0,5 2,0 12 0,0 0,0 Sameus FTU 3 0,4 0,6 9 0,4 0,5 TOC 4 1,2 1,2 22 23

LAITOSANALYYSIT 2017 TULOSTEN YHTEENVETO 2017 Marjamäen vesilaitos Paippisten vesilaitos Lämpötila C 8 6,7 7,8 12 7,1 8,0 ph-luku 8 6,8 7,1 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 8 2,0 2,8 12 2,0 2,2 Happi 8 1,0 1,4 12 11,7 12,2 Hiilidioksidi 8 57,3 65,0 12 2,0 2,5 Rauta Fe µg/l 8 212,5 480,0 12 15,7 23,0 Mangaani Mn µg/l 8 41,1 55,0 12 <3,0 <3,0 Kloridi 8 16,1 23,0 Kok. kovuus mmol/l 8 1,2 1,6 12 1,3 1,3 Kalsium Ca 8 27,8 35,0 12 28,4 30,0 Magnesium 8 12,8 19,0 12 13,8 15,0 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 2 0,0 0,0 3 0,0 0,0 Nitriitti 12 <0,0 <0,0 Alumiini Al µg/l 2 <3,0 <3,0 Arseeni As µg/l 2 0,3 0,3 Boori Bo µg/l 2 <30,0 <30,0 Elohopea Hg µg/l 2 <0,0 <0,0 Fluoridi F 2 0,3 0,4 Kadmium Cd µg/l 2 0,0 0,1 Koboltti Co µg/l 2 0,3 0,6 Kromi Cr µg/l 2 <0,1 <0,1 Kupari Cu 2 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 2 1,5 2,6 Nikkeli Ni µg/l 2 1,8 2,3 Sinkki Zn µg/l 2 12,0 16,0 Uraani U µg/l 2 11,3 18,0 Liuottimet µg/l 2 <36,6 <36,6 2 <6,6 <6,6 Kolibakt. kpl/100ml 8 0,0 0,0 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 8 0,0 0,0 12 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 8 0,1 1,0 12 0,3 3,0 Sameus FTU 6 2,3 4,8 9 0,4 0,8 TOC 8 1,4 1,8 Lämpötila C 8 6,2 7,0 12 7,0 7,9 ph-luku 8 7,1 7,2 12 7,7 7,9 Alkaliteetti mmol/l 8 1,9 2,1 12 1,8 2,0 Happi 8 1,2 2,8 12 11,7 12,4 Hiilidioksidi 8 27,5 31,0 12 5,0 6,1 Rauta Fe µg/l 8 317,5 840,0 12 <15,0 <15,0 Mangaani Mn µg/l 8 36,9 100,0 12 <3,0 <3,0 Kloridi 8 19,6 24,0 Kok. kovuus mmol/l 8 1,2 1,4 12 1,1 1,2 Kalsium Ca 8 24,5 28,0 12 23,4 25,0 Magnesium 8 13,6 16,0 12 13,3 14,0 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 2 0,0 0,0 3 <0,0 <0,0 Nitriitti 12 <0,0 <0,0 Alumiini Al µg/l 2 <3,0 <3,0 Arseeni As µg/l 2 0,6 1,0 Boori Bo µg/l 2 <30,0 <30,0 Elohopea Hg µg/l 2 <0,0 <0,0 Fluoridi F 2 0,5 0,6 Kadmium Cd µg/l 2 0,0 0,0 Koboltti Co µg/l 2 0,2 0,5 Kromi Cr µg/l 2 <0,1 <0,1 Kupari Cu 2 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 2 0,2 0,3 Nikkeli Ni µg/l 2 2,1 3,1 Sinkki Zn µg/l 2 10,0 12,0 Uraani U µg/l 2 13,6 18,0 Liuottimet µg/l 2 <36,6 <36,6 2 <6,6 <6,6 Kolibakt. kpl/100ml 8 0,0 0,0 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 8 0,0 0,0 12 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 8 9,8 51,0 12 0,0 0,0 Sameus FTU 6 2,7 6,0 9 0,4 0,6 TOC 8 0,9 1,0 24 25

LAITOSANALYYSIT 2017 TULOSTEN YHTEENVETO 2017 Rusutjärven vesilaitos Kaikulan vesilaitos Lämpötila C 24 7,2 14,0 12 6,7 7,4 ph-luku 24 6,9 7,1 12 7,7 7,9 Alkaliteetti mmol/l 24 0,5 1,3 12 1,0 1,1 Happi 24 4,2 7,3 12 7,2 8,3 Hiilidioksidi 24 11,1 29,0 12 2,6 3,9 Rauta Fe µg/l 24 111,4 1800,0 12 17,3 31,0 Mangaani Mn µg/l 24 32,9 310,0 12 3,3 5,0 Kloridi 24 8,6 18,0 Kok. kovuus mmol/l 24 0,3 0,9 12 0,6 0,7 Kalsium Ca 24 7,7 19,0 12 18,3 20,0 Magnesium 24 3,4 9,9 12 3,9 4,1 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 7 0,0 0,0 3 <0,0 <0,0 Nitriitti 12 <0,0 <0,0 Alumiini Al µg/l 7 16,3 68,0 Arseeni As µg/l 7 0,2 0,4 Boori Bo µg/l 7 <30,0 <30,0 Elohopea Hg µg/l 7 <0,0 <0,0 Fluoridi F 7 0,2 0,6 Kadmium Cd µg/l 7 0,0 0,0 Koboltti Co µg/l 7 0,2 1,3 Kromi Cr µg/l 7 0,1 0,1 Kupari Cu 7 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 7 0,3 1,0 Nikkeli Ni µg/l 7 1,0 2,6 Sinkki Zn µg/l 7 13,7 56,0 Uraani U µg/l 7 0,7 1,2 Liuottimet µg/l 7 <36,6 <36,6 2 <6,6 <6,6 Kolibakt. kpl/100ml 24 0,0 0,0 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 24 0,0 0,0 12 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 24 1,1 6,0 12 0,5 4,0 Sameus FTU 18 0,6 1,6 9 0,4 0,5 TOC 24 2,4 3,3 Lämpötila C 4 6,6 7,0 12 7,9 10,5 ph-luku 4 6,9 7,0 12 8,1 8,2 Alkaliteetti mmol/l 4 0,6 0,7 12 1,6 1,7 Happi 4 8,1 8,6 12 10,0 11,6 Hiilidioksidi 4 17,0 20,0 12 0,6 0,9 Rauta Fe µg/l 4 <15,0 <15,0 12 <15,0 <15,0 Mangaani Mn µg/l 4 <3,0 <3,0 12 <3,0 <3,0 Kloridi 4 6,4 8,4 Kok. kovuus mmol/l 4 0,5 0,5 12 0,9 1,1 Kalsium Ca 4 11,5 12,0 12 29,6 35,0 Magnesium 4 4,3 4,5 12 4,8 8,0 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 1 0,0 0,0 3 0,0 0,0 Nitriitti 12 0,0 0,1 Alumiini Al µg/l 1 <3,0 <3,0 Arseeni As µg/l 1 0,1 0,1 Boori Bo µg/l 1 <30,0 <30,0 Elohopea Hg µg/l 1 <0,0 <0,0 Fluoridi F 1 0,1 0,1 Kadmium Cd µg/l 1 <0,0 <0,0 Koboltti Co µg/l 1 <0,0 <0,0 Kromi Cr µg/l 1 0,1 0,1 Kupari Cu 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 0,1 0,1 Nikkeli Ni µg/l 1 0,2 0,2 Sinkki Zn µg/l 1 5,0 5,0 Uraani U µg/l 1 1,1 1,1 Liuottimet µg/l 1 <36,7 <36,7 2 <8,4 <10,1 Kolibakt. kpl/100ml 4 0,0 0,0 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 4 0,0 0,0 12 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 4 0,8 2,0 12 0,2 2,0 Sameus FTU 3 0,5 0,6 9 0,4 0,7 TOC 4 0,7 0,8 26 27

LAITOSANALYYSIT 2017 TULOSTEN YHTEENVETO 2017 Vähänummen vesilaitos Korkeamäen vesilaitos Lämpötila C 12 6,2 8,3 10 6,5 7,2 ph-luku 12 6,9 7,1 11 7,9 8,0 Alkaliteetti mmol/l 12 1,3 1,6 11 1,3 1,3 Happi 12 3,9 4,6 11 12,2 12,9 Hiilidioksidi 12 33,4 46,0 11 1,5 2,0 Rauta Fe µg/l 12 283,6 900,0 11 <15,0 <15,0 Mangaani Mn µg/l 12 45,8 71,0 11 3,4 5,0 Kloridi 12 26,2 37,0 Kok. kovuus mmol/l 12 1,1 1,5 11 1,0 1,1 Kalsium Ca 12 26,8 40,0 11 26,0 28,0 Magnesium 12 9,7 13,0 11 9,8 10,0 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 3 0,0 0,0 3 0,0 0,0 Nitriitti 11 <0,0 <0,0 Alumiini Al µg/l 3 7,7 17,0 Arseeni As µg/l 3 0,4 0,6 Boori Bo µg/l 3 <30,0 <30,0 Elohopea Hg µg/l 3 <0,0 <0,0 Fluoridi F 3 0,3 0,5 Kadmium Cd µg/l 3 0,1 0,1 Koboltti Co µg/l 3 0,2 0,3 Kromi Cr µg/l 3 0,1 0,1 Kupari Cu 3 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 3 0,7 1,5 Nikkeli Ni µg/l 3 1,5 2,6 Sinkki Zn µg/l 3 10,3 16,0 Uraani U µg/l 3 7,0 9,4 Liuottimet µg/l 3 <36,6 <36,8 1 <6,6 <6,6 Kolibakt. kpl/100ml 12 0,0 0,0 11 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0,0 0,0 11 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 12 10,5 93,0 11 0,3 1,0 Sameus FTU 9 3,5 15,0 8 0,5 0,7 TOC 12 1,1 1,4 Lämpötila C 14 6,9 7,8 12 7,0 8,0 ph-luku 14 6,9 7,3 12 8,1 8,2 Alkaliteetti mmol/l 14 2,2 3,8 12 2,2 2,4 Happi 14 2,8 4,5 12 11,8 12,6 Hiilidioksidi 14 49,2 64,0 12 1,2 2,3 Rauta Fe µg/l 14 257,9 1100,0 12 <15,0 <15,0 Mangaani Mn µg/l 14 124,5 540,0 12 <3,0 <3,0 Kloridi 14 14,4 17,0 Kok. kovuus mmol/l 14 1,4 2,1 12 1,3 1,4 Kalsium Ca 14 29,3 38,0 12 28,4 30,0 Magnesium 14 17,5 29,0 12 15,6 16,0 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 4 <0,0 <0,0 3 0,0 0,0 Nitriitti 12 0,0 0,1 Alumiini Al µg/l 4 4,3 6,0 Arseeni As µg/l 4 0,3 0,4 Boori Bo µg/l 4 <30,0 <30,0 Elohopea Hg µg/l 4 <0,0 <0,0 Fluoridi F 4 0,7 1,0 Kadmium Cd µg/l 4 0,1 0,1 Koboltti Co µg/l 4 0,3 0,5 Kromi Cr µg/l 4 0,1 0,1 Kupari Cu 4 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 4 0,4 0,5 Nikkeli Ni µg/l 4 2,2 3,2 Sinkki Zn µg/l 4 25,8 47,0 Uraani U µg/l 4 6,1 8,7 Liuottimet µg/l 4 <36,6 <36,9 2 <6,6 <6,6 Kolibakt. kpl/100ml 14 0,0 0,0 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 14 0,0 0,0 12 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 14 21,6 230,0 12 2,6 20,0 Sameus FTU 11 2,7 10,0 9 0,4 0,6 TOC 14 1,5 6,1 28 29

LAITOSANALYYSIT 2017 TULOSTEN YHTEENVETO 2017 VERKOSTOANALYYSIT 2017 TULOSTEN YHTEENVETO 2017 Santakosken vesilaitos Lämpötila C 3 6,1 6,2 11 6,6 7,0 JÄRVENPÄÄ Järvenpään Satukallio Järvenpään terveyskeskus Järvenpään uimahalli ph-luku 3 7,2 7,4 11 7,8 7,9 Alkaliteetti mmol/l 3 1,6 1,6 11 2,2 2,4 Happi 3 6,0 7,0 11 10,7 11,9 Hiilidioksidi 3 19,3 20,0 11 6,2 7,8 Rauta Fe µg/l 3 136,7 190,0 11 25,6 42,0 Mangaani Mn µg/l 3 18,7 20,0 11 5,0 8,0 Kloridi 3 16,7 17,0 Kok. kovuus mmol/l 3 0,9 1,0 11 1,2 1,3 Kalsium Ca 3 19,7 22,0 11 31,4 34,0 Magnesium 3 11,0 12,0 11 10,9 11,0 Ammoniumtyppi Nitriittityppi 1 <0,0 <0,0 3 <0,0 <0,0 Nitriitti 11 <0,0 <0,0 Alumiini Al µg/l 1 4,0 4,0 Arseeni As µg/l 1 1,8 1,8 Boori Bo µg/l 1 <30,0 <30,0 Elohopea Hg µg/l 1 <0,0 <0,0 Fluoridi F 1 0,7 0,7 Kadmium Cd µg/l 1 <0,0 <0,0 Koboltti Co µg/l 1 <0,0 <0,0 Kromi Cr µg/l 1 <0,1 <0,1 Kupari Cu 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 0,4 0,4 Nikkeli Ni µg/l 1 0,3 0,3 Sinkki Zn µg/l 1 <5,0 <5,0 Uraani U µg/l 1 2,5 2,5 Liuottimet µg/l 1 <36,6 <36,6 2 <6,6 <6,6 Kolibakt. kpl/100ml 3 0,0 0,0 11 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 3 0,0 0,0 11 0,0 0,0 Kok.bakteerit kpl/ml 3 1,7 3,0 11 0,0 0,0 Sameus FTU 3 1,3 2,0 9 0,5 1,0 TOC 3 0,8 0,9 Lkm keski- maksimi Lämpötila C 6 11,4 16,2 6 9,0 11,1 6 7,9 10,2 Sameus FTU 6 0,3 0,4 6 0,2 0,4 6 0,3 0,7 Väri mgpt/l 6 2,9 4,4 6 2,6 3,0 6 2,8 4,0 ph-luku 6 8,2 8,4 6 7,9 8,0 6 8,0 8,1 Kok. kovuus mmol/l 6 0,7 0,8 6 1,0 1,1 6 0,7 0,9 Johtokyky µs/m 6 168,7 183,0 6 261,0 282,0 6 164,8 204,0 Rauta Fe µg/l 6 15,5 18,0 6 17,8 32,0 6 15,7 18,0 Mangaani Mn µg/l 6 <3,0 <3,0 6 <3,0 <3,0 6 <3,0 <3,0 Ammonium 6 <0,0 <0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Kolibakt. kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Clostrium perfringens kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Alumiini µg/l 1 8,0 8,0 1 <3,0 <3,0 1 9,0 9,0 Arseeni µg/l 1 0,2 0,2 1 0,1 0,1 1 0,2 0,2 Elohopea Hg µg/l 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 Fluoridi 1 0,4 0,4 1 0,3 0,3 1 0,4 0,4 Kadmium Cd µg/l 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 Kromi Cr µg/l 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 Kupari Cu µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 0,2 0,2 Natrium Na 1 6,0 6,0 1 12,0 12,0 1 5,7 5,7 Nikkeli Ni µg/l 1 0,4 0,4 1 0,6 0,6 1 0,6 0,6 Nitriittityppi 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,4 0,4 1 0,5 0,5 1 0,5 0,5 Pestisidit µg/l 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 12,0 12,0 1 35,0 35,0 1 11,0 11,0 Kloridi 1 6,9 6,9 1 25,0 25,0 1 6,0 6,0 Kok.bakteerit kpl/ml 1 1,0 1,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Enterokokit kpl/100ml 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 TOC 1 2,2 2,2 1 1,2 1,2 1 2,3 2,3 Nitraatti 1 1,6 1,6 1 2,4 2,4 1 1,7 1,7 Nitriitti 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 30 31

VERKOSTOANALYYSIT 2017 TULOSTEN YHTEENVETO 2017 KERAVA TUUSULA Keravan terveyskeskus Kalevan päiväkoti Päiväkoti Aarre Kotimäen palvelutalo Alikerava Hyrylä Lemminkäinen Hyrylä Terveyskeskus Jokela Ester-Matilada-koti Kellokoski Kustaa Adolf -koti Lkm keski- maksimi Lämpötila C 6 14,2 19,8 6 6,7 7,2 6 10,6 14,0 5 9,4 12,3 6 7,8 9,2 Sameus FTU 6 0,4 0,6 6 0,6 0,9 6 0,3 0,4 6 0,3 0,4 6 0,4 0,6 Väri mgpt/l 6 3,2 3,7 6 3,4 3,9 6 3,1 4,4 6 2,8 3,8 6 3,2 4,3 ph-luku 6 7,9 8,0 6 7,9 8,0 6 7,9 8,0 6 7,8 8,0 6 7,9 8,0 Kok. kovuus mmol/l 6 0,6 0,6 6 0,6 0,6 6 0,6 0,7 6 0,6 0,7 6 0,6 0,7 Johtokyky µs/m 6 151,8 159,0 6 150,5 159,0 6 157,0 165,0 6 154,3 166,0 6 157,7 165,0 Rauta Fe µg/l 6 17,8 23,0 6 26,8 43,0 6 21,5 28,0 6 17,2 26,0 6 18,3 24,0 Mangaani Mn µg/l 6 <3,0 <3,0 6 10,2 40,0 6 <3,0 <3,0 6 <3,0 <3,0 6 <3,0 <3,0 Ammonium 6 0,0 0,1 6 <0,0 <0,0 6 <0,0 <0,0 6 <0,0 <0,0 6 0,0 0,0 Kolibakt. kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Clostrium perfringens kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Alumiini µg/l 1 14,0 14,0 1 26,0 26,0 1 14,0 14,0 1 10,0 10,0 1 16,0 16,0 Arseeni µg/l 1 0,2 0,2 1 0,2 0,2 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 <0,1 <0,1 Elohopea Hg µg/l 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 Fluoridi 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 Kadmium Cd µg/l 1 <0,0 <0,0 1 0,1 0,1 1 0,0 0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 Kromi Cr µg/l 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 Kupari Cu µg/l 1 0,2 0,2 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,1 0,1 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 0,2 0,2 1 0,8 0,8 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 Natrium Na 1 6,1 6,1 1 5,9 5,9 1 6,1 6,1 1 6,1 6,1 1 6,4 6,4 Nikkeli Ni µg/l 1 0,4 0,4 1 2,5 2,5 1 0,5 0,5 1 0,4 0,4 1 0,4 0,4 Nitriittityppi 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,4 0,4 Pestisidit µg/l 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 11,0 11,0 1 11,0 11,0 1 11,0 11,0 1 11,0 11,0 1 11,0 11,0 Kloridi 1 7,9 7,9 1 7,4 7,4 1 7,9 7,9 1 7,9 7,9 1 8,8 8,8 Kok.bakteerit kpl/ml 1 1,0 1,0 1 0,0 0,0 1 7,0 7,0 1 0,0 0,0 1 23,0 23,0 Enterokokit kpl/100ml 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 TOC 1 2,4 2,4 1 2,5 2,5 1 2,4 2,4 1 2,4 2,4 1 2,4 2,4 Nitraatti 1 1,2 1,2 1 1,4 1,4 1 1,3 1,3 1 1,3 1,3 1 1,7 1,7 Nitriitti 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 Lämpötila C 6 10,3 13,0 6 8,9 10,4 6 8,7 11,5 6 9,1 12,0 Sameus FTU 6 0,2 0,4 6 0,4 0,6 6 0,2 0,3 7 0,3 0,7 Väri mgpt/l 6 <2,5 <2,5 6 3,2 5,3 6 2,9 4,9 7 2,6 3,4 ph-luku 6 8,1 8,1 6 7,9 8,1 6 7,8 8,1 7 8,1 8,1 Kok. kovuus mmol/l 6 0,8 0,9 6 0,8 1,0 6 1,3 1,3 7 1,3 1,4 Johtokyky µs/m 6 270,5 305,0 6 209,7 283,0 6 302,5 312,0 7 303,6 317,0 Rauta Fe µg/l 6 <15,0 <15,0 6 20,8 36,0 6 77,5 390,0 7 <15,0 <15,0 Mangaani Mn µg/l 6 <3,0 <3,0 6 <3,0 <3,0 6 <3,0 <3,0 7 <3,0 <3,0 Ammonium 6 <0,0 <0,0 6 <0,0 <0,0 6 <0,0 <0,0 7 0,0 0,0 Kolibakt. kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 7 0,0 0,0 Clostrium perfringens kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 7 0,0 0,0 Alumiini µg/l 1 <3,0 <3,0 1 16,0 16,0 1 <3,0 <3,0 1 <3,0 <3,0 Arseeni µg/l 1 0,2 0,2 1 0,2 0,2 1 0,2 0,2 1 <0,1 <0,1 Elohopea Hg µg/l 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 Fluoridi 1 <0,1 <0,1 1 0,2 0,2 1 0,6 0,6 1 0,5 0,5 Kadmium Cd µg/l 1 0,0 0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 Kromi Cr µg/l 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 Kupari Cu µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 <0,1 <0,1 1 0,8 0,8 1 0,4 0,4 1 0,1 0,1 Natrium Na 1 19,0 19,0 1 7,8 7,8 1 13,0 13,0 1 12,0 12,0 Nikkeli Ni µg/l 1 0,9 0,9 1 1,8 1,8 1 0,3 0,3 1 0,2 0,2 Nitriittityppi 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 <0,0 <0,0 1 0,0 0,0 1 0,2 0,2 1 0,7 0,7 1 1,5 1,5 1 1,1 1,1 Pestisidit µg/l 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 10,0 10,0 1 14,0 14,0 1 20,0 20,0 1 30,0 30,0 Kloridi 1 40,0 40,0 1 14,0 14,0 1 16,0 16,0 1 14,0 14,0 Kok.bakteerit kpl/ml 1 0,0 0,0 1 6,0 6,0 1 1,0 1,0 1 2,0 2,0 Enterokokit kpl/100ml 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 TOC 1 1,1 1,1 1 2,2 2,2 1 0,9 0,9 1 1,4 1,4 Nitraatti 1 1,3 1,3 1 2,8 2,8 1 6,6 6,6 1 4,8 4,8 Nitriitti 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 1 <0,0 <0,0 32 33

VERKOSTOANALYYSIT 2017 TULOSTEN YHTEENVETO 2017 SIPOO Palvelutalo Linda Söderkulla Nikkilän terveyskeskus Pohjois- Paippisten päiväkoti Palvelutalo Kotivalli Nordkalk Kalkkiranta Box barnträdgård Pajuniemi Cafe Navetta Fazer Foodservice Karhusaari Pizzeria Pit Stop Rödje-Fantsintie Gesterby skola Sakarinmäen koulu, Helsinki Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm max Lkm Lkm Lkm Lkm Lämpötila C 2 10,6 12,3 2 8,8 11,6 2 7,4 9 2 13,5 16,5 2 13,3 13,6 3 8,6 12 2 11,6 11,9 2 9 10,2 1 13,4 1 16 1 11 1 8,2 Sameus FTU 2 0,81 0,82 2 0,43 0,7 3 0,19 0,37 3 <0,1 <0,1 3 0,47 0,2 3 0,14 0,2 2 0,17 0,24 2 0,46 0,82 1 0,21 1 0,22 1 0,25 1 0,82 Väri mgpt/l 2 3,3 3,4 2 3,6 4,2 3 2,2 3,7 3 1,1 1,6 3 3,5 4 3 4,2 4,4 2 4,5 4,6 2 2,9 3,8 1 2,8 1 3,3 1 4,2 1 ph-luku 2 7,8 8 2 7,7 7,7 3 7,6 7,7 3 7,6 7,6 3 7,7 7,8 3 7,8 7,8 2 7,9 7,9 2 7,9 7,9 1 7,8 1 7,8 1 7,7 1 7,8 Kok. kovuus mmol/l 2 0,48 0,5 2 0,53 0,63 3 0,59 0,6 3 0,61 0,63 3 0,47 0,5 3 0,5 0,53 2 0,5 0,53 2 0,46 0,5 1 0,66 1 0,66 1 0,45 1 0,67 Johtokyky µs/cm 2 165 170 2 230 290 3 220 290 3 283 290 3 167 170 3 167 170 2 180 190 2 165 170 1 162 1 162 1 160 1 172 Rauta Fe µg/l 2 <10 10 2 <10 13 3 <10 <10 3 <10 <10 3 <10 11 3 12 13 2 <10 10 2 <10 10 1 <15 1 <15 1 <10 1 33 Mangaani Mn µg/l 2 <10 <10 2 <10 <10 3 <10 <10 3 <10 <10 3 <10 <10 3 <10 <10 2 <10 <10 2 <10 <10 1 <3 1 <3 1 <10 1 <3 Ammonium 2 <0,05 <0,05 2 <0,05 0,05 3 <0,05 <0,05 3 <0,05 <0,05 3 <0,05 <0,05 3 <0,05 <0,05 2 <0,05 <0,05 2 <0,05 <0,05 1 <0,01 1 <0,01 1 <0,05 1 <0,01 Kolibakt. kpl/100ml 2 0 0 2 0 0 3 0 0 3 0 0 3 0 0 3 0 0 2 0 0 2 0 0 1 0 1 0 1 0 1 0 Clostrium perfri. kpl/100ml 2 0 0 2 0 0 2 0 0 3 0 0 3 0 0 3 0 0 2 0 0 2 0 0 1 0 1 0 1 0 1 0 Alumiini µg/l 1 10,00 1 <0,01 1 <0,01 Arseeni µg/l 1 <1 1 <1 1 <1 Elohopea Hg µg/l 1 <0,1 1 <0,1 1 <0,1 Fluoridi 1 0,26 1 0,4 1 0,38 Kadmium Cd µg/l 1 <0,15 1 <0,15 1 <0,15 Kromi Cr µg/l 1 <0,5 1 <0,5 1 <0,5 Kupari Cu µg/l 1 0,073 1 0,024 1 <0,01 Lyijy Pb µg/l 1 <2 1 <2 1 <2 Natrium Na 1 6,8 1 14 1 14 Nikkeli Ni µg/l 1 <2 1 <2 1 <2 Pestisidit µg/l 1 <0,5 1 <0,5 1 <0,5 1 13 1 28 1 27 Kloridi 1 8,3 1 19 1 18 Kok.bakteerit kpl/ml 1 1 1 0 1 0 Enterokokit kpl/100ml 1 0 1 0 1 0 TOC 1 2,3 1 1,1 1 1 Nitraatti 1 1,2 1 <1 1 <1 Nitriitti 1 <0,01 1 <0,01 1 <0,01 VESITORNIT Kievarin vesitorni Lkm keski- maksimi Kolibakt. kpl/100ml 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0,0 0,0 Lämpötila C 11 7,2 8,5 Jokelan vesitorni Lkm keski- maksimi Kolibakt. kpl/100ml 14 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 14 0,0 0,0 Lämpötila C 14 6,8 11,5 Keravan vesitorni Lkm keski- maksimi Kolibakt. kpl/100ml 11 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 11 0,0 0,0 Lämpötila C 10 7,2 9,0 Nikkilän vesitorni Lkm keski- maksimi Kolibakt. kpl/100ml 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0,0 0,0 Lämpötila C 12 7,4 10,0 Järvenpään vesitorni Lkm keski- maksimi Kolibakt. kpl/100ml 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0,0 0,0 Lämpötila C 12 7,6 10,0 Söderkullan vesitorni Lkm keski- maksimi Kolibakt. kpl/100ml 12 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0,0 0,0 Lämpötila C 12 7,5 10,6 Etelä-Keravan vesitorni Lkm keski- maksimi Kolibakt. kpl/100ml 11 0,0 0,0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 11 0,0 0,0 Lämpötila C 10 6,7 7,3 34 35

Firan täytetyn pohjavesilammen paikalle istutettiin satoja männyntaimia. Kirkkotie 49, 04310 Tuusula etunimi.sukunimi@tsvesi.fi puh. 040 504 0444 www.tsvesi.fi Design, foto Jukka Nissinen www.symboli.fi Savion Kirjapaino 2018 36