ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ



Samankaltaiset tiedostot
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

ÄIDIN JA TEHOHOITOON SIIRTYNEEN VAUVAN ENSIKONTAKTIN YHTEYS ÄIDIN KIINTYMYKSEN TUNTEISIIN VIIKON KULUTTUA LAPSEN SYNTYMÄSTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ

Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Lasta odottavan perheen mielenterveys

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Lotta Järvilahti VANHEMPIEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI JA KIINTYMYKSEN KEHITTYMINEN KESKOSVAUVAAN VANHEMMAT VAHVASTI MUKAAN - KOULUTUSPROJEKTIN JÄLKEEN

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Varhaisen vanhempi-lapsisuhteen. ja Working Model of the Child Interview

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Masentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus. LT, lastenpsykiatrian erikoislää Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

Normaalin tukeminen rakenteiden avulla Lapsivuodeosastohoitoa potilashotellissa Marika Mettälä

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Ryhmäneuvola isille ja puolivuotiaille vauvoille. Piia Murto

TEHOHOITOON SIIRTYNEEN VAUVAN JA ÄIDIN VARHAISEN SYLIKONTAKTIN YHTEYS ÄIDIN KOKEMAAN KIINTYMYK- SENTUNTEESEEN VAUVAN OLLESSA KOLMEN KUUKAUDEN IKÄINEN

Vauva tulee, oletko valmis?

Sylissä paljon, mutta konkreettisesti vähän Äitien kokemuksia varhaisesta vuorovaikutuksesta keskoslapsensa kanssa sairaalaajalta

Lapsen vai aikuisen ongelma?

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS Petra Vallo Kätilö-th

Vauvan Taika projektin loppuseminaari

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Iida Hunnakko & Iida-Maria Kemppainen ISIEN KOKEMUKSIA VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN MUODOSTUMISESTA KESKOSVAUVAN SYNTYMÄN JÄLKEEN

VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki Hilkka Alatalo 1

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI

TARVITAANKO LISÄMAITOA SYNNYTYSSAIRAALASSA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

Perheheräämö. Maija Jalasvuori, Natalie Öhman

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Kymsote Perhevalmennus 2019

OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Maanantaiseminaari VARHAINEN SOSIOEMOTIONAALINEN KYVYKKYYS KIELELLISEN KEHITYKSEN SUUNTAAJANA

Aktiivisena eläkkeellä

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Dialoginen vauvatanssi varhaisen vuorovaikutuksen tukena. Ohjausmateriaali vanhemmille

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Yksin ryhmässä - Aikaisemmat tutkimukset

Video varhaisen vuorovaikutuksen arvioinnin välineenä

Transkriptio:

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja

Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen kasvualustana - Varhainen suhde ensisijaiseen hoitajaan tarjoaa elintärkeän turvan luoden pohjan lapsen tulevalle kehitykselle: - tunteiden säätely - sopeutumis- ja toimintakyky - sosiaaliset taidot - kognitiiviset taidot

Miksi keskosuus muodostaa riskin varhaisen vuorovaikutuksen kehitykselle? ÄITI LAPSI -Keskenjäänyt raskaus ja kiinnittymisprosessi -Synnytyksen traumaattisuus -Lapsen voinnista aiheutuva stressi ja huoli - Separaatio lapsesta -Separaatio äidistä - Syntymän jälkeisen ajan tehohoito ja sairastavuus -Kehityksellisten ja neurologisten vaikeuksien kohonnut riski

Varhainen vuorovaikutus ja keskosuus - Pienipainoiset keskoset passiivisempia ja vähemmän aloitteellisia - Keskosten äidit aktiivisempia, kontrolloivampia, ja vähemmän sitoutuneita tunnetasolla - Erojen syistä ja pysyvyydestä ristiriitaisia tuloksia

Mitkä tekijät suojaavat varhaista suhdetta keskosperheissä? INTERVENTIOT: - Kenguru-hoito ja muut kosketusta korostavat hoitomuodot tehohoidon aikana - Hyvä psykoemotionaalinen tuki vanhemmille tehohoidon aikana ja kotiutumisen jälkeen TAUSTATEKIJÄT: - Vanhemman psyykkinen hyvinvointi - Vanhempien hyvä sosioekonominen tilanne - Vanhempien parisuhde 24.11.209/Korja

Tutkittavat ilmiöt: 1. Äidin ja keskosvauvan vuorovaikutuksen laatu 2. Keskosvauvan äidin kiintymyssuhde lapseen 3. Sylissä pidon yhteys vuorovaikutuksen laatuun 4. Vauvan itkuisuus ja sen yhteys sylissä pitoon 5. Keskosvauvan äidin masennus ja sen yhteys vuorovaikutukseen.

Tutkimusperheet ja menetelmät

Tutkimusaineisto - 32/38 hyvin pienipainoista keskosvauvaa (syntymäpaino <1501 g tai < 32 gestaatioviikkoa) - 36 tervettä täysipainoista verrokkivauvaa Kaikki vauvat: - Syntyneet TYKS:ssä suomenkielisille äideille - Äitiensä esikoisia ja yksösvauvoja

Taustatiedot Keskoset Verrokit Paino Ka 1008g Ka 3589 g Gestaatioikä Ka 28 (23-36) Ka 40 (37-42) Apgar 1 7 (1 9) 9 (7 10) Äidin ikä Ka 29 Ka 29 Äidin koulutus Yli 12 v. 73%, Yli 12 v. 74%, Perherakenne Ydinperhe 97%, Ydinperhe 94%,

MITTARIT Äidin ja vauvan vuorovaikutus Parent-Child Early Relational Assessment Method (Clark, 1985) - 5 minuutin videoitu vapaa leikkitilanne 6 ja 12 kk:n korjatussa iässä - 62 muuttujaa, joista luodaan 9 faktoria: - 3 vanhemman, 3 lapsen ja 3 dyadin muuttujaa

MITTARIT Äidin kiintymyssuhdemielikuvat Working Model of Child Interview (Zeanah, 1988) - Äidin haastattelu 12 kk:n korjatussa iässä - Analyysi: - Kolme mielikuvaluokkaa - Tasapainoinen - Irrallinen - Vääristynyt - 5 laadullista muuttujaa: epärealistinen huoli lapsesta, hyväksyvyys, koherenssi, sensitiivisyys, lapsen vaikeus

MITTARIT Sylissäpito ja itku Baby Day Diary (Barr, 1988) - 3 päivää 5 kuukauden korjatussa iässä Analyysissa: - itkun kesto ja frekvenssi - sylissä olon kesto 24.11.2009/Korja

MITTARIT Äidin masennus EPDS, Edinburgh Postnatal Depression Scale (Cox, 1988) - äidit täyttivät lapsen ollessa 6 kk korjatussa iässä - sisältää 10 väittää (asteikko 0-3) - lasketaan summapistemäärä (0-30) - yli 13 viittaa masennukseen

Tulokset

TULOKSET Vuorovaikutuksen laatu - Äitien vuorovaikutus ei eronnut täysiaikaisten vauvojen äitien vuorovaikutuksesta kummassakaan ikäpisteessä (6 ja 12 kk). - Keskosvauvan vuorovaikutus erosi täysiaikaisten vauvojen vuorovaikutuksesta 12 kk:n korjatussa iässä. - Keskoslapset olivat vakavampia ja passiivisempia vuorovaikutustilanteessa t=-2.64, p=0.030. - Keskoslapsilla oli vähemmän jaettua ja jatkuvaa leikkiä sekä heikompi keskittyminen vuorovaikutustilanteessa, t=-2.67, p=0.0050.

TULOKSET Äidin kiintymyssuhdemielikuvat Keskosvauvojen äideillä - yhtä paljon tasapainoisia kiintymyssuhdemielikuvia - enemmän epärealistista huolta - vähemmän lapseen kohdistuvaa hyväksyvyyttä

TULOKSET Sylissäpito ja itku - Keskoset itkivät useammin kuin täysiaikaiset vauvat (Z=-2.24, p=0.03) - Keskosia pidettiin sylissä enemmän kuin täysiaikaisia vauvoja (F=7.84, p=0.07) - Sylissäpidon määrä oli yhteydessä itkukertojen määrään keskosaineistossa (r=0.48, p<.05)

TULOKSET Sylissä pito ja vuorovaikutus - Sylissä pidon määrä oli positiivisessa yhteydessä vuorovaikutuksen laatuun keskosvauvojen ryhmässä: - Lapset ilmaisivat enemmän positiivista tunnetta (r= 0.37, p<.05) - Vanhemmat ilmaisivat vähemmän negatiivista tunnetta (r=- 0.36, p<.05) - Dyadinen suhde oli organisoidumpi ja vastavuoroisempi (r=-0.46, p<.05)

TULOKSET Itku ja vuorovaikutus - Pitkittynyt itkuisuus (itkun kesto) oli negatiivisessa yhteydessä äidin emotionaaliseen sitoutumiseen (r=-.309, p=.03)

TULOKSET Äidin masennus - Keskosvauvan äidin masennus oli negatiivisessa yhteydessä vuorovaikutuksen laatuun: - äidillä alhaisempi emotionaalinen sitoutuminen (r=-.45, p=0.02) - vähemmän vastavuoroisuutta ja enemmän negatiivista jännitettä (r=-.41, p=0.03)

Pohdintaa

Pohdintaa - Miksi ei merkittäviä eroja varhaisessa suhteessa? Psykoemotionaalisen tuen lisääntyminen sekä vanhempien suurempi läsnäolo keskosten hoidossa Ryhmien samankaltaisuus äidin iän, koulutuksen ja perherakenteen suhteen.

Pohdintaa Keskosvauvoille ja äideille kehittyy erilainen hoivatyyli - Keskosten äidit ovat herkempiä reagoimaan lapsen negatiivisiin aloitteisiin - Lapsen itkulla sylissä pidon kautta positiivinen funktio keskosen varhaisen vuorovaikutussuhteen kehityksessä - Sylissä pito tärkeä suojaava tekijä äidin ja keskosvauvan varhaisen suhteen kehityksessä

Pohdintaa Keskosvauvojen perheissä riskitekijöiden kasaantuminen muodostaa todellisen riskin: - Äidin masennuksen tai vauvan vaikean käyttäytymisen (pitkittynyt itkuisuus) arviointi tärkeää osana keskosseurantaa

Pohdintaa Hyvästä kiintymyssuhteesta ja vuorovaikutuksesta huolimatta keskoslapsi voi olla riskissä tunne-elämän pulmille. Tämän huomioiminen seurannassa tärkeää

Kliiniset sovellukset Vanhempien olojen huomioiminen - Masennus ja ahdistus Tukirakenteiden kartoittaminen - Puoliso - Omat vanhemmat - Sosioekonominen tilanne

Kliiniset sovellukset Kosketusta korostavien hoitomuotojen tukeminen KENGURUHOITO vauvahieronta

Rajoitukset - Isien puuttuminen - Jako korkean ja matalan riskin keskosvauvoihin puuttui