Lausunnot PoPSTer-loppuraporttiin Sote-ryhmä 16.11.2017
Lausunnot PoPSTer-loppuraporttiin Kunnat Alavieska Haapajärvi Haapavesi Ii Kalajoki Kuusamo Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Pudasjärvi Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Taivalkoski Vaala Ylivieska Kuntayhtymät Rashky Selänne Oulunkaari PPSHP Muut tahot Oulun yliopisto SuPer Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät Oulun kauppakamari
Mihin asioihin lausunnoissa kiinnitettiin huomiota? Nykytila, väestön palvelutarpeet, kehittämistarpeet Palveluverkko, kotona ja lähellä kotia saatavat avopalvelut, palveluiden saavutettavuus Aluemalli, palveluiden järjestäminen Integraatio, asiakaslähtöisyys Ikäihmisten palveluasuminen, laitoshoito ja perustason sairaalahoito Tilat ja kiinteistöt Valinnanvapaus, yksityinen palvelutuotanto Sähköiset palvelut, neuvonta ja ohjaus Termit/käsitteet/määrittelyt, muut huomiot
Palveluverkko, kotona ja lähellä kotia saatavat palvelut, palveluiden saavutettavuus Pidetään tärkeänä, että kuntalaiset saavat peruspalvelut läheltä kotia jatkossakin. Lausunnoissa nousi esiin huoli palveluiden saavutettavuudesta pitkien etäisyyksien maakunnassa. Etäisyydet on huomioitava hyvinvointikeskusten ja -asemien palveluverkossa, riittävän monipuolista palvelua antavat hyvinvointikeskukset ovat keskeisessä asemassa palvelujen tuottamisessa. Kotiin vietävien palvelujen sisältö pitää paremmin avata. Palveluiden jalkauttaminen ihmisten arkiympäristöön edellyttää yhteistyötä kunnan ja maakunnan välillä. Sähköisten palveluiden osalta tarvittavat tietoverkot ja osaaminen tulee varmistaa. Ensihoidon saatavuuteen on panostettava. Hyvinvointialueilla, -keskuksissa ja -asemilla saatavien palvelujen sisältöä on vaikea hahmottaa.
Aluemalli, palveluiden järjestäminen Jaon perusteet Huomioimatta/huomioitu luontaiset asiointisuunnat ja logistiset yhteydet. Rikkoo/säilyttää olemassa olevat rakenteet ja yhteistyön. Alueiden merkitys Ovatko alueet ylipäätään tarpeellisia? Mikä on valinnanvapauden vaikutus? Yhteneväisyys maakunnan muun toiminnan kanssa tulee huomioida. Kokonaisvaikutusten arviointia on tarkennettava. Raportissa esitetty palvelurakenne vaikuttaa vaikeasti johdettavalta [ ]. Hyvinvointikeskusalueet ovat hyvin eri kokoisia ja vaikeuttavat siten hyvin toimivan ja laadukkaan palveluverkon johtamista. [ ] Palveluverkon tulisikin perustua luontaisten osakeskusten varaan ja olla johtamisen näkökulmasta mahdollisimman saman suuruisia.
Integraatio, asiakaslähtöisyys Integraatio nähdään maakunnallisen palvelujärjestelmän keskeisenä tehtävänä ja lähtökohtana uudistustyön onnistumiselle. Haasteena nähdään mm. moninaiset tuotantotavat, tuottajat ja eri järjestelmien yhteensovittaminen. Integraation toteutumisen nähdään vaativan pitkäjänteistä työtä ja uudenlaista ajattelua. Integraation [ ] aito toteutuminen vaatii aikaa, pitkäjänteistä työtä ja vanhasta poisoppimista. Integraation toteutumisella on saavutettavissa merkittäviä kustannussäästöjä ja positiivisia asiakasvaikutuksia.
Ikäihmisten palveluasuminen, laitoshoito ja perustason sairaalahoito Raportissa esitetyt tavoitteet ja periaatteet ovat hyviä ja kannatettavia. Toiminnan kehittämistä pidetään tarpeellisena. Vuodeosastopaikkojen vähentäminen edellyttää toimivia avopalveluita + muuta palveluverkkoa. Joiltain osin perustason sairaalahoidon yksiköiden sijoittuminen on epälooginen ja perustelut epäselvät. Lausunnoissa nousi esille huoli työpaikkojen katoamisesta/siirtymisestä, potilaiden turhasta siirtelystä ja omaisten vierailumatkojen pitenemisestä. Vuodeosasto ei ole koti, mutta nyt on kuitenkin turvattava se, että alueella on riittävästi Nykyisten kaikkien vuodeosastojen tehostetun palveluasumisen säilyttäminen ei ole perusteltua niin paikkoja. Ei kotonakaan voi olla, toiminnallisesti kuin taloudellisesti. jos ei ole siihen edellytyksiä. Sairaalatoiminnan liika keskittäminen on ongelmallista etenkin kaukana maakuntakeskuksesta olevien kuntien kannalta, sillä etäisyydet palveluihin voivat muodostua todella suuriksi.
Tilat ja kiinteistöt Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota siihen, että palveluyksiköiden sijoittumista määriteltäessä tulee huomioida nykyisten toimitilojen soveltuvuus, ajantasaisuus ja tekninen kunto. Kiinteistöt tulee kartoittaa jatkotyön aikana. Tulee välttää sellaista uudisrakentamista, joka aiheuttaa kiintiökapasiteetin tyhjäkäyttöä maakunnan alueella. [Palveluverkon suunnittelua ohjaavista keskeisistä elementeistä] on unohtunut kiinteistökysymys. Palveluverkko ei voi toteuttaa tavoiteltavaa kustannustehokasta ja toiminnallista palvelurakennetta, ellei se perustu terveisiin ja turvallisiin kiinteistöihin. [Raportissa] ei ole otettu asian vaatimalla tavalla tulevan palveluverkon vaatimia investointeja.
Valinnanvapaus, yksityinen palvelutuotanto Valinnanvapauden vaikutuksiin nähtiin vaikeana ottaa kantaa, koska lainsäädäntö on vielä auki. Pilotoinnin mahdollisuuksia tulee selvittää. [ ] Palvelusetelien käyttöönotto olisi järkevää kaikkien; asiakkaan, kunnan ja yrittäjien näkökulmasta. [ ] henkilökohtaisen budjetin pilotti alueellamme edesauttaisi samalla tavalla sekä yrittäjyyttä että tulevia palvelunkäyttäjiä. [Suunhoidon] yksiköt tulevat valinnanvapauden piiriin aikuisten palveluiden osalta, mutta lasten ja nuorten palvelut ovat jäämässä maakunnan velvollisuudeksi. On erittäin hanakala arvioida valinnanvapauden vaikutuksia hammashoidon tulevaisuuteen pienellä paikkakunnalla. Miten pystytään turvaamaan laadukas hoito lähellä jatkossa? Mahdollisen valinnanvapauden toteutuessa on maakunnassa tärkeää turvata myös pienten sote-yritysten mahdollisuus tarjota palveluja kuntalaisille ja turvata pienten erityisryhmien palvelujen jatkuvuus lähipalveluna.
Sähköiset palvelut, neuvonta ja ohjaus Sähköisten palveluiden lisäämistä pidetään tarpeellisena. Huolta herätti mm. tietoliikenneyhteyksien toimivuus ja tarvittavan osaamisen varmistaminen. Digitaalisten palveluiden kehittäminen on tarpeellista, mutta samalla on selkeästi huolehdittava siitä, että palveluita on saatavilla myös muissa muodossa, koska digitaaliset palvelut eivät käytännössä ole kaikkien ulottuvilla. Lausunnoissa korostettiin, että sähköisillä ratkaisuilla ei voi korvata kaikkia palveluita, vaan niitä tulee jatkossakin olla saatavilla myös kasvokkain.
Lausuntojen perusteella jatkotyössä mm. Selkiinnytetään hyvinvointialueiden tai muiden aluejakojen määrittelyä, merkitystä ja vaikutusta väestöllisen palvelutarpeen perusteella tarkastellaan hyvinvointikeskus ja hyvinvointiasema -nimikkeiden toimivuutta ja tarvetta olisiko parempi käyttää nimikettä sote-keskus? palveluyksiköiden sijoittumista määriteltäessä huomioidaan palveluiden saavutettavuus asukkaiden luontaiset asiointisuunnat ja logistiset yhteydet alueiden maantieteelliset ja väestölliset erot nykyisten kiinteistöjen kunto ja käytettävyys henkilöstön saatavuus vaikutusten ennakkoarviointia tehdään niin hyvin kuin pystytään ja kokonaisarviointia tehdään jatkuvasti valmistelun edetessä on uskallettava edetä ja sietää myös epävarmuutta tunnistetaan paljon palveluja käyttävät asiakasryhmät, niiden palvelutarve ja mahdollistetaan integroidut palvelut otetaan käyttöön hyvinvointiverkoston toimintamalli työterveyshuolto sisällytetään valmisteluun erikoissairaanhoito ja muut erityistason palvelut ovat mukana kokonaistarkastelussa.