Uudistus maakunnan näkökulmasta Uusimaa2019 valmistelun iso kuva #Uusimaa2019 #turvallinensiirtymä
Uusi julkisen hallinnon toimija valtion ja kuntien välissä Sote Pelastus ja varautuminen Maatalous ja maaseudun kehittäminen Ympäristöterveydenhuolto Ympäristö, alueiden käyttö ja kehittäminen Alueiden kehittäminen Maakunnallinen identiteetti, kulttuuri ja liikunta Kala- ja vesitalous Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja tienpito
Sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen Maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelu -12/2018 Lainsäädäntö voimaan, maakunnan perustetaan 1.6.2018 Maakuntavaltuusto ja hallitus järjestäytyvät, maakunnan toiminta käynnistyy 1/2019 Maakunta aloittaa toimintansa 1/2020 2017 2018 2019 2020 Valmisteluvaihe Käynnistymisvaihe Toiminta alkaa Maakuntavaalit 28.10.2018, vaalien tulos lainvoimainen 30.11.2018
Aikataulu, Grand plan, alusta loppuun 2020-2027 01/2019-12/2019 Uudenmaan maakunnan vision toteuttaminen Kehitetään toimintaa mm. alueelliseen työnjakoon ja yhteistyöhön nojautuen, asiakkaiden tarpeet aiempaa paremmin huomioiden. Suunnataan resurssit pysyvästi uudelleen toiminnallisten tavoitteiden suuntaisesti. Valinnanvapaus osana palveluiden uudistamista. Uudenmaan maakuntavaltuusto ja hallitus aloittavat toimintansa Vahvistetaan organisaatio ja säännöt, nimetään johto sekä tehdään päätökset sote-palveluiden ja valinnanvapauden järjestämisestä. Hyväksytään maakuntastrategia ja vuoden 2020 talousarvio. 07/2018-12/2018 Uudenmaan maakunta perustetaan Varmistetaan edellytykset maakunnan toiminnan käynnistymiselle: valmistellaan henkilöstö-, tila ja sopimussiirrot ja uusi maakunnallinen toimintamalli. Luonnokset maakuntavaltuuston päätöksiksi. Perustetaan Uudenmaan keskushallinto, ml. maakuntavarainhallinto ja liikelaitokset (sote- ja pela-). 08/2017-06/2018 Uudistuksen valmistelu Uudenmaan liiton maakuntahallituksen johdolla - Haetaan yhteiset tavoitteet, visio ja strategia uudistukselle. - Valmistellaan väliaikaishallinnon ja maakuntavaltuuston päätettäväksi tulevia asioita - Myötävaikutetaan realistisisiin valtakunnallisiin ratkaisuihin Uudenmaan lähtökohdista
Maakunnan toiminnan käynnistämisen kulmakivet Vahva ja tiukka talouden ohjaus, strateginen toiminnan ohjaus Maakunnan toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmä Jatkuvuus on turvattava, muutokseen tähdätään Markus Sovala 7.12.2016 As-is siltä osin kuin tarpeen 2019-2020 Maakunnan visio 2025 pohjana valmistelulle 2017-2019 Maakunnan liikelaitos (-kset) Maakunnan järjestämistoiminto
Alustavat Uusimaa2019 -valmistelua ohjaavat periaatteet Keskitetty toiminta Keskittäminen Hajautettu toiminta Nykyiset toimintatavat Keskitetty yhtenäistäminen Prosessit ja toimintatavat uudistetaan yhtenäisiksi Siirto sellaisenaan, as is Hallinnon, johtamisen ja resurssien yhdistäminen Kaikki raportoivat uuteen yksikköön Prosessit ja toimintatavat säilyvät ennallaan Hajautettu yhtenäistäminen Prosessit ja toimintatavat uudistetaan yhtenäisiksi Erillinen hallinto ja johtaminen erilliset resurssit Yhtenäistäminen (ja automaatio) 2020 2023 Siirto yhtenäistettynä Hallinnon, johtamisen ja resurssien yhdistäminen Kaikki raportoivat uuteen yksikköön Uudet yhtenäiset toimintatavat Maakunnan toiminnan käynnistämisen aikataulu ja tapa ei mahdollista reittiä, jossa kaikki prosessit ja toimintatavat yhtenäistetään ennen toimintojen fuusiointia. Ennen vuotta 2020 palveluiden yhtenäistämistä tehdään siinä määrin kuin maakunnalle tehtäviä luovuttavat organisaatiot yhteisymmärryksessä niin sopivat. Maakunnan toiminnan alkaessa 2020 keskeistä on yhtenäistää palveluprosessit ja tukipalvelut yhteisen hallinnon ja ohjauksen piiriin. Strategisen suunnittelun tehtävänä on tunnistaa ja ryhmitellä asiat kolmeen ryhmään: toiminnan yhtenäistäminen ennen maakunnan toiminnan aloittamista, jolloin toiminta voi alkaa 1.1.2020 yhtenäisenä siirto maakuntaan tehdään as is-periaatteen (sellaisenaan), jolloin yhtenäistäminen alkaa vasta maakunnan toiminnan alettua. toiminnallisia muutoksia vuodenvaiheessa 2019/2020 ei voida kokonaan välttää.
Maakunnan toiminnan käynnistämisen haasteita Erittäin suuri, vaativa ja monimutkainen hanke, jossa paljon tehtäviä ja niiden välisiä riippuvuuksia Tarvittavan osaamisen ja resurssien hankkiminen Osallisten organisaatioiden suuri määrä, organisaatioiden erilaiset intressit, odotukset ja suhtautuminen uudistukseen Osallisen henkilöstön, (tulevien) asiakkaiden ja sidosryhmien suuri määrä Rajallinen aika
Maakunnan toiminnan käynnistämisen mahdollisuuksia Ainutkertainen mahdollisuus hakea alueellisesti yhtenäisiä palveluketjuja ja toimintamalleja Väestöpohja riittää maakuntamuotoiselle palveluntuotannolle sekä järjestäjän ja tuottajan erottamiseen Laaja yksityinen ja kolmannen sektorin palveluntarjonta Ei pulaa henkilöstö- ja muista resursseista ja valmistelussa käytettävissä Suomen paras asiantuntemus, mukaan lukien kuntien asiantuntemus
Kokoluokkia ja lähtökohtia: Talous ja henkilöstö
Valtio rahoittaa vuotuiset menot ja valtion ohjaus vaikuttaa ratkaisevasti maakunnassa Uusimaa Pirkanmaa Lappi P-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Satakunta P-Karjala Kanta-Häme E-Pohjanmaa E-Karjala Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Maakuntien vuotuiset toimintamenot (mrd. euroa) 0 2 4 6 8 1,9 1,8 1,7 1,4 1,2 1,2 1 1 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,4 0,3 0,3 2,7 6,7 Maakunnan järjestämät palvelut rahoitetaan valtion vuotuisella määrärahalla. Valtaosa rahoituksesta on laskennallista ja yleiskatteellista maakunta päättää kohdentumisesta tehtäviin Ohjausjärjestelmä ml. budjetointijärjestelmä on pitkälti sopeutettava valtion ja sen ministeriöiden ohjausjärjestelmään Budjetin määrärahojen ylitysmahdollisuudet ovat rajatut Talouden onnistuminen vaatii: Ennusteprosessi kriittinen, ennusteen tarkkuusvaatimus ~100% 3-5-vuotissuunnittelussa onnistuminen (järjestäjä) Riskinjaon suunnittelu ja hyödyntäminen (järjestäjätuottajat); kapitaatiomallin hyödyntäminen (rajallinen hyöty) Valinnanvapauspalvelujen käytön ennustaminen asiakassiirtymien ennustaminen (liikelaitok(s)ten, maakunnan tuottajien kilpailukyky)
Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja palo- ja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 organisaatioittain, 1000 (ei sisällä ostoja kunnilta ja kuntayhtymiltä) HUS, Helsinki, Espoo ja Vantaa yhteensä 80 % maakunnan kuluista
Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja palo- ja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 tehtävittäin, 1000 62 % toiminnasta on muuta kuin erikoissairaanhoitoa ja siirtyy useista organisaatioista
13 Kuntasektorilta maakuntiin 1.1.2019 siirtyvä henkilöstö tehtäväalueittain Maakunta Maakuntiin siirtyvä henkilöstö: SOTE Palo- ja Maatalouslomitus ja - pelastustoimi hallinto Ympäristöterveydenhuolto Maakuntaliitot Yhteensä %-osuus Etelä-Karjalan maakunta 4 566 109 117 40 23 4 855 2,3 Etelä-Pohjanmaan maakunta 8 739 125 442 59 25 9 390 4,4 Etelä-Savon maakunta 6 051 261 154 46 30 6 542 3,1 Kainuun maakunta 3 425 70 107 31 23 3 656 1,7 Kanta-Hämeen maakunta 5 867 174 131 48 27 6 247 3,0 Keski-Pohjanmaan maakunta 3 243 55 205 29 12 3 544 1,7 Keski-Suomen maakunta 9 401 314 218 80 27 10 040 4,8 Kymenlaakson maakunta 5 786 218 131 48 25 6 208 2,9 Lapin maakunta 8 044 153 251 69 54 8 571 4,1 Pirkanmaan maakunta 16 948 576 212 92 41 17 869 8,5 Pohjanmaan maakunta 8 328 297 113 46 34 8 818 4,2 Pohjois-Karjalan maakunta 6 805 273 257 50 44 7 429 3,5 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 15 743 632 536 133 55 17 099 8,1 Pohjois-Savon maakunta 11 125 275 467 98 30 11 995 5,7 Päijät-Hämeen maakunta 6 934 265 98 38 22 7 357 3,5 Satakunnan maakunta 8 926 229 175 61 23 9 414 4,5 Uudenmaan maakunta 50 113 1 676 68 260 71 52 188 24,7 Varsinais-Suomen maakunta 19 320 368 182 86 70 20 026 9,5 Yhteensä 199 364 6 070 3 864 1 314 636 211 248 100,0 %-osuus 94,4 2,9 1,8 0,6 0,3 100,0 Tilastolähde: Kuntasektorin palkat 2015, Tilastokeskus
Siirtyvä henkilöstö 1902 htv + 272 htv sivutoimiset 200 htv Ympäristöterveyden palvelut 55 000 htv Pelastus- ja turvallisuuspalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kasvupalvelut Maahanmuuttaja -palvelut Uudenmaan erillisratkaisu TE + ELY 700 htv ELY 23 htv + 75,5 htv lomittajat + 27 kunnat ELY 13,5 htv ELY 14-21 htv Maatalous- ja elintarviketuotannon palvelut Maaseudun kehittämispalvelu t Vesien ja merenhoidon palvelut Vesi- ja kalatalouden palvelut Luonnonsuojelun palvelut Alueiden kehittämispalvelu t Alueiden käytön palvelut Liikennepalvelut ELY + UML 3,5-6,5 htv UML + ELY +KV 42 htv UML + ELY 24-25 + 10-15 htv ELY +UML 50 htv (sis Hämeet) Lisäksi 126 htv ELYjen yhteiset
Maakuntiin siirtyvä henkilöstö Uudenmaan maakuntaan siirtyy yli 55 000 työntekijää Koskee kuntien, kuntayhtymien ja valtion henkilöstöä Henkilöstö siirtyy sen tahon palvelukseen, jolla on maakunnassa tuottamisvastuu niistä tehtävistä, joissa työntekijä on ollut ennen siirtymistään Kuntien yhteisten tukipalvelujen osalta työntekijä siirtyy maakuntakonsernin tai maakunnan määräysvallassa olevan yhteisön palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu maakunnalle siirtyviin tehtäviin Siirtyminen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä: Siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät. Tämä koskee myös eläke-etuja. Kuva: Maakuntiin siirtyvä henkilöstö (1000 htv) Lähde: Keha-keskuksen kysely 11/2016, tulokset suuntaa-antavia
Maakuntastrategia sekä talouden ja toiminnan ohjaus
Luonnos Haluttu tulvaisuuden näkymä Uudestamaasta ja pitkän aikavälin päämäärät Millaiset tavoitteet toteuttamalla voidaan kulkea kohti visiota ja päämääriä? Strateginen päämäärä Visio ja päämäärä(t) Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet näkökulmittain: Asukas ja asiakas Palvelujen järjestäminen, tuottaminen ja uudistaminen Alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen Henkilöstöresurssit, osaaminen ja henkilöstöpolitiikka Organisaatiorakenteet, konserni ja omistajapolitiikka Talous Strateginen päämäärä Uuden Uudenmaan maakuntastrategian viitekehys Maakuntastrategiaa tarkentavat strategiset ohjelmat Sote-palvelujen järjestämissuunnitelma (=Palvelustrategia ja -lupaus) Aluekehitysohjelma (nyk. Uusimaa 2.0) Henkilöstöohjelma Omistajapoliittinen ohjelma Jne. Miksi olemme olemassa v. 2020 alkaen? Uuden maakunnan perustehtävä / missio Strateginen tausta- ja toimintaympäristöaineisto ja tilannekuva, olemassa olevat strategiat
Maakuntastrategian rooli Toimintaympäristön muutosten ennakointi Asukkaiden palvelutarpeet 1) Strategista johtamista maakuntakonsernissa Maakunnan toiminta Maakuntastrategia 2) Edunvalvontaa Valtion ohjaus Hallitusohjelma, valtakunnan maakuntastrategia, julkisen talouden suunnitelma / valtion ja maakuntien välinen rahoitus- ja ohjausprosessi Luonnos
Luonnos Uuden Uudenmaan maakuntastrategia jatkumona Maakuntastrategia V0 voimassa 2018-2019 Maakuntastrategia V1 voimassa 2020-2021 Maakuntastrategia V2 voimassa 2022-2025 Maakuntastrategia V3 voimassa 2026-2029 Valmistelu- ja käynnistymisvaihe Toiminta alkaa Muutosvaiheen johtamisen ja valmistelun selkänojaksi (2018-2019) ja toimijoiden osallistamiseksi muutokseen ja sen tavoitteisiin Valtion ja maakuntien välisen rahoitus- ja ohjausprosessin simuloinnin työkaluksi helmikuussa 2018 (luonnosvaiheessaan) Osaksi väliaikaishallinnolle toimitettavia uuden maakuntakonsernin suunnitteluaineistoja Vaaleilla valitun maakuntavaltuuston / -hallituksen johdolla (2019) tarkistettavaksi ja strategiatyön pohjaksi.
Strategian peruslinjaa Uudenmaan liiton maakuntahallituksen aamukoulun tuloksia 10/2017 Kuntarajat ylittävä kehittäminen ja palvelujen käyttö (palvelujen saatavuus ja yhdenvertaisuus) Digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen Palvelujen uudistaminen asiakkaiden tarpeista käsin Rohkeus uudistua (tai sen puute) Rakenteista ja byrokratiasta uudistamisen tielle Päällekkäisyyksien karsiminen ja synergiahyötyjen saaminen Yhteiset tietojärjestelmät synergiana / riski niiden toimimattomuudesta Henkilöstön uramahdollisuudet, kehittyminen ja liikkuvuus Kustannukset karkaavat käsistä (esim. menorakenne säilyy vanhojen organisaatioiden mukaisena tai erikoissairaanhoidon asiakasseteli nostaa kustannuksia). Alueen kansainvälinen vetovoima ja edelläkävijyys Sekava kokonaisuus asukkaiden näkökulmasta Yhteistyön rakentamisen tärkeys (integraation toimivuus / maakuntakunta-kokonaisuus / uusien ideoiden ja toimintamallien leviäminen) Luonnos
Maakunnan toiminnan ja talouden ohjauksen pääohjausjärjestelmät: Sote-toimiala Vuotuinen talousarvio Vuotuinen palvelulupaus Järjestäjän ja palvelun tuottajien välinen palvelujen tuottamisen vuotuinen sopimus Liikelaitoksen talousarvio ja palvelusopimuksen toteuttamissuunnitelma Maakunnan osakeyhtiöiden vuotuinen omistajaohjaus Osakeyhtiöiden budjetit ja palvelujen toteuttamissuunnitelmat sopimusten puitteissa Maakunnan ulkoinen ja sisäinen tarkastus
Hallinto / tila / ICTpalvelu -yhtiöt Maakuntajohtaja KONSERNIESIKUNTA Sisäinen tarkastus Talous- ja tulosohjaus Viranomaisohjaus Sopimusohjaus STRATEGIAYKSIKKÖ OMISTAJAOHJAUS- PALVELUT TALOUSOHJAUS JA HALLINTOPALVELUT UUDENMAAN vapaanvalinnan LIIKELATOKSET SOTE-YHTIÖT SOTE-TOIMIALA JÄRJESTÄJÄ YKSITYISET SOTE- TUOTTAJAT UUDENMAAN SOTE- LIIKELAITOS TURVALLISUUS- TOIMIALA JÄRJESTÄJÄ PELASTUS- LIIKELAITOS KASVUTOIMIALA
Riskikartoitus ja riskienhallinta
Maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen riskikartoitus: taustaa Tavoitteena oli kartoittaa Uudenmaan maakunnan toiminnan käynnistämiseen liittyvät riskit valituilla osa-alueilla uudistuksen siirtyessä seuraavaan vaiheeseen sekä arvioida riskit riskienhallinnan tarpeita ajatellen Valitut osa-alueet: Toimintaympäristöön liittyvät riskit; Muutoksen läpivientiin liittyvät riskit; Henkilöstöön liittyvät riskit; Palvelujen saatavuuteen liittyvät riskit; Ylätason riskit ICT-ympäristöön liittyen Osa-aluekohtaiset riskit kartoitettiin kesäkuussa 2017 konsultin avulla Käymällä läpi Uusimaa 2019 hankkeen jo laatimat riskienhallinnan dokumentaatiot Toteuttamalla kohdennetut haastattelut Uudenmaan liitossa viikoilla 24-25: Haastateltavina olivat maakuntajohtaja, muutosjohtajat sekä muut Uusimaa 2019 hankkeen jäsenet, lisäksi henkilöstöön liittyvien riskien osalta PKS- ja HUS:n henkilöstöjohtajat Kartoituksessa tunnistettiin yhteensä 57 riskiä
Riskikartoituksen päälöydöksiä Maakuntauudistus on yksi Suomen historian suurimmista julkishallinnon mullistuksista. Se käsittää suuren muutoksen johtamisen, uuden organisaation rakentamisen sekä organisaatiokulttuurin synnyttämisen uudistuksen laajuuden hallitsemattomuus nousi kokonaisuudessaan riskiarvion vakavimmaksi riskiksi Uudenmaan maakunnan suuri koko hankaloittaa maakuntauudistuksen toteuttamista useat tunnistetut riskit pohjautuvat siihen, että maakunnan kaupunkien ja kuntien siirtyvissä toiminnoissa on omia vuosien saatossa muodostettuja rakenteita, järjestelmiä ja käytäntöjä, jotka tulisi nyt yhdistää ja yhtenäistää Poliittiset riskit vaikuttavat muutoksen suuntaan, aikatauluun ja toteutukseen - lainsäädännön ja maakuntavaalien viivästyminen hidastaa maakunnan toiminnan suunnittelua ja aloittamista. Liian vähäinen viestintä sekä joidenkin uudistuksen toteuttamisessa mukana olevien sidosorganisaatioiden vähäinen sitoutuminen uudistukseen vaikuttaa uudistuksen etenemisen uskottavuuteen
Riskikartoituksen päälöydöksiä Uudistuksen rahoituksen ennustettavuus on huono, minkä vuoksi valmisteluvaiheen budjetointi on vaikeaa Maakuntaan siirtyvän henkilöstön näkökulmasta riskit liittyvät henkilöstöjohtamiseen muutostilanteessa Maakunnan asukkaiden näkökulmasta palveluketjun jatkuvuuden ja selkeyden vaarantuminen nähtiin riskinä järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta ja maakunnalle Lukuisten ICT-järjestelmien siirtäminen ja yhtenäistäminen aiheuttaa riskin erityisesti tiukan aikataulun ja useiden valtakunnallisesti suurten ICT-transformaatioprojektien samanaikaisuudesta johtuen
Merkittävimmät riskit Kaikista riskeistä merkittävälle tasolle nousi 13 riskiä joukossa korostuivat erityisesti toimintaympäristöön ja muutoksen läpivientiin liittyvät riskit Riski Vaikutus Todennäköisyys Riskitaso M4. Uudistuksen laajuuden hallitsemattomuus 2,7 2,7 7,29 I1. Tiukka aikataulu ICT-järjestelmien rakentamiseen, käyttöönottoon ja yhtenäistämiseen 2,8 2,6 7,28 P2. Palveluketjussa ilmenee ongelmia uuden työnjaon vuoksi Suurin 2,6 2,6 6,76 vaikutus M2. Liian kireä aikataulu 2,5 2,7 6,75 T10. Rahoitus epävarmalla pohjalla 2,4 2,8 6,72 M1. Muutoksen suunta ja sisältö epävarmoja 2,5 2,5 6,25 T5. Valtionhallinnon toiminta ajoittain hidasta uudistuksen alueellisen valmistelun näkökulmasta 2,6 2,4 6,24 T2. Poliittinen päätöksenteko viivästyy 2 3 6 H14. Sidosorganisaatioiden muutosvastarinta 2,2 2,7 5,94 Suurin todennäköisyys H1-17 Henkilöstöjohtaminen muutostilanteessa 1,5-2,3 1,2-2,5 T7. Sidosryhmät ajavat omaa etuaan 2,2 2,6 5,72 Suurin vaikutus 1,95-5,75 M8. Sisäinen viestintä liian vähäistä 2,8 2 5,6 I5. Rahoituksen riittävyys epävarmaa 2,8 2 5,6
Jatkotoimenpiteitä 2017-2018 Riskienhallinta osana maakunnan toiminnan käynnistämisen jatkuvaa ohjausta Korkeimmalle priorisoiduille riskeille suunnitellaan hallintatoimenpiteitä Riskeille määritellään toimintastrategia, kontrollitavoitteet ja toimenpiteet, onnistumista mittaavat indikaattorit sekä toimenpiteistä vastuulliset henkilöt Suunnittelun tarkoituksena on ennakoida ja hallita uudistuksen mukanaan tuomia riskejä Riskiarvion päivittäminen ulkoisten ja sisäisten toimintaympäristön muutosten pohjalta keväällä 2018
Mihin asioihin muutosjohtajat mm. kaipaavat lisää valtakunnallista tukea? Lainsäädäntö maaliin Järjestäjän luomiseen, konsernirakenteen ja konserniohjauksen pelisääntöjen laatimiseen Valmistelun aikataulutus/vaiheistus Lähde: Sote- ja maakuntauudistus - syyskuun seurantakyselyn tulokset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta.
Valmistelun organisointi
Ulkoinen ohjausorganisaatio: Ryhmien funktiot Maakuntahallitus mhs:n strategisten kokousten laajennettu kokoonpano + mvston pj:t Poliittinen ohjausryhmä (Maakuntahallitus) Virkamiesjohtoryhmä Päättää, linjaa Neuvottelukunta valmistelutahot, kuntajohtajat, henkilöstöjärjestöt, sidosryhmät, kuntien kh:n ja kv:n pjt seuraa Uusimaa 2019 vastuujohtaja: maakuntajohtaja hankejohto: muutosjohtaja + sotemuutosjohtaja Kuntajohtajakokous Virkamiesjohtoryhmä seuraa, antaa palautetta, sopii, tukee, lausuu ICT-hanke Henkilöstöfoorumi Henkilöstöjärjestöt laajasti edustettuna seuraa, antaa palautetta
Sisäiset sidosryhmät/-verkostot ja niiden funktiot Uusimaa 2019 Muutosjohtajat Hankejohtajat Hanketoimisto (Maakuntahallitus) Poliittinen ohjausryhmä ICT-hanke konsultaatio toimeksiannot Sote-johtajat sote-virkamieskoordinaatioryhmä budjettiryhmä Virkamiesjohtoryhmä valmisteluryhmä valmistel valmistelury valmistelury valmistelur Talousjohtajat HRjohtajat Viestintäjohtajat ICTvastaavat Sopimusvastaavat ICT-ohjausryhmä valmisteluryhmä valmisteluryhmä kootaan tarpeen mukaan Uudenmaan maakunta 2020-
Sisäinen johtamisjärjestelmä: ohjaus- ja toteutusvastuut sekä raportointilinjat Yleishankkeen hankejohtajat Hankevalmistelijat Henkilöjohtaminen Projektien ja hankesalkkujen johtaminen ja toteuttaminen Asiajohtaminen Toteutusvastuu Maakuntajohtaja Henkilöstöjohtamin en Maakuntahallituksen esittelijä Tilivelvollinen Muutosjohtajat Henkilöjohtaminen Hankejohtaminen Strategia ja taktiikka Hankkeen omistajuus Hanketoimiston henkilöstö ICT-hankejohtajat Henkilöjohtaminen Tehtävien (hankesalkkujen) johtaminen ja toteuttaminen Muutos- ja hankejohtajien tuki Hankehallinnointi Hankkeen juoksevat asiat Siirtymävaiheen läpivientiin liittyvät tehtävät ICT-projektijohtajat Muu ICT-henkilöstö Projektien johtaminen ICT-hankehallinnointi Toteutusvastuu ICT-projektipäälliköt Asiajohtaminen Toteutusvastuu
Uusimaa 2019 hankekorit Muutosjohtajat Hanketoimisto Siirtymävaiheen läpivienti: strategia ja taktiikka Hankkeen sisäiset ohjausryhmät Valmistelun substanssi ja yhteensovittaminen Konserni, hallinta ja ohjausrakenne Back office -toiminnot Järjestämistoiminto Liikelaitos /liikelaitokset ICT-hanke
Hankekorit muodostettu maakunnan alustavan toiminnallisen rakenteen pohjalta Kyseessä ei ole organisaatiokaavio, mutta maakunnan toiminnot on tarkoitus rakentaa tämän rakenteen sisään vuoteen 2019 menneessä
Yhteistyö on tärkeää Valtio Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit Asukas Kunnat ja kaupungit Maakunta Kuntapalvelut jatkossakin tärkeitä maakunnan asukkaille Esim. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, turvallisuus, oppilashuolto, työllisyys, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen jne.
Uusimaa2019 -hankkeen tuloskolmio Mikä on kunnianhimon taso? Mihin aika ja rahat riittävät? Tulos Aika Raha
Uudenmaan muutosjohtajat Muutosjohtaja Markus Sovala ja sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö
Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun www.uusimaa2019.fi @Uusimaa2019 #Uusimaa2019