ASEMAKAAVAN MUUTOS KOTKAN KAUPUNKI 46. KAUPUNGINOSA RISTINKALLIO, KORTTELIT 98 JA 108, OSA KORTTELEITA 119 JA 120, LAUTAKATONTIETÄ, KATUALUEITA SEKÄ VIHERALUEITA Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, puh. 040 773 7752 KAAVASELOSTUS KAAVA NRO 0317 KARA 12.12.2017
2 1 KAAVAN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava Asemakaavan muutos Kotkan kaupunki 46. kaupunginosa Ristinkallio Kaavan numero 0317 Kaavan valmistelija Elina Masalin kaavasuunnittelija puh. 040 773 7752 elina.masalin@kotka.fi 1.2 Kaavan nimi Lautakatontien asemakaavanmuutos 1.3 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Ristinkallion asuinalueella (46. kaupunginosa) rajautuen lännessä Hurukselantiehen ja idässä Rosokatuun. Etäisyys Karhulan keskustaan on noin 3 km ja valtatie E18 noin 1,5 km. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2 ha. Rajausta tarkennetaan suunnittelun edetessä.
3 1.4 Asemakaavan muutoksen tarkoitus Tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa niin, että kaavan mukainen katualue noudattelee pääosin nykyistä Lautakatontietä välillä Hurukselantie Rosokatu ja mahdollistaa kävely- ja pyörätien rakentaminen Lautakatontielle. 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - asemakaavakartta - asemakaavamerkinnät ja määräykset - ote ajantasa-asemakaavasta - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - asemakaavan seurantalomake 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - kaavahanke on käynnistetty teknisten palveluiden aloitteesta ja se on merkitty vuosien 2017 2018 kaavoitusohjelmaan - asemakaavan muutoksen vireilletulo 28.8.2017 - osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 28.8. 27.9.2017 - asemakaavan muutosluonnos nähtävänä marraskuussa 30.10. 24.11.2017 - asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnassa 12.12.2017 - virallinen nähtävilläolo joulukuu 2017 tammikuu 2018 - kaupunginhallitus - kaupunginvaltuusto 2.2 Suunnittelutilanne Alueen aikaisemmissa asemakaavoissa Lautakatontie on suunniteltu oikaistavan nykyisestään. Katualuetta ei kuitenkaan ole rakennettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti, vaan nyt on päädytty noudattaa vanhaa tielinjaa mahdollisuuksien mukaan. Kaava-aluetta on laajennettu käsittämään katualueen viereisiä viheralueita ja asuinkortteleita, joiden aluerajauksia ja tonttiliittymiä tarkistetaan. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Luonnonympäristö Kaava-alue on rakennettua ympäristöä, jota reunustaa luonnontilassa olevat viheralueet. Alueella on jonkin verran puustoa, lähinnä koivuja ja mäntyjä.
4 3.1.2 Rakennettu ympäristö Kaavamuutos koskee noin 600 metrin osalta Lautakatontietä, joka noudattelee osittain Vanhan Viipurintien linjausta. Kaava-alueen ympäristö on omakoti- ja rivitalomaisesti rakennettu ja alueen vanhimmat rakennukset ovat 1920- luvulta, mutta pääosin Ristinkallion asuinalue on rakentunut 1970 80 - luvuilla. Muinaismuistot Kaava-alue koillispuolella sijaitsee ajoneuvoliikenteeltä poistunut Suuren Rantatien linja (Suuri Rantatie Ristinkallio; muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000027533). Sorapäällysteinen tie toimii kävely- ja pyörätieyhteytenä teollisuus- ja asuinalueen välillä. Palvelut ja liikenne Paikallis- ja palveluliikenteen vuorot kulkevat Lautakatontien kautta. Kirjastoauto pysähtyy Rosokadun alussa, jossa on myös jätteiden kierrätyspiste. Tekninen huolto Lautakatontiellä kulkevat 1960- ja 1970 -luvuilla rakennetut vesijohto ja viemäri, Kymenlaakson Sähköverkon sähköjohdot sekä Elisan telejohdot. 3.1.3 Maanomistus Kaava-alue on pääosin kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta muutamaa yksityisen omistamaa kiinteistöä. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on 28.5.2008 ja 18.1.2010 vahvistanut Kymenlaakson maakuntakaavan taajamat ja niiden ympäristöt, jossa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi, jolla on vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita A/sr. Maakuntakaava kauppa ja merialue, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 26.11.2014, on yleismääräys, jonka mukaan alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää edellytyksiä uusiutuvaan energiaan perustuvien järjestelmien käyttöä. Lautakatontie on merkitty osaksi ylimaakunnallista pyöräilyreittiä. Kaavamuutos tukee maakuntakaavan mukaisen pyöräilyreitin toteutumista
5 ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Strateginen yleiskaava Valmisteilla olevassa Kotkan Haminan seudun strategisessa yleiskaavaluonnoksessa Ristinkallion asuinalue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta strategiseen yleiskaavaluonnokseen.
6 Yleiskaava Kaupunginvaltuuston 19.3.1986 hyväksymässä Kotkan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty kokoojakaduksi, jossa on kevyen liikenteen reitti. Alueella ei ole osayleiskaavaa. Kaavamuutos tukee yleiskaavan toteutumista. ote Kotkan yleiskaavasta Asemakaava Alueella on voimassa 9.2.1988 vahvistettu asemakaava, jossa Ristinkalliontien nimi on muutettu Lautakatontieksi sekä 10.6.1975 vahvistettu asemakaava, jossa katualueen ja asuinkortteleiden väliset alueet on merkitty luonnontilassa säilytettäviksi puistoalueiksi PL. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa, idässä ja etelässä asemakaavoitettuun alueeseen. Voimassa oleva asemakaava ei noudattele vanhaa, olemassa olevaa tielinjaa, joka on alkujaan syntynyt Vanhan Viipurintien paikalle.
7 ote ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys Voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty 14.11.2001 ja tullut voimaan 1.1.2002. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uuden rakennusjärjestyksen 25.9.2017 ja se tulee voimaan 1.1.2018. Tonttijako ja rekisteri Kaava-alue on kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakartta on MRL muutoksen 323/2014 mukainen ja tarkistettu 10.4.2017. Maankäyttösopimus Alueelle ei ole tarpeen laatia maankäyttösopimusta. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Lautakatontie on vilkkaasti liikennöity kokoojakatu Ristinkallion asuinalueelle. Nyt kaavatyön kohteena olevalla katuosuudella ei ole pyörätietä eikä jalkakäytävää. Kotkan tekniset palvelut on laatinut vuonna 2017 yleissuunnitelman, mikä mahdollistaa pyörätien rakentamisen nykyisen tielinjan yhteyteen. Tämä aiheuttaa asemakaavan muutoksen tarpeen. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset
8 - lähialueen asukkaat, kiinteistönomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa - Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Liikennevirasto, Kymenlaakson liitto, Meri- Kymen luonto ry, Kotkan ympäristöseura ry, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kotkan Energia Oy, Elisa Oyj, Telia Finland Oyj, Kymenlaakson Jäte, Kotka-Seura ry, vammaisneuvosto, ikäihmisten neuvosto sekä nuorisovaltuusto - asiantuntijaviranomaiset: maanhankinta ja luovutus, kaupunkimittaus, rakennusvalvonta, tekniset palvelut, ympäristökeskus ja Kymenlaakson pelastuslaitos 4.2.2 Vireilletulo Vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitettiin osallisille kirjeitse ja muille lehti-ilmoituksella Ankkurissa. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt OAS nähtävillä 28.8. 27.9.2017. Alueen asukkailta tuli yhteensä 6 kannanottoa. He pitivät nykyisen Lautakatontien pysyttämistä nykyisellä paikallaan sekä pyörätien rakentamista pelkästään hyvänä asiana, joka vaikuttaa myönteisesti liikenneturvallisuuteen. Lautakatontien suuret nopeudet olivat huolenaiheena. Lausunnon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antoivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, museovirasto, Kymenlaakson museo, Gasum, Fingrid Oyj, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kotkan ympäristöseura ry, maanhankinta- ja luovutus sekä kaupunkimittaus. Kaakkois-Suomen ELY-keskus toivoi tarkennusta muinaismuistojen osioon; Suuren Rantatien sijoittumista suhteessa suunnittelualueeseen. Museoviraston lausunnon mukaan tiedot arkeologisesta kulttuuriperinnöstä ovat riittävät, eikä kaavan laatimista varten tarvita lisäselvityksiä. Kymenlaakson museolla, Gasumilla, Fingrid Oyj:llä, Kymenlaakson pelastuslaitoksella, maanhankinta- ja luovutuksella, kaupunkimittauksella eikä Kotkan ympäristöseura ry:llä ollut huomautettavaa. Luonnos nähtävillä 30.10. 24.11.2017. Luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä 7 alueen asukasta otti kantaa kaavamuutokseen. He olivat tyytyväisiä muutokseen, ainoastaan kiinteistön 285-46-120-6 ja 120-7 omistaja toivoi ajoneuvoliittymän sallimista suoraan Lautakatontieltä, koska heidän omistamansa kolmen auton autotallin ovet on suunnattu suoraan Lautakatontielle. Kaavaa muutettiin niin, että kaava sallii yhden ajoneuvoliittymän tontille Lautakatontieltä.
9 Lausunnon kaavaluonnoksesta antoivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, museovirasto, Kymenlaakson museo, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kymenlaakson pelastuslaitos, tekniset palvelut ja mittaus- ja kiinteistötoimi. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n lausunnossa pyydetään huomioimaan nykyiset sähköjohdot sekä niille vaadittavat riittävät tilavaraukset. Myös mittaus- ja kiinteistötoimi kiinnitti huomiota samaan asiaan ja lausuntojen perusteella asuintonteille lisättiin maanalaisia johtoja varattu alueen osa. Teknisten palveluiden kommenttien johdosta tarkistettiin kaavaalueen itäosassa katualueen ja lähivirkistysalueen välistä rajaa, jotta linjaautopysäkkien viereen mahtuu kävely- ja pyörätievaraus. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon perusteella lisättiin selostukseen kohtaan 3.1.2 Rakennettu ympäristö Muinaismuistot kaava-alueen koillispuolella sijaitseva muinaisjäännös Suuri Rantatie Ristinkallio. Museovirastolla, Kymenlaakson museolla eikä Kymenlaakson pelastuslaitoksella ollut huomautettavaa. 4.2.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaavan mukainen käyttötarkoitus vastaamaan olemassa olevaa tilannetta. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 3,6836 ha, josta 1,9529 ha on asumiseen osoitettua aluetta, 0,4948 ha virkistysaluetta ja katualuetta 1,2359 ha. Rivitalojen ja osan erillispientalojen korttelialueen pinta-aloista kasvaa 0,2224 ha, jolloin myös rakennusoikeus lisääntyy jonkin verran. 5.2 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu 5.2.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön eikä se heikennä sen käyttömahdollisuuksia. Kävely- ja pyörätien rakentaminen Lautakatontien yhteyteen parantaa liikenneturvallisuutta ja täydentää kevyen liikenteen verkostoa. 5.2.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava vaikutukset luontoon eivät ole merkittäviä. Kävely- ja pyörätien rakentamisen myötä osa tienvarsikasvillisuudesta poistuu ja muuttuu rakennetuksi ympäristöksi.
10 5.2.3 Energia- ja ilmastovaikutukset Taulukko. Energia ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Aihe: Arvio* YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTYMINEN 2 Perustelut: Hanke parantaa liikkumista asuinalueella. ALUEEN JOUKKOLIIKENNEYHTEYDET / -OLOSUHTEET 3 Perustelut: Kaava-alueen joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät ja pysäkit sijoittuvat rakennettavan kävely- ja pyörätien varrelle KÄVELYN JA PYÖRÄILYN OLOSUHTEIDEN HUOMIOINTI 3 Perustelut: Kaavamuutoksen yksi tarkoitus on mahdollistaa kävely- ja pyörätien rakentaminen alueelle Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelman 2030 mukaisesti. KESTÄVIEN ENERGIARATKAISUJEN MAHDOLLISTAMINEN 2 Perustelut: Kävely- ja pyörätien rakentamisen yhteydessä energiaystävällistä katuvalaistusta uusitaan. *Asteikko: 0 toteutuu heikosti 1 toteutuu kohtalaisesti 2 toteutuu hyvin 3 toteutuu erinomaisesti? ei arvioitavissa / ei arvioitu 5.2.4 Vaikutukset palveluiden käyttöön Asumiseen liittyvien palveluiden tarjonta vahvistuu ja monipuolistuu ja hanke edistää muidenkin alueella toimivien palveluiden kannattavuutta. Kaava-alue on joukkoliikenteen piirissä. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen Asemakaavan mukainen rakentaminen voi alkaa heti kaavan ja katupiirustusten saatua lainvoiman.