Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.2013 1
Terveyspalvelujärjestelmän tavoitteet Päätavoitteet: Terveyden maksimointi (tehokkuustavoite) Terveyden tasainen jakautuminen (oikeudenmukaisuustavoite) Myös muita tavoitteita: Oikeudenmukainen palvelujen käyttö tai käyttömahdollisuus Muut kuin suoraan terveyteen liittyvät tavoitteet (hyvä ja inhimillinen kohtelu, informaatio antaminen ym. prosessiin liittyvät hyödyt) Taloudellinen kasvu (tuottava työvoima) => Tavoitteet osittain ristiriitaisia 8.2.2013 2
Taustaa erikoissairaanhoidon sosioekonomisten erojen tarkastelulle Käytön ja kustannusten erot o Onko käyttö ja kustannukset jakaantunut väestöryhmittäin tarpeen mukaan? Erityisesti vaikuttavaksi todetuissa toimenpiteissä tulisi palvelujen saatavuus olla riippumaton maksukyvystä tai sosioekonomisesta asemasta Vaikuttavuuserot o Lisääkö palvelujärjestelmä terveyden eriarvoisuutta? Onko hoidon kustannusvaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Vaikutukset tuottaja- ja aluetason suoriutumiskyvyn ja tarpeen mittaamiseen o Jos sosioekonomiset tekijät vaikuttavat kustannuksiin ja vaikuttavuuteen, tulisi ne ottaa huomioon suoriutumiskyvyn arvioinnissa ja voimavarojen jaossa, mikäli sosioekonomista oikeudenmukaisuutta pidetään tärkeänä. 8.2.2013 3
Sydäninfarktipotilaat Suhteellisen homogeenien potilasryhmä, jossa taudin vaikeusaste (tarve) voidaan ottaa huomioon iän, sukupuolen ja aikaisempien sairauksien perusteella Perfect aineisto kaikista sairaalahoitoon tulleista uusista sydäninfarkti potilaista vuosina 2000-2009, poistettu: Pitkäaikaishoidossa (ennen infarktia) olleet Alle 40-vuotiaat ja yli 85-vuotiaat Yhteensä 87 721 potilasta trade-off -hanke 8.2.2013 4
Sosioekonomisen aseman mittaaminen Perheen käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohti: tuloja tarkasteltu tuloluokittain, jossa potilaat on jaettu 5 yhtä suureen tuloluokkaa Koulutus Siviilisääty Asuntokunnan koko Vakioitu: ikä, sukupuoli, aikaisemmat liitännäissairaudet, eräiden lääkkeiden käyttö (statiini) sekä infarktityyppi (vuodet 2007-2009) 8.2.2013 5
Palvelujen käyttö ja kustannukset Pallolaajennus 2 päivän kuluessa sairaalaan tulosta Statiinin ostaminen 90 päivän kuluessa Ensimmäisen kokonaisen sairaalassaolon (hoitokokonaisuus) kustannukset Ensimmäisen vuoden sairaalahoidon kustannukset 8.2.2013 6
Osuus potilaista (%) joille on tehty pallolaajennus 2 päivän kuluessa sydäninfarktista tuloluokittain 1998-2009, riskivakioidut luvut 40 35 30 25 20 15 10 Ylin tuloluokka 4 3 2 Alin tuloluokka 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 8.2.2013 7
Osuus potilaista (%) joille on tehty pallolaajennus 2 päivän kuluessa sydäninfarktista tuloluokittain 2000-2009 miehillä ja naisilla, riskivakioidut luvut Miehet Naiset 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Ylin tuloluokka 4 3 2 Alin tuloluokka 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Ylin tuloluokka 4 3 2 Alin tuloluokka 8.2.2013 8
Osuus potilaista (%), joille on tehty pallolaajennus 2 päivän kuluessa sydäninfarktista sosioekonomisen aseman mukaan 2009, riskivakioidut luvut ja niiden luottamusvälit 45 40 35 30 25 20 Tulot Koulutus Siviilisääty Asuntokunnan koko 8.2.2013 9
Osuus potilaista (%), jotka ovat ostaneet statiinia 90 päivän kuluessa sydäninfarktista tuloluokittain 2000-2009, riskivakioitu 80 70 60 50 40 Ylin tuloluokka 4 3 2 Alin tuloluokka 30 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 8.2.2013 10
Sydäninfarktipotilaiden ensimmäisen hoitokokonaisuuden kustannukset tuloluokittain 2000-2009 (euroa /potilas), riskivakioitu, vuoden 2009 hinnoin 12000 11000 10000 9000 8000 7000 Alin tuloluokka 2 3 4 Ylin tuloluokka 6000 5000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 8.2.2013 11
Sydäninfarktipotilaiden ensimmäisen hoitokokonaisuuden kustannukset (euroa /potilas) sosioekonomisen aseman mukaan 2009, riskivakioidut luvut ja niiden luottamusvälit 13000 12000 11000 10000 9000 8000 8.2.2013 12
Sydäninfarktipotilaiden vuoden kustannukset tuloluokittain 1998-2009 euroa /potilas), riskivakioitu, vuoden 2009 hinnoin 17000 16000 15000 14000 13000 Alin tuloluokka 2 3 4 Ylin tuloluokka 12000 11000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 8.2.2013 13
Sydäninfarktipotilaiden ensimmäisen vuoden kustannukset (euroa /potilas) sosioekonomisen aseman mukaan 2009, riskivakioidut luvut ja niiden luottamusvälit 19000 18000 17000 16000 15000 14000 13000 8.2.2013 14
Hoidon vaikuttavuus Yhden vuoden kuolleisuus Tarkemmin miehillä infarktityypin mukaan: o Sydäninfarkti ilman ST-nousua (NSTEMI). o ST-nousuinfarkti (STEMI) o Tarkemmin STEMI potilailla annetun hoidon mukaan 8.2.2013 15
Sydäninfarktipotilaiden 1 vuoden kuolleisuus (%) tuloluokittain 2000-2009, riskivakioitu 35 30 25 20 15 Alin tuloluokka 2 3 4 Ylin tuloluokka 10 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 8.2.2013 16
Sydäninfarktipotilaiden 1 vuoden kuolleisuus (%) tuloluokittain miehillä ja naisilla 2000-2009, riskivakioitu Miehet Naiset 35 30 25 20 15 10 Alin tuloluokka 2 3 4 Ylin tuloluokka 35 30 25 20 15 10 Alin tuloluokka 2 3 4 Ylin tuloluokka 8.2.2013 17
Sydäninfarktipotilaiden 1 vuoden kuolleisuus (%) sosioekonomisen aseman mukaan 2008-2009 miehillä ja naisilla, riskivakioidut luvut ja niiden luottamusvälit 40 35 Miehet Naiset 30 25 20 15 10 8.2.2013 18
Sydäninfarktipotilaiden 1 vuoden kuolleisuus tuloluokittain miehillä 2007-2009 sairaustyypin mukaan, riskivakioidut luvut ja niiden luottamusvälit Sydaninfarkti ilman STnousua (NSTEMI) 35 30 25 20 15 10 5 ST-nousuinfarkti (STEMI) 35 30 25 20 15 10 5 8.2.2013 19
Osuus ST-nousinfarkti (STEMI) potilaista (%), joille on tehty joko angiografia tai pallolaajennus 2 päivän kuluessa infarktista tuloluokittain, miehet, riskivakioidut luvut ja niiden luottamusvälit 75 70 65 60 55 50 Alin tuloluokka 2 3 4 Ylin tuloluokka 8.2.2013 20
Sydäninfarktipotilaiden 1 vuoden kuolleisuus (%) tuloluokittain miehillä 2007-2009 annetun hoidon mukaan. ST nousuinfarkti (STEMI) potilaat, riskivakioidut luvut ja niiden luottamusvälit Ei pallolaajennusta tai angiografiaa 2 päivän kuluessa infarktista Pallolaajennus tai angiografia 2 päivän kuluessa infarktista 35 30 25 20 15 10 5 35 30 25 20 15 10 5 8.2.2013 21
Sosioekonomisten tekijöiden vaikutus suoriutumiskyvyn vertailuun Perfect-hankkeessa käytettyjen alue- ja sairaalatason indikaattoreiden vertailu indikaattoreihin, joissa on otettu huomioon sosioekonomiset tekijät 8.2.2013 22
Sosioekonomisten tekijöiden vaikutus sairaanhoitopiirien riskivakioituun 1 vuoden kuolleisuuteen (%) 2007-2009, riskivakioidut luvut ja niiden luottamusvälit 15 20 % 25 30 Perfect 8.2.2013 23
Sosioekonomisten tekijöiden vaikutus sairaanhoitopiirien riskivakioituun 1 vuoden kuolleisuuteen (%) 2007-2009. riskivakioidut luvut ja niiden luottamusvälit 15 20 % 25 30 Pääkaupunki-seutu ero 1 %-yksikköä Pohjois- Karjala ero 0.6 %- yksikköä Perfect 8.2.2013 24
Sosioekonomisten tekijöiden vaikutus sairaaloiden riskivakioituun 30 päivän kuolleisuuteen 2007-2009 5 10 15 % 20 25 Perfect 8.2.2013 25
Päätelmät Uusi teknologia otettu käyttöön hitaammin alimmassa tuloluokassa(viive 2 3 vuotta). Statiinin käyttö levinnyt kaikkiin sosioekonomisiin ryhmiin Miehillä vaikuttavuudessa huomattavia sosioekonomisia eroja, erityisesti tuloluokittain. Naisilla sosioekonomiset erot pieniä Hoidon kustannukset matalimmat ja vaikuttavuus parasta ylimmässä tuloluokassa ja korkeasti koulutetuilla Kuolleisuuserot eivät selity kokonaan palvelujen käytön eroilla taudin vakavuuden, elintapojen ja muiden riskitekijöiden vaikutus Sosioekonomisten tekijöiden huomioiminen vähentää hieman alueellisia kuolleisuuseroja mutta eivät juurikaan vaikuta sairaalatason vertailuun. 8.2.2013 26