BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelu Miksi luonnonsuojelu on tärkeää?
BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelussa suojellaan alkuperäistä luontoa Luonnonsuojelun tarkoituksena on varjella alkuperäistä luontoa ja sen monimuotoisuutta. Biodiversiteetin suojelussa tulee huomioida kaikki sen tasot. Kun suojellaan ekosysteemejä, suojellaan samalla lajeja, kun suojellaan lajeja, suojellaan niiden perinnöllistä monimuotoisuutta. Tällä hetkellä alkuperäistä ja koskematonta luotoa on jäljellä pieninä saarekkeina siellä täällä. Suurin osa ympäristöstämme on jollain tavoin ihmisen muokkaamaa.
Ekosysteemin suojelu on lajien suojelun edellytys BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelualeuiden perustaminen on ollut tärkeä osa biodiversiteetin suojelussa jo 1800-luvulta lähtien. USA:ssa sijaitseva Yellowstonen kansallispuisto on maailman vanhin (1872). On arvioitu, että maailman ekosysteemeistä pitäisi suojella vähintään 10%, jotta ekosysteemien säilyminen olisi turvattua. Tällä hetkellä on suojeltuna noin 4 %. Tärkeintä olisi suojella maapallon monimuotoisuuskeskuksia.
BIOS 3 jakso 3 Suojelualueilla turvataan lajien elinympäristöjen säilymistä Suomen vanhimmat kansallispuistot perustettiin 1938 Pallas-Ounastunturille sekä Pyhätunturille Luonnonsuojelualuetta suunniteltaessa on tunnettava alueen eliölajisto ja sen elinvaatimukset Suojelualueiden verkostoa laadittaessa olisi huomioitava että alueita yhdistävät ekologiset käytävät Suojelualueen koko, muoto ja sijainti toisiinsa nähden tärkeitä seikkoja Iso on parempi kuin monta pientä: enemmän lajeja ja suurempia populaatioita Pienet lähekkäin olevat voivat lajin sisäisen monimuotoisuuden säilymistä Pitkänomaiset suojelualueet eivät toimi: reunavaikutus liian suuri http://video.nationalgeographic.com/video/travelsource/yellowstone-overview?source=relatedvideo
Suojelualueiden suunnittelussa otettava lisäksi huomioon: On tunnetta alueen eliölajisto ja sen elinvaatimukset BIOS 3 jakso 3 Ilmaston lämpeneminen huomioitava: ekologisia käytäviä eliöille siirtyä pohjoisemmaksi Muuttoreitit Paikallisten elinkeinot: suojelualueilla voidaan sallia kohtuullinen luonnonvarojen hyödyntäminen Ekosysteemien tasapuolinen suojelu - Nykyään eniten suojelualueita teollisuusmaissa, monimuotoisimmat alueet kehitysmaissa suojelematta
BIOS 3 jakso 3
Suojelualueiden koon, muodon ja sijoittelun merkitys biodiversiteetin suojelussa Kumpi on parempi? Perustele! BIOS 3 jakso 3 Suojelualue 1 Suojelualue 2
Suojelualueiden koon, muodon ja sijoittelun merkitys biodiversiteetin suojelussa Kumpi on parempi? Perustele! BIOS 3 jakso 3 Suojelualue 1 Suojelualue 2 Suuri suojelualue yleensä parempi kuin pieni, sillä sille mahtuu enemmän lajeja ja lajien populaatiot ovat suurempia. Monet suurikokoiset lajit vaativat suuren reviirin, joka ei ehkä mahdu pienemmälle alueelle.
Suojelualueiden koon, muodon ja sijoittelun merkitys biodiversiteetin suojelussa Kumpi on parempi? Perustele! BIOS 3 jakso 3 Monta pientä aluetta... vai yksi iso?
Suojelualueiden koon, muodon ja sijoittelun merkitys biodiversiteetin suojelussa Kumpi on parempi? Perustele! BIOS 3 jakso 3 Monta pientä aluetta... vai yksi iso? Isolla, yhtenäisellä alueella ydinalue on suurempi ja häiriöille altis reuna-alue pienempi. Eliöt voivat vapaasti liikkua koko alueella; pienten laikkujen välillä liikkuminen voi olla vaikeampaa.
Suojelualueiden koon, muodon ja sijoittelun merkitys biodiversiteetin suojelussa Kumpi on parempi? BIOS 3 jakso 3 Pienet suojelualueet toistensa lähellä... vai toisistaan kaukana?
Suojelualueiden koon, muodon ja sijoittelun merkitys biodiversiteetin suojelussa Kumpi on parempi? BIOS 3 jakso 3 Pienet suojelualueet toistensa lähellä... vai toisistaan kaukana? Kun alueet ovat lähellä toisiaan, eliöiden on helppo liikkua alueelta toiselle ja osapopulaatiot pysyvät monimuotoisina. Jos laji häviää joltain alueelta, se leviää helposti takaisin toiselta.
Suojelualueiden koon, muodon ja sijoittelun merkitys biodiversiteetin suojelussa Kumpi on parempi? BIOS 3 jakso 3 Ryhmittyminen 1 Ryhmittyminen 2 Kaikki alueet ovat lähellä toisiaan, jolloin eliöt liikkuvat kaikkien laikkujen välillä. Toisessa tapauksessa reunoilla olevilta suojelualueilta pääsee toiselle reunalle vain keskellä olevan alueen kautta.
Suojelualueiden koon, muodon ja sijoittelun merkitys biodiversiteetin suojelussa Kumpi on parempi? BIOS 3 jakso 3 Ryhmittyminen 1 Ryhmittyminen 2
Suojelualueiden koon, muodon ja sijoittelun merkitys biodiversiteetin suojelussa Kumpi on parempi? BIOS 3 jakso 3 Tapaus 1 Tapaus 2
Suojelualueiden koon, muodon ja sijoittelun merkitys biodiversiteetin suojelussa Kumpi on parempi? BIOS 3 jakso 3 Tapaus 1 Tapaus 2 Alueiden välillä on ekologiset käytävät, joita pitkin eliöt pääsevät liikkumaan.
Suojelualueiden koon, muodon ja sijoittelun merkitys biodiversiteetin suojelussa Kumpi on parempi? BIOS 3 jakso 3 Tapaus 1 Tapaus 2
Suojelualueiden koon, muodon ja sijoittelun merkitys biodiversiteetin suojelussa Kumpi on parempi? BIOS 3 jakso 3 Tapaus 1 Tapaus 2 Suuren, yhtenäisen alueen ydinalue on suuri. Pitkänomaisella alueella on paljon häiriöille alttiita reuna-alueita.
BIOS 3 jakso 3
BIOS 3 jakso 3
Suomen luonnonsuojelualueet säilyttävät monimuotoisuutta Suomessa suurin uhka on alkuperäisen luonnon tuhoutuminen BIOS 3 jakso 3 Suomessa pinta-alasta 10 % suojeltu mutta määrä ei kata eri elinympäristöjä riittävän hyvin: Suojelu painottunut Pohjois-Suomen huonosti tuottaviin metsiin, etelässä vähän suojelualueita Tavoitteena suojella kaikkia suomalaisia ekosysteemejä ja niiden eliölajeja Suojelun tavoitteita on myös opetus, tutkimus, seuranta, pohjavesialueiden säilyttäminen, riistan ja kalakannan hoito sekä virkistyskäyttö
BIOS 3 jakso 3 Suomessa luonnonsuojelualueiden perusverkoston muodostavat kansallis- ja luonnonpuistot. Kansallispuistoissa on retkeilyreittejä sekä palveluita. Luonnonpuistot palvelevat luonnonsuojelua sekä tutkimusta ja opetusta. Ovat pääosin yleisöltä suljettuja, voi olla merkittyjä reittejä, joita saa käyttää. Esim. Kevon luonnonpuistossa kulkeva Kevoreitti.
BIOS 3 jakso 3 Kevon Luonnonpuisto Maisemallisesti erittäin kaunis 63 km pitkä reitti kulkee läpi Kevon luonnonpuiston vuoroin tunturikoivikossa, avotunturissa ja mäntymetsässä sekä Kevon kanjonin laaksossa. Kanjonimainen, yli 40 km pitkä ja paikoin 80 metriä syvä rotkolaakso muodostaa Kevon luonnonpuiston ydinalueen, jolla retkeilyreittikin pääosin kulkee. Reitti on erittäin vaativa, sillä se laskeutuu useita kertoja alas kanjonin pohjalle noustakseen jälleen ylös tunturipaljakalle. Kevojoki ylitetään kahlaamalla muutaman kerran. http://www.luontoon.fi/kevonreitti
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%c3 %A4rist%C3%B6/artikkeli-1.223492
BIOS 3 jakso 3
BIOS 3 jakso 3 Lajien suojelukeinot ovat yhteydessä uhanalaistumisen syihin Rauhoittaminen, keräilyn ja pyynnin rajoittaminen Elinympäristöjen suojelu ja ennallistaminen Luonnonvarojen kestävä käyttö, ekologinen metsätalous Lajien säilyttäminen eläintarhoissa ja kasvitieteellisissä puutarhoissa
BIOS 3 jakso 3 Lajien suojelukeinot riippuvat uhanalaistumisen syistä Elinympäristön suojelun lisäksi eniten käytetty menetelmä on lajin rauhoittaminen. Lajien rauhoittamista säädellään luonnonsuojelulaeilla ja asetuksilla. Sateenvarjolajin suojelu turvaa myös monen muun lajin säilymisen. Esim. valkoselkätikka. Kansainväliset sopimukset salametsästyksen ja kaupan estämiseksi (esim. CITES).
Liito-orava BIOS 3 jakso 3 Liito-orava on Suomessa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji. Merkittävin syy liito-oravan uhanalaisuuteen on metsätalous. Laji suosii vanhoja, kuusivaltaisia sekametsiä ja se kärsii kolopuiden, erityisesti vanhojen haapojen, vähenemisestä. EU:n alueella liito-orava esiintyy Suomen lisäksi vain Virossa. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty.
BIOS 3 jakso 3
BIOS 3 jakso 3 Eläintarhat ja kasvitieteelliset puutarhat ovat äärimmäisiä suojelukeinoja Uhanalaisia eläinlajeja voidaan suojella kasvattamalla niitä eläintarhoissa. Eläintarhassa eläneitä eläimiä ei kuitenkaan voida vapauttaa luontoon onnistuneesti. Eläintarhojen eläimistä pidetään tarkkoja kantakirjoja, joita hyödynnetään kasvatuksessa. Kasveja suojellaan kasvitieteellisissä puutarhoissa. Kasvien siemeniä ja eläinten sukusoluja tai alkioita voidaan säilyttää erityisissä siemen- ja geenipankeissa.
BIOS 3 jakso 3 https://www.korkeasaari.fi/suojeluhankkeet/ https://www.youtube.com/watch?time_continue =2&v=B9PAGmDt3ME
Lajinsisäisen monimuotoisuuden suojelu BIOS 3 jakso 3 Populaatiokoon säilyttäminen riittävän suurena Erilaisten populaatioiden säilyttäminen sopeutuminen erilaisiin oloihin Eläintarhoissa kantakirjat, joiden avulla pyritään ylläpitämään geneettistä monimuotoisuutta Geenipankit, siemenpankit Geenireservimetsät (n. 30) Suomessa Maatiaisrotujen ja lajikkeiden säilyttäminen tärkeää!
BIOS 3 jakso 3 Ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalvelut jaetaan ylläpitäviin, säätely-, tuotanto- ja kulttuuripalveluihin.
Ihmisen hyvinvointi riippuu ekosysteemipalveluista BIOS 3 jakso 3 Luonnon monimuotoisuus tukee ekosysteemipalveluiden säilymistä. Jokainen luonnossa oleva laji on mahdollisesti hyödynnettävissä ravintona, lääkkeenä tai jossain vielä tuntemattomassa käytössä. Ihmisen hyvinvointi riippuu monimuotoisesta luonnosta eikä pelkästään siitä saatavista hyödykkeistä. Esim. maaseudun nuorten iholla elää monipuolisempi bakteerilajisto ja he kärsivät kaupunkinuoria vähemmän allergioista ja atooppisista ihottumista.
Maatiasirodut ja -lajikkeet BIOS 3 jakso 3
BIOS 3 jakso 3
BIOS 3 jakso 3