Virhe- ja vajaaravitsemus ikääntyneillä Merja Suominen ETT, dosentti, ravitsemustiede Gerontologinen ravitsemus Gery ry Helsingin yliopisto
Paino ja kuolleisuus yli 65 v Määritettiin painoindeksin ja kuolleisuuden yhteys yli 65- vuotiailla kotona asuvilla Meta-analyysi, 12 vuoden seurantaaika, vähintään 5 v Painoindeksin ja kuolleisuuden välisestä yhteydestä muodostui U:n muotoinen käyrä, jonka alin kohta oli välillä 24,0-30,9. Kuolleisuusriski lisääntyi kun BMI oli alle 23 ja selvästi kun BMI oli yli 35 Winter JE, MacInnis RJ, Wattanapenpaiboon N, Nowson CA. BMI and all-cause mortality in older adults: a meta-analysis. Am J Clin Nutr 2014;99:875 90.
Ikääntyneiden ravinnonsaanneissa suurta vaihtelua Energiansaanti on vaihdellut 1100 kcal 2200 kcal Alhaisin energiansaanti yli 85-vuotiailla Suurin energiansaanti niillä, joilla korkein BMI Ruokavalion laatu on usein huono! Psykososiaaliset tekijät ja vähäinen liikkuminen johtavat syömisen vähenemiseen ja ravitsemuksen heikkenemiseen Mitä suurempi energiansaanti -> usein riittävästi ravintoaineita
Ravitsemustila heikkenee Ikääntyminen ja sairaudet, vähäinen liikkuminen ja energiankulutus Huono ruokahalu, vaikeuksia syömisessä Akuutti sairaus Lisääntynyt ravintoaineiden tarve Ruokavalion laatu huono Vähäinen syöminen Ikäihmisen anoreksia ja laihtuminen Energiaa riittävästi tai liikaa, ei painonlaskua Puutetta ravintoaineista (proteiini, vitamiinit, kivennäisaineet) Sydämen toiminta, hengitystoiminnot ja kognitio heikkenevät, lihasmassa vähenee, luusto haurastuu, immuunivaste heikkenee, sairauksista toipuminen hidastuu, sairastumisriski kasvaa
Miten ravinnonsaantisuositukset toteutuvat ikääntyneiden eri ryhmissä?
100% 90% p<0.001 p=0.77 p<0.001 p=0.01 p<0.001 p<0.001 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Energy Protein Vitamin A Vitamin D Vitamin E Vitamin C Kotona asuvat Johtajat Puolisohoitajat Muistisairaat Porvoon sarkopeniat. Palvelutalot. Jyväkorpi SK, Pitkälä KH, Puranen TM, Björkman MP, Kautiainen H, Strandberg TE, Soini HH, Suominen MH. High proportions of older people with normal nutritional status have poor protein intake and low diet quality. Arch Gerontol Geriatr. 2016;67:40-45.
Erityisesti iäkkäillä Ravintoainepuutoksia esiintyy Pitkäaikaissairaus, heikkolaatuinen ruokavalio ja riittämätön ravinnonsaanti yhdessä altistavat virheravitsemukselle Ravinnosta saadaan suosituksia vähemmän erityisesti D- ja E-vitamiineja, foolihappoa, magnesiumia ja kalsiumia Alhainen B12 vitamiinistatus yleistä Kalsiumin saanti on saattanut olla ravinnosta ja lisistä yhteensä erittäin suurta, tarve lisille ei ole kohdannut käyttöä Foote JA et al. J Am Coll Nutr. 2000;19:628 40. Volkert D, et al. Eur J Clin Nutr. 2004;58:1190 200. Sebastian RS et al. J Am Diet Assoc. 2007;107:1322 32. Vikstedt T et al. J Am Med Dir Assoc. 2011;12:302 7. Suominen et al. J Nutr Health Aging. 2014, Suominen et al Eur Ger Med 2014 Hughes CF et al. Vitamin B12 and ageing: current issues and interaction with folate, Annals of Clinical Biochemistry, 2013 Pitkala KH et al. Herbal medications and other dietary supplements. A clinical review for physicians caring for older people. Annals of Medicine, 2016
Ravintolisien käyttö: hyödyt ja haitat Tavallisesti RCT-tutkimuksissa on mukana yli 60 vuotiaita ja riskissä olevia tutkittavia Puuttuu tietoa monisairaiden ja ravitsemustilaltaan heikentyneiden tai niiltä, joilla ravinnonsaanti on yksipuolista tai huonoa Näyttöä on D-vitamiini- ja kalsiumlisän käytöstä murtumien ehkäisyssä erityisesti kaikista iäkkäimmillä Kalsiumlisän käytön seurauksena kalsiumin saanti voi lisääntyä haitallisen suureksi -> sydäntapahtumat lisääntyvät D-vitamiinilisien samanaikainen käyttö, suuri saanti Kiinnostusta ikääntyneiden kohdalla on ollut A, C, E vitamiinilisien sekä B-karoteenin hyödyistä sairauksien ehkäisyssä, mutta näyttö ollut ristiriitaista tai negatiivista Homokysteiini, foolihappolisä, B12-vitamiini?
Ravitsemushoito, meta-analyysi 55 tutkimusta täydennysravintovalmisteilla, yli 65 v Energialisä 175-1000 kcal/vrk ja proteiinilisä 10-36 g/vrk Kun ravitsemustila heikentynyt, ravitsemushoidosta hyötyä varsinkin yli 75 v ja sairaalapotilailla Kuolleisuus väheni, paino nousi Sairastuvuus, kuten infektiot, haavojen heikko paraneminen ja painehaavat vähenivät Lihasvoiman paranemiseen tarvitaan fyysistä harjoitusta Pitkään käytettynä valmisteet aiheuttivat pahoinvointia, ripulia ja oksentelua Milne ym, 2006
Ravitsemusohjaus sairaalasta kotiutuville, meta-analyysi Neljä randomoitua tutkimusta, n=729 Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi Ravitsemusasiantuntijan antama ohjaus Ravitsemuksen riskissä oleville sairaalasta kotiutuville annettiin ohjausta Ohjattavien proteiinin ja energiansaanti lisääntyi sekä paino nousi verrattuna kontrolliryhmään tilastollisesti merkitsevästi Ei eroja fyysisessä toimintakyvyssä, kun mitattiin käden puristusvoimaa, muilla mittareilla näkyi muutosta Ei arvioitu elämänlaatua eikä sairaalaan takaisin joutumista Munk T et al. J Hum Nutr Diet. 2016;29:196-208.
Muistisairaan ravitsemus Ohjauksen vaikuttavuus Ravitsemus Proteiinin ja kalsiumin saanti Sama trendi muiden ravintoaineiden kohdalla PROTEIININ SAANTI g/bodyweight kg Prot/Kg at baseline 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 Controls Intervention Prot/Kg at end of follow-up 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,7 0,6 0,6 Suominen MH, et al. J Nutr Health Aging. 2015;19:901-7. BASELINE FOLLOW-UP
Intervention vaikuttavuus HRQoL Mobility Vision p=0.35 p=0.72 Intervention Control 15D Hearing Breathing p=0.42 p=0.048 Sleeping p=0.26 Eating p=0.24 Speech p=0.49 Excretion p=0.27 Usual activities p=0.046 Mental function p=0.006 Discomfort and symptoms p=0.41 Depression p=0.045 Distress p=0.18 Vitality p=0.47 Sexual activity p=0.63 15D-score p=0.007-0,3-0,2-0,1 0,0 0,1 0,2 0,3 Change from baseline
Ravitsemus ja aivoterveyden edistäminen
Ruokavalio vaikuttaa valtimoterveyteen ja sitä kautta kognitioon
Rasvan laatu Runsas kovan rasvan saanti yhteydessä huonompaan muistiin, oppimiseen ja kognitioon Pehmeän rasvan ja kalan saanti parempaan muistiin ja kognitioon Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA) ravinnosta hyödyllisiä muistille Rypsiöljy, kala lähteet ravinnossa Suomessa Ei näyttöä suplementtien käytön hyödyistä Lähde: Eskelinen ym. 2008 Int J Geriatr Psychiatry; Solfrizzi ym. 2009 J Neuro Biol Aging; Okereke ym. 2012 Ann Neurol; Beilhartz ym. 2015 Nutrients
Välimeren ja Itämeren ruokavalio Kognitio, muistisairaus Perinteinen Välimeren ruokavalio on ollut yhteydessä pienempään muistisairausriskiin ja aivohalvauksiin useissa epidemiologisissa tutkimuksissa Paljon kasviksia ja hedelmiä, papuja, pähkinöitä, oliiviöljyä, kalaa, vaaleaa lihaa sekä täysjyväviljatuotteita ja vähän alkoholia Punaista lihaa ja rasvaisia maitotuotteita vähän PREDIMED-tutkimus Mieliala, masennus Välimeren tyyppistä ruokavaliota noudattaneilla esiintyi vähemmän masennusta 9-vuotta kestävässä seurantatutkimuksessa (Chianti-tutkimus). Vermeulen E ym. 2016 Br J Nutr, Martínez-Lapiscina EH ym. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2013
Kasvikset Runsas kasvisten saanti on tutkimuksissa suojannut sairauksilta Vitamiinit, kivennäisaineet, polyfenolit, bioaktiiviset yhdisteet Systemaattinen katsaus kohorttitutkimuksista 9 tutkimusta, > 44000 osallistujaa runsas kasvisten käyttö on yhteydessä pienempään kognition heikkenemiseen. Pitkittäistutkimukset: 14 tutkimusta, kaikissa kasvisten käyttö yhteydessä parempaan kognitioon, pienempään muistisarausriskiin tai kognition hitaampaan heikkenemiseen Interventiotutkimukset: 8/11 tutkimuksessa hyötyä kognitiolle Lähteet: Loef & Walach J Nutr Health Aging 2012; Lamport ym 2014 Nutr Rev; Kean ym. 2015 Am J Clin Nutr; Lamport ym. 2016 Am J Clin Nutr, Alhabri ym. 2016 Eur J Nutr, Kent ym. 2017 Eur J Nutr
Kahvi, tee ja kaakao Kahvi: Pitkäaikainen, kohtuullinen kahvin juonti on useassa pitkittäistutkimuksessa ollut yhteydessä parempaan kogntioon, pienempään aivoinfarktiriskiin, Parkinsonin ja Alzheimerin tautiin Positiivisia vaikutuksia myös mielialaan ja masennukseen Tee: Meta-analyysi 26 tutkimuksesta (tapaus-verrokki, poikkileikkaus, pitkittäistutkimus): Teen juonti yhteydessä parempaan kognitioon Kaakao Väestotutkimuksissa säännöllinen runsaasti flavanoleja sisältävän kaakaovalmisteen syönti on ollut yhteydessä parempaan kognitioon ja sydän-ja verisuoniterveyteen. Interventiotutkimukset kaakaon flavonoideilla: 5/6 tutkimuksesta positiivisia vaikutuksia kognitioon, tutkimukset pieniä ja lyhytkestoisia. EFSA: Runsaasti flavanoleja sisältävän kaakaovalmisteen nauttiminen edesauttaa normaalia verenkiertoa (vasodilaatio) Lähteet: Eskelinen 2014, Nehlig 2016 Pract Neurol, Ma ym. 2016 Plos One, EFSA; Nehling 2016 Br J Clin Pharm;
Ravitsemus yhteydessä kognition heikkenemiseen FINGER-tutkimus 2-v interventio: ruokavalio, fyysinen ja kognitiivinen harjoittelu Positiivinen vaikutus kognitiivisiin tulosmuuttujiin On epäselvää, mitä kautta ravinto vaikuttaa kognitioon Ngandu et al. 2015, Lancet
Lihaskato ja ravitsemus
Ikääntyneen proteiinin tarve Ikääntyneille proteiinin saantisuositus on 1,2-1,4 g/kehonpaino kg, mikä takaa solujen uusiutumisen (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014) Lihaskuntoharjoittelun tai sairauden yhteydessä 1,4 2,0 g/kg (Bauer ym. 60 100 g proteiinia/vrk Vähäinen saanti kiihdyttää lihaskatoa, heikentää vastustuskykyä, hidastaa haavojen paranemista ja lisää väsymystä ja heikkouden tunnetta Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014
Lihaksen proteiinisynteesi nuorilla (21 ± 4 v) verrattuna ikääntyneisiin (71 ± 1 v) Nutritional Supplements in Support of Resistance Exercise to Counter Age-Related Sarcopenia, Stuart M Phillips, 2014
Lihaskuntoharjoittelu ja ravitsemus Fiataronen ym (1994) tutkimuksessa tutkittavien proteiinilisä oli 15.3 g/vrk, se oli soijaproteiinia ja nautittiin illalla Kaukana optimaalisesta, mitä nykyään tiedetään proteiinin hyödystä lihaskuntoharjoittelun yhteydessä 87 vuotta, N=100
Proteiinilisä 30 g -> voimaa lisää Hauraita ikääntyneitä 81/78 v, N=65, 24 viikkoa Ruokapäiväkirjat 3 vrk RCT: proteiinilisä 2 kertaa 15 g vrk aamulla ja lounaalla Proteiinin kokonaissaanti lisääntyi 78 g -> 101 g/vrk Päätulosmuuttuja kehon rasvaton massa -> ei eroa ryhmien välillä SPPB parani, erityisesti tuolilta nousu interventioryhmässä Tieland ym. JAMDA 2012
Tieland ym. JAMDA 2012 Proteiinilisä ja lihasvoimaharjoittelu Hauraita ikääntyneitä, 78 v, N=62 Ruokapäiväkirjat 3 vrk Voimaharjoittelu 24 viikkoa 2 x vk RCT: rasvaton proteiinilisä 2 kertaa 15 g vrk aamulla ja lounaalla interventiossa ja placebo kontrolliryhmässä SPPB ja jalkavoimat paranivat molemmissa ryhmissä Kehon rasvaton massa lisääntyi vain interventioryhmässä Proteiinin saanti lisääntyi IR 1 g -> 1,3 g/kehonpaino (kg)
Heterogeenisyys vasteessa Tutkimuksessa arvioitu yksilöiden eroja lihasvoimaharjoitteluun Löydettiin suuren ja pienen vasteen yksilöitä ja syynä pidettiin geneettistä vaihtelua Ravitsemus oli arvioitu hyvin suurpiirteisesti ryhmätasolla riittäväksi Negatiivinen vaste ei voi johtua geeneistä vaan ravitsemuksesta, jolloin lihaksia käytetään energian ja proteiinin lähteinä Ahtiainen JP, Walker S, Peltonen H, Holviala J, Sillanpää E, Karavirta L, Sallinen J, Mikkola J, Valkeinen H, Mero A, Hulmi JJ, Häkkinen K (2016) Heterogeneity in resistance training-induced muscle strength and mass responses in men and women of different ages. Age (Dordr) 2016;38:10
Riittääkö 0,8 g /kg/vrk? Tutkittiin 65+ miehiä, joilla toimintakykyrajoitteita Verrattu 1,3 ja 0,83 g/kg/vrk proteiinimääriä Päätulosmuuttuja rasvaton kudos (LBM), muita lihasvoima, fyysinen toimintakyky, elämänlaatu ym. 6 kk interventio, LBM ei eroja Suuremmassa proteiinin saantiryhmässä rasvakudoksen määrä väheni tilastollisesti merkitsevästi Systemaattinen katsaus: proteiinilisästä ei hyötyä Bhasin S ym. JAMA Intern Med. 2018;178:530-541, Thomas ym. JAMDA 2016
Syö terveellisesti Liiku Pidä mielesi hyvässä kunnossa Ole yhteydessä muihin
gery.fi voimaaruuasta.fi KIITOS!