Lempäälä Linnajärventien itäosan asemakaava-alueen kulttuurihistoriaselvitys Kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen, Lempäälän kunta 31.1.2018
1 Alueen sijainti Linnajärventien itäosan asemakaava-alue sijaitsee Kuljun taajamassa Tampereentien ja Valtatien 3 välisellä alueella, noin kymmenen kilometriä Lempäälän keskustasta pohjoiseen. Alue rajoittuu pohjoisessa Moisionjokeen ja etelässä Rutaperäntiehen. Linnajärventien itäosan asemakaava-alueen sijainti ja likimääräinen rajaus Alueen historiaa Kirsti Arajärven mukaan Kuljussa oli vuonna 1540 kuusi tilaa. Vuonna 1600 tiloja oli seitsemän, mutta vuonna 1700 vain viisi. Kuljun vähäinen asutus johtui todennäköisesti siitä, että kylän maat eivät olleet kovin viljelykelpoisia. Kuljun pellot todettiin huonoiksi jo 1634 suoritetussa maantarkastuksessa. Vielä 1900-luvun alkupuolella Kuljussa olleita peltoja pidettiin toisarvoisina ja niillä kasvatettiin pääasiassa heinää ja kauraa.(1) Jo uuden ajan alussa Kuljuun perustettiin kaksi kartanoa, Kuljun ja Kukkolan kartanot. Vielä 1900- luvun alkupuolella Kuljun kylän muodostivat nuo kaksi kartanoa torppineen. Huonojen kulkuyhteyksien vuoksi Kulju pysyi pitkään syrjäkylänä huolimatta sijainnistaan lähellä nopeasti kasvavaa Tampereen teollisuuskaupunkia. Kuljun läpi kulkenut Hiidentie oli lähinnä kärrytie, eikä paljon parempi ollut vuonna 1910 valmistunut maantiekään. Molemmin puolin Ruotasjärveä kulkeneen tien kerrotaan olleen olematon ja kurja. Parempi tie Kuljuun saatiin vasta 1930-luvulla, kun työväentalon eteläpuolelle alettiin rakentaa uutta, suorempaa tietä. (1)
2 Ote Kuljun 1930-luvun alun asutusta kuvaavasta kartasta. Linnajärventien itäosan alueella sijaitsevat Toukolehdon talo sekä Yrjölä, joka oli Kuljun kartanon torppa. (Ritva Mäkelä, Kuljun villit ja viisaat) Linnajärventien alueelle alkoi syntyä tiiviimpää asutusta sotien jälkeen, kun karjalaista siirtoväkeä asutettiin. Linnajärventien ja Rutaperäntien varrelta alettiin lohkoa rakennuspaikkoja, joille nousi rintamamiestalotyyppisiä asuinrakennuksia. 1960-luvun loppuun mennessä Linnajärventien itäosan alueella oli 16 asuinrakennusta. Sen jälkeen rakennuskanta on vähitellen täydentynyt. Linnajärventien itäosan alueen rakennukset vuosina 1958-1960 laaditulla pohjakartalla. Nykyistä Kemintien-Linnajärventien-Harjastien linjaa noudattava Vanha Hiidentie erottuu vielä selvästi. Siitä koilliseen haarautuva tie kulkee nykyisten Linnajärventien ja Syrjätien kohdalla.
3 Linnajärventien pohjoispuolisella alueella on harjoitettu myös yritystoimintaa. Harjastien varrella on ollut Toukolehdon kettutarha, myöhemmin Simulan kauppapuutarha ja 1970-luvulta lähtien Reino Pohjosen harjavalmistamo. Harjatehtaan itäpuolella on toiminut Lemblinin kauppapuutarha, joka on tuottanut mm. salaattia. Vuonna 1967 alueen itäpuolelle valmistui Kuljun moottoritie. Linnajärventien itäosan alueen rakennukset vuosina 1965-1970 laaditulla pohjakartalla. Moottoritie on valmistunut ja Linnajärventie on rakennettu nykyiselle paikalleen. Nykyiset rakennukset Linnajärventien itäosan alueella on 15 rakennettua rakennuspaikkaa. Lempäälän kunnan rakennusvalvonnalla on kattavasti tietoja vasta 1970-luvulla ja sen jälkeen rakennetuista rakennuksista, joten vanhimpien rakennusten valmistumisvuodesta ei ole varmaa tietoa. Alue on rakentunut hitaasti ja ilman asemakaavaa, joten rakennuskanta on melko kirjava, eivätkä esimerkiksi jälleenrakennuskauden talot muodosta kovin suuria yhtenäisiä ryhmiä. Alla olevaan karttaan on merkitty numerolla rakennetut kiinteistöt, joista on jäljempänä valokuva sekä lyhyt kuvaus.
4 1. Tasanne 9:308 Osoite Linnajärventie 8 Kiinteistöllä on jälleenrakennuskauden asuinrakennus, jota on laajennettu kaakkoiskulmasta, sekä talousrakennus. Molempien julkisivut ovat pystylautaa. Rakennukset ovat päältäpäin arvioituina hyvässä kunnossa.
5 2. Koivurinne 9:309 Osoite Rutaperänkuja 1 Kiinteistöllä on kaksi vuonna 2008 valmistunutta yksikerroksista paritaloa. Pihan Linnajärventien puoleisella reunalla on kuorikatteella peitetty jyrkkä luiska. 3. Einola 9:310 Osoite Rutaperänkuja 3 Kiinteistöllä on jälleenrakennuskauden asuinrakennus, jonka luoteissivulle on rakennettu kuisti ja terassi. Talon pohjoispuolella on talousrakennus. Piha- ja liikennejärjestelyt on muutettu, sillä tontille on aikaisemmin ajettu Linnajärventien ja naapurikiinteistön kautta.
6 4. Metsänreuna 9:311 Osoite Rutaperänkuja 4 Kiinteistöllä on 1980-luvun alussa valmistunut yksikerroksinen erillispientalo, jonka julkisivut ovat keltaista tiiltä ja tummaa puuta. 5. Lähdekorpi 9:312 Osoite Rutaperänkuja 2 Kiinteistöllä on jälleenrakennuskauden asuinrakennus, jossa noin 65 m²:n suuruinen lisäsiipi. Rakennusta on muutenkin remontoitu mm. vaihtamalla ikkunat ja julkisivupinnoitteet. Pihassa on kaksi talousrakennusta.
7 6. Mäkirinne 9:313 Osoite Rutaperäntie 11 Kiinteistöllä on rapattu jälleenrakennuskauden asuinrakennus, joka vaikuttaa ulkopuolelta olevan jokseenkin alkuperäisessä asussaan. 7. Hell 9:314 Osoite Rutaperäntie 13 Kiinteistöllä on 1960-luvulla rakennettu kellarikerroksellinen asuinrakennus, jossa on loiva harjakatto ja rapatut julkisivut. Lisäksi pihapiirissä on vuonna 2008 valmistunut, noin 230 m²:n suuruinen konehalli ja useita pienempiä talousrakennuksia.
8 8. Onnela 9:315 Osoite Rutaperäntie 15 Kiinteistöllä on vuonna 1987 valmistunut ullakkokerroksellinen asuinrakennus sekä talousrakennus. Molempien julkisivumateriaali on puu. 9. Pikku-Yrjölä 9:948 Osoite Linnajärventie 12 Kiinteistöllä on mahdollisesti ennen 1940-lukua rakennettu asuinrakennus, jossa on ullakkokerros. Rakennus on ulkoapäin arvioituna hyvässä kunnossa. Suurehko talousrakennus sijaitsee aivan Linnajärventien reunassa.
9 10. Raksula 9:1151, Kassula 9:1186 ja Urhola 9:1187 Osoite Harjastie 2, Harjastie 4 ja Linnajärventie 7 Kiinteistöillä on yhdenmukaiset vuonna 2010 valmistuneet yksikerroksiset erillispientalot, kiinteistöllä 9:1186 on myös vuonna 2015 valmistunut autokatos. 11. Sillankorva 9:608 Osoite Harjastie 3 Reino Pohjonen perusti vuonna 1958 harjavalmistamon, joka siirtyi vuonna 1970 Sillankorvan kiinteistölle. Samalla paikalla olivat aikaisemmin toimineet Toukolehdon kettutarha ja Simulan kauppapuutarha. Pohjonen aloitti pääosin talousharjojen valmistuksella. Verstas oli asunnon yhteydessä. Myöhemmin rinnalle tulivat monenlaiset teollisuuden tarpeisiin ja koneisiin tarkoitetut erikoisharjat. Pohjosen isoja autonpesuharjoja myytiin 1960-luvulta alkaen noin 30 vuoden ajan ympäri maailmaa, varsinkin Amerikkaan. Kysyntä väheni, kun vastaavia harjoja alettiin valmistaa enenevässä määrin muuallakin. 2000-luvun alussa tehtaan merkittävin tuote oli ulkolakaisuun tarkoitettu luuta, johon käytetty luonnonkuitu tuli Etelä-Afrikasta. Tuotteet menivät pääasiassa kotimaan markkinoille. Kiinteistöllä on asuinrakennus, joka on nykyisin ilmeisesti asumaton, ja noin 210 m²:n suuruinen kivinavetta. Molemmat ovat karttojen perusteella valmistuneet ennen 1950-luvun loppua. Lisäksi kiinteistöllä on harjatehtaan tuotantorakennus (n. 250 krs-m²), joka on valmistunut 1970-luvulla, pienempi talousrakennus ja lähellä joenrantaa sijaitseva sauna, joka on valmistunut ennen 1950- luvun loppua.
10
11 12. Tonttila 9:352 Osoite Linnanjärventie 9 Kiinteistöllä on jälleenrakennuskauden asuinrakennus, jonka julkisivut on verhoiltu rakennuslevyllä. Lisäksi rakennuspaikalla on pystylaudoitettu talousrakennus ja pellistä rakennettu autotalli. 13. Mäntylä 9:860 Osoite Tapsantie 4 Kiinteistöllä on vuonna 1990 valmistunut tiiliverhottu, aumakattoinen asuinrakennus ja talousrakennus.
12 14. Mansikkamäki 9:691 Osoite Tapsantie 9 Kiinteistöllä on vuonna 1983 valmistunut ullakkokerroksellinen, jyrkkäkattoinen asuinrakennus sekä talousrakennus. 15. Yrjölä 9:949 Osoite Tapsantie 11 Kiinteistöllä on asuinrakennus ja talousrakennus.