Rakennuskannan arvottaminen

Transkriptio

1 (luonnos) YKK62267

2 (13) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KARTTATARKASTELU KOHTEET Osa-alue Osa-alue Osa-alue Osa-alue Virtaniemi Tehdasalue YHTEENVETO... 13

3 (13) 1 Johdanto 2 Karttatarkastelu Tässä selvityksessä tunnistetaan rakennetun kulttuuriympäristön näkökulmasta arvokkaat kohteet Lappohjan taajaman ranta-alueilla. Rakennuskannan arvottaminen pohjautuu olemassa olevaan rakennusten inventointiin (Wickholm, 2013). Inventoinnissa alue on jaettu neljään osaan, joista jokaisesta on oma raporttinsa. Lisäksi Virtaniemestä on oma inventointiraporttinsa. Selvityksessä on mukana kohdealueen koko rakennuskanta riippumatta siitä, onko kohteilla rakennetun kulttuuriympäristön näkökulmasta arvoa. Arvottaminen perustuu inventointiraporttien tietoihin, kartta-aineistoihin sekä paikan päällä lokakuussa 2016 tehtyyn silmämääräiseen asiantuntija-arvioon. Tämän selvityksen yhteydessä ei ole tehty arkistotutkimusta. Selvitystä rakennuskannan arvoista sekä yleiskäsitystä alueen rakennuskannasta hyödynnetään lähtötietona alueen asemakaavaa ja asemakaavan muutosta laadittaessa. Ote Senaatin kartasta (1872. Ote peruskartasta vuodelta 1952.

4 (13) Ote peruskartasta vuodelta Kohteet 3.1 Osa-alue 1 Osa-alueen rakennuskanta on rakennettu pääosin 1950 ja 1960 luvulla. Rakennuksen ovat suurimmaksi osaksi vapaa ajanasuntoja. Rannan suuntaan avautuvat pihapiirit ovat viehättäviä. Rakennetun kulttuuriympäristön näkökulmasta kohteilla ei ole erityisiä arvoja. Paikallishistoriallisesti kiinnostava kohde on Villan Sjömansro. Villa Solvik on ranta-alueen vapaaajan asunnoista näyttävin.

5 (13) 2:259 Lojo Kalkverk Aktiebolags lastageplats i Lappvik 2:264 Lappohjan rantapalsta 2:76 Strandbo Satamatoimintoihin liittyviä talousrakennuksia 2:251 Källan 2:258 Berggränd 2:58 Bergabo 2:129 Bergabo I Vapaa-ajan asunnot 2:37 Solliden Majoitusrakennus 1960-l.

6 (13) 2:25 Villan Sjömansro Majoitusrakennus, Paikalla sijainneessa huvilassa on harjoitettu merimieslähetystyötä luvulta. Kohteella on paikallishistoriallista arvoa. 2:27 Solvik Päärakennus on hyvin säilynyt ja edustava esimerkki alueen huvilarakentamisesta. Arkkitehtonisesti arvokas rakennus. 2:10 Granbo Vapaa-ajan asunto 2:271 Granbo 2 Rakenteilla oleva kohde 2:245 Lappvik I Tanssilava

7 (13) 3.2 Osa-alue 2 Alueen rakennuskanta on rakennettu pääosin 1950 ja 1960 luvulla. Rakennukset ovat suurimmaksi osaksi vapaa ajanasuntoja. Rannan suuntaan avautuvat pihapiirit ovat viehättäviä. Rannan tuntumaan on rakennettu saunarakennuksia. Osassa kohteista edustaa hyvin aikansa kodikasta ja käytännöllistä vapaa-ajan rakentamista. Alueella on kolme rivitaloa, jotka ovat vakituisessa asuinkäytössä. Rakennetun kulttuuriympäristön näkökulmasta kohteilla ei ole erityisiä arvoja. 2:46 Tomtebo 2:18 Villa Mare 2:16 Berga 3:13 Lyckträffen 3:14 Stugan 3:15 Utskuttet 3:16 Gläntan 3:31 Tallkrona 3:32 Tallsand Vapaa-ajan asunnot 2:33 Solhut 2:47 Stjärnvillan Rivitalot

8 (13) 3:17 Tallmo Tyylikäs vaakaverhoiltu keltainen vapaaajan asunto. Edustava esimerkki 1960-luvun vapaaajan rakentamisesta. 2:226 Berthas Tenniskenttä

9 (13) 3.3 Osa-alue 3 Leirikeskus on rakennettu pääosin 1970 ja 1980 luvulla. Leirikeskuksen rakennuksilla ei ole rakennetun kulttuuriympäristön näkökulmasta arvoa, mutta kohde on paikallishistorian kannalta merkittävä. Högsand sanatorio on merkitty muun muassa Senaatin karttaan. Paikalla on toiminut 1900-luvun alkupuolella lasten tuberkuloosiparantola (lähde mm. Lagerborg, Viva: Högsand sanatorium : Tioårs berättelse, 1934). Sotien jälkeen Högsandiin perustettiin lasten kesäsiirtola. 3:3 Högsand 3:2 Sanatorium för skrofulösä barn

10 (13) 3.4 Osa-alue 4 Kerrostaloalue on rakennettu 1970 luvulla. Kerrostalo-rakentaminen on taajaman kannalta olennainen kehitysvaihe, mutta kohteilla ei ole arkkitehtonista tai historiallista arvoa. Osaalueeseen kuuluu myös pientaloja. 3:20 3:29 3:28 3:27 3:26 Kerrostalot 2:67 Karolinebo Asuinrakennus 9:0 Posten Liikerakennus 2:68 2:93 2:120 Asuinrakennukset

11 (13) 3.5 Virtaniemi Virtaniemen itälaidalla tehdasalueen takana on joukko venevajoja ja saunarakennus. Lisäksi alueeseen kuuluu pienvenesatama. 2:228 valtion rautatiealue 4:0 Sandvik Venevajoja ja sauna

12 (13) 3.6 Tehdasalue Tehdasalueen rakennuksia ei ole inventoitu. 67:1, 67:2, 2867:3 Tehdasalue

13 (13) 4 Yhteenveto Kohdealueen rakennukset ovat pääasiassa asuinkäyttöön tai vapaa-ajanasunnoiksi rakennettuja. Erillistalot tai vapaa-ajan rakennukset talousrakennuksineen muodostavat yksityisiä pihapiirejä. Alueen länsiosassa on viiden kerrostalon kokonaisuus. Satamatien varrella on kolme rivitaloa ja kaksi majoitusliikerakennusta. Högsandin leirikeskus alueen länsiosassa edustaa toiminnoltaan jatkumoa pitkässä perinteessä. Alueella on paljon pieniä satamatoimintoihin liittyviä talousrakennuksia. Tehdasalue muodostaa oman suljetun kokonaisuutensa. Tässä selvityksessä kohteita on arvioitu ainoastaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta, eikä selvityksessä oteta kantaa kohteiden muihin arvoihin. Kohteet edustavat pääasiassa arkista suomalaista rakentamista. Suurin osa kohteista on tavanomaisia ja niillä on ensisijaisesti käyttöarvoa. Kohteiden arvot ja erityispiirteet on kuvattu edellisen luvun taulukoissa.