Työelämä toimintaympäristön seuranta

Samankaltaiset tiedostot
Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

Työelämä Toimintaympäristön seuranta Innovointi & tuottavuus

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työelämä Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö

Työolobarometri 2017: Miltä työelämä näyttää palkansaajien silmin?

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Työolotutkimus Tiedotustilaisuus

Osuva-kysely Timo Sinervo

Työelämä. Konsultit 2HPO HPO.FI

Aikuiskoulutustutkimus2006

Miltä suomalaisen työelämän tilanne näyttää tänään?

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa

Suomen työelämä Euroopan 3. parasta - Työelämä hankkeen välitilanteen tarkastelua

Euroopan paras työelämä 2020

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

Työelämä hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämän kehittämisstrategia

Kehitystrendejä kaupan työmarkkinoilla. Jaana Kurjenoja

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Keijo Päivärinta

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Yrittäjä: Hyppää työn imuun Tuunaa aivosi työkuntoon. Kari-Pekka Martimo, Työeläkeyhtiö ELO

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Jari Toivonen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Esimiehestä kaikki irti?

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Henkilöstökertomus 2014

PALKANSAAJIEN TYÖPAIKKATAPATURMIEN TAAJUUS 3-NUMEROISELLA TOIMIALAKOODILLA

Palkkio rohkaisee kehittämään

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki

Työhyvinvointikysely 2015

Järjestökentän työelämä tutkimuksen valossa

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Liitekuvia kaupan palkansaajista

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

Lähivuosien keskeinen haaste

Työllisyysaste Pohjoismaissa

työkyvyttömyyseläkkeistä

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

Työhyvinvointi yksilö - yritys verkostot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

Satakunnan Yrittäjät Kehittävä yritysyhteistyö. Markku Kivinen

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Työolobarometri 2018:

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa. Markku Seuri

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere

Tältä näyttää suomalaisten mielestä tulevaisuuden työelämä

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA

Palvelualojen taskutilasto 2012

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät

KOULUTUS TEKEE HYVÄÄ.

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta

Liisa Hakala. Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

Suomalaisen yhteiskunnan muutos ja työmarkkinakansalaisuus

Palvelualojen taskutilasto

Transkriptio:

Työelämä 2020 toimintaympäristön seuranta 2012 2015 Maija Lyly-Yrjänäinen & Päivi Järviniemi TE2020 valmisteluryhmä 15.4.2016

Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet Kehittämismahdollisuudet Innovaatiotoiminta Työn tuottavuus Työorganisaatioiden sisäinen yhteistyö ja vastavuoroisuus Yhteistyö verkostoissa Työpaikkakoulutus Työssä oppiminen ja kehittyminen Omaehtoinen koulutus Työtapaturmat Sairaudesta johtuvat poissaolot Työn vetovoimaisuus Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen ja joustavat työajat + TYÖMARKKINAT: Työlliset, työkyvyttömät, yrittäjät ja itsensä työllistäjät sekä työsuhteen tyyppi

Tietolähteet VUOSITTAIN: Työvoimatutkimus Eläketurvakeskuksen tilastot Työolobarometri Työtapaturmatilasto Kelan tilastot Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastot Eurostatin tilastot HARVEMMIN: MEADOW-tutkimuksen työnantajakysely (viimeisin 2012) Työolotutkimus (viimeisin 2013) Aikuiskoulutustutkimus (viimeisin 2012) Yritysten innovaatiotoiminta -tutkimus (viimeisin 2014)

0 Työmarkkinat

0.1 Työlliset Työllisyysaste, % 2015 68,1 % 2014 68,3 % 2013 68,5 % 2012 69,0 % Tilastokeskus, työvoimatutkimukset

0.2 Työkyvyttömät Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneet, lkm 250000 2015 161 148 2014 172 507 2013 182 500 2012 192 768 200000 150000 100000 50000 0 2012 2013 2014 muut sairaudet 47525 45278 42 836 verenkiertoelinten sairaudet 13593 12360 11 420 tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 55795 51863 48 222 mielenterveyden häiriöt 75855 72999 70 029 Eläketurvakeskuksen tilastot

0.3 Yrittäjät, itsensä työllistäjät Yrittäjät, lkm (pl. maa-, metsä- ja kalatalous) 2015 270 000 (työnantajat 94 000, yksinyrittäjät 177 000) 2014 266 000 (työnantajat 93 000, yksinyrittäjät 173 000) 2013 258 000 (työnantajat 90 000, yksinyrittäjät 168 000) 2012 261 000 (työnantajat 92 000, yksinyrittäjät 169 000) Tilastokeskus, työvoimatutkimukset

0.4 Palkansaajien työsuhteen tyyppi - v. 2015 palkansaajia oli 2 090 000 - Jatkuva kokoaikatyö, lkm 2015 1 549 000 2014 1 558 000 2013 1 580 000 2012 1 588 000 Osa-aikainen työ, lkm 2015 306 000 2014 306 000 2013 304 000 2012 311 000 Määräaikainen työ, lkm 2015 322 000 2014 329 000 2013 330 000 2012 336 000 Vuokratyö, lkm 2015 31 100 2014 29 300 2013 26 700 2012 26 600 Tilastokeskus, työvoimatutkimukset

Taustatietoja palkansaajista Palkansaajat yhteensä 2015 2 090 000 miehiä 49 % naisia 51 % Jatkuva kokoaikatyö, lkm 2015 1 549 000 miehiä 53 % naisia 47 % Määräaikainen työ, lkm 2015 322 000 miehiä 39 % naisia 60 % Osa-aikainen työ, lkm 2015 306 000 miehiä 33 % naisia 67 % Tilastokeskus, työvoimatutkimukset

1 Innovointi ja tuottavuus

1.1 Kehittämistoimet työpaikalla (1/3) Uusien työmenetelmien tai tietojärjestelmien käyttöönotto 2012 2015 (%) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 55% 56% 56 % 62 % 45% 56% 54% 56% 61% 63% 61% 64% 67% 79% 75% 77% 79% 40% 30% 37% 35% 39% 20% 10% 0% yhteensä 1-9 10-49 50-199 200 + 2012 2013 2014 2015* * kysymyksen esitystapaa on muutettu vuonna 2015 TEM: työolobarometri

1.1 Kehittämistoimet työpaikalla (2/3) Uuden tuotteen tai palvelun kehittäminen 2014 2015 (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 30 % 38 % 34% 34% 32% 37% 29% 39% 36% 47% 43% 20 % 10 % 0 % yhteensä 1-9 10-49 50-199 200+ 2014 2015 TEM: työolobarometri

1.1 Kehittämistoimet työpaikalla (3/3) 2014: työntekijöille annetaan aikaa uusien ideoiden kehittämiseen ja soveltamiseen, täysin/jokseenkin samaa mieltä 2014 (%) 2015: työssä on aikaa uusien ideoiden kehittämiseen ja soveltamiseen, usein/melko usein 2015 (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 30 % 20 % 10 % 0 % Työntekijöille annetaan aikaa... 2014 73 % 64 % 63 % 61 % 62 % yhteensä 1-9 10-49 50-199 200+ 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 30 % 20 % 10 % 0 % Työssä on aikaa... 2015 45 % 45 % 41 % 38 % 38 % yhteensä 1-9 10-49 50-199 200+ TEM: työolobarometri

1.2 Vaikutusmahdollisuudet (1/3) Vaikuttaminen työtehtäviin, paljon/melko paljon 2012 2015 (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 30 % 38 % 36 % 37 % 34 % 45 % 42 % 38 % 38 % 39 % 39 % 38 % 39 % 38 % 34 % 35 % 34 % 33 % 34 % 34 % 31 % 20 % 10 % 0 % yhteensä 1-9 10-49 50-199 200 + 2012 2013 2014 2015 TEM: työolobarometri

1.2 Vaikutusmahdollisuudet (2/3) Vaikuttaminen työtahtiin, paljon/melko paljon 2012 2015 (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 54 % 50 % 46 % 46 % 44 % 47 % 43 % 46 % 45 % 44 % 45 % 45 % 43 % 39 % 38 % 48 % 45 % 43 % 43 % 30 % 20 % 10 % 0 % yhteensä 1-9 10-49 50-199 200 + 2012 2013 2014 2015 TEM: työolobarometri

1.2 Vaikutusmahdollisuudet (3/3) Vaikuttaminen töiden jakoon, paljon/melko paljon 2012 2015 (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 30 % 20 % 32 % 30 % 29 % 27 % 38 % 35 % 31 % 29 % 30 % 29 % 28 % 25 % 26 % 23 % 21 % 31 % 30 % 30 % 28 % 10 % 0 % yhteensä 1-9 10-49 50-199 200 + 2012 2013 2014 2015 TEM: työolobarometri

1.3 Kehittämismahdollisuudet Hyvät mahdollisuudet osallistua työpaikan toiminnan kehittämiseen 2012 2015 (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 49 % 48 % 46 % 46% 52% 50 % 48 % 49 % 51 % 47 % 49% 46 % 46 % 45% 43 % 42 % 46 % 47% 47 % 43 % 30 % 20 % 10 % 0 % yhteensä 1-9 10-49 50-199 200 + 2012 2013 2014 2015 TEM: työolobarometri

1.4 Innovaatiotoiminta Tuote-, prosessi-, organisaatio- ja markkinointi-innovaatiot 2010 2012 ja 2010 2014 (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 31 35 Tuoteinnovaatioita (%) 31 27 41 43 64 65 yhteensä 10-49 50-249 250+ 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Prosessi-innovaatioita (%) 29 32 26 29 37 40 55 55 yhteensä 10-49 50-249 250+ 2010-2012 2012-2014 2010-2012 2012-2014 Organisaatioinnovaatioita (%) Markkinointi-innovaatioita (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 59 55 40 40 30 30 26 26 yhteensä 10-49 50-249 250+ 2010-2012 2012-2014 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 46 46 33 27 30 26 24 24 yhteensä 10-49 50-249 250+ 2010-2012 2012-2014 Tilastokeskus: Yritysten innovaatiotoiminta

1.5 Työn tuottavuus Työn tuottavuuden kehitys 2006 2015 110 108 106 104 102 100 98 96 94 92 90 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 tuottavuus (2010=100) Eurostat: Labour productivity and unit labour costs

Yhteenveto: innovointi ja tuottavuus Kehittämistoimet työpaikalla Isoilla työpaikoilla on selvästi eniten uusia työmenetelmiä ja tietojärjestelmiä. Myös tuotteiden ja palveluiden kehittämistyö on yleisintä niillä, jotka työskentelevät isoissa organisaatioissa. Alle kymmenen henkilön työpaikoilla ja isoimmissa organisaatioissa on parhaiten aikaa uuden ideoimiseen. Vaikutus- ja kehittämismahdollisuudet Alle puolet palkansaajista kokee, että työssä on paljon vaikuttamisen ja kehittämiseen osallistumisen mahdollisuuksia. Vuoden 2015 tiedot kertovat, että nämä eivät ole lisääntymään päin. Innovaatiotoiminta Tuote ja prosessi-innovaatiot ovat pienessä kasvussa etenkin pienimmissä yrityksissä, vaikka innovaatiotoiminta onkin aktiivisempaa isommissa yrityksissä. Työn tuottavuus Työn tuottavuus ei ole palannut talouskriisiä edeltäneelle tasolle

2 Luottamus ja yhteistyö

2.1 Työorganisaatioiden sisäinen yhteistyö ja vastavuoroisuus (1/3) Työntekijöiden ja johdon avoimet ja luottamukselliset suhteet, luonnehdinta sopii työpaikkaan erittäin tai melko hyvin 2012 2015 (%) 100 % 90 % 80 % 80 % 81 % 80 % 79 % 86 % 88 % 86 % 85 % 81 % 81 % 79 % 79 % 80 % 75 % 77 % 76 % 74 % 75 % 77 % 75 % 70 % 60 % 50 % 30 % 20 % 10 % 0 % yhteensä 1-9 10-49 50-199 200 + 2012 2013 2014 2015 TEM: työolobarometri

2.1 Työorganisaatioiden sisäinen yhteistyö ja vastavuoroisuus (2/3) Työpaikalla ei ole piilossa olevia asioita, joista pitäisi keskustella, 2012 2015 (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 52 % 53 % 54 % 53 % 61 % 60 % 61 % 57 % 55 % 55 % 52 % 53 % 51 % 52 % 53 % 54 % 50 % 50 % 49 % 48 % 30 % 20 % 10 % 0 % yhteensä 1-9 10-49 50-199 200 + 2012 2013 2014 2015 TEM: työolobarometri

2.1 Työorganisaatioiden sisäinen yhteistyö ja vastavuoroisuus (3/3) Työpaikalla välitetään tietoja avoimesti, samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä 2012 2015 (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 71 % 72 % 69 % 70 % 79 % 78 % 75 % 76 % 70 % 71 % 69 % 70 % 71 % 69 % 67 % 65 % 69 % 66 % 66 % 63 % 60 % 50 % 30 % 20 % 10 % 0 % yhteensä 1-9 10-49 50-199 200 + 2012 2013 2014 2015 TEM: työolobarometri

2.2 Yhteistyö verkostoissa (1/3) Työryhmissä työskentely, joissa on osallistujia oman työpaikan ulkopuolelta 2012, 2014 2015 (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 30 % 29 % 38 % 37 % 22 % 33 % 29 % 29 % 36 % 35 % 32 % 42 % 39 % 37 % 50 % 48 % 20 % 10 % 0 % yhteensä 1-9 10-49 50-199 200 + 2012 2014 2015 TEM: työolobarometri

2.2 Yhteistyö verkostoissa (2/3) TYÖANTAJAKYSELY: Organisaatiorajat ylittävä yhteistyö tuotteiden tai palveluiden kehittäminen 2012 (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 30 % 20 % 10 % 69 % 64 % 79 % 86 % 0 % yhteensä 10-49 50-199 200 + Tekes: MEADOW

2.2 Yhteistyö verkostoissa (3/3) TYÖNANTAJAKYSELY: Organisaatiorajat ylittävä yhteistyö myynti tai markkinointi 2012 (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 54 % 53 % 57 % 54 % 50 % 30 % 20 % 10 % 0 % yhteensä 10-49 50-199 200 + Tekes: MEADOW

Yhteenveto: luottamus ja yhteistyö Työorganisaatioiden sisäinen yhteistyö ja vastavuoroisuus Valtaosa, neljä viidestä, kokee, että johdon ja työntekijöiden suhteet ovat luottamukselliset. 70 prosenttia kokee, että tietoja välitetään avoimesti. Silti noin puolet arvioi, että työpaikalla on piilossa asioita, joista pitäisi keskustella avoimesti. Pienimmillä työpaikoilla yhteistyötä ja vastavuoroisuutta arvioidaan myönteisimmin. Yhteistyö verkostoissa Työryhmissä työskentely yhdessä oman työpaikan ulkopuolelta tulevien kanssa on lisääntynyt viime vuosina. Etenkin isoilla työpaikoilla tehdään yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Markkinointimenetelmiä on kehittänyt yhdessä vain noin puolet organisaatioista.

3 Työhyvinvointi ja terveys

3.1 Työtapaturmat (1/3) Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet tapaturmat 2012 2013, lkm 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 kaikki palkansaajat yrittäjät maatalousyritt. työpaikalla työmatkalla 2012 60 493 53 108 3 687 3 698 50 620 9873 2013 56 892 49 573 3 801 3 518 47 432 9 460 Tilastokeskus, työtapaturmatilasto

3.1 Työtapaturmat (2/3) Kuolemaan johtaneet tapaturmat 2012 2013, lkm 70 60 50 40 30 20 10 0 kaikki palkansaajat yrittäjät maatalousyritt. työpaikalla työmatkalla 2012 61 43 6 7 43 18 2013 35 29 2 4 22 13 Tilastokeskus, työtapaturmatilasto

3.2 Työtapaturmat (3/3) Palkansaajien työpaikkatapaturmat 2012 2014, lkm ja taajuus 120000 100000 Lukumäärä 102619 98777 96155 35 30 Taajuus (=vahinkojen lkm/miljoonaa työtuntia) 30,4 29,6 29,1 80000 25 60000 40000 20000 43174 40142 37194 20 15 10 5 12,8 12 11,2 0 2012 2013 2014* 2012 2013 2014* vähintään 4 päivän poissaolon vaatineet kaikki * ennakkotieto * ennakkotieto 0 2012 2013 2014* 2012 2013 2014* vähintään 4 päivän poissaolon vaatineet kaikki Tapaturmavakuutuskeskus

3.2 Sairaudesta johtuvat poissaolot (1/2) Sairauspoissaolot 2012 2015 (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 14 % 12 % 14 % 13% 11 % 11 % 11 % 11% 41 % 41 % 41 % 41% 100% 90% 80% 70% 60% 50% Poissaolleiden osuus 71% 71% 66% 68% 64% 64% 66 % 66% 66% 68% 68 % 65% 60% 60% 61 % 63 % 40% 30 % 30% 20 % 10 % 34 % 36 % 34 % 36% 20% 10% 0 % 2012 2013 2014 2015 0% 1-9 10-49 50-199 200 + ei poissaoloja 1-5 päivää 6-10 päivää 11 + päivää 2012 2013 2014 2015 TEM: työolobarometri

3.2 Sairaudesta johtuvat poissaolot (2/2) Kelan sairauspäivärahojen saajat, lkm 350 000 325 310 311 677 308239 300 000 296758 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2012 2013 2014 2015 Kelan tilastot

3.3 Työn vetovoimaisuus Työn imun osatekijöitä, pitää täysin paikkansa 2013 (%) "tunnen itseni vahvaksi ja tarmokkaaksi työssäni" 28 % "olen innostunut työstäni" 35 % "tunnen itseni tyytyväiseksi, kun olen syventynyt työhöni" 45 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 45 % 50 % Tilastokeskus, työolotutkimus

3.4 Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen ja joustavat työajat (1/2) Joustavan työajan järjestelmässä mukana 2012 2015 (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 70 % 70 % 69 % 66% 69 % 67 % 66 % 68 % 62 % 63 % 64% 62% 81 % 74 % 71 % 68% 78 % 77 % 77 % 74% 60 % 50 % 30 % 20 % 10 % 0 % yhteensä 1-9 10-49 50-199 200 + 2012 2013 2014 2015 TEM: työolobarometri

3.4 Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen ja joustavat työajat (2/2) Työajat joustavat riittävästi työn ja muun elämän yhteensovittamista ajatellen 2014 2015 (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 30 % 20 % 10 % 86 % 87 % 84 % 86 % 85 % 84 % 85 % 82 % 89 % 87 % 0 % yhteensä 1-9 10-49 50-199 200+ 2014 2015 TEM: työolobarometri

Yhteenveto: työhyvinvointi ja terveys Työtapaturmat Työtapaturmat ovat viime vuosina olleet vähenemään päin. Muutos johtuu osittain taloustaantumasta ja siitä, että töitä tehdään vähemmän. Sairaudesta johtuvat poissaolot Viime vuosina noin kaksi kolmesta palkansaajasta on ollut pois työstä sairauden takia. Runsas kymmenennes on ollut poissa yli kaksi viikkoa. Pitkäaikaisista poissaoloista saa Kelan sairauspäivärahaa. Saajia oli hieman alle 300 000 vuonna 2015. Määrä on ollut viime vuosina laskussa. Työn vetovoimaisuus Kolmannes palkansaajista on hyvin motivoitunut ja innostunut työstään. Työhönsä ainakin jossain määrin tyytyväisten osuus on ollut perinteisesti jopa noin 90 prosenttia. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen ja joustavat työajat Valtaosa palkansaajista on tyytyväisiä työaikajoustoihin. Joustavan työajan järjestelmässä on mukana kaksi kolmesta järjestelmien yleistyminen on tasaantunut viime vuosina.

4 Osaava työvoima

4.1 Työpaikkakoulutus Osallistuminen palkalliseen koulutukseen 2012 2015 (%) 100 % 90 % 80 % 73 % 70 % 60 % 50 % 57 % 57 % 55 % 53% 48 % 47 % 43 % 45% 55 % 56 % 54 % 51% 63 % 63 % 60 % 57% 66 % 68 % 63% 30 % 20 % 10 % 0 % yhteensä 1-9 10-49 50-199 200 + 2012 2013 2014 2015 TEM: työolobarometri

4.2 Työssä oppiminen ja kehittyminen (1/2) Työpaikalla voi oppia koko ajan uutta, luonnehdinta sopii työpaikkaan erittäin tai melko hyvin 2012 2015 (%) 100 % 90 % 80 % 83 % 82 % 83 % 81 % 81 % 82 % 81 % 79 % 83 % 84 % 83 % 85 % 83 % 80 % 81 % 79 % 85 % 84 % 85 % 83 % 70 % 60 % 50 % 30 % 20 % 10 % 0 % yhteensä 1-9 10-49 50-199 200 + 2012 2013 2014 2015 TEM: työolobarometri

4.2 Työssä oppiminen ja kehittyminen (2/2) TYÖNANTAJAKYSELY: Osaamisen lisääminen organisaation strategisena tavoitteena 2012 (%) osuus niistä yrityksistä, joilla on kirjallinen strategia tai toimintasuunnitelma 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 30 % 20 % 10 % 80 % 79 % 80 % 87 % 0 % yhteensä 10-49 50-199 200+ Tekes: MEADOW

4.3 Omaehtoinen koulutus Omaehtoinen koulutus työhön tai ammattiin liittyvä ja muuhun kuin työhön tai ammattiin liittyvä 2012 (%) osuus työllisistä, *pl. opiskelijat ja varusmiehet 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 54 % 50 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % työhön liittyvä muuhun kuin työhön liittyvä* Tilastokeskus: aikuiskoulutustutkimus

Yhteenveto: osaava työvoima Työpaikkakoulutus Runsas puolet palkansaajista on osallistunut työnantajan tarjoamaan koulutukseen, suurissa organisaatioissa keskimääräistä useampi. Työssä oppiminen ja kehittyminen Valtaosan mielestä työpaikalla voi jatkuvasti oppia uutta. Osaamisen lisääminen on myös tunnistettu strategiseksi tavoitteeksi suurimmassa osassa työpaikkoja Omaehtoinen koulutus Suomalaiset ovat ahkeria kouluttautumaan myös omalla ajalla. Suurin osa aikuiskoulutuksesta on työhön liittyvää.

Kiitos!