Puheenjohtaja Niko Simola Palkansaajajärjestö Pardian edustajakokous 23.11.2015 Helsinki Arvoisat edustajakokousedustajat Hyvät kuulijat Suomessa on heti kevään vaaleista lähtien jälkeen haettu vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen ratkaisua kilpailukykymme parantamiseen. Maan hallitus on hakenut ratkaisua yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Välillä on puhuttu yhteiskuntasopimuksesta välillä kilpailukykypaketista. Tavoitteena on ollut väitetyn kilpailukykyongelman ratkaiseminen erityisesti työvoimakustannuksia leikkaamalla. Yhteistä ratkaisua ei toistaiseksi ole löydetty. Maan hallitus päättikin syyskuussa ratkaista väitetyn ongelman aivan ainutlaatuisella pakkolainsäädäntöpaketilla. Tämä pakkolakilainsäädäntöpaketti on syksyn mittaan herättänyt suuria tunteita ja ennen kaikkea ihmetystä. Paketin muuttuminen matkan varrella mitä erilaisimmilla perusteilla on osoittanut, miten puutteellisilla tiedoilla ja valmisteluilla maan hallitus on tähän leikkiin ryhtynyt. Kätilöt käänsivät pääni, lomarahat tulevat tai menevät ja perustuslakiselvitykset tulevat jäämään Suomen poliittiseen historiaan. Kuluvan kuun 11. päivänä annettu työ- ja virkaehtosopimuksia heikentävä pakkolainsäädäntöpaketti osoittaa, että lainvalmistelutyö on ollut edelleen heikkoa ja puutteellista. Esitetyt säännökset ovat monelta osin tulkinnanvaraisia ja jättävät ainekset lukuisille tulkintariidoille eri sopimusaloilla. Tästä ei suinkaan ole syyttäminen lakiluonnoksia valmistelleita työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehiä, vaan maan hallituksen heille asettamaa epärealistista aikataulua. Pakkolakiesitykset rajoittavat yksipuolisesti työntekijäosapuolen sopimusoikeutta. On varmasti vielä selvitettävä niin kotimaassa perustuslakivaliokunnassa kuin kansainvälisissä instituutioissa rikkovatko nyt esitetyt säädökset perustuslakia tai Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia. Huolestuttavaa kiireessä tehdyssä lainvalmistelussa on myös vaikutusarviointien laiminlyönti. Pakkolakiesityksessä ei ole riittävästi arvioitu niistä aiheutuvia kustannusvaikutuksia ja hyötyjä, palkkatasaarvoa tai työllisyysvaikutuksia. On hyvä muistaa, että työntekijät, etenkin valtiolla ja pitkälti valtion rahoituksella toimivissa yliopistoissa ja Kelassa ovat jo monella tavalla osuutensa tehneet kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Valtion henkilöstö on jo useiden maamme hallitusten aikana taipunut siihen, että organisaatioita muokataan lähes hallituskausittain uuteen uskoon ja töitä tehdään entistä pienemmällä väellä. Samoin olemme olleet mukana tekemässä jo useampaa äärimaltillista palkkaratkaisua. Viime syksynä hyväksyimme vastuullisen ja erityisesti nuorten työntekijöiden kannalta hyvän eläkeratkaisun. Eläkeratkaisussa jouduttiin kuitenkin nostamaan eläkeikää, mikä teki siitä varsin kipeän. Ammatillisten eläkeikien nostoa emme hyväksyneet ja tältä osin voin tässäkin yhteydessä todeta, että yhdessä muiden julkisalan ammattiliittojen kanssa olemme valmiit riitauttamaan asian EU-tasolla. Henkilöstö on myös ollut halukas kehittämään ja ottamaan uusia toimintatapoja käyttöön tuottavuuden lisäämiseksi. Valtiolla on työmarkkinasektoreista käytössä esimerkiksi eniten työaikajoustoja. Aitoa tuottavuuden kehitystä onkin saavutettavissa nimenomaan uusien toimintatapojen, työaikamallien ja digitalisaation kautta. Työsuhteen ehtoja leikkaamalla vastaavia hyötyjä ei saavuteta.
Lausuntokierrokselle lähtenyt pakkolainsäädäntöpaketti ei ole oikeudenmukainen eikä tasa-arvoinen. Pakkolakiesitykset heikentävät julkisen sektorin työntekijöiden työsuhteen ehtoja kohtuuttomasti. Tasa-arvonäkökulmasta naisvaltaiseen julkiseen sektoriin kohdistuvat toimenpiteet ovat kestämättömiä. Nyt esitetyillä toimilla naisten palkkapäivä, jolloin vuosipalkaksi muutettuna naisten palkanmaksu päättyy, tulee siirtymään kohti kesää. Julkisen sektorin työntekijöihin kohdistuvat kaikki esitetyt säästötoimenpiteet mukaan lukien pitkien lomien leikkaukset. Vuosilomat on aikanaan ansaittu alakohtaisilla virka- ja työehtosopimusneuvotteluilla, kun palkankorotuksia on kompensoitu lomapäivillä. Esitetyt leikkaukset vähentävät esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevalta pitkän loman ansainneelta pardialaiselta työntekijältä vuositasolla 1 700 euroa. Jos mukaan lasketaan vuosiloman lyhennys laskennallisena menetyksenä, on menetys yhteensä 2 700 euroa. Tämä on 7 prosenttia kyseisen työntekijä vuositulosta emmekä me tätä voi hyväksyä. Yksistään vuosilomien leikkaaminen voi johtaa myös 2 000 henkilötyövuoden vähentämiseen valtiolla. Hallituksen esityksessä olevat arviot työpaikkojen lisääntymisestä ovat täysin vailla pohjaa. Hyvät ystävät, Suomi on sopimusyhteiskunta ja sellaisena se on syytä säilyttää. Ainoastaan sopimalla voidaan säilyttää tilanne, jossa kaikki osapuolet kokevat aidosti olevansa mukana yhteisessä veneessä. Työmarkkinajärjestöt ovat neuvotelleet syyskuusta lähtien vaihtoehtoisesta esityksestä, joka sisältää laajan työmarkkinaratkaisun palkkaratkaisuineen. Toteutuessaan paketti loisi työrauhaa, ennustettavuutta ja tukisi kasvua täysin toisenlaisella tavalla kuin hallituksen pakkolakipaketti. Valinta on tällä hetkellä kaikkien osapuolten yhteinen: rakennetaanko Suomea sopimisen vai riitelyn kautta? Pardia on valmis hyväksymään työmarkkinajärjestöjen yhteisen paketin, kunhan se on kohtuullinen ja eri työntekijäryhmiä tasapuolisesti kohteleva. Hankalistakin asioista kumpuaa yleensä jotain hyvää. Tässä tapauksessa ainakin kaikenlainen jäsenistön aktiivisuus on noussut merkittävästi. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja on syksyn mittaan tullut runsaasti. Myös kävijämäärät esimerkiksi Pardian Facebook-sivuilla ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Pardian kotisivuilta ja sosiaalisen median kanavista kuten Facebook-sivuilta ja Twitteristä saa jatkossakin paljon ajankohtaista tietoa ja niitä kannattaakin käydä tykkäämässä ja seuraamassa. Syyskuussa teimme nopealla aikataululla jäsenkyselyn jäsenistömme suhtautumista pakkolainsäädäntöön ja sen vaihtoehtoihin. Jäsenistö otti kyselyn todella hyvin vastaan. Huolimatta lyhyestä muutaman päivän vastausajasta kyselyymme vastasi peräti 46 prosenttia kyselyn saaneista. Tämä on kaikkinensa muhkeat 16 000 jäsentä. Sitä voi pitää erinomaisena tuloksena ja tästä iso kiitos jäsenille. Vastauksistanne saimme arvokasta tietoa vaihtoehtojen valintaan. Saamamme palautteen perusteella jäsenistö on arvostanut kovasti sitä, että olemme kysyneet suoraan heidän mielipiteitään edunvalvontaan liittyvistä kysymyksistä. Nykyteknologian mahdollistaessa yhä moninaisemmat suoran demokratian ja vuorovaikutuksen välineet, on selvää, että jatkamme uusien tapojen käyttämistä vuorovaikutuksen lisäämisessä jäsenistömme kanssa.
Jäsenistömme aktiivisuuden nousu edellyttää vahvaa panostusta myös meiltä. Tähän haasteeseen on vastattava sekä edunvalvonnassa että tiiviimmällä vuorovaikutuksella. Edunvalvonnassa on tietenkin ensiarvoisen tärkeää, että onnistumme vastaamaan jäsenistömme toiveisiin ja tavoitteisiin erityisesti nyt lausuntokierroksella olevien pakkolakien torjunnassa. Vuorovaikutus puolestaan edellyttää meiltä yhä aktiivisempaa ja samalla uudenlaista otetta. Odotan innolla edelleen lisääntyvää vuorovaikutusta, ajatusten vaihtoa ja keskustelua jäsenistön kanssa niin tapaamisten kuin muidenkin viestimien välityksellä. Selvitystyötä uudesta keskusjärjestöstä on tehty tiiviisti keväästä 2015 alkaen. Kevään aikana valmisteltiin ja hyväksyttiin esitys uuden keskusjärjestön strategiaksi. Esitetyssä strategiassa varsin modernilla tavalla otetaan huomioon sekä muuttuva maailma että toiminnan tavoite jäsenistön hyväksi. Yksityiskohtana voi todeta, että järjestön visiossa ei yhdelläkään sanalla keskitytä itse keskusjärjestöön, vaan kaikki viittaa jäsenistön asemaan sekä visioon suomalaisesta yhteiskunnasta. Hyvinvoiva työntekijä - Vetovoimaiset työyhteisöt - Riittävä toimeentulo - Mielekäs työ ja työn arvostus. Syksyllä perustettiin työryhmät valmistelemaan sääntö- ja hallintomallia, työmarkkinaedunvalvontaa ja yhteiskuntavaikuttamista, kansainvälistä toimintaa ja EU-vaikuttamista, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikkaa sekä järjestöllistä toimintaa. Näiden osalta työ on nyt valmistunut ja hankkeen ylin päättävä elin liittojen kokous asettaa työryhmille jatkotehtäviä ensi viikon kokouksessaan. Pardia tekee päätöksen Uuteen keskusjärjestöön liittymisestä selvitystyön päätyttyä vuoden 2016 aikana. Tämä päätös tullaan tekemään keväällä koolle kutsuttavassa ylimääräisessä edustajakokouksessa. Pardian hallinnon tähän mennessä asettamia ehtoja mukanaoloon ovat poliittinen sitoutumattomuus, keskusjärjestöjen määrän väheneminen nykyisestä, sekä riittävän laaja kokoonpano. Näistä pidämme hankkeen valmistelutyössä vahvasti kiinni. Ammattiyhdistysliikkeen on kyettävä uusiutumaan - toteutui uusi keskusjärjestö tai ei. Työ on murroksessa. Ajasta ja paikasta riippumaton työ lisääntyy jatkuvasti. Digitalisaatio muuttaa töitä, vähentää työpaikkoja toisaalta ja toisaalle luo uusia mahdollisuuksia. Digitalisaation kautta työn uusi jakautuminen globaalisti aiempaa ennen näkemättömällä tavalla on myös täysin mahdollista. Pardian jäsentutkimuksessa kysyimme nyt syksyllä pardialaisten ajatuksia, kokemuksia ja tuntemuksia digitalisaatiosta. Vastausten perusteella lähes puolet syksyn 2015 jäsenkyselyyn vastanneista tekee 90 prosenttia tai enemmän työtehtävistään tietotekniikkaa käyttäen. Aktiivisimpia tietotekniikan käyttäjiä ovat asiantuntija- tai ammattitehtävissä toimivat. Digitalisaatio on tehostanut työtä ja yksinkertaistanut työvaiheita, mutta vastaajien mukaan myös muuttanut työn yksinäiseksi puurtamiseksi tietokoneella. Työnjohto- ja esimiestyössä digitalisaatio on lisännyt työmäärää ja työn kuormittavuutta selvästi enemmän kuin muussa työssä, mutta lisännyt myös kokemusta siitä, että voi kehittyä työssään.
Ammattityössä digitalisaatio ei sen sijaan ole muuttanut työn tekemistä joustavammaksi, eikä ole mahdollistanut keskittymistä vaativimpiin tehtäviin. Vastaajista 63 prosenttia piti digitalisaatiota myönteisenä asiana, vaikkakin neljännes pelkäsi, ettei pysy kehityksen vauhdissa mukana. Pelot lisääntyvät selvästi iän myötä. Vastaajista 15 prosenttia pelkäsi digitaaliteknologian korvaavan lähitulevaisuudessa oman työpanoksensa. Kaiken tämän myllerryksen keskellä työnantajien on pidettävä huolta työntekijöiden työhyvinvoinnissa ja työn mielekkyydestä. Mitä nämä muutokset edellyttävät meiltä ja edunvalvonnalta? Edellyttävätkö nämä muutokset yhä enemmän joustavuutta työntekijöiltä? Ja toisaalta muutosta ja joustavuutta myös työnantajilta? Edellyttävätkö nämä meiltä uusia tapoja ajatella suhtautumistamme vaikkapa perustuloon töiden mahdollisesti entisestään pirstoutuessa. Pitääkö meidän miettiä myös vaihtoehtoisia tapoja mitata työaikaa kuin itse aika? Perinteinen tuntimäärä on tietenkin helppo seurata ja valvoa niin meille kuin työnantajille, mutta voisiko sen tilalle tai rinnalle löytyä uusiakin ratkaisuja? Ja pitääkö meidän entistä enemmän miettiä tässä yhteydessä missä työtä tehdään? Etätyön, mobiilityön ja muun työpaikan ulkopuolella tehtävän työn mahdollisuuksia ja hyötyjä ei varmasti ole vielä täysimääräisesti saatu käyttöön. Näen vahvasti, että myös meidän tulee arvioida vakavasti edunvalvonnallisia tavoitteitamme hyvän työelämän suhteen. Pardian toimintavuosi on ollut työntäyteinen. Järjestimme keväällä Arjen näkymättömät sankarit - vaikuttamiskampanjan. Kampanjan tarkoituksena oli lisätä vaalien alla keskustelua siitä, millainen tarve Suomella ja suomalaisilla on valtiosektorilla ja sen lähellä työskenteleville jäsenillemme, ja miten ytneuvottelut rapauttavat hyvinvointiyhteiskuntaa. Toimme teeman esille kysymällä jäseniltämme miksi heidän työnsä on tärkeää. Uudella tavalla toteutetusta kampanjasta opimme paljon. Näitä kokemuksia voimme tulevaisuudessa hyödyntää. Pardialaiset olivat mukana kaikkien palkansaajajärjestöjen yhteisessä 18.9. järjestetyssä mielenilmaisussa Rautatientorilla. Teimme tältä osin hyvin poikkeuksellisen ratkaisun Pardian hallituksessa ja päätimme, että mielenilmaisuun voivat osallistua myös pääkaupunkiseudulla työskentelevät virkamiehet. En voi tässäkään yhteydessä ja Valtion työmarkkinalaitoksen edustajan läsnä ollessa olla tuomatta esille syvää pettymystäni ja paheksuntaani työmarkkinalaitoksen mielenilmaisun jälkeistä toimintaa kohtaan. Työmarkkinalaitoksen päätöstä ohjeistaa virastoja järjestämään kuulemistilaisuuksia ja jakamaan suullisia huomautuksia mielenilmaisuun osallistuneille virkamiehille pidän paitsi järjestäytymisoikeuden loukkauksena myös raukkamaisena. Painit painitaan samassa painoluokassa, ei heikompiaan pelotellen ja nöyryyttäen. Muilta osin yhteistyö työmarkkinalaitoksen kanssa on toki sujunut hyvin. Kesällä pääsimme asiallisilla ja rakentavilla neuvotteluilla ratkaisuun tyka-sopimuksen viimeisen vuoden palkantarkistusten kohdentumisesta. Hyvää keskustelua on käyty myös palkkausjärjestelmiin liittyvistä ongelmista ja kehittämiskohdista. Tältä osin odotankin, että kykenemme tulevana vuonna käynnistämään nykyisten palkkausjärjestelmien arviointi-, kehittämis- ja uudistamistyön. Kesäkuussa pidettiin Pardian hallituksen ja jäsenjärjestöjen hallitusten toinen tulevaisuusseminaari. Seminaarin pääteemana oli tällä kertaa tulevaisuuden ay-liike ja uuden keskusjärjestön selvitystyö. Käytyjen
keskustelujen ja saamamme palautteen perusteella tälle pardialaisten yhteiselle seminaarille on selvä tilaus ja paikka yhteisessä toiminnassamme. Hyvät ystävät, Ammattiyhdistysliikkeen voima kumpuaa sen jäsenistöstä ja aktiiveista. Kulunut vuosi ja sen tuomat haasteet ovat tämän jälleen kerran hyvin konkreettisella tavalla osoittaneet. Haluan lämpimästi kiittää aktiivista jäsenistöämme, aktiivejamme ja hallintomme jäseniä. Osallisuutenne ja panoksenne järjestömme toimintaan on ollut arvokasta. Erittäin lämpimästi haluan kiittää myös toimistomme henkilökuntaa heidän tekemästään työstä ja heiltä saamastani tuesta. Huolimatta tietyistä tulevaisuuteen liittyvistä epävarmuuksista on henkilöstömme toiminut vahvasti ja hyvin sitoutuneesti jäsenistömme parhaaksi. Arvoisat edustajakokousedustajat, Näillä sanoilla avaan Pardian vuoden 2015 edustajakokouksen.