16X205184 03.10.2014 NAANTALIN KAUPUNKI PORHONKALLION-VIRPIN ASEMAKAAVA-ALUE LIITTYMÄVAIHTOEHTOJEN VERTAILU
1 Yhteenveto Naantalin kaupunki on laatimassa asemakaavaa Porhonkallion-Virpin alueelle, jonne suunnitellaan vakituista asutusta, loma- ja matkailupalveluita, liikerakentamista sekä toritoimintoja. Suunnittelutehtävässä esitettiin 4 vaihtoehtoa asemakaava-alueen liittämiseksi Rymättyläntielle: VE1: Eritasoliittymä, jossa kevyt liikenne ja ajoneuvoliikenne kulkevat alikulkusillan kautta. VE2a: Kevyelle liikenteelle alikulkusilta ja ajoneuvoille porrastettu liittymä, jossa pohjois- ja eteläpuolisen liittymän väli on 200 m. VE2b: Kevyelle liikenteelle alikulkusilta ja ajoneuvoille porrastettu liittymä, jossa pohjois- ja eteläpuolisen liittymän väli on 110 m. VE3: Kevyelle liikenteelle alikulkusilta ja ajoneuvoille kiertoliittymä. Kaikki vaihtoehdot tarjoavat turvallisen kevyenliikenteen yhteyden Rymättyläntien pohjoispuolelle suunniteltavan asuinalueen ja eteläpuolisen ranta-alueen välille. Lisäksi Särkänsalmentien kautta kulkevan kevyen liikenteen reitti jatkuu Särkänsalmen sillalle. Ajoneuvojen liittymät mahdollistavat liikenteen Rymättyläntien pohjois- ja eteläpuoliselle alueelle, sekä alueiden välillä. Liittymien sijoitus vaikuttaa liikennemelun kohdistumiseen ympäröivällä alueella. Kaikkien vaihtoehtojen meluntorjuntaratkaisuissa on teknisiä haasteita liittymien näkemäalueitten ja liittymien laajuuden vuoksi. Eritasoliittymä (VE1) todettiin soveltuvan joustavasti eri maankäytön ratkaisuille. Turvallisuus on hyvä vasemmalle kääntymisen puuttuessa. Se on sillasta johtuen myös rakentamiskustannuksiltaan kallein (1.71M ). Eritasoliittymää ei voi tehdä vaiheittain (pohjoinen/etelä) Porrastetut liittymät (VE2a ja VE2b) parantavat vasemmalle kääntymisen turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. VE2a on kevyenliikenteen yhteyksien kannalta toimivampi. Molemmat mahdollistavat vaiheittain (pohjoinen/etelä) rakentamisen. Kustannuksiltaan (1.45 M ) ne eivät poikkea merkittävästi toisistaan. Rymättyläntien rakentamiskustannusten osuus kokonaiskustannuksista on merkittävästi suurempi kuin eritasoliittymässä. Kiertoliittymä (VE3) hidastaa liikennettä kaikissa suunnissa ja poistaa vasemmalle kääntymisen. Koska risteävän liikenteen määrä on kuitenkin pieni suhteessa suoraan kulkevaan liikenteeseen, on kiertoliittymä vaikeasti perusteltavissa. Sen pinta-ala ja massa ovat suuria, lisäten mahdollista pohjanvahvistustarvetta. Rakentamiskustannukset (1.44 M ) ovat samalla tasolla kuin porrastetuissa liittymissä.
1 Sisältö Yhteenveto 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS 2 1.1 Hankkeen tausta 2 1.2 Suunnittelutehtävän tavoitteet 2 2 ALUEEN NYKYTILA 2 2.1 Yleistä 2 2.2 Maanomistus 2 2.3 Maaperä 3 2.4 Kunnallistekniset putket ja kaapelit 3 2.5 Liikennejärjestelyt 3 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 4 3.1 Kartta, mittaus- ja pohjatutkimusaineisto 4 3.2 Liikennemäärät 4 3.3 Ajonopeus 4 3.4 Katujen ja teiden poikkileikkaukset 4 3.5 Linjaukset ja tasaus 5 3.6 Rakennekerrokset 5 3.7 Hulevedet 5 3.8 Kustannusten laskentaperusteet 5 4 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU 6 4.1 VE1: Eritasoliittymä, jossa kevyt liikenne ja ajoneuvot kulkevat alikulkusillan kautta. 6 4.2 VE2a: Kevyen liikenteen alikulkusilta ja ajoneuvoille porrastettu liittymä, jossa pohjois- ja eteläpuolisen liittymän väli on 200 m. 6 4.3 VE2b: Kevyelle liikenteelle alikulkusilta ja ajoneuvoille porrastettu liittymä, jossa pohjois- ja eteläpuolisen liittymän väli on 110 m. 7 4.4 VE3 Kevyelle liikenteelle alikulkusilta ja ajoneuvoille kiertoliittymä 8 5 KUSTANNUKSET 8 Liitteet: Katupiirustukset Siltapiirustukset ja kustannusarviot Kustannusvertailu 16X205184-1 - 16X205184-5, 16X205184-12 - 16X205184-25 08.08.2014 VE1 17.08.2014 VE2a 22.08.2014 VE2b 22.08.2014 25.08.2014
2 PORHONKALLION-VIRPIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITTYMÄVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS 1.1 Hankkeen tausta Naantalin kaupunki on laatimassa asemakaavaa Porhonkallion-Virpin alueelle, jonne suunnitellaan vakituista asutusta, loma -ja matkailupalveluita, liikerakentamista ja toritoimintoja. Asutukselle, loma- ja matkailupalveluille sekä toritoiminnoille osoitetut alueet sijaitsevat Rymättyläntien pohjoispuolella. Liikerakentamisen on tarkoitettu sijoittuvan Rymättyläntien eteläpuolelle Virventien varteen, jonne on suunniteltu myös rannan toimintoja palveleva pysäköintialue. 1.2 Suunnittelutehtävän tavoitteet Tehtävänä oli esittää vaihtoehtoisia liikennejärjestelyjä kustannuksineen e.m. alueitten liittymiseen Rymättyläntielle. Järjestelyjen tulee tarjota turvallinen reitti kevyelle liikenteelle Rymättyläntien pohjoispuolisen alueen ja eteläpuolisen ranta-alueen välille. Lisäksi kevyenliikenteen reitti Naantalista Rymättylän suuntaan kulkee tässä kohdassa Särkänsalmentien kautta ja uuden liittymäjärjestelyn tulee mahdollistaa reitin jatkuminen Särkänsalmen sillalle. Ajoneuvoliikenteen liittymien kautta tulee olla turvallista kulkea Rymättyläntien pohjois- ja eteläpuoliselle alueelle. Lisäksi ajo pohjois- ja eteläpuolisen alueen välillä tulee olla mahdollista. Rymättyläntien liikenteen sujuvuus tulee huomioida. 2 ALUEEN NYKYTILA 2.1 Yleistä 2.2 Maanomistus Alue sijaitsee Luonnonmaalla, Särkänsalmen sillan ja Porhonkallion itäpuolella. Alueen läpi kulkee Rymättyläntie (Seututie 189). Särkänsalmen rannassa ja Porhonkalliolla on vakituisia ja loma-asuntoja. Liittymäalueen läheisyydessä on joitakin omakotitaloja. Särkänsalmen rannassa on pienvenesatama ja yleinen uimaranta. Rymättyläntien eteläpuolella on aukio, jota käytetään pysäköintiin. Suunnittelualueen omistavat Naantalin kaupunki, sekä yksityiset maanomistajat.
3 2.3 Maaperä Suunnittelun yhteydessä ei ole tehty pohjatutkimuksia. Aiemmin tehtyjen pohjatutkimusten perusteella maaperän arvioidaan olevan pääosin kalliota, savea ja silttiä. Pohjanvahvistustoimenpiteiden tarve ja laajuus tulee selvittää uusilla pohjatutkimuksilla. 2.4 Kunnallistekniset putket ja kaapelit Rymättyläntien sivu-ojista tulee hulevesiä Virventien sadevesiviemäriin. Tämä tulee olemaan todennäköinen reitti myös suunniteltavan risteysalueen kuivatukselle. 2.5 Liikennejärjestelyt Porhonkallion kiinteistöjen käytössä olevia vesijohtoja ja viemäreitä on Virventiellä. Virventiellä on teleoperaattoreiden laitetila/rakennus. Rymättyläntieltä pohjoiseen on Kalliotien yksityistien liittymä, jonne tulee olla ajoyhteys suunniteltavan järjestelyn kautta. Rymättyläntieltä etelään on Virventien liittymä joka korvataan uudella järjestelyllä Bussipysäkit ovat e.m. liittymien läheisyydessä.
4 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 3.1 Kartta, mittaus- ja pohjatutkimusaineisto 3.2 Liikennemäärät 3.3 Ajonopeus Suunnittelun lähtötietoina on käytetty Naantalin kaupungin mittausaineistoa, pohjakartta-aineistoa, johtokarttoja ja alueelta aiemmin tehtyjä pohjatutkimuksia. Alueen pintamalli on luotu Naantalin kaupungin tekemästä maastomittausaineistosta. Pintamallia on lisäksi laajennettu Maanmittauslaitoksen laser-keilausaineistolla. Liittymätyyppejä valittaessa käytettiin liikennemäärää KVL 5700. Vuoden 2030 ennuste on KVL 9600. Liittymien suunnittelussa on käytetty Rymättyläntiellä 60 km/h ajonopeutta. Tämä edellyttää 60 km/h rajoitusalueen ulottamista nykyistä pidemmälle matkalle. 3.4 Katujen ja teiden poikkileikkaukset Katujen ajoradan poikkileikkauksena on käytetty 6,00m. Kevyenliikenteenväylien leveys on 3,00m.
5 Rymättyläntiellä on käytetty ajoradan nykyisiä mittoja. Porrastetut liittymät ja linjaautopysäkit on mitoitettu tiehallinnon ohjeiden mukaisia mittoja käyttäen. Katu-alueen leveyteen vaikuttavat erityisesti alikulkujen ja näkemäalueitten vaatimat leikkaukset, sekä paikoin sivukalteva maasto. Leikkauksissa on käytetty 1:2 luiskakaltevuutta. 3.5 Linjaukset ja tasaus 3.6 Rakennekerrokset 3.7 Hulevedet Rymättyläntiellä on noudatettu nykyistä mitattua tasausta muualla, paitsi tien alimmassa kohdassa, (VE1 alikulkusillan kohta) jossa sitä on nostettu. Mittausaineisosta tehdyn profiilin perusteella tie on painunut tässä kohdassa. Virvenpolun alkuosalla tasausta on jouduttu nostamaan nopeasti, jotta Porhonkallion alueelle saadaan tehtyä tonttiliittymä. Rakennekerrosten vahvuutena on käytetty 80 cm. Kantavuusluokka ja rakennekerrokset tulee määrittää uusien pohjatutkimusten perusteella. Katualueen ja alikulkujen hulevedet kerätään sadevesikaivoilla ja matalilla sivu-ojilla Virventien hulevesiviemäriin. Rymättyläntien pohjoispuolelle suunniteltavan asuntoalueen hulevesien purkusuunnat tulee tarkastella alueen kunnallistekniikan yleissuunnittelussa. 3.8 Kustannusten laskentaperusteet Tien ja kadunrakentamisen kustannukset on laskettu käyttäen keskimääräisiä, vastaavien kohteiden, päällysrakenteiden ja maanrakennustöiden hintoja. Siltojen kustannukset on laskettu erikseen rakennusosalaskelmina. Kustannusarvioon on sisällytetty työmaatehtävät ja tilaajatehtävät, joiden osuus on 25% kokonaiskustannuksista.
6 4 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU 4.1 VE1: Eritasoliittymä, jossa kevyt liikenne ja ajoneuvot kulkevat alikulkusillan kautta. Liittymän kuvaus: - Rymättyläntielle rakennetaan alikulkusilta ajoneuvoille ja kevyelle liikenteelle. - Silta on jatkuva teräsbetoninen laattasilta ja perustettu kaivinpaaluille. Alikulkukorkeus on 5,0 m, kannen pituus 37,2 m ja leveys 14,0 m. - Liittymät Rymättyläntien pohjois- ja eteläpuolelle tehdään ns. tulppaliittyminä. Liittymätyyppi estää kääntymisen vasemmalle, sekä Rymättyläntien yli ajamisen. Edut: - Liikenneturvallisuuden kannalta hyvä, sillä pääliikenteen suuntaan risteävää kääntymistä ei tule. Riskit liittyvät lähinnä liittymään hidastavan ajoneuvon peräänajoihin. - Liittymätyyppi toimii hyvin myös liikennemäärän kasvaessa. - Alikulkureitti pohjois- ja eteläpuolisen alueen välillä on suora ja tehokas. - Ratkaisu on maankäytön ja liikennemäärien muuttumisen kannalta joustavin. - Ratkaisussa voidaan hyödyntää jossakin määrin maaston muotoja ja nykyisiä liittymiä. - Kevyen liikenteen reitti pohjois- ja eteläpuolisen alueen välillä on lyhyt. - Bussipysäkit voidaan sijoittaa lähelle nykyisiä paikkojaan - Kadunrakennuskustannukset erityisesti Rymättyläntiellä ovat pienemmät kuin muissa vaihtoehdoissa. Investointi painottuu enemmän alikulkusiltaan. Haitat: - Kokonaiskustannuksiltaan kallein. - Ei mahdollista liittymien (pohjoinen/etelä) vaiheittaista rakentamista. - Eteläpuolisen liittymän näkemäalue Särkänsalmen sillan suuntaan vaatii louhimista. - Virventien sadevesiviemäriä joudutaan syventämään, jotta alikulku saadaan kuivatettua. 4.2 VE2a: Kevyen liikenteen alikulkusilta ja ajoneuvoille porrastettu liittymä, jossa pohjoisja eteläpuolisen liittymän väli on 200 m. Liittymän kuvaus: - Rymättyläntielle rakennetaan kevyen liikenteen alikulkusilta tien alimpaan kohtaan. - Silta on paaluille perustettu teräsbetoninen laattakehäsilta. Alikulkukorkeus on 3,9m, vapaa-aukko 6,0m ja leveys on 17,0m. - Ajoneuvoliikenteen liittymät Rymättyläntien pohjois- ja eteläpuolelle tehdään porrastettuina ja kanavoituina liittyminä. Liittymissä on Rymättyläntiellä kääntymiskaistat vasemmalle. Kääntymiskaistat ovat eri kohdissa vaatien liittymäalueella enimmillään noin 5 m levennyksen Rymättyläntielle. Edut: - Kanavointi vähentää suoraan jatkavan liikenteen hidastumista ja peräänajon mahdollisuutta. - Kevyen liikenteen reitti pohjois- ja eteläpuolisen alueen välillä on lyhyt. - Bussipysäkit voidaan sijoittaa lähelle nykyisiä paikkojaan - Ratkaisu mahdollistaa liittymien vaiheittaiseen rakentamiseen.
7 - Ratkaisussa voidaan hyödyntää jossakin määrin maaston muotoja ja nykyisiä liittymiä. - Virventien nykyinen sadevesiviemäri soveltuu alikulun kuivatukseen. Haitat: - Vasemmalle kääntyminen ja kääntymistä odottavan ajoneuvon muodostama katvealue. - Ajoneuvojen reitti pohjois- ja eteläpuolisen alueen välillä ei ole tehokas. - Eteläpuolisen liittymän näkemäalue Särkänsalmen suuntaan vaatii louhimista - Kevyenliikenteen silta joudutaan perustamaan paaluille. - Kadunrakennustöitä Rymättyläntiellä joudutaan tekemään pitkällä matkalla nostaen sen osuutta kustannuksista. 4.3 VE2b: Kevyelle liikenteelle alikulkusilta ja ajoneuvoille porrastettu liittymä, jossa pohjois- ja eteläpuolisen liittymän väli on 110 m. Liittymän kuvaus: - Rymättyläntielle rakennetaan kevyen liikenteen alikulkusilta nykyisten liittymien kohdalle. - Silta on maanvaraisesti perustettu teräsbetoninen laattakehäsilta. Alikulkukorkeus on 3,9m, vapaa-aukko 6,0m ja leveys on 17,0m. - Liittymät Rymättyläntien pohjois- ja eteläpuolelle tehdään porrastettuina ja kanavoituina liittyminä. Liittymissä on Rymättyläntiellä kääntymiskaistat vasemmalle. Kääntymiskaistat ovat samalla kohtaa vaatien noin 9 m levennyksen Rymättyläntielle. Hyödyt: - Kanavointi vähentää suoraan jatkavan liikenteen hidastumista ja peräänajon mahdollisuutta. - Ratkaisu mahdollistaa liittymien vaiheittaiseen rakentamiseen. - Eteläinen liittymä Naantalin suuntaan on lyhyt ja selkeä - Kevyenliikenteen silta voidaan perustaa maanvaraisesti. Haitat: - Vasemmalle kääntyminen ja kääntymistä odottavan ajoneuvon muodostama katvealue. - Liittymän hahmotettavuus huononee, koska liittymä on laajempi. - Alueen pohjoispuolelta reitti Naantalin suuntaan menevälle bussipysäkille tekee pitkän kierroksen. Tämä voi johtaa liittymäalueen yli oikaisemiseen. - Ajoneuvojen reitti pohjois- ja eteläpuolisen alueen välillä ei ole tehokas. - Kadunrakennustöitä Rymättyläntiellä joudutaan tekemään laajalla alueella nostaen sen osuutta kustannuksista. - Kääntymiskaistojen vaatiman levennyksen ja eteläpuolisen liittymän massa voivat vaatia stabiliteettia parantavia ratkaisuja arvioitua enemmän. - Eteläpuolisen liittymän näkemäalue Naantalin suuntaan vaatii louhimista.
8 4.4 VE3 Kevyelle liikenteelle alikulkusilta ja ajoneuvoille kiertoliittymä Liittymän kuvaus: - Ulkohalkaisijaltaan 41 m kiertoliittymä sijoitetaan Rymättyläntien tasaiseen/alimpaan kohtaan. Ympyrään ei ole suunniteltu porrastusta, jotta nykyistä Rymättyläntien rakennetta voitaisiin hyödyntää mahdollisimman paljon. Liittymän sisäympyrä kivetään yliajettavalla kiveyksellä. - Kevyen liikenteen alikulkusilta, kuten vaihtoehdossa VE2b. Hyödyt: - Kiertoliittymä toimii erityisesti kaava-alueen läheisyyteen suunniteltujen palveluiden kannalta (tori, liikkeet), hidastaen liikennettä Rymättyläntiellä ja mahdollistaen helpon kääntymisen alueelle. - Vasemmalle kääntyminen muuttuu kahdeksi oikealle kääntymiseksi ollen turvallisempi. Haitat: - Porhonkallion-Virpin alueelle/alueelta odotettavissa oleva liikennemäärä on pieni suhteessa Rymättyläntien liikennemäärään, jolloin ratkaisu hidastaa suurta joukkoa tienkäyttäjiä suhteessa risteävään liikenteeseen. Suoraan menevien ajoneuvojen hidastuminen ja nopeuden uudelleen nostaminen lisäävät polttoaineenkulutusta. Suurimmat haitat koituvat raskaalle liikenteelle. - Vaatii alikulkusillan kevyelle liikenteelle. - Kiertoliittymä ei poikkea merkittävästi rakentamiskustannuksiltaan muista tutkituista vaihtoehdoista. Kiertoliittymän vaatima alue on laaja ja sen massa voi vaatia stabiliteettia parantavia ratkaisuja. Nämä voivat nostaa kustannuksia arvioitua enemmän. 5 KUSTANNUKSET VE1: Eritasoliittymä, jossa kevyt liikenne ja ajoneuvoliikenne kulkevat alikulkusillan kautta. VE2a: Kevyelle liikenteelle alikulkusilta ja ajoneuvoille porrastettu liittymä, jossa pohjois- ja eteläpuolisen liittymän väli on 200 m. VE2b: Kevyelle liikenteelle alikulkusilta ja ajoneuvoille porrastettu liittymä, jossa pohjois- ja eteläpuolisen liittymän väli on 110 m. VE3: Kevyelle liikenteelle alikulkusilta ja ajoneuvoille kiertoliittymä. VE1 Kustannukset Tie- ja katujärj. 875000 Silta 831000 Yhteensä 1706000
9 VE2a Kustannukset Tie- ja katujärj. 972000 Silta 478000 Yhteensä 1450000 VE2b Kustannukset Tie- ja katujärj. 1058000 Silta 410000 Yhteensä 1468000 VE3 Kustannukset Tie- ja katujärj. 1031000 Silta 410000 Yhteensä 1441000 Turussa 3.10.2014 Pöyry Finland Oy Arto Muhonen Pekka Mustonen