Vuosikertomus 2013 PB 1

Vuosikertomus 2013 1

Toimitusjohtajan katsaus 2013 Unto Tanttu esittelee Rusutjärven tekopohjavesilaitosta EWA:n kongressin osanottajille kesäkuussa. Vakaan eteenpäin menon aikaa valmistautumista tuleviin haasteisiin Vuosi 2013 jäi Tuusulan seudun vesilaitoksella historiaan tavanomaisena, tasaisen kasvun ja vakiintumisen vuotena. Edellisvuonna eläkkeelle siirtymisten myötä toteutuneet henkilömuutokset toivat uusia tuulia työskentelyyn ja työrutiineihin. Muun muassa taloushallinnossa siirryttiin uuteen järjestelmään, jolla nykyaikaistettiin kirjanpito ja laskujen käsittely. Näin otettiin ratkaiseva askel kohti paperia säästävään, ympäristöystävällisempään toimistotyöskentelyyn. Toimitetun veden laadun ja toimitusvarmuuden osalta ei poikkeamia kertomusvuonna esiintynyt. Loppuvuotta koetelleet myrskysäät tosin toivat haasteita toiminnalle, kun suurimmat vedentuotantoyksiköt olivat sähköttä. Oma varavoimakone ja vesitornien vesitilavuus turvasivat tilanteita kuitenkin niin hyvin, että kenenkään ei tiedetty jääneen vedettä näinä aikoina. Energiaomavaraisuuteen panostettiin lisää hankkimalla liikutettava varavoimakone kyseisten ongelmatilanteiden varalle. Veden laadun suhteen ei viranomaistarkkailun perusteella löytynyt huomautettavaa. Analyysien perusteella laatut alittivat useimmat normin mukaiset laatukriteerit selkeästi. Vuoden myyty kokonaisvesimäärä alueella teki kaikkien aikojen ennätyksen, ylittäen 9 milj.m 3 :n rajan ensimmäistä kertaa. Kokonaisvesimäärä 9,07 milj.m 3 tarkoittaa noin 1,8 %:n kasvua edellisvuoteen verrattuna. Erikoisena toimituspiikkinä tilastossa on huhti-toukokuussa myyty vesimäärä, jolloin kuntayhtymä toimitti yhdessä Keravan vesihuollon kanssa erilliseen kriisivesisopimukseen perustuen veden Vantaalle siellä tapahtuneen suuren putkirikon seurauksena. Kuntayhtymän taloudessa tuloslaskelman osalta edettiin positiivisesti talousarviota paremmissa tuloslukemissa. Tilikauden tulos on 222 620 euroa, mikä on noin 68 % yli talousarvion. Toimintatuotot olivat yhteensä 3,292 milj.euroa (muutos + 2,7 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,117 milj.euroa ( 33,9 % tuotoista, muutos + 4,3 % edellisvuodesta). Hyvän toiminnallisen tuloksen tavoitteena on varautua lähivuosien suurinvestoinnin, Jäniksenlinnan vesilaitoksen laajennukseen. Tilinpäätöksessä tehtävän investointivarauksen jälkeen tilikauden ylijäämäksi jää 2 620 euroa. Investointeihin kertomusvuonna käytettiin yhteensä 315 133 euroa. Tämä on huomattavasti alle keskitason ja talousarvionkin. Suurin yksittäinen tekijä alitukseen on Jäniksenlinnan laitossaneeraukseen varattu määräraha, jota kaikkea ei tullut käytetyksi. Vuosi 2013 oli vakaan eteenpäin menon aikaa ja tavallaan myös valmistautumista tuleviin haasteisiin. Naapuruussuhteet tulivat vuoden aikana useasti esiin, vaikka kuntauudistusasia sinällään ei meitä paljon puhuttanutkaan. Hyvä yhteistyö naapureiden kanssa turvaa tulevaisuudessakin oman laadukkaan toiminnan, etenkin hädän hetkellä. Näissä merkeissä on hyvä jatkaa kohti uusia, tulevia haasteita. Kiitokset tästä kaikesta niin hyville naapureille kuin kuntayhtymän toiminnassa mukana olleille tahoille hyvin sujuneesta vuodesta 2013. Unto Tanttu Toimitusjohtaja 2 3

Vuoden tapahtumia 2013 Suhteita naapureihin Vaikka kuntaliitoskeskustelu vuoden aikana kävikin edelleen lämpimänä, ja jäsenkunnat olivat mukana mm. selvittämässä kahdeksan kunnan suurkuntaa alueelle, eivät Tuusulan seudun vesilaitoksen hankkeissa sen enempää kuin päätöksissäkään yhdistymishankkeet nousseet esiin. Sen sijaan yhteistyötä naapurien kesken tehtiin monellakin tavalla. Yhdessä Porvoon, Mäntsälän, Pornaisten, Hyvinkään, Riihimäen ja Nurmijärven kanssa selvitettiin konsulttityön avustamana yhteisen vedenhankinnan mahdollisuutta ja kustannuksia. Ajatuksena tässä on ollut yhteisen vedentuotantolaitoksen perustaminen Hyvinkään korkeudelle. Raakavesi tulisi Päijänne-tunnelista. Toinen yhteistyöhanke tuli ikään kuin pakon sanelemana, kun Vantaan johtoverkossa tapahtui yllättävä suuren yhdysvesijohdon rikkoontuminen. Tilanteessa kuntayhtymä toimitti Keravan verkon kautta korvausveden Vantaalle jo 70-luvulla rakennetun nk. kriisivesiyhteyden kautta. Tilanteen hallintaa helpotti suuresti se, että juuri tätä kriisivesiyhteyttä oli reilu vuosi aiemmin harjoiteltu valmiusharjoitteluna. Investointipuolella yhtenä hankkeena oli Kellokoskella uuden yhdysjohdon ja mittausaseman rakentaminen Mäntsälän rajalle vanhojen, huonokuntoisten rakenteiden tilalle. Tämän hankkeen rahoitus jaettiin Mäntsälän Veden kanssa erilliseen vedentoimitussopimukseen perustuen. Toinen investointikohde käynnistettiin Hyrylän keskustassa kunnantalon läheisyydessä olevien yhdysvesijohtojen saneeraamiseksi. Merkittävin investointihanke lähitulevaisuudessa, Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitos, pääsi niin ikään käyntiin, kun rakennettiin uusia kaivorakenteita ja käynnistettiin laitoksen yleis- ja prosessisuunnittelu. Suunnitteluasioissa vuonna 2013 keskityttiin kahteen asiaan. Jäniksenlinnan ja Kaikulan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma oli peräisin 90-luvun alkupuolelta ja kaipasi päivitystä. Suunnitelmaan otettiin mukaan myös läheinen Orikorven pohjavesialue. Konsulttityönä tehtyyn suunnitteluun osallistui kuntayhtymän lisäksi myös Uudenmaan ELY-keskus, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus sekä Tuusulan kunta. Toinen vuoden suunnitelma oli poikkeusolojen hallintaan liittyvä valmiussuunnitelma, joka tehtiin kuntayhtymässä opiskelijatyönä. Toimitetun veden laadun osalta vuosi sujui ongelmitta, eikä yhtään normipoikkeamaa virallisissa vesinäytteiden analyyseissä todettu. Myös toimitusvarmuus säilyi tänä vuonna moitteetta, kun yhtään varsinaista käyttöhäiriötilannetta ei havaittu. Asiakasreklamaatioita vuoden kuluessa kirjattiin ennätyksellisen vähän, yhteensä 9. Hallintopuolella uudet luottamushenkilöt aloittivat huhtikuussa valtuustokauden ensimmäisellä istunnolla. Valtuuston varsinaisista jäsenistä 4 henkilöä jatkoi ja 12 tuli uutena. Tarkastuslautakunta uusiutui kokonaisuudessaan ja yhtymähallituksen kahdeksasta jäsenestä 4 eli puolet oli täysin uusia kuntayhtymän hallinnossa. Poikkeustilanteisiin varautumista pidettiin edelleen yllä jäsenkuntien vesilaitosten, terveysvalvonnasta vastaavien viranomaisten ja tiedottajien kanssa. Kahdesti vuodessa pidettävät yhteispalaverit ovat tulleet jo vakioksi. Niissä käydään läpi asiaan liittyviä kehitystarpeita ja ongelmia. Kertomusvuoden aikana järjestettiin terveysvalvontaviranomaisen kanssa Sipoossa yhteisharjoitus, johon osallistui sekä kuntayhtymän että Sipoon vesihuollon koko henkilöstö. Näitä harjoituksia on tarkoitus jatkaa seuraavina vuosina muiden jäsenkuntien vesihuoltolaitoksilla. Tutkimushankkeista mainittakoon Helsingin seudun ja Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistyksen organisoima Vapomix-tutkimus, jossa Jäniksenlinnan pohjaveden ja Palojoen yhteyksien selvittäminen oli yksi pääkohteista. Laitoksen sisäisenä tutkimus- ja kehityshankkeena on jo toista vuotta tehty sähköenergian käytön optimointia opiskelijaharjoittelijan työnä. Vuoden vierailutapahtumana koettiin kesäkuun 13.päivä, kun Euroopan vesilaitosyhdistysten katto-organisaatio EWA tutustui toimintaamme. Tilaisuudet Gustavelundissa sekä vierailu Rusutjärven tekopohjavesilaitoksella ja Päijänne-tunnelissa kuuluivat ohjelmaan. Lähitulevaisuuden näkymiä Kuntauudistushankkeessa ei kertomusvuoden aikana edelleenkään tapahtunut juuri mitään. Kuntayhtymän kannalta tilanne on edelleen sama kuin muutamana edellisvuonna. Mikäli kaavailtu kuntaliitoshanke on toteutumassa, muuttaa se myös osaltaan kuntayhtymän olemusta jo pelkän jäsenkuntajaon takia. Poissuljettavaksi ei jää sellainen vaihtoehto, jossa kuntayhtymä sulautuisi yhteen jäsenkuntien vesihuoltolaitosten kanssa, kun nämä muutoinkin yhdistyisivät yhdeksi kokonaisuudeksi. Paljolti tietysti riippuu siitä, millaiseksi kuntajako uudistuksessa sitten muodostu. Vai tapahtuuko mitään. Kellokosken Linjatielle valmistui uusi yhdysjohto ja mittausasema. Tekniikkapuolella tärkein hanke on Jäniksenlinnan vesilaitoksen kapasiteetin lisääminen ja laitostekniikan saneeraus. Vuosi 2014 kuluu pääasiassa suunnittelun merkeissä ja rakentamisen pääpaino on vuodessa 2015 niin, että viimeistään vuoden 2016 alkupuolella uusi laitos voidaan ottaa käyttöön. Jo useita vuosia selvityksen alla on ollut yhteisvesilaitoksen perustaminen Porvoon, Mäntsälän ja Pornaisten kanssa siten, että Päijänne-veteen perustuva tekopohjavesilaitos tuottaisi tulevaisuuden lisätarpeet yhteisesti. Mukana hankkeessa voisivat olla myös Nurmijärvi, Hyvinkää ja Riihimäki. Alustavasti Porvoon suunnalta on saatu viestiä, että Porvoo ei hankkeeseen ryhtyisi, mikä tarkoittaa sitä, että hankkeen kannattavuus on entistä kyseenalaisempi. Tämä puolestaan suuntaa katseet enemmän omien kapasiteettimahdollisuuksien selvittämiseen Jäniksenlinnan, Kaikulan ja Orikorven suunnalla sekä Rusutjärven tekopohjavesilaitoksella. Pois ei liioin pidä sulkea yhteistyökuvioita Nurmijärven, Hyvinkään ja Riihimäen kanssa. EWA tutustui toimintaamme Rusutjärven tekopohjavesilaitoksella. 4 5

Rakentaminen 2013 Linjatien mittausasema Koskenmäen-Hyryläntien johtosaneeraus Aiemmin tehtyjen sopimusten perusteella kuntayhtymä toimittaa veden rajatoimituksena Kellokoskelta Mäntsälän Vedelle sekä HUS sairaalakuntayhtymän Ohkolan sairaalalle. Huonokuntoinen putkiyhteys Kellokosken tornilta rajalle sekä mittausaseman heikko huollettavuus olivat perusteina uusimiselle. Lähinnä Mäntsälän kasvavan vedentarpeen ja tehdyn toimitussopimuksen perusteella Mäntsälä kustansi koko johto-osuuden sekä yhden kolmasosan mittausasemasta. HUS kuntayhtymä puolestaan uusi kustannuksellaan vanhan, huonokuntoisen talojohtonsa. Suunnittelutehtävän hankkeesta hoiti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy. Hanke valmistui aikataulussaan lokakuun loppuun mennessä. Kun Mäntsälän ja HUSin maksuosuudet hankkeesta vähennetään, jää kuntayhtymän kustannukseksi koko hankkeesta 103 861 euroa vuosilta 2012-2013. LINJATIEN MITTAUSASEMA, e Suunnittelu, FCG Oy 8 082 Rakennusurakointi, Majatie ky 232 000 Sähkötyöt, Sähköliike Matti Rantala Oy 18 020 Automaatio, Syspoint Oy 35 625 Yhteensä 293 727 (ml. Mäntsälän ja HUSin osuudet) Useiden vuototapausten perusteella huonokuntoisiksi todetut putkiosuudet Tuusulan kunnantalon ympäristössä ja siitä länteen suuntautuvassa yhdysjohdossa olivat vuoden 2013 investointikohteena. Uusimisen tarpeellisuutta korosti vielä keväällä todettu pitkäaikainen vuototapaus erittäin vaikeasti korjattavassa kohdassa liikenteen risteysalueella. Korjausoperaatio hoidettiin sulkemalla osa johto-osuudesta. Hankkeessa rakennetaan uusi johto-osuus, de 225 PVC, noin 190 metriä, Koskensillantielle korvaamaan käytöstä poistettava johto kunnantalon edestä. Yhdysjohto Rusutjärveltä korjataan kaivamatonta saneeraustekniikkaa käyttäen suuntaporaamalla ja pakkosujuttamalla noin 570 metrin matkalta. Tämän yhdysjohdon materiaali on PEH-muovi, ulkohalkaisijaltaan 315 mm. Haasteellisen suunnittelutyön hankkeesta teki Pöyry Finland Oy ja syksyllä pidetyn urakkakilpailutuksen perusteella rakennustyön sai toteutettavakseen Putkistosaneeraus Eerola Oy. Työt käynnistyivät marras-joulukuun vaihteessa ja on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2014 huhtikuun loppuun mennessä. KOSKENMÄEN-HYRYLÄNTIEN JOHTOSANEERAUS, e Suunnittelu, Pöyry Finland Oy 30 678 Urakointi, Putkistosaneeraus Eerola Oy 64 880 Maastotyöt 3 627 Yhteensä 99 185 Jäniksenlinnan laitossaneeraus Kuntayhtymän suurin tuotantoyksikkö, Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitos, on lähivuosien tärkein investointikohde. Teknisesti noin kahdenkymmenenvuoden takainen toteutus vaatii uusimista. Myös tulevaisuuden ennustettu lisävedentarve aiheuttaa kapasiteetin lisätarvetta, mikä on tarkoitus toteuttaa samassa yhteydessä. Tekopohjaveden muodostamiseksi Päijänne-vedestä uudella toiminta-alueella on saatu Uudenmaan AVI-keskuksen myöntämä lupa vuonna 2012. Hanke käynnistettiin kertomusvuonna kahdella rintamalla. Laitostekniikan osalta aloitettiin yleis- ja prosessisuunnittelu, jonka valmistumisen aikataulutavoite on huhtikuu 2014. Tähän liittyen laitoksella tehtiin myös pilot-kokeita prosessin valintaa ja mitoitusta varten. Tekopohjavesiosuutta valmisteltiin tutkimalla ja rakentamalla uudet siiviläputkikaivot sekä veden imeytystä että vedenottoa varten. JÄNIKSENLINNAN LAITOSSANEERAUS, e Yleis- ja prosessisuunnittelu, FCG Oy 12 162 Kaivotutkimukset, FCG Oy 18 846 Kaivorakentaminen, Maanrakennus Jokinen Oy 53 227 Yhteensä 84 235 Muut investoinnit Useiden vuosien tauon jälkeen hankittiin uusia pohjaveden pinnan mittausasemia Jäniksenlinnan pohjavesialueelle 6 kpl. Kokonaiskustannus 13 849 euroa. Energiaomavaraisuutta lisättiin liikuteltavalla 110 kva:n varavoimakoneella, hinnaltaan 19 431 euroa. Alustavan aikataulutuksen mukaan uusittu laitos olisi käyttövalmiina vuoden 2015 loppuun mennessä. 6 7

Organisaatio 2013 YHTYMÄVALTUUSTO Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon vaalikaudelle 2013 2016 tulivat valituksi seuraavat henkilöt: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Markku Jyske Risto Kotti kaupungista Ilkka Kujala Matti Auranen Leo Lauramaa Lasse Puttonen Marjatta Tehi Tiina Aalto Keravan Janne Jutila Kaleva Laitinen kaupungista Eeva Lahtinen Saija Vakkila Marjatta Partanen Joel Juppi Juhani Tsokkinen Arja Rantanen Sipoon Rolf Björkell Gunilla Holmberg kunnasta Aslak Haarahiltunen Eva Kuntsi Kaj Lindqvist Hannele Backström Mari Viita Jani Nieminen Tuusulan Ismo Lappalainen Antti Piippo kunnasta Pirjo Maula Marjut Kylliäinen Jouko Riola Sampsa Rautio Liisa Sorri Tuija Reinikainen Yhtymävaltuuston toimikausi on 2013-2016. Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Aslak Haarahiltunen, 1. varapuheenjohtajana Janne Jutila ja 2. varapuheenjohtajana Leo Lauramaa. Valtuusto kokoontui vuoden 2013 aikana 2 kertaa, tavanomaiset tilinpäätös- ja talousarviokokoukset. TARKASTUSLAUTAKUNTA Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: Varsinainen jäsen Heikki Muttonen Keravalta Veikko Seuna Tuusulasta Marjatta Tehi Järvenpäästä Mari Viita Sipoosta Varajäsen Anne Kanerva Keravalta Juha Laine-Ylijoki Tuusulasta Tiina Aalto Järvenpäästä Jani Nieminen Sipoosta Kuntayhtymän yhtymähallitus 2013 yhteiskuvassa. Ylärivissä vasemmalta: hallituksen jäsen Jukka Lehtonen, hallituksen varapuheenjohtaja Jaana Siukola, hallituksen jäsen Leena Harjula-Jalonen sekä toimitusjohtaja Unto Tanttu. Alarivissä vasemmalta: käyttöpäällikkö Timo Ranta-Pere, hallituksen varajäsenet Hermanni Meronen ja Minna Höckert, talous- ja toimistosihteeri Sari Passila sekä hallituksen jäsenet Monika Hämäläinen ja Pertti Aalto. Kuvasta puuttuvat hallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund sekä hallituksen jäsen Heikki Vestman. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Mari Viita, varalla Marjatta Tehi. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi HTM/JHTT Raimo Vainio-Kaila BDO Audiator Oy:stä. YHTYMÄHALLITUS Valtuuston kaksivuotiskaudelle 2013-2014 valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna 2013 oli seuraava: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Anneli Manninen Hermanni Meronen kaupungista Jaana Siukola Seppo Heino Keravan Pertti Aalto Petri Asuinmaa kaupungista Leena Harjula-Jalonen Juhani Tsokkinen Sipoon Monika Hämäläinen Kukka-Maaria Nenonen kunnasta Heikki Vestman Mandi Alaterä Tuusulan Jukka Lehtonen Tanja Pekkola kunnasta Hans Malmlund Minna Höckert Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Hans Malmlund, varapuheenjohtajana Jaana Siukola. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Yhtymähallitus kokoontui vuoden 2013 aikana yhteensä 10 kertaa, tosin edelliselle kaudelle valittu hallitus piti näistä alkuvuonna ennen uuden valtuuston kokousta yhteensä 4 istuntoa, ennen kuin uusi hallitus tuli valituksi. Kokouksissa sihteerinä toimi talous- ja toimistosihteeri Sari Passila. HENKILÖKUNTA Kertomusvuoden aikana ei vakituisen henkilökunnan osalta tapahtunut muutoksia. Syyskuussa henkilöresursseihin tuli lisäys, kun määräaikaisella kahden vuoden oppi-sopimuskoulutuksella pestattu sähkö- ja automaatioasentaja tuli työhön. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna 2013 on ollut seuraava: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Käyttömestari Talous- ja toimistosihteeri Vesilaitoksen hoitajat Unto Tanttu Timo Ranta-Pere Tuomas Turunen Sari Passila Eero Kittelä Ossi Laaksonen Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen Kaino Kaukinen, sähkövastaava Erkki Laaksonen, oppisopimuskoulutus syyskuu 2013 alkaen 8 9

Yleistä 2013 Väestömäärä HENKIKIRJOITETTU VÄESTÖ JÄSENKUNNISSA 2008-2013 Väestömäärän kasvu alueella oli viime vuosien keskitasoa, yhteensä hieman alle 1 %. Taulukossa vuoden 2008 miinusmerkki kokonaisväestömäärässä selittyy Sipoosta Helsinkiin osa-alueliitoksen myötä muuttaneet. Eniten kasvua näiden lukujen valossa keräsi Kerava, mikä todennäköisesti oli kompensaatiota edellisvuoden negatiiviselle kasvuluvulle. LIITTYNEET ASUKKAAT JA LIITTYMISPROSENTIT JÄSENKUNNITTAIN Liittyneitä Liittymisprosentti 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2013 Järvenpää 38 849 39 161 98 98 Kerava 34 299 34 702 99 99 Sipoo 13 465 13 830 72 73 Tuusula 34 203 34 660 90 91 Yhteensä 120 816 122 353 92 92 (Lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus) 31.12.2008 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 Muutos 12/11 % Järvenpää 38 288 38 707 38 697 38 966 39 646 40 003 0,90 Kerava 33 546 33 834 34 274 34 549 34 491 34 932 1,28 Sipoo 17 842 18 047 18 255 18 526 18 739 18 928 1,01 Tuusula 36 386 36 767 37 221 37 667 37 936 38 149 0,56 yhteensä 126 062 127 355 128 447 129 708 130 812 132 012 0,92 Taulukossa Sipoon liittymisprosentti on laskettu siten, että asukaslukuna on käytetty Sipoon asukaslukua ja liittyneiden määränä Sipoon kunnan alueella olevia liittyjiä. KÄYTETYT VESIMÄÄRÄT JÄSENKUNNITTAIN Jäsenkuntien ostamat vesimäärät (milj.m 3 / vuosi) vuodesta 1988 lähtien ovat kehittyneet seuraavasti: muutos henkilöä -546 1293 1092 1261 1131 1200 muutos % -0,43 1,03 0,86 0,98 0,87 0,92 4 000 000 3 500 000 m 3 Vedenkäyttö Myyty kokonaisvesimäärä neljän jäsenkunnan vesilaitoksille oli yhteensä 8,96 milj.m 3. Kellokosken-Ohkolan sairaaloille myytiin yhteensä 26 225 m 3, Mäntsälän Vedelle 75 542 m 3 ja Pornaisten kunnalle 9764 m 3. Myyty kokonaisvesimäärä oli 9,07 milj.m 3 eli keskimäärin 24 854 m 3 /vrk. Kasvua edellisvuoteen noin 1,8 %. Erityisen ilmiön viime vuoden vesitilastoon teki Vantaan johtoverkossa keväällä tapahtunut suuren yhdysjohdon rikkoontuminen. Kolmen viikon ajan Vantaalle johdettiin vettä nk. kriisivesijohdon välityksellä Keravalta yhteensä 86 581 m 3. Sipoon kohdalla veden jakelualue säilyi toimintavuoden ajan edelleen edellisvuosien kaltaisena, kun Sipoon vesilaitos toimitti talousveden Helsinkiin siirretylle alueelle. 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 Kerava Järvenpää Tuusula Sipoo VEDENKÄYTÖN KEHITTYMINEN KESKIMÄÄRÄISENÄ VUOROKAUSIARVONA Keskimääräinen käyttö, m 3 /vrk Muutos 13/12 2009 2010 2011 2012 2013 m 3 /vrk % Järvenpää 5 771 6 031 6 217 6 308 6 332 24 0,4 Kerava 8 903 9 079 8 991 9 112 9 232 119 1,3 Sipoo 2 734 2 951 3 002 3 052 3 264 212 6,9 Tuusula 5 613 5 878 5 935 5 623 5 721 98 1,7 Sairaala 74 71 68 65 72 6 9,8 Mäntsälä 223 226 195 203 207 4 2,2 Pornainen 12 12 78 61 27-35 -56,5 yhteensä 23 330 24 248 24 486 24 425 24 854 430 1,8 OMINAISKÄYTTÖ JÄSENKUNNITTAIN Kok.käyttö Jäsenkunnan Ominaiskäyttö m 3 /vrk osuus, % l/as,vrk 12/pl teoll 13/pl teoll 13/kok Järvenpää 6 332 25,8 162 162 162 Kerava 8 994 36,7 193 183 259 Sipoo 3 451 14,1 153 169 227 Tuusula 5 721 23,4 164 165 165 yhteensä 24 498 100,0 171 170 198 Viimeisessä sarakkeessa luvut ovat kokonaiskäytön perusteella lasketut ja vain jäsenkuntien vesilaitoksia koskevia. Kellokoski-Ohkolan sairaaloiden, Mäntsälän Veden ja Pornaisten ostamat vesimäärät eivät sisälly lukuihin. Myös Keravalta Vantaalle siirretty kriisivesi on jätetty laskuista pois. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa ominaiskäyttö on laskettu siten, että Keravan kulutuksesta on karsittu Oy Sinebrychoff Ab:n käyttämä vesimäärä, 965 847 m 3 ja Sipoon osalta vastaavasti Arla Ingman Oy Ab:n vesimäärä, 321 328 m 3. Edellinen on selvästi alueen suurin yksittäinen vedenkäyttäjä, Arla Ingman vastaavasti toiseksi suurin. 10 11

Yleistä 2013 Vesi 2013 Ominaiskäyttö pysyi edelleen samalla tasolla, millä se jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan on ollut. Vuoden 2013 luku 170 l/as,vrk, on yhden litran verran edellisvuoden lukua pienempi, kun laskuista jätetään kaksi suurinta teollisuuslaitosta pois. Nämä mukaan lukien ominaiskäyttö oli 197 l/as,vrk, täsmälleen edellisvuoden suuruinen. Mittaamattoman veden osuus koko alueella pieneni kahdella prosenttiyksiköllä ollen nyt 10 %, mikä palautti hukkavesiosuuden aiempien vuosien hyvälle tasolle. Erityisesti Tuusulan kehitys tässä asiassa on ollut positiivista, kun taas Sipoossa muutos on ollut päin vastaista. Sipoon osalta tilanteen arvioinnissa vakavuutta lisää vielä se, että suuren teollisuusvesimäärän vaikutus laskelmassa parantaa todellista tulosta. OMINAISKÄYTÖN JAKAUTUMINEN Suurin kuukausikäyttö vuorokausitasolle laskettuna osui tänäkin vuonna toukokuulle, keskimäärin 27 598 m 3 /vrk. Edellisvuoden 2012 vastaava luku oli 25 797 m 3 /vrk. Juhannuksen aika oli jälleen vuoden vähävetisin. Juhannuspäivänä 22.6.2013 vettä käytettiin vain 16 547 m 3 /vrk edellisvuoden vastaavan luvun oltua 15 433 m 3 / vrk. Suurin vuorokausikäyttö mitattiin 7. toukokuuta, 32 350 m 3 /vrk, tosin aiheutuen osaltaan Vantaalle pumpatusta kriisivedestä. Jäsenkunnille myytävän veden hinta oli 0,35 euroa/m 3 + alv 24%. Jäsenkuntien asiakkailtaan perimän veden hinta sekä jäteveden hinta kertomusvuoden alussa ja lopussa on ollut alimmaisena olevan taulukon mukainen. Yleistä Vesilaitoksella on omistuksessaan ja käytössään yhteensä 13 erillistä vesilaitosta, jotka toimivat veden tuotantolaitoksina. Kaksi näistä (Söderkulla ja Takoja) on ollut jo pitkään pois käytöstä ilmenneiden laatuhäiriöiden ja osittain myös vähäisten tuottojensakin takia. Mainittuja laitoksia pidetään toistaiseksi käyttökuntoisina, joskaan ei aivan heti valmiissa tilassa. Niiden merkitys on lähinnä paikallisena varalaitoksena poikkeustilanteissa. Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitosten toiminta perustuu tekopohjaveden valmistukseen Päijänne-tunnelin vedestä. Muut kaikki laitokset ovat luonnollista pohjavettä tuottavia. Jäniksenlinnaan raakavettä tunnelista pumpattiin yhteensä 3,37 milj.m 3 (9232 m 3 /vrk) ja Rusutjärvelle vastaavasti 2,66 milj.m 3 (7299 m 3 /vrk), eli yhteensä 6,03 milj.m 3 (16 531 m 3 /vrk). Kustannukset Veden hankinnan ja valmistuksen kustannuserittely on jaettu kolmeen osaan, Jäniksenlinnan laitos, Rusutjärven laitos ja muut laitokset. Tekopohjaveden valmistus Jäniksenlinnassa ja Rusutjärvellä on oma kustannuspaikkansa, mitkä kustannukset eivät sisälly vastaaviin laitoskustannuksiin. Tekopohjavesikustannukset on laskettu tunnelista otettua raakavesimäärää kohden. Henkilö- ja matkustuskustannuksia ei ole sisällytetty tässä esitettyihin lukuihin. Jos tekopohjaveden omiin kustannuksiin lisätään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksetut erät, liittymän vuosimaksu, yhteensä 227 200 euroa, ja käyttömaksut, yhteensä 46 960 euroa (yhteensä 274 160 euroa), ovat tunnelivedestä aiheutuvat kokonaiskustannukset yhteensä 360 635 euroa. Tunnelista pumpattua vesikuutiota kohden tämä tekee 5,98 senttiä/m 3. (Taulukko seuraavalla sivulla.) Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula yhteensä l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % asutus 116 72 121 47 104 46 116 70 116 59 teollisuus 13 8 97 37 75 33 23 14 47 24 kauppa ja palvelut 21 13 20 8 16 7 7 4 16 8 mittaamaton vesi 11 7 21 8 32 14 20 12 19 10 yhteensä 161 100 259 100 227 100 166 100 197 100 OMINAISKÄYTTÖHISTORIA l/as/vrk l/as/vrk 200 190 180 170 170 160 150 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 (Mukana ei ole Sinebrychoffin ja Ingmanin käyttämää vettä) vuosi JÄSENKUNTIEN ASIAKKAILTAAN PERIMÄ VEDEN JA JÄTEVEDEN HINTA Taulukossa olevat hinnat sisältävät nlisäveron 24%. VESIMAKSU JÄTEVESIMAKSU 1.1.2013 31.12.2013 1.1.2013 31.12.2013 e/m 3 e/m 3 e/m 3 e/m 3 Järvenpää 1,32 1,39 2,13 2,26 Kerava 1,30 1,30 2,08 2,08 Sipoo 1,30 1,30 1,88 1,88 Tuusula 1,62 1,64 2,00 2,02 LAITOKSIEN VEDENKÄSITTELYPROSESSIT, TUOTOT JA KESKIMÄÄRÄINEN KÄYTTÖ 2012-2013 laitos prosessi tuotto käyttö 12 käyttö 13 m 3 /vrk m 3 /vrk m 3 /vrk Jäniksenlinna kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 13 200 10 132 10 522 Koskenmäki ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 2 700 853 834 Rusutjärvi kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 10 000 7 480 7 380 Kaikula kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 800 550 516 Marjamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 900 351 367 Paippinen ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 1 200 947 819 Fira ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 600 401 476 Lahela ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 1 200 971 1 132 Vähänummi ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 1 700 1 309 1 224 Korkeamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 2 400 979 1 198 Santakoski ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 1 000 465 482 Söderkulla (ei käytössä) lipeän syöttö 200 0 0 Takoja (ei käytössä) lipeän syöttö 200 0 0 yhteensä 36 100 24 438 24 949 Sähköenergian kulutus ja vesimääriä kohden lasketut ominaiskulutukset vuonna 2013 jakautuivat seuraavasti. Sähkön kokonaiskäyttö vesilaitoksella oli 5,05 GWh. mikä on aavistuksen verran edellisvuotta pienempi luku huolimatta kasvaneesta veden tuotantomäärästä. Sähköenergian kulutus SÄHKÖ kwh m 3 kwh/m 3 Jäniksenlinna 1 328 642 3 840 630 0,35 Rusutjärvi 965 440 2 693 864 0,36 muut vesilaitokset 1 602 430 2 571 815 0,62 mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemat 170 838 8 689 773 0,02 yhteensä 4 067 350 9 106 309 0,45 tekopohjavesi 978 977 6 033 727 0,16 kaikki yhteensä 5 046 327 0,55 12 13

Vesi 2013 Putkipituus [km] KUSTANNUKSET Käyttö ja Kust, Sähkö Tarvikk, Kemik, Palvelut kpito yht, Poistot yht, Jäniksenlinna euroa 112 187 28 780 20 044 33 509 194 520 120 232 314 752 senttiä/m³ 2.92 0.75 0.52 0.87 5.06 3.13 8.20 Rusutjärvi euroa 84 738 8 594 10 680 8 197 112 209 0 112 209 senttiä/m³ 3.15 0.32 0.40 0.30 4.17 0.00 4.17 muut yht. euroa 146 624 32 755 12 500 23 644 215 523 345 009 560 531 senttiä/m³ 5.70 1.27 0.49 0.92 8.38 13.41 21.80 yhteensä euroa 343 549 70 129 43 224 65 350 522 252 465 241 987 493 senttiä/m³ 3.77 0.77 0.47 0.72 5.74 5.11 10.84 tekopohjavesi euroa 65 794 802 0 8 449 75 045 11 430 86 475 senttiä/m³ 1.09 0.01 0.00 0.14 1.24 0.19 1.43 Tekopohjavesikohdassa ei ole mukana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettavia maksueriä. PUTKIEN RAKENNUSVUOSI JA MATERIAALI JOHTOKILOMETREINÄ 60 50 40 30 20 10 0 PVC-muovi PEH-muovi Valurauta Putkien rakennusvuosi ja materiaali johtokilometreinä Asbestisementti 1950-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010- Ei tiedossa Rakennusvuosi Veden jakelu Tuusulan seudun vesilaitoksen omistuksessa ja käytössä olevat yhdysvesijohdot on esitetty sivun 19 kartalla ja luetteloitu oheisessa taulukossa. Paikkatietojärjestelmän tarkennusten johdosta tilastointitarkkuus on parantunut entisestään, mikä selittää vähäiset poikkeamat edellisvuoteen. Johtoverkon rakennusvuodet ja materiaalit käyvät ilmi viereisestä kuvaajasta. Kertomusvuoden aikana valmistui uusi johtolinja Kellokosken tornilta Mäntsälän rajalle, mikä tarkoitti vanhan valurautaisen, noin 300 metrin pituisen johto-osuuden korvautumista PVC-johdolla. Uuden johto-osuuden pituus 452 m. Jakeluverkkoon kuuluu yhteensä 17 erilaista mittaus- säätö- ja paineenkorotusasemaa, joiden kautta siirrettiin vesiä vuonna 2013 yhteensä 8,690 milj.m 3. Sähköä näiden käytössä kului yhteensä 170 838 kwh eli noin 0,02 kwh/m 3 (myydyn kokonaisvesimäärän perusteella laskien). OSAKKUUDET MUISSA YHTIÖISSÄ Pääkaupunkiseudun Vesi Oy Kuntayhtymä omisti kertomusvuoden alussa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhteensä 1300 osakkeesta 71 kpl eli 5,46 %. Yhtiökokouksissa on Tuusulan seudun vesilaitosta edustanut yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiön hallituspaikoissa on sovittu ns. pienosakkaiden kesken tietty vuorotteluperiaate, jonka mukaan Tuusulan seudun vesilaitoksen, Nurmijärven ja Kirkkonummen kuntien, Hyvinkään kaupungin ja Altia Oyj:n kesken hallituspaikka siirtyy vuosittain. Vuonna 2013 yhtiön hallituksessa pienosakkaiden edustajana on ollut Kari Korhonen Hyvinkään Vedestä. Kertomusvuoden aikana maksettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle liittymän vuosimaksua 227 200 euroa (vuonna 2012 234 300 euroa). Tunnelin käyttömaksuina Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle suoritettiin yhteensä 46 960 euroa, edellisvuoden summan oltua 28 274 euroa. Käyttömaksun kasvuun löytyy syy vuoden 2012 sateisesta kesästä. Tunneliyhtiölle ei tullut korvausvelvoitteita Kymijoen voimalaitoksille, jotka juoksuttivat vettä ohi turpiinien. Kiinteistö Oy Tuusulan Vanha Kunnantalo Kuntayhtymän omistuksessa on yhtiön 1169 osakkeesta 372 kpl eli 31,8%. Yhtiökokouksissa kuntayhtymää edusti yhtymähallituksen puheenjohtaja Pasi Rokosa. Yhtiöhallituksessa kuntayhtymän edustajana oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana yhtiövastikkeita maksettiin yhteensä 14 404 euroa (v. 2012 11 440 euroa). VEDEN LAATU Vedenjakelualueella on veden laatu tutkittu Tuusulan seudun vesilaitoksen toimesta talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden 2011 alusta uusittu ja käyttöön otettu tutkimusohjelma on vahvistettu vuosille 2011 2015 ja sen ovat jäsenkuntien terveysviranomaiset käsitelleet ja hyväksyneet. Vesinäytteet on otettu vesilaitoksen omana työnä, laboratoriotutkimukset on teetetty Novalab Oy:n laboratoriossa Karkkilassa. Näytteenotto-ohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Valvontanäytteet on otettu verkostovedestä joka toinen kuukausi seitsemästätoista valitusta käyttöpisteestä. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä, joka toinen kuukausi otettavat näytteet vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Kertomusvuonna otettiin yhteensä 625 näyte-erää ( v. 2012 558 kpl ), joista tehtiin yhteensä 7605 analyysiä ( v. 2012 6853 kpl ). Vuosikertomuksen lopussa on analyysien yhteenveto. VESIJOHTOTILASTO Materiaali Halkaisija Talous- Raaka- Johtovesijohdot (m) vesijohdot (m) pituus (m) Asbestisementti 200 8 373 0 8 373 Asbestisementti 250 4 205 0 4 205 Asbestisementti 300 1 600 1 447 3 047 Asbestisementti 400 621 0 621 PEH 75 381 0 381 PEH 90 149 0 149 PEH 110 470 0 470 PEH 160 2 630 632 PEH 200 357 25 382 PEH 225 1 870 769 2 639 PEH 280 201 728 929 PEH 315 1 009 0 1 009 PEH 400 0 2 046 2 046 PEH 500 1 995 694 2 689 PEH 630 13 0 13 PVC 63 940 0 940 PVC 90 2 196 0 2 196 PVC 110 192 0 192 PVC 160 11 833 9 477 21 310 PVC 225 27 637 115 27 752 PVC 280 36 888 2 930 39 818 PVC 315 14 296 763 15 059 PVC 400 2 579 2 433 5 012 PVC 500 5 445 1 734 7 179 PVC 630 12 390 0 12 390 Teräs 500 12 0 12 Valurauta 150 537 1 538 Valurauta 200 3 352 52 3 404 Valurauta 250 2 953 0 2 953 Valurauta 300 1 273 0 1 273 Valurauta 400 0 437 437 Teräs 400 0 40 40 Tuntematon Tuntematon 0 1 399 1 399 Yhteensä 143 769 25 720 169 489 Kertomusvuoden aikana veden laatu täytti kaikilta osin Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 461/2000 mukaiset laatuvaatimukset. Veden laadun hyvää tasoa kuvaa myös se, että yhtään ylitystä ei liioin tapahtunut laatuvaatimuksien lisäksi asetettujen suositusjen osalta. 14 15

Talous 2013 TULOSLASKELMA 2011-2013 INVESTOINTIEN TOTEUMA 2011-2013 2011 2012 2013 TA2013 %TA TUOTOT myynti 2 952 748 3 200 548 3 301 674 3 260 000 101 liiketoiminnan muut tuotot 0 1 680 0 tuet ja avustukset 3 978 2 116 2 161 muut tuotot 6 836 3 060 9 231 myynnin oikaisuerät -20 580 TUOTOT YHTEENSÄ 2 963 562 3 207 404 3 292 486 3 260 000 101 KULUT -1 993 425-2 074 796-2 140 709-2 090 000 102 TOIMINTAKATE 970 137 1 132 608 1 151 777 1 170 000 98 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -51 651-62 244-35 217-130 000 27 VUOSIKATE 918 486 1 070 364 1 116 560 1 040 000 107 POISTOT -930 560-1 037 287-893 939-907 000 99 TILIKAUDEN TULOS -12 074 33 077 222 621 133 000 167 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS 67 280 61 630 0 0 VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS 0 0-220 000 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 55 206 94 707 2 621 133 000 2 Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 148 154 155 Vuosikate/Poistot, % 99 103 125 Vuosikate, euroa/liittynyt asukas 8 9 9 Liittynyt asukasmäärä 120 794 122 184 123 721 Kohde 2011 2012 2013 TA2013 Rakennukset ja rakennelmat Jäniksenlinna-Järvenpää johtosaneeraus 888 161 Hiihtomajan paineenkorotusasema 215 483 Vähänummen varasto 0 127 534 0 60 000 Rusutjärven logiikkakeskus 33 500 Firan laitoksen saneeraus 776 312 Saunaniityn vesijohto 119 514 198 425 Linjatien mittausasema 0 5429 98 432 90 000 Pohjavedenpinnan mittausasemat 0 0 13 850 50 000 Koskenmäen-Hyryläntien johtosaneeraus 99 185 170 000 Jäniksenlinnan laitossaneeraus 84 236 280 000 Varavoimakoneet 19 431 60 000 Kaukokäyttöautomaation ohjelmistopäivitys 0 50 000 Rakennukset ja rakennelmat yhteensä 2 032 969 331 387 315 134 760 000 Osakehankinnat Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkeet 2 540 000 Maanhankinnat 1 837 142 467 0 70 000 Irtaimistohankinnat 2 317 80 532 0 20 000 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 4 577 123 554 385 315 134 850 000 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämä on 2620,64 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. RAHOITUSLASKELMA 2011-2013 2011 2012 2013 TA 2013 Tulorahoitus 918 486 1 070 364 1 116 560 1 040 000 Investoinnit 4 577 123 554 385 316 734 850 000 NETTOKASSAVIRTA -3 658 637 515 979 799 826 190 000 Lainakannan muutokset 3 748 948-482 104-182 104-182 000 Oman pääoman muutokset 0 11 197 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -246 445 305 553-57 426 0 KASSAVAROJEN MUUTOS -156 134 350 625 560 297 8 000 TASEEN KEHITTYMINEN 2011-2013 2011 2012 2013 Vastaavaa pysyvät vastaavat 19 955 999 19 473 097 18 895 892 vaihtuvat vastaavat 792 491 913 085 1 494 505 yhteensä 20 748 490 20 386 183 20 390 397 Vastattavaa oma pääoma 16 298 513 16 404 418 16 407 038 varaukset 61 630 0 220 000 pitkäaikainen vieras pääoma 3 467 896 3 244 740 3 062 636 lyhytaikaikainen vieras pääoma 920 450 737 025 700 723 yhteensä 20 748 490 20 386 183 20 3903 97 Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 20 193 353 Lainanhoitokate 3 4 5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 19 134 224 Kassan riittävyys, pv 9 48 105 TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 79 80 82 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 148 124 114 Lainakanta 31.12. 4 068 948 3 426 844 3 244 740 Lainakanta 31.12.,e/liittynyt asukas 34 28 26 16 17

Pohjavesialueet Verkosto 2013 18 19

Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos 2013 Lämpötila C 12 7,5 8,5 12 7,8 8,8 ph-luku 12 6,5 6,5 12 7,9 8,0 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,6 12 1,0 1,1 Happi mg/l 12 3,3 4,7 12 12,0 15,3 Hiilidioksidi mg/l 12 22 31 12 1,4 2,5 Rauta Fe mg/l 12 <0,017 <0,02 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 12 <0,01 <0,01 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 12 27,1 56,0 Kok. kovuus dh 12 2,5 3,7 12 3,8 4,8 Kalsium Ca mg/l 12 20,8 25 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0,002 12 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 3 0,11 0,18 Nitriitti mg/l 12 <0,007 <0,007 mg/l 3 8,1 9 Alumiini Al mg/l 3 <0,01 <0,01 Arseeni As mg/l 3 <0,0002 <0,0002 Boori Bo mg/l 3 <0,01 <0,01 Elohopea Hg mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 3 <0,1 <0,1 Kadmium Cd mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Kromi Cr mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 3 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 3 <0,00016 0,0003 Nikkeli Ni mg/l 3 0,001 0,001 Sinkki Zn mg/l 3 <0,02 <0,02 Liuottimet µg/l 3 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 Kok. bakteerit kpl/ml 12 0,2 1 12 0,92 10 Sameus FTU 12 <0,2 <0,2 12 <0,21 0,27 TOC mg/l 12 0,86 1,3 0 0 0 Lämpötila C 12 6,5 6,8 12 7,1 8,0 ph-luku 12 6,4 6,5 12 7,8 7,9 Alkaliteetti mmol/l 12 1,0 1,1 12 1,2 1,2 Happi mg/l 12 7,8 8,5 12 11,7 12,3 Hiilidioksidi mg/l 12 54 75 12 2,3 3,1 Rauta Fe mg/l 12 <0,017 <0,02 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 12 <0,01 <0,01 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 12 33,4 45 Kok. kovuus dh 12 4,6 4,9 12 5,1 5,3 Kalsium Ca mg/l 12 24,9 27 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0,002 12 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 3 1,4 1,7 Nitriitti mg/l 12 <0,007 <0,007 mg/l 3 17,3 18 Alumiini Al mg/l 3 <0,01 <0,01 Arseeni As mg/l 3 <0,0002 0,0002 Boori Bo mg/l 3 <0,01 <0,01 Elohopea Hg mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 3 <0,1 <0,1 Kadmium Cd mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 3 <0,0001 0,0001 Kromi Cr mg/l 3 0,0002 0,0002 Kupari Cu mg/l 3 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 3 <0,00026 0,0005 Nikkeli Ni mg/l 3 0,001 0,002 Sinkki Zn mg/l 3 <0,02 <0,02 Liuottimet µg/l 3 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 Kok. bakteerit kpl/ml 12 0,33 2 12 0 0 Sameus FTU 12 <0,24 0,44 12 <0,2 <0,2 TOC mg/l 12 1 1,9 0 0 0 20 21

Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Jäniksenlinnan vesilaitos Koskenmäen vesilaitos 2013 Lämpötila C 33 6,4 7,6 12 5,5 8,0 ph-luku 36 6,6 6,8 12 7,4 7,5 Alkaliteetti mmol/l 36 0,5 0,9 12 1,1 1,2 Happi mg/l 36 <2,6 7,6 12 7,5 8,5 Hiilidioksidi mg/l 36 17 32 12 5,5 8,3 Rauta Fe mg/l 36 <0,33 2 12 <0,032 0,09 Mangaani Mn mg/l 36 <0,069 0,28 12 <0,01 0,012 Kloridi mg/l 36 6,2 8,8 Kok. kovuus dh 36 2 3,2 12 3,4 3,7 Kalsium Ca mg/l 12 18,7 20 Ammoniumtyppi mgn/l 9 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 9 <0,002 <0,002 12 <0,0021 0,003 Nitraattityppi mgn/l 9 <0,26 0,63 Nitriitti mg/l 12 <0,0072 0,010 mg/l 9 14,4 19 Alumiini Al mg/l 9 <0,011 0,02 Arseeni As mg/l 9 <0,0002 0,0002 Boori Bo mg/l 9 <0,01 <0,01 Elohopea Hg mg/l 9 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 9 0,51 1,03 Kadmium Cd mg/l 9 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 9 <0,0004 0,002 Kromi Cr mg/l 9 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 9 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 9 0,001 0,005 Nikkeli Ni mg/l 9 0,001 0,002 Sinkki Zn mg/l 9 <0,02 <0,02 Liuottimet µg/l 9 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 36 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 36 0 0 12 0 0 Kok. bakteerit kpl/ml 36 0,42 6 12 0 0 Sameus FTU 36 <2,9 16 12 <0,3 0,96 TOC mg/l 35 1,8 3,4 2 2,1 2,3 Lämpötila C 4 7,6 8,1 12 7,2 8,2 ph-luku 4 6,4 6,5 11 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 4 0,8 0,9 11 1,0 1,1 Happi mg/l 4 8,1 8,4 11 11,9 12,4 Hiilidioksidi mg/l 4 38 47 11 1,4 2,8 Rauta Fe mg/l 4 <0,017 <0,02 11 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 4 <0,01 <0,01 11 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 4 30,2 32,0 Kok. kovuus dh 4 4,7 4,8 11 5,2 5,4 Kalsium Ca mg/l 11 24,5 26,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 11 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 2,4 2,4 Nitriitti mg/l 11 <0,007 <0,007 mg/l 1 23 23 Alumiini Al mg/l 1 <0,01 <0,01 Arseeni As mg/l 1 <0,0002 <0,0002 Boori Bo mg/l 1 0,03 0,03 Elohopea Hg mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 1 <0,1 <0,1 Kadmium Cd mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Kromi Cr mg/l 1 0,00011 0,0001 Kupari Cu mg/l 1 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Nikkeli Ni mg/l 1 0,001 0,001 Sinkki Zn mg/l 1 <0,02 <0,02 Liuottimet µg/l 1 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 4 0 0 11 0 0 E.Coli alustava tunn, kpl/100ml 4 0 0 11 0 0 Kok. bakteerit kpl/ml 4 0 0 11 0,091 1 Sameus FTU 4 <0,22 0,28 11 <0,23 0,54 TOC mg/l 4 1,1 1,6 22 23

Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Marjamäen vesilaitos Paippisten vesilaitos 2013 Lämpötila C 8 5,9 7,0 12 6,0 8,4 ph-luku 8 6,5 6,6 12 7,8 7,9 Alkaliteetti mmol/l 8 1,8 2,5 12 1,5 1,6 Happi mg/l 8 1,5 1,7 12 11,8 12,3 Hiilidioksidi mg/l 8 68 92 12 3 4,5 Rauta Fe mg/l 8 <0,15 0,3 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 8 0,04 0,13 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 8 14,6 23 Kok. kovuus dh 8 6,7 8,9 12 5,5 6,0 Kalsium Ca mg/l 12 23,6 25,0 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 2 <0,002 <0,002 12 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 2 0,76 1,2 Nitriitti mg/l 12 <0,007 <0,007 mg/l 2 30,5 31 Alumiini Al mg/l 2 <0,01 <0,01 Arseeni As mg/l 2 0,0003 0,0004 Boori Bo mg/l 2 <0,01 <0,01 Elohopea Hg mg/l 2 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 2 0,26 0,34 Kadmium Cd mg/l 2 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 2 <0,0003 0,0005 Kromi Cr mg/l 2 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 2 <0,012 0,014 Lyijy Pb mg/l 2 0,001 0,001 Nikkeli Ni mg/l 2 0,002 0,002 Sinkki Zn mg/l 2 <0,025 0,030 Liuottimet µg/l 2 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 8 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn, kpl/100ml 8 0 0 12 0 0 Kok. bakteerit kpl/ml 8 0 0 12 0,1 1 Sameus FTU 8 <1,2 2,4 12 <0,2 0,24 TOC mg/l 8 1,1 1,7 Lämpötila C 8 6,4 6,7 12 6,3 7,5 ph-luku 8 6,8 6,8 12 7,4 7,6 Alkaliteetti mmol/l 8 1,7 1,8 12 1,7 1,7 Happi mg/l 8 1,7 3,0 12 12,0 12,5 Hiilidioksidi mg/l 8 34 43 12 8,4 11,9 Rauta Fe mg/l 8 <0,29 0,64 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 8 <0,016 0,03 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 8 17,8 33,0 Kok. kovuus dh 8 5,9 6,2 12 5,7 6,4 Kalsium Ca mg/l 12 21,5 24,0 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 2 <0,002 <0,002 12 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 2 0,27 0,5 Nitriitti mg/l 12 <0,007 <0,007 Sulfaatti SO4 mg/l 2 26 31 Alumiini Al mg/l 2 <0,01 <0,01 Arseeni As mg/l 2 <0,00051 0,001 Boori Bo mg/l 2 <0,01 <0,01 Elohopea Hg mg/l 2 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 2 0,38 0,46 Kadmium Cd mg/l 2 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 2 <0,00028 0,00046 Kromi Cr mg/l 2 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 2 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 2 0,0003 0,0004 Nikkeli Ni mg/l 2 0,002 0,003 Sinkki Zn mg/l 2 <0,025 0,030 Liuottimet µg/l 2 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 8 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 8 0 0 12 0 0 Kok. bakteerit kpl/ml 8 0 0 12 0,3 2 Sameus FTU 8 <2,9 6,5 12 <0,2 0,22 TOC mg/l 8 1,1 1,7 24 25

Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Rusutjärven vesilaitos Kaikulan vesilaitos 2013 Lämpötila C 24 6,2 7,4 12 5,8 8,4 ph-luku 24 6,7 6,9 12 7,5 7,5 Alkaliteetti mmol/l 24 0,5 0,8 12 0,9 0,9 Happi mg/l 24 5,4 8,2 12 8,4 9,0 Hiilidioksidi mg/l 24 13 29 12 3,6 5,1 Rauta Fe mg/l 24 <0,036 0,08 12 <0,023 0,039 Mangaani Mn mg/l 24 <0,02 0,07 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 24 9,6 20,0 Kok. kovuus dh 24 1,9 4,0 12 3,1 3,3 Kalsium Ca mg/l 12 16,5 17,0 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 6 <0,002 <0,002 12 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 6 0,32 0,51 Nitriitti mg/l 12 <0,007 <0,007 mg/l 6 11,7 20 Alumiini Al mg/l 6 <0,02 0,06 Arseeni As mg/l 6 <0,0002 <0,0002 Boori Bo mg/l 6 <0,01 <0,01 Elohopea Hg mg/l 6 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 6 <0,15 0,29 Kadmium Cd mg/l 6 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 6 <0,00011 0,0002 Kromi Cr mg/l 6 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 6 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 6 <0,00019 0,001 Nikkeli Ni mg/l 6 0,001 0,001 Sinkki Zn mg/l 6 <0,02 <0,02 Liuottimet µg/l 6 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 24 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 24 0 0 12 0 0 Kok. bakteerit kpl/ml 24 0 0 12 0,1 1 Sameus FTU 24 <0,38 1,1 12 0,33 0,46 TOC mg/l 24 1,8 3,7 Lämpötila C 4 6,8 7,0 12 5,8 8,0 ph-luku 4 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 4 0,6 0,6 12 1,4 1,4 Happi mg/l 4 8,5 8,9 12 9,9 10,2 Hiilidioksidi mg/l 4 17 20 12 1,4 2,6 Rauta Fe mg/l 4 <0,017 <0,02 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 4 <0,01 <0,01 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 4 2,7 3,1 Kok. kovuus dh 4 2,2 2,3 12 4,4 4,5 Kalsium Ca mg/l 12 25,2 26,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 12 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,76 0,76 Nitriitti mg/l 12 <0,007 <0,007 mg/l 1 15 15 Alumiini Al mg/l 1 <0,01 <0,01 Arseeni As mg/l 1 <0,0002 <0,0002 Boori Bo mg/l 1 <0,01 <0,01 Elohopea Hg mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 1 0,12 0,12 Kadmium Cd mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Kromi Cr mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 1 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 1 0,0001 0,0001 Nikkeli Ni mg/l 1 <0,0002 <0,0002 Sinkki Zn mg/l 1 <0,02 <0,02 Liuottimet µg/l 1 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 E,Coli alustava tunn, kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 Kok. bakteerit kpl/ml 4 0 0 12 0,1 1 Sameus FTU 4 <0,2 <0,2 12 <0,21 0,33 TOC mg/l 4 1,1 1,4 26 27

Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Vähänummen vesilaitos Korkeamäen vesilaitos 2013 Lämpötila C 13 6,5 8,0 12 5,7 7,9 ph-luku 12 6,5 6,8 12 7,7 7,9 Alkaliteetti mmol/l 12 1,1 1,5 12 1,2 1,2 Happi mg/l 12 4,8 5,7 12 12,1 12,5 Hiilidioksidi mg/l 12 36 48 12 3,0 4,5 Rauta Fe mg/l 12 <0,19 0,56 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 12 0,022 0,03 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 12 20,2 24,0 Kok. kovuus dh 12 5,2 6,2 12 5,1 5,3 Kalsium Ca mg/l 12 23 24,0 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0,002 12 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 3 0,6 0,72 Nitriitti mg/l 12 <0,007 <0,007 mg/l 3 30,3 40 Alumiini Al mg/l 3 <0,01 <0,01 Arseeni As mg/l 3 <0,00033 0,0006 Boori Bo mg/l 3 <0,01 <0,01 Elohopea Hg mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 3 0,25 0,44 Kadmium Cd mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 3 <0,00012 0,0002 Kromi Cr mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 3 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 3 0,0005 0,0009 Nikkeli Ni mg/l 3 0,001 0,002 Sinkki Zn mg/l 3 <0,02 <0,02 Liuottimet µg/l 3 (*) (*) 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 Kok. bakteerit kpl/ml 12 0,75 4 12 0 0 Sameus FTU 12 <1,1 4 12 <0,22 0,32 TOC mg/l 12 0,89 1,3 (*) Trikloorieteeni mg/l 3 <0,001 0,002 Lämpötila C 16 6,4 6,9 12 6,5 8,0 ph-luku 16 6,7 7,0 12 7,9 8,0 Alkaliteetti mmol/l 16 2,4 3,8 12 2,2 2,2 Happi mg/l 16 <2,5 5,1 12 12,0 12,4 Hiilidioksidi mg/l 16 62 89 12 3,5 6,7 Rauta Fe mg/l 16 <0,36 0,75 12 <0,02 <0,02 Mangaani Mn mg/l 16 <0,2 0,49 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 16 13,2 15,0 Kok. kovuus dh 16 7,9 11,0 12 7,3 7,7 Kalsium Ca mg/l 12 27,2 28,0 Ammoniumtyppi mgn/l 4 <0,027 0,041 Nitriittityppi mgn/l 4 <0,002 <0,002 12 0,007 0,010 Nitraattityppi mgn/l 4 0,9 2,2 Nitriitti mg/l 12 <0,022 0,032 mg/l 4 33,8 48 Alumiini Al mg/l 4 <0,01 <0,01 Arseeni As mg/l 4 <0,0004 0,001 Boori Bo mg/l 4 0,02 0,03 Elohopea Hg mg/l 4 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 4 0,62 1,09 Kadmium Cd mg/l 4 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 4 <0,0003 0,0005 Kromi Cr mg/l 4 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 4 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 4 0,0004 0,001 Nikkeli Ni mg/l 4 0,004 0,006 Sinkki Zn mg/l 4 <0,02 0,020 Liuottimet µg/l 4 (*) (*) 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 16 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 16 0 0 12 0 0 Kok. bakteerit kpl/ml 16 0 0 12 0,2 1 Sameus FTU 16 <3,3 8,1 12 <0,2 0,21 TOC mg/l 16 1,1 2 (*) Trikloorieteeni mg/l 4 <0,001 0,002 28 29

Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto Santakosken vesilaitos 2013 Lämpötila C 4 6,0 6,0 12 6,0 7,0 ph-luku 4 6,9 7,0 12 7,6 7,8 Alkaliteetti mmol/l 4 1,5 1,5 12 2,2 2,2 Happi mg/l 4 5,6 5,8 12 10,9 11,3 Hiilidioksidi mg/l 4 23 29 12 7 9,5 Rauta Fe mg/l 4 0,10 0,10 12 <0,02 0,026 Mangaani Mn mg/l 4 <0,012 0,02 12 <0,01 <0,01 Kloridi mg/l 4 15,8 17,0 Kok. kovuus dh 4 5,2 5,3 12 6,8 7 Kalsium Ca mg/l 12 31,8 33,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 12 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 1,5 1,45 Nitriitti mg/l 12 <0,007 <0,007 mg/l 1 16 16 Alumiini Al mg/l 1 <0,01 <0,01 Arseeni As mg/l 1 0,00052 0,001 Boori Bo mg/l 1 0,01 0,01 Elohopea Hg mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Fluoridi F mg/l 1 0,58 0,58 Kadmium Cd mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Koboltti Co mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Kromi Cr mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 1 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 1 0,00015 0,0002 Nikkeli Ni mg/l 1 0,001 0,001 Sinkki Zn mg/l 1 <0,02 <0,02 Liuottimet µg/l 1 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 Kok. bakteerit kpl/ml 4 0,25 1 12 0 0 Sameus FTU 4 0,66 0,74 12 <0,29 0,45 TOC mg/l 3 0,7 1,2 FOTO JUKKA NISSINEN 30 31

Verkostoanalyysit Tulosten yhteenveto 2013 JÄRVENPÄÄ KERAVA Järvenpään uimahalli Järvenpään terveyskeskus Satukallion K-Market Haarajoen K-Market Keravan terveyskeskus Kalevan päiväkoti Päiväkoti Aarre Kotimäen palvelutalo Alikerava lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max Lämpötila C 6 7,3 11 6 7,9 12 6 11,5 16 6 9,1 12 6 8,7 13 6 10,3 14 6 11,1 18 6 10,4 16,6 6 5,9 8 Sameus FTU 6 <0,2 0,30 6 <0,21 0,30 6 <0,24 0,32 6 <0,19 0,22 6 <0,23 0,26 6 <0,34 0,57 6 <0,23 0,26 6 <0,23 0,32 6 0,35 0,67 Väri mgpt/l 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 ph-luku 6 7,5 7,6 6 7,6 7,6 6 7,7 7,7 6 7,8 7,9 6 7,4 7,5 6 7,6 7,6 6 7,5 7,5 6 7,6 7,7 6 7,5 7,6 Kok, kovuus dh 6 3,7 4,0 6 3,5 3,6 6 5,2 5,8 6 5,0 5,1 6 3,3 3,4 6 3,3 3,4 6 3,2 3,3 6 3,5 3,9 6 3,2 3,4 Johtokyky ms/m 6 17,5 20 6 16,3 17 6 25,7 29 6 25,3 26 6 15,8 17 6 15,8 17 6 15,7 16 6 16,2 18 6 15,7 16 Rauta Fe mg/l 6 <0,02 0,022 6 <0,026 0,036 6 <0,021 0,029 6 <0,021 0,029 6 <0,021 0,025 6 0,047 0,1 6 <0,02 0,021 6 <0,02 0,022 6 <0,024 0,032 Mangaani Mn mg/l 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 6 <0,01 <0,01 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 <0,022 6 <0,022 0,023 6 <0,023 0,026 6 <0,022 <0,022 Kolibakt, kpl/100ml 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 Clostrium perfringens kpl/100ml 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 Alumiini mg/l 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 Arseeni mg/l 1 <0,0002 <0,0002 1 <0,0002 <0,0002 1 <0,0002 <0,0002 1 <0,0002 <0,0002 1 <0,0002 <0,0002 1 <0,0002 <0,0002 1 <0,0002 <0,0002 1 <0,0002 <0,0002 1 <0,0002 <0,0002 Elohopea Hg µg/l 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 Fluoridi mg/l 1 0,4 0,4 1 0,39 0,39 1 0,36 0,36 1 0,29 0,29 1 0,29 0,29 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,39 0,39 Kadmium Cd mg/l 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 Kromi Cr mg/l 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 1 <0,01 <0,01 1 0,030 0,030 1 0,026 0,026 1 <0,01 <0,01 1 0,015 0,015 1 0,015 0,015 1 0,170 0,170 1 0,024 0,024 1 <0,01 <0,01 Lyijy Pb mg/l 1 0,00022 0,00022 1 0,00016 0,00016 1 0,00042 0,00042 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 0,00026 0,00026 1 <0,0001 <0,0001 1 0,00032 0,00032 Natrium Na mg/l 1 6,2 6,2 1 6,2 6,2 1 13,0 13,0 1 12,0 12,0 1 6,8 6,8 1 6,6 6,6 1 6,6 6,6 1 7,2 7,2 1 6,4 6,4 Nikkeli Ni mg/l 1 0,00047 0,00047 1 0,00041 0,00041 1 0,001 0,001 1 0,00037 0,00037 1 0,00048 0,00048 1 0,00044 0,00044 1 0,00051 0,00051 1 0,00041 0,00041 1 0,00044 0,00044 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,42 0,42 1 0,42 0,42 1 0,31 0,31 1 0,62 0,62 1 0,37 0,37 1 0,37 0,37 1 0,38 0,38 1 0,49 0,49 1 0,39 0,39 Pestisidit µg/l 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 mg/l 1 13 13 1 13 13 1 25 25 1 29 29 1 13 13 1 12 12 1 12 12 1 15 15 1 12 12 Kloridi mg/l 1 6,2 6,2 1 5,9 5,9 1 16,0 16,0 1 19,0 19,0 1 7,6 7,6 1 7,6 7,6 1 8 8 1 8,2 8,2 1 6,7 6,7 Kok. bakteerit kpl/ml 1 0 0 1 0 0 1 4 4 1 2 2 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 Fek. streptok. kpl/100ml 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 TOC mg/l 1 2 2 1 2,1 2,1 1 <1 <1 1 <1 <1 1 2 2 1 2,3 2,3 1 2,3 2,3 1 2,2 2,2 1 2,4 2,4 Nitraatti mg/l 1 1,9 1,9 1 1,9 1,9 1 1,4 1,4 1 2,7 2,7 1 1,6 1,6 1 1,6 1,6 1 1,7 1,7 1 2,2 2,2 1 1,7 1,7 Nitriitti mg/l 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 1 <0,007 <0,007 32 33