MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA

Samankaltaiset tiedostot
MANSIKAN SYYSHOITO HANKKEEN TULOKSIA

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Mansikan kukkaaiheiden

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Vadelman pensasmaiset satotaimet

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

AMERIKANKARPALO SUOMESSA

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Järvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla Kesä 2009

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

Jatkuvasatoisista mansikoista lisää tuottavuutta? Jari Känninen, marjatuotannon asiantuntija

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Tutustu. Innostu. Luo! /2013 VilliHelmi Oy

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari

Hedelmän- ja marjanviljely

Mansikanviljelyn sivuvirrat

ü)^ Taimet / . Käytetään 2-vuotisia avojuurisia . Ei istutusleikkausta Kasvatusmenetelmä Puun osat: ';a L7

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Mansikan kukka-aiheiden muodostuminen ja talvehtiminen

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

VADELMAN (RUBUS IDAEUS) KASVUNSÄÄTÖ PROHEKSADIONI KALSIUMIN AVULLA

Syysolojen ja perimän vaikutus nurmiheinien talvenkestävyyteen, keväistymiseen ja sadontuottoon

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata)

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Nurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

KIVIREKI Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa. Viljelyratkaisut ja kokeilut, kesä 2016

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

Maailmantalouden trendit

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Hyasintin viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Herukat säiden armoilla

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

Matemaattista mallintamista

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

LASKUTOIMITUKSET. Montako ötökkää on kussakin ruudussa? Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos:

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Työvälineistä komentoihin

PIONIEN KOTI

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Avomaan vihannesviljely

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1

Perunaseitti ja sen torjunta

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Laura Mäkelä TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Hamppu viljelykiertokasvina

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

Erikoiskasvit vaihtoehtona. Kumina maataloutemme pikkujättiläinen Loimaa Sari Yli-Savola

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

J. Virtamo Jonoteoria / Prioriteettijonot 1

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Tärkkelysperuna proteiinintuottajana -

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Sinimailasen kasvuunlähtö ja kehitys kylvövuonna sekä talvehtimisen jälkeen

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen

Mansikan tunneliviljely eloperäisillä kasvualustoilla kasvikuitu-, turve-kookoskuitu- ja turvekasvualustalla

Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

MAILAN VALINTA JUNIORI PELAAJALLE YHTEISTYÖSSÄ BAUER

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

CHILITUNARI. Jaakontaika + Carbon Kick Booster siirtostressinpienentäjänä. yhteistyössä mukana: JLe

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT

Esimerkki 1: auringonkukan kasvun kuvailu

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Macy s Pride. High Voltage. Pinktopia. Champagne Wishes. All The Rage

Transkriptio:

MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA Pauliina Palonen Helsingin yliopisto Maataloustieteiden osasto, Viikki Plant Science Centre Pauliina Palonen 13/2/2018 1

MITÄ KUKKAVANA- ANALYYSI KERTOO? Arvio sadon suuruudesta, kun kukinnot ovat vielä juurakon sisässä Onko kasvi vegetatiivinen vai generatiivinen Kukkavanojen mahdollinen määrä juurakossa Sadon alun ajoittuminen Kuinka pitkälle aikavälille sato ajoittuu Juurakonhaarojen lukumäärä Pauliina Palonen 13/2/2018 2

MANSIKAN VUOSIKIERTO Kuva: Matala 2006. Mansikan viljely. Pauliina Palonen 13/2/2018 3

MANSIKKA Juurakko tai juurakonhaara on mansikan verso (tiivistynyt!) Joka lehden hangassa on silmu Hankasilmusta voi tulla lehtiä, kukintoja, juurakonhaara tai rönsy Kuva: Nauja Lisa Jensen, Gartneri rådgivningen Pauliina Palonen 13/2/2018 4

PUUTARHAMANSIKKA Fragaria ananassa Duch. Kuvat: Matala 2006. Mansikan viljely. Pauliina Palonen 13/2/2018 5

Integrated Pest Management for Strawberries, Publication 3351, Univ. Calif., 1994 https://www.ces.ncsu.edu/wpcontent/uploads/2014/02/damage-to-chan-crown.jpg Pauliina Palonen 13/2/2018 6

Clery Kukintainduktio (a) 27.8. Ennen sitä vain rönsyjä alemmista hankasilmuista. Viikkoa myöhemmin kukintainduktio alemmissa hankasilmuissa (b), joissa ei rönsyä. 6.10. kärkisilmun kukinnossa (a) kaikki kukan osat kehittyneet, alemmassa hankasilmussa kukka kehitysasteella 4 (verholehdet erilaistuneet) Van Delm ym. 2014, Acta Hort. 1049: 489-494 Pauliina Palonen 13/2/2018 7

Clery Viikkoa myöhemmin nopea kukintojen kehitys alkoi kahdessa hankasilmussa kärkikukinnon alapuolella (c) 16.11. frigovarastoon Kehitysaste 6: heteet erilaistuneet (c) Kehitysaste 7: emit erilaistuneet (a, b) Van Delm ym. 2014, Acta Hort. 1049: 489-494 Pauliina Palonen 13/2/2018 8

Clery Istutus 14.12. Ensimmäisenä puhkeaa kärkikukinto (a) Kaksi kukintoa kärkikukinnon alapuolella (c) kehittyivät nopeammin kuin alemmissa hankasilmuissa olevat kukinnot (b) Valotus 4-28.1. Valotuksen päätyttyä kukintoja erilaistui kärkikukinnon alapuolella oleviin hankasilmuihin (e) -> toinen sato Van Delm ym. 2014, Acta Hort. 1049: 489-494 Pauliina Palonen 13/2/2018 9

KUKINTAINDUKTIO MANSIKALLA Induktio: kasvi virittyy kukkimaan, ei vielä mitään näkyviä muutoksia Initiaatio: kukka-aiheiden muodostuminen / kehittyminen alkaa Erilaistuminen: kukan eri osat (terälehdet, verholehdet, heteet, emit) kukka-aiheissa kehittyvät ja ne voidaan erottaa Pauliina Palonen 13/2/2018 10

Pauliina Palonen 13/2/2018 11

Pauliina Palonen 13/2/2018 12

Pauliina Palonen 13/2/2018 13

Pauliina Palonen 13/2/2018 14

Pauliina Palonen 13/2/2018 15

Pauliina Palonen 13/2/2018 16

Pauliina Palonen 13/2/2018 17

Pauliina Palonen 13/2/2018 18

Pauliina Palonen 13/2/2018 19

FLOWER MAPPING 6. marraskuuta 2017 kukka-aiheet Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin kehitysvaiheessa 6 Pauliina Palonen 13/2/2018 20

KUKKAVANA- ANALYYSEJÄ TEKEVÄT: Planta Logica (http://www.plantalogica.nl/en/) H.O.R.T. Ancona, Italy (Strawberry flower mapping) Muita? Pauliina Palonen 13/2/2018 21

PLANTA LOGICA Top flower mapping Juurakon kärkikukan kehitysaste ja kärkikukinnon pituus Voidaan määrittää kukintainduktion ajankohta (säädata!) Total flower mapping Kaikkien juurakon silmujen kehitysaste ja koko Pauliina Palonen 13/2/2018 22

Pauliina Palonen 13/2/2018 23

FLOWER MAPPING Pauliina Palonen 13/2/2018 24

2 = vegetatiivinen 3 = generatiivinen? 4 = generatiivinen R = rönsy Pauliina Palonen 13/2/2018 25

Pauliina Palonen 30/8/2018 26

KUKKAVANA-ANALYYSIN TULKINTA Kukinnon puhkeamiseen vaikuttaa: 1. Kehitysaste 2. Kukinnon aiheen sijainti juurakonhaarassa Juurakonhaaran kärkikukinnolla ja kahdessa ylimmässä hankasilmussa olevilla kukinnonaiheilla on parhaat mahdollisuudet puhjeta ja kasvaa satoa tuottaviksi kukinnoiksi. Todennäköisimmin puhkeavat kukinnot pitkälle kehittyneissä silmuissa (> 1 cm) Alempien hankasilmujen kukinnonaiheet saattavat myös puhjeta satoa tuottaviksi kukinnoiksi riippuu kasvuolosuhteista ja kasvin satorasituksesta Parhaat mahdollisuudet alemmissa hankasilmuissa on pisimmälle kehittyneillä kukinnonaiheilla (pisimmät (cm) ja korkea kehitysaste). Pauliina Palonen 13/2/2018 27

KUKKAVANA-ANALYYSIN TULKINTA Kukinnonaiheiden lukumäärä -> ennustaa satopotentiaalia Realisoitunut kukintojen määrä kasvia kohti riippuu kukintojen kehitysasteesta ja kasvuolosuhteista. Pauliina Palonen 13/2/2018 28

KUKKAVANA-ANALYYSIN TULKINTA Kukka-aiheiden kehitysaste > ennustaa kukinnan ja sadontuoton aikaisuutta, ajoittumista ja satokauden pituutta Suuret kehitysasteessa ennustavat sadontuoton eriaikaisuutta -> Sadontuotto jakaantuu pidemmälle aikavälille. Jos 2. ja 3. kukinnonaiheiden pituudet samanlaisia, sato ajoittuu lyhyelle aikavälille Kukinnon pituuden perusteella voi arvioida, kuinka paljon kasvuastetunteja tarvitaan ensimmäisen kukinnon puhkeamiseen (poiminnan alku, etc.?) Pauliina Palonen 13/2/2018 29

Nauja Lisa Jensen, Gartneri rådgivningen Elokuun 2017 keskilämpötila Seinäjoella 14,1 C -> 230 GDH / vrk -> 1 mm ero kärkikukinnon pituudessa merkitsee 4,3 vrk eroa kukintainduktion ajankohdassa Pauliina Palonen 13/2/2018 30

Nauja Lisa Jensen, Gartneri rådgivningen Pauliina Palonen 13/2/2018 31