Toiminta ja taloussuunnitelma 218 22 HSY:n hallitus 2.1.217 Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority
Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 52 Helsinki puhelin 9 156 11 faksi 9 1561 211 www.hsy.fi Lisätietoja Pekka Hänninen, puhelin (9) 1561 229 pekka.hanninen@hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY
Sisällys 1 Johdanto 2 2 Strategiset hankkeet ja tavoitteet 3 3 Talous 5 3.1 Tuloslaskelma... 5 3.2 Investoinnit... 9 3.3 Rahoitus... 9 3.4 Sitovat määrärahat... 1 4 Henkilöstö 11 4.1 Tavoitteet... 11 4.2 Henkilöstömäärän kehittyminen... 11 5 Toimialakohtaiset erittelyt 12 5.1 Vesihuolto... 12 5.1.1 Tavoitteet... 12 5.1.2 Toiminta... 13 5.1.3 Talous... 16 5.2 Jätehuolto... 21 5.2.1 Tavoitteet... 21 5.2.2 Toiminta... 22 5.2.3 Talous... 25 5.3 Seutu ja ympäristötieto... 3 5.3.1 Toiminta... 3 5.3.2 Talous... 31 5.4 Hallinto ja keskitetyt palvelut... 32 5.4.1 Tavoitteet... 32 5.4.2 Talous... 33 Liite 1: Strategian indikaattorit Liite 2: Ympäristöohjelma 1
1 Johdanto Yleistä HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio. Samassa yhteydessä on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja se on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseksi turvataan. Laadinnan lähtökohdat HSY:n toiminta ja taloussuunnitelman 218 22 tavoiteasetanta perustuu yhtymäkokouksen 14.11.214 hyväksymään strategiaan 22. Tavoitteet ja mittarit ovat samat kuin talousarviossa 217, ainoastaan tavoitearvot vuodelle 218 on päivitetty. Tavoitteiden pohjana ovat strategiset t: Ympäristöntilaonparantunut Toimintavarmuus on korkea ja verkostojen toiminta on optimoitu HSY:n palvelut vastaavat asiakasryhmien tarpeisiin ja asukaskokemus on parantunut HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella. Talousarvion ja suunnitelman laadinnassa tuottavuustavoitteena on ollut keskimääräinen 1,5 % vuotuinen tuottavuuden paraneminen. Myyntituottojen budjetoinnissa on huomioitu toimintavolyymien ja toiminnan muutokset sekä vesihuollon ja jätehuollon talousmallioletukset. Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat HSY:n yhtymäkokouksen 18.11.216 hyväksymiin investointiohjelmiin vuosille 217 226, johon toiminta ja taloussuunnitelmaan on päivitetty suunnitelmakaudelle tiedossa olevat olennaiset muutokset. Keväällä laaditusta alustavasta toiminta ja taloussuunnitelmasta jäsenkunnilta pyydetyt lausunnot on huomioitu lopullisen TTS:n valmistelussa. 2
2 Strategisethankkeetjatavoitteet Toiminta ja taloussuunnitelman 218 22 tavoiteasetanta ja budjetointi perustuvat HSY:n yhtymäkokouksen 14.11.214 hyväksymään strategiaan 22. HSY:n strategia 22 Visio 22 Vastuulliset, tehokkaat ja Strategiset t (vaikutukset) Mahdollistajat 1. 2. 6. kehittyvät vesihuolto, 3. jätehuolto ja 4. seututietopalvelut kasvavan väestön tarpeisiin, asukkaiden ja ympäristön parhaaksi. 5. Ympäristöntilaonparantunut Toimintavarmuus on korkea ja verkostojen toiminta on optimoitu HSY:npalvelutvastaavatasiakasryhmien tarpeisiin ja asukaskokemus on parantunut HSY:lläon merkittävä rooli alueen materiaali ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä Tuottavuus on merkittävästija mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella 7. 8. 9. Houkuttelevatyönantaja,jollaon hyviä suorituksia tavoitteleva muutoksiin kykenevä ja hyvinvoiva henkilöstö Tuloksiinjavaikutuksiintähtäävä toimintakulttuuri HSY:nyhteisökuvaonhyvä HSYoninnovatiivinenedelläkävijä sekä aktiivinen ja luotettava yhteistyökumppani Toimintaajatus Puhtaasti parempaa palvelua vastaamme pääkaupunkiseudun vesi ja jätehuollosta sekä seutuja ilmastotiedosta Arvot Avoimesti Oikeudenmukaisesti Palveluhenkisesti Vastuullisesti Strategiset hankkeet hanke Hankkeen kuvaus Seudullinen vedentuotannon ja jakelun varmistaminen ja tehostaminen Seudullisen vedentuotannon ja jakelun varmistamiseksi ja tehostamiseksi toteutettavia hankkeita. Blominmäen jätevedenpuhdistamo Kuormituksen kasvuun ja tiukentuviin lupavaatimuksiin vastaava uusi kalliopuhdistamo, joka korvaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon. Jätteenkäsittelytoiminnan muuttaminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta muodostuu monipuolisia jäte ja muiden materiaalivirtojen käsittelyyn ja jalostamiseen keskittyvä energiatehokas Ekoteollisuuskeskus joka mahdollistaa alueen tehokkaan käytön ja tarjoaa alustan yritysyhteistyölle (Teolliset symbioosit) samalla, kun alue edelleen tuottaa kunnan vastuulle säädetyt jätteenkäsittely ja loppusijoituspalvelut. Ämmässuon biojätteenkäsittelyn lopputuotteiden materiaali ja energiatehokkuuden optimointi Selvitetään ja käyttöönotetaan kokonaistaloudellisin ratkaisu alueen käsittelyprosesseissa syntyville biomassoille, joka optimoi ravinteiden talteenoton ja kierrätyksen, korkealaatuisten multatuotteiden valmistuksen. Kohti kestävää kaupunkiseutua älykkäillä ja puhtailla ratkaisuilla (HSY SC) Ohjelma, joka edistää HSY:n strategiaa tukevien kumppanuushankkeiden valmistelua ja käynnistämistä. Hankkeissa hyödynnetään innovatiivisia julkisia hankintoja ja innovaatiokumppanuuksia sekä tiedolla johtamisen mahdollisuuksia. Kehittämisen painopisteitä ovat kiertotalous, hulevesien hallinta sekä älykkäät ja puhtaat ratkaisut. 3
Tavoitteet vuodelle 218 (suluissa esitetty TA217 tavoitearvo) 1. Ympäristön tila on parantunut TTS 218 22 tavoite Jätevedenpuhdistuksen fosforikuorma on enintään 38 tonnia/vuosi ja typpikuorma enintään 12 tonnia/vuosi TA 218 mittari Fosforikuorma tonnia/vuosi TA 218 tavoitearvo 38 (38) Typpikuorma tonnia/vuosi 1 2 (1 2) HSY:n oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöt vähenevät Verkostoon pumpattu vesimäärä pienenee Päästöt tonnia co2ekv/vuosi Vesimäärä l/asukas/vrk 174 (182 ) Kotitalouksien jätteen kierrätysaste nousee Kierrätysaste% 5 % (5 %) 2. Toimintavarmuus on korkea ja verkostojen toiminta on optimoitu Vedenjakelun keskeytysten aika lyhenee Keskeytysaika, 3 vuoden liukuva keskiarvo min/asukas/vuosi 1 (13) 3. HSY:n palvelut vastaavat asiakasryhmien tarpeisiin ja asukaskokemus on parantunut Sähköisten asiointipalvelujen käyttö lisääntyy % vesimittarilukemista sähköisesti % jätepalvelutilauksista sähköisesti Asukkaiden kyselyssä antama arvosana Kulutettu energiamäärä GWh Uusiutuvan energian määrän suhde käytetyn energian määrään % 42 % (4 %) Asukkaiden arvio HSY:n kokonaisonnistumisesta paranee Omassa toiminnassa kulutettu energiamäärä pienenee HSY:n tuottaman uusiutuvan energian määrä suhteessa käytetyn energian määrään kasvaa 4. HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä Vesihuollon tuottavuus paranee 5. Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti Jätehuollon tuottavuus paranee parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös Tukitoimintojen tuottavuus paranee investointimenot katetaan tulorahoituksella 6. Houkutteleva työnantaja, jolla on hyviä suorituksia tavoitteleva muutoksiin kykenevä ja hyvinvoiva henkilöstö Vesihuollon investointien tulorahoitusosuus kehittyy pitkällä aikavälillä positiivisesti. TTS kaudella Blominmäen jätevedenpuhdistamoinvestointi kuitenkin laskee tulorahoitusosuutta. Henkilöstönkokemustyöhyvinvoinnistaparanee 22 (213) 55 % (47 %) 3,88 (3,87) 189 (191) 1 (1) Toimintakulut/asukas/vuosi 8, (8) 164 (164) Jätehuollon toimintamenot ilman läpilaskutuseriä/jätemäärät 25,7 % ( 24,5 %) Hallinnon ja keskitetysti tuotettujen palveluiden osuus HSY:n henkilövahvuudesta 14 % ( 12 %) Hallinnon ja keskitetysti tuotettujen palveluiden osuus HSY:n toimintamenoista Investointien tulorahoitus % Keskimäärin noin 6% (keskim. noin 6 %) Henkilöstökyselynindeksi *) (3,95/67) Henkilöstön kokemus osaamisen kehittämisestä paranee Henkilöstökyselynindeksi *)(3,9) 7. Tuloksiin ja vaikutuksiin tähtäävä toimintakulttuuri Henkilöstön kokemus johtamis ja toimintakulttuurin kannustavuudesta paranee Henkilöstökyselynindeksi *)(3,9) 8. HSY:n yhteisökuva on hyvä Myönteinen mielikuva HSY:stä ja luottamus HSY:n toimintaan lisääntyvät 9. HSY on innovatiivinen edelläkävijä sekä aktiivinen ja luotettava yhteistyökumppani T&K&Ihankkeidenosuusliikevaihdostakasvaa Asukkaiden kyselyssä antama arvosana: Kuinka todennäköisesti kertoisi jotain myönteistä HSY:hyn liittyen Asukkaiden kyselyssä antama arvosana: HSY:n toiminnan luotettavuus T&K&Ihankkeidenosuus liikevaihdosta, % 3,8 (3,75) 3,95 (3,9),6 (,7) *) Vuodelle 218 ei tavoitearvoa: Henkilöstökysely toteutetaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran v. 219. Vuoden 218 toimenpiteet kuvattu kappaleessa 4 Henkilöstö. 4
3 Talous 3.1 Tuloslaskelma x 1 euroa Muutos% TP 216 TA 217 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE 22 218/217 TOIMINTATULOT 363 681 354 241 362 277 357 67 355 253 354 93,8 % Myyntituotot 354 427 345 92 352 257 347 673 346 598 346 323,5 % Kuntaosuudet 4 142 4 1 4 1 4 1 4 119 4 141, % Muut tuotot 5 112 4 239 5 92 5 294 4 536 4 439 24,9 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 1 889 1 92 1 92 1 95 2 2 2 7 1,6 % 2,5 % TOIMINTAMENOT 177 784 177 93 177 75 173 455 167 835 167 25 Henkilöstömenot 43 879 42 643 41 935 43 131 42 654 42 683 1,1 % Palvelujen ostot 96 722 96 91 97 547 92 119 87 547 87 17 4,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 25 582 26 915 26 56 27 18 25 6 24 778,7 % Muut toimintakulut 11 61 12 281 11 537 11 98 12 628 12 619 9,6 % TOIMINTAKATE 187 786 178 232 187 122 185 562 189 438 189 723 4,1 % RAHOITUSTULOT JA MENOT 66 469 67 626 66 916 67 826 69 733 7 173,3 % VUOSIKATE* 121 317 11 65 12 27 117 736 119 75 119 55 6,4 % POISTOT 94 897 97 341 99 188 13 472 18 213 16 841 6,3 % SATUNNAISET ERÄT 6 74 TILIKAUDEN TULOS 86 493 13 264 21 18 14 263 11 492 12 79 7,5 % 614 592 592 592 592 592, % TULOVEROT 1 326 912 1 25 848 625 736 7, % TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 85 782 12 944 2 36 14 7 11 459 12 565 8,2 % 26,8 % 69,2 % 21,3 % 63,1 % 26,8 % 68,5 % 28,2 % 67,1 % 214,2 % 68,2 % 214,9 % 68,2 % VARAUSTEN MUUTOKSET Tuloslaskelman tunnuslukuja Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista Vuosikate prosenttia keskimääräisistä poistonalaisista investoinneista *) Tunnusluku kuvaa kuntayhtymän tulorahoituksen riittävyyttä investointien rahoittamiseksi. Kun tunnusluku on 1 % tai enemmän, tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä. Jos vuosikate on keskimääräistä investointitasoa pienempi (tunnusluku < 1 %), kuntayhtymä joutuu rahoittamaan osan investoinneista ulkopuolisella lainarahoituksella. 5
Toimintatuotot HSY:n toimintatuotot vuonna 218 ovat 357,1 miljoonaa, 2,8 miljoonaa (+,8 %) enemmän vuoden 217 talousarvioon verrattuna. Myyntituottojen budjetoinnissa on huomioitu toimintavolyymien ja toiminnan muutokset sekä vesihuollon ja jätehuollon talousmallioletukset. 4 35 3 x 1 eur 25 68,2 % 69,7 % 69,2 % 71,2 % 72,2 % 72,8 % 29,2 % 27,8 % 27,9 % 26,1 % 25,2 % 24,7 % 2 15 1 5 TP 216 TA 217 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE 22 Vesihuollon myyntituotot 248 79 246 923 25 269 254 255 256 655 258 339 Jätehuollon myyntituotot 16 45 98 534 1 867 93 36 89 573 87 614 Kuntaosuudet 4 142 4 1 4 1 4 1 4 119 4 141 Muut 5 415 4 684 6 511 5 676 4 96 4 89 Toimintamenot HSY:n toimintamenot vuonna 218 ovat 173,5 miljoonaa euroa, 4,5 miljoonaa (2,5 %) vähemmän vuoden 217 talousarvioon verrattuna. Toimintakulujen budjetoinnissa on huomioitu toiminnan muutokset ja tiedossa olevat kustannusmuutokset, kuten kemikaalikustannusten normaalia nopeampi kohoaminen sekä eräät kertaluontoiset kustannuserät (mm. Suomenojan pilaantuneiden maiden käsittely sekä Tikkurilan vesitornin purku). Jätehuollossa toimintakuluihin vaikuttavat mm. jätteenkuljetuksen käsittelyosuuden läpilaskutuksen vaiheittainen lopettaminen sekä jätevoimalan läpilaskutuksen kirjaustavan muutos, joilla kuitenkaan ei ole tulosvaikutusta. 2 18 16 x 1 eur 14 45,7 % 43,6 % 44,6 % 41,5 % 39,3 % 39,1 % 2,1 % 21,7 % 2,9 % 22,8 % 23,3 % 23,5 % 34,4 % 34,8 % 34,5 % 35,7 % 37,4 % 37,4 % 12 1 8 6 4 2 TP 216 TA 217 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE 22 Välittömät toimintakulut 81 195 77 549 79 56 71 944 66 42 65 383 Välilliset toimintakulut 35 667 38 535 36 93 39 522 39 56 39 248 Kiinteät toimintakulut 6 922 61 846 61 89 61 989 62 737 62 619 Toimintakuluista noin 42 % on toimintavolyymeista riippuvia menoja, kuten jätteen kuljetuspalvelujen ostoja, veden ja jäteveden puhdistukseen liittyviä energia ja kemikaalikuluja yms. maksuja. Välillisten menojen 6
osuus on noin 23 %. Tällaisia ovat erilaiset asiantuntija ja muut eituotannolliset palvelut, joiden määrään voidaan vaikuttaa talousarviovuoden aikana. Kiinteiden kulujen osuus on noin 36 %. Näitä ovat mm. kiinteistöjen vastikkeet ja vuokrat sekä pitkiin sopimuksiin sidotut menot, kuten tietojärjestelmien ylläpito yms. Tuloksen muodostuminen Toimintatuottojen ja kulujen erotuksena syntyvä toimintakate vuonna 218 on 185,6 miljoonaa (52, %), kun se vuoden 217 talousarviossa on 178,2 miljoonaa (5,3 %). Toimintakate paranee koko suunnitelmakauden ollen 189,7 miljoonaa (53,5 %) vuonna 22. Vuonna 218 nettorahoituskulut ovat 67,8 miljoonaa,,2 milj. (+,3 %) enemmän kuin talousarviossa 217. Korkokuluista 63, miljoonaa euroa on jäsenkunnille perustamislainoista maksettavia korkoja. Näiden osuus vähenee suunnitelmakauden lopulla, kun perustamislainojen ensimmäiset lyhennykset alkavat vuonna 219. Rahoitustuottoihin on budjetoitu 1, miljoonan euron osinkotuotot Uudenmaan Woima Oy:ltä. Toimintakatteen ja rahoituserien jälkeen syntyvä vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuonna 218 vuosikate on 117,7 miljoonaa, kun investoinnit ja lainojen lyhennykset ovat yhteensä 225,7 miljoonaa euroa. Vuosikate paranee koko suunnitelmakauden ajan, mutta siitä huolimatta erityisesti vesihuollon investointien rahoittamiseksi joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa koko suunnitelmakauden ajan yhteensä noin 37 miljoonaa euroa toteutuvasta investointitasosta riippuen. Jätehuollon toimialalla tulorahoitus kattaa toimialan investoinnit täysimääräisesti kaikkina suunnitelmavuosina. Tulorahoituksen (vuosikate) riittävyys pääomamenojen maksamiseen 3 25 2 15 1 5 TP 216 ENN 217 Investoinnit TAE 218 Lainojen lyhennykset TSE 219 TSE 22 Vuosikate Vuonna 218 tilikauden tulos on vuosikatteesta vähennettävien pysyvien vastaavien (käyttöomaisuus) poistojen jälkeen +14,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Jätehuollon investointivarauksen aiempaan purkamiseen liittyvien poistoerokirjausten ja vesihuollon tuloksesta maksettavien tuloverojen jälkeen tilikauden ylijäämä on +14, miljoonaa euroa. 7
Jäsenkuntien maksuosuudet Kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti HSY perii jäsenkunniltaan maksuosuudet muista kuin vesihuollon tai jätehuollon tehtävistä. Maksuosuudet jaetaan jäsenkuntien asukasluvun suhteessa siten, ettei yhden kunnan maksuosuus voi olla yli 5 % ja se on vähintään 1 %. Kuntaosuuksien jakautuminen kunnittain on esitetty alla olevassa taulukossa (jako asukasmäärien 31.12.216 mukaisesti). x 1 euroa TP 216 ENN 217 Kuntaosuudet Seutu ja ympäristötiedon toimintaan Ilmastoinfon toimintaan Kuntaosuudet yhteensä Aikaisempien vuosien ylijäämän hyvitys Laskutettavat kuntaosuudet Kuntaosuudet jäsenkunnittain Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Yhteensä Muutos% TS 22 218/217 TA 218 TS 219 3 956 48 4 364 264 4 1 3 937 48 4 345 245 4 1 3 881 48 4 289 17 4 119 3 933 48 4 341 2 4 141 Osuus% ENN 217 5, % 2 5 27,2 % 1 117 1, % 41 21,8 % 892 1, % 4 1 TA 218 2 5 1 117 41 892 4 1 TS 219 2 59 1 122 41 896 4 119 TS 22 2 71 1 128 41 91 4 141 3 99 48 4 398 256 4 142,5 %, %,4 %, % Kuntaosuuksilla katetaan se osuus seutu ja ympäristötiedon tehtävien hoidosta aiheutuvista kustannuksista, jota ei voida kattaa tulosalueen muilla myyntituotoilla tai ulkopuolisella hankerahoituksella. Viestintä ja neuvontayksikköön kuuluvan ilmastoinfon toiminnasta yhteistyötahoilta laskutettavien osuuksien jälkeen loput toiminta kuluista katetaan HSY:n ja jäsenkuntien välisen sopimuksen mukaisesti kuntaosuuksilla. Seutu ja ympäristötiedon tulosalueen aiempien vuosien ylijäämäisistä tuloksista kertynyt kumulatiivinen ylijäämä hyvitetään laatimalla tulosalueen budjetti alijäämäiseksi siten, ettei kuntaosuuksia laskuteta täysimääräisinä. Vuoden 217 tulosennusteen mukainen kumulatiivinen ylijäämä,6 miljoonaa on kohdistettu täysimääräisesti suunnitelmakaudelle etupainotteisesti kuntaosuuksia vähentäväksi. Perustamislainoista jäsenkunnille maksettavat korot Jäsenkuntalainojen korko on vuodesta 213 alkaen sidottu Suomen valtion 1 vuoden sarjaobligaation tuottoon lisättynä 2, prosenttiyksikön lainamarginaalilla. Korko on kuitenkin aina vähintään 5,3 %. Taloussuunnitelmaa laadittaessa 1 vuoden sarjaobligaatioiden tuotto on viimeisten vuosien ajan pysynyt alle 2 %:n, eikä merkittävää nousua ole ennakoitavissa, jonka vuoksi perustamislainojen korot on laskettu vähimmäiskorolla. Vuonna 219 aloitetaan ensimmäiset lainanlyhennykset (Laina A). x 1 euroa Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Yhteensä TAE 218 Pääoma 31.12. 686 744 262 89 4 386 234 783 1 188 2 Korot 36 397 13 891 232 12 444 62 964 TSE 219 Pääoma 31.12. 678 624 258 967 4 344 232 67 1 174 2 Korot 36 29 13 849 232 12 48 62 779 TSE 22 Pääoma 31.12. 67 54 255 845 4 32 229 351 1 16 2 Korot 35 859 13 684 23 12 264 62 37 8
3.2 Investoinnit Muutos% x 1 euroa TP 216 TA 217 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE 22 218/217 Vesihuolto 93 39 149 595 138 77 188 8 211 395 155 925 26,2 % Jätehuolto 3,3 % 22 578 12 41 12 392 16 162 13 12 14 35 Seutu ja ympäristötieto 212 21 21 21 24 21, % Tukipalvelut 345 2 737 2 555 794 125 7 71, % Muut 616 2 314 1 215 1 725 5 3 25,5 % 116 79 167 257 155 142 27 691 225 362 17 855 24,2 % Investoinnit yhteensä Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat HSY:n yhtymäkokouksen 18.11.216 hyväksymiin investointiohjelmiin vuosille 217 226, johon toiminta ja taloussuunnitelmaan on päivitetty suunnitelmakaudelle tiedossa olevat olennaiset muutokset. 3.3 Rahoitus x 1 euroa Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät TP 216 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE 22 121 317 6 74 641 12 27 3 37 117 736 2 983 119 75 545 119 55 656 166 81 851 155 812 67 28 541 85 226 312 75 172 65 75 14 8 38 35 92 938 16 42 52 961 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 3 15 419 28 5 822 57 16 436 16 1 17 975 141 6 35 29 121 68 2 Rahoituksen rahavirta 19 241 4 564 88 125 16 31 52 998 4 44 2 259 4 814 91 37 2 612 7 52 4 871 2 612 57 4 871 34 57 3 34 89 786 73,1 % 2,19 2,2 114 497 77,5 % 2,22 4,3 168 871 56,7 % 2,15, 257 315 53,1 % 1,8, 275 86 69,6 % 1,37, Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien korjauserät Toiminnan ja investointien rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Rahoituslaskelman tunnuslukuja Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, eur Investointien tulorahoitus % Lainanhoitokate Kassan riittävyys (pv) 9
Perustamislainat HSY:n jäsenkunnilta ovat yhteensä 1,2 miljardia euroa, jonka lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua pitkäaikaista lainaa vuoden 217 ennusteen mukaan noin 273 miljoonaa, mikäli vuoden 217 tulorahoitus ja investoinnit toteutuvat vuosiennusteen mukaisesti. Tulorahoitus ei riitä kattamaan kuntayhtymän investointitasoa ja lainojen lyhennyksiä, jonka vuoksi suunnitelmakauden kaikkina vuosina joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa yhteensä noin 37 miljoonaa euroa riippuen toteutuvasta investointitasosta. Lainoja lyhennetään suunnitelmakaudella yhteensä noin 121 miljoonalla. Ulkopuolisilta nostetun pitkäaikaisen velan yhteismäärä suunnitelmakauden lopulla on noin 52 miljoonaa euroa. Taseen keskeisiä eriä x 1 euroa Pysyvät vastaavat (käyttöomaisuus) Oma pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma (korollinen) lainat jäsenkunnilta lainat ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta Omavaraisuusaste (%) TP 216 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE 22 2 174 387 619 71 1 42 423 1 188 2 232 421 2 23 34 639 431 1 46 988 1 188 2 272 985 2 334 559 653 439 1 549 112 1 188 2 361 11 2 451 98 664 898 1 641 422 1 174 2 467 42 2 516 922 677 463 1 68 421 1 16 2 52 419 28,2 % 28,4 % 27,8 % 27, % 27, % Lähivuosien erittäin suurista investoinneista johtuen HSY:n omavaraisuusaste heikkenee suunnitelmakaudella ollen vuoden 22 lopussa 27, % kun viimeisimmässä tilinpäätöksessä omavaraisuusaste oli 28,2 %. Suunnitelmakauden ylijäämäiset tulokset kasvattavat omaa pääomaa, mutta vieraan pääoman kasvu, suunniteltujen investointien rahoittamiseksi tarvittavasta ulkopuolisesta lainarahoituksesta johtuen, heikentää omavaraisuutta. 3.4 Sitovat määrärahat x 1 eur TA 218 Vesihuolto Toimintamenot ilman sisäisiä eriä Investointimenot (netto) 83 891 188 8 Jätehuolto Toimintamenot ilman sisäisiä eriä Investointimenot (netto) 67 443 16 162 Seutu ja ympäristötieto Kuntaosuudet Toimintamenot ilman sisäisiä eriä Investointimenot (netto) 3 692 3 831 21 Tukipalvelut Toimintamenot Investointimenot (netto) 7 31 794 Asiakaspalvelu Toimintamenot Investointimenot (netto) 2 52 2 Kuntayhtymän johto, ohjaus ja kehittäminen Toimintamenot Investointimenot (netto) 8 478 1 525 1
4 Henkilöstö 4.1 Tavoitteet Vuodelle 218 ei tavoitearvoa: Henkilöstökysely toteutetaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran v. 219. 6. Houkutteleva työnantaja, jolla on hyviä suorituksia tavoitteleva muutoksiin kykenevä ja hyvinvoiva henkilöstö 7. Tuloksiin ja vaikutuksiin tähtäävä toimintakulttuuri 4.2 TTS 218 22 tavoite Henkilöstön kokemus työhyvinvoinnista paranee Toimenpiteet 218 Päivitetyntyöhyvinvointiohjelmanjalkautus Henkilöstökyselyn217tulostenperusteellatehtyjen kehittämissuunnitelmien toteutus PäihdeohjelmajaVATUprosessinvalmennus esimiehille Henkilöstön kokemus osaamisen kehittämisestä paranee Osaamiskartoituksiajatketaantyöntekijäryhmittäin.Kartoituksen tuloksia käytetään hyödyksi koulutuksien suunnittelussa, perehdyttämisessä ja tehtäväkierroissa. Kartoitukset ovat myös osana vuosittain käytävää kehityskeskustelua. Henkilöstön kokemus johtamis ja toimintakulttuurin kannustavuudesta paranee Työtäuudellatyylillämallin käyttöönottojaseuranta Päivitettyjenjohtamisenperiaatteidenjalkautus Esimiesvalmennuksienjatkaminenjakehittäminen Henkilöstömäärän kehittyminen Henkilöstön määrällinen tarve on arvioitu suunnitelmakaudelle päivitetyssä henkilöstösuunnitelmassa 218 22. Vuoden 218 keskimääräinen henkilöstömäärä on yhteensä 788,5 htv, kun se vuonna 217 suunnitelman mukaisesti on 771,3 htv. Täyttölupamenettelyn kautta henkilöstötarvetta tarkastellaan kauden aikana tapauskohtaisesti. Henkilöstömäärien toteutumat ovatkin jääneet suunniteltua alemmalle tasolle. Vuonna 218 henkilöstömäärä kasvaa tilapäisesti edellisen vuoden tasosta. Jätehuollossa ja asiakaspalvelussa määrää kasvattavat HSY:n uudet palvelut, kuten sako ja umpikaivolietteiden tyhjennyspalvelut sekä asuinkiinteistöjen kartongin ja muovinkeräyksen laajeneminen, kasvaneiden sopimusmäärien ja asiakaskontaktien myötä. Henkilöstömäärä kääntyy laskuun suunnitelmakauden lopulla määräaikaisuuksien päättyessä ja eläköitymisten myötä. Henkilöstömäärän kehittyminen 214 219 85, 8, 75, 7, 65, 6, 55, 5, 214 747,3 215 757,7 216 76,9 217 751, 218 219 22 Toteutunut (217 ennuste) Suunniteltu 774,7 78,7 768,5 771,3 788,5 78,7 769,7 Toteutunut (217 ennuste) Suunniteltu 11
5 Toimialakohtaiset erittelyt 5.1 Vesihuolto 5.1.1 Tavoitteet 1. Ympäristön tila on parantunut TTS 218 22 tavoite Jätevedenpuhdistuksen fosforikuorma on enintään 38 tonnia/vuosi ja typpikuorma enintään 12 tonnia/vuosi TA 218 mittari Fosforikuorma tonnia/vuosi TA 218 tavoitearvo 38 TA 218 mittari Typpikuorma tonnia/vuosi TA 218 tavoitearvo 1 2 TA 218 mittari Vesimäärä l/asukas/vrk TA 218 tavoitearvo 22 Toimenpiteet 218 Toteutetaansuunnitellutennakkohuollotjasaneeraukset Optimoidaanfosforinpoistoajaalkalointikemikaalinsyöttöä Varautuminen:Tutkitaanvaihtoehtoistensaostuskemikaalienkäyttöä 1. Ympäristön tila on parantunut TTS 218 22 tavoite Jätevedenpuhdistuksen fosforikuorma on enintään 38 tonnia/vuosi ja typpikuorma enintään 12 tonnia/vuosi Toimenpiteet 218 Toteutetaansuunnitellutennakkohuollotjasaneeraukset. Optimoidaanbiologisenprosessintoimintaa. Viestitäänjaneuvotaantyppijalanjälkeenliittyen 1. Ympäristön tila on parantunut TTS 218 22 tavoite Verkostoon pumpattu vesimäärä pienenee Toimenpiteet 218 Lisätään ja tehostetaan saneerausinvestointeja huomioimalla niiden suunnittelussa mahdollisimman kattavasti kaikki verkostotarpeet yli eri tarpeiden ja korirajojen Toteutetaan vuotohallintastrategian mukaisia toimenpiteitä, kuten veden virtausmittausten rakentamista sekä niistä saatavan tiedon hyödyntämistä 2. Toimintavarmuus on korkea ja verkostojen toiminta on optimoitu TTS 218 22 tavoite Vedenjakelun keskeytysten aika lyhenee TA 218 mittari Keskeytysaika, 3 vuoden liukuva keskiarvo min/asukas/vuosi TA 218 tavoitearvo 1 Toimenpiteet 218 Operatiivista toimintaa tehostetaan Verkkoosastolla kehitettävän ja käyttöönotettavan toiminnanohjausjärjestelmän kautta 5. Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella TTS 218 22 tavoite Vesihuollon tuottavuus paranee TA 218 mittari Toimintakulut/asukas/vuosi TA 218 tavoitearvo 8, Toimenpiteet 218 Parannetaanvedentuotannonjajakelunresurssitehokkuutta Kehitetäänjätevedenpuhdistuksenenergiatehokkuuttaedelleen Tehostetaanjätevedenpuhdistuksenkemikaalienkäyttöä Kehitetääntoiminnanjataloudenraportointia 12
5. Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella TTS 218 22 tavoite Vesihuollon investointien tulorahoitusosuus kehittyy pitkällä aikavälilllä positiivisesti. TTS kaudella Blominmäen jätevedenpuhdistamoinvestointi kuitenkin laskee tulorahoitusosuutta. TA 218 TA 218 mittari tavoitearvo Investointien tulorahoitus % Keskimäärin noin 6% Toimenpiteet 218 Tehostetaaninvestointientalousseurantaa Strategiset hankkeet hanke Hankkeen kuvaus Seudullinen vedentuotannon ja jakelun varmistaminen ja tehostaminen Seudullisen vedentuotannon ja jakelun varmistamiseksi ja tehostamiseksi toteutettavia hankkeita. Toimenpiteet 218 Pitkäkosken kapasiteetin kasvattamisen toteutussuunnittelu käynnistetty ja ensimmäinen urakkaosuus kilpailutettu. Hiekkaharjunuuden vesitornin urakan valmiusaste 8 % hanke Hankkeen kuvaus Blominmäen jätevedenpuhdistamo Kuormituksen kasvuun ja tiukentuviin lupavaatimuksiin vastaava uusi kalliopuhdistamo, joka korvaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon. Toimenpiteet 218 Projektinjohtourakka käynnistetty ja betonivaluista tehty 3%. Kaikki tunneliurakat käynnissä. 5.1.2 Toiminta miljoonaa m3 Tuotettu ja laskutettu vesimäärä 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, TP 21 TP 211 TP 212 TP 213 TP 214 TP 215 TP 216 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE 22 Tuotettu vesimäärä 91,2 94,1 93,6 91,9 91,3 89,7 94,4 91,3 92,5 92, 91,6 Laskutettava vesimäärä 72,4 73,1 71,9 72,3 73, 72,9 73,8 73,9 74,1 74,4 74,7 13
Käsiteltävä jätevesimäärä 16, 14, miljoonaa m3 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Käsiteltävä jätevesimäärä TP 21 TP 211 TP 212 TP 213 TP 214 TP 215 TP 216 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE 22 125,6 139,1 152,3 131,6 129,6 138, 136,1 129, 138,5 139,9 14,9 Ympäristön tilaa parannetaan Jätevedenpuhdistuksen tulokuormituksen kasvusta huolimatta jätevedenpuhdistuksen jälkeinen fosfori ja typpikuorma mereen pyritään suunnitelmakaudella pitämään ennallaan. Tämä vaatii Viikinmäen puhdistamon jatkuvaa kehittämistä. Myös kulutustottumusten ja vesistökuormituksen välistä yhteyttä on tärkeä viestiä asukkaille. Lisäksi viemäreiden vuotovesien määrää pyritään pienentämään. Vuonna 221 käyttöönotettava Blominmäen jätevedenpuhdistamo tulee alentamaan merkittävästi sekä typpi että fosforikuormitusta. Suunnittelukaudella pyritään aloittamaan sekaviemäriverkon eriyttäminen. HSY:n alueella on noin 22 km sekaviemäriverkostoa, pääosin Helsingin kantakaupungin alueella. Sekaviemäriverkostosta tapahtuu rankkasateilla verkostoylivuotoja. Vaikka ylivuotava vesi on laimeaa (jätevettä alle 5 % ja 95 % hulevettä), sen vaikutukset näkyvät kuitenkin ajoittaisina pistemäisinä rantavesien virkistyskäytön heikkenemisinä, mistä syystä sekaviemäröinnin ylivuotoja pyritään suunnitelmakaudella vähentämään. Eriyttäminen toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa ja sen suunnitelmallinen eteneminen tulee vaatimaan näiden tarpeiden huomioimisen investointien budjetoinnissa. Ilmastonmuutoksesta johtuva sademäärien todennäköinen kasvu korostaa näiden toimenpiteiden tärkeyttä. Vedenpuhdistuksen suunnitelmakauden 218 22 tavoite on, että asukasta kohden verkostoon pumpattu vesimäärä (l/as/vrk) vähenee. Verkostoon pumpattu vesi jakautuu vedenkäyttöön ja vuotovesiin. Suunnitelmakaudella vedenkäytön raportointia kehitetään entisestään ja aluemittausjärjestelmän rakentamista jatketaan. Aluemittausjärjestelmän rakentaminen kestää koko suunnitelmakauden ajan. Järjestelmä mahdollistaa vedenjakelun tarkemman seurannan ja näin auttaa vuotojen vähentämisessä. Toimintavarmuus on korkea Vedenjakelun toimintavarmuutta lisätään toimintakaudella varmentamalla runkovesiyhteyksiä. Toimintavarmuus lisääntyy myös vuoden 216 lopulla käyttöönotetun vedenjakelun ohjausjärjestelmän edelleen kehittämisen avulla. Lisäksi jakeluvarmuutta lisätään saneeraamalla paineenkorotusasemia sekä lisäämällä kriittisimpiin kohteisiin varavoimaa. Jätevedenpuhdistuksessa toimintavarmuuden ensimmäisenä tavoitteena on lupavaatimusten täysimääräinen toteutuminen kuormituksen kasvusta huolimatta. Blominmäen jätevedenpuhdistamo tulee valmistuttuaan 14
parantamaan myös toimintavarmuutta. Suunnittelukaudella edennetään myös Viikinmäen purkutunnelin kahdentamiseen liittyvää kokonaisuutta välillä ViikinmäkiViikki. Verkoston toimintahäiriöitä pyritään vähentämään suunnittelukäytäntöjä kehittämällä. Viemäritukosten osalta toimenpiteet kohdistuvat optimoidumpaan saneerausten kohdentamiseen sisältäen pahiten painuneiden tai muutoin vaurioituneiden viemäreiden saneerauksen. Vedenjakeluverkon osalta toimenpiteenä on sellaisen saneerauksen priorisointimenetelmän kehittäminen ja käyttöönotto, jolla verkostosaneerausten vaikuttavuutta pystytään entisestään parantamaan. Lisäksi saneerausmäärää pyritään jatkossa, tulevina vuosina nostamaan verkostoinfran ikääntymistä ja kunnon heikentymistä vastaavasti. Vesihuoltolain mukaisen hulevesisopimuksen jäsenkuntien ja HSY:n kesken on tarkoitus astua voimaan vuoden 218 aikana. Sopimus selkeyttää hulevesivastuita, mikä tulee heijastumaan pitkällä aikavälillä koko hulevesijärjestelmän toimintavarmuuden paranemisena. HSY:n palvelut vastaavat asiakasryhmien tarpeisiin ja asukaskokemus on parantunut Vesihuollon johtoryhmässä analysoidaan systemaattisesti asiakaspalautteita. Raportointia ja raportoidun tiedon analysointia kehittämällä parannetaan yhteisten ongelmakohteiden tunnistamista ja esiin nousevien ongelmien ratkaisemista sekä voidaan näin vahvistaa myönteistä asiakaskokemusta. Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella Vesihuollon tuottavuutta parannetaan optimoimalla palvelujen oston ja oman työn välistä suhdetta sekä virtaviivaistamalla toimintatapoja sekä vesihuollossa että HSY:n keskitetyissä palveluissakin. Kustannussäästöjä saadaan aikaan myös toteuttamalla energiatehokkuutta parantavia investointeja, sekä lisäämällä mahdollisuuksien mukaan omaa energiantuotantoa. HSY on innovatiivinen edelläkävijä sekä aktiivinen ja luotettava yhteistyökumppani Vuonna 215 käynnistyneen HSYtasoisen Resurssitehokas Pääkaupunkiseutu (REPA) kehityshankkeen osana on osin Tekesin rahoittama kehityshanke ÄlykäsVesi. Sen keskiössä on ollut eri järjestelmissä ja eri tahoilla syntyvän tiedon tehokas hyödyntäminen vesihuollon operatiivisessa toiminnassa, johtamisessa ja kehittämisessä sekä toimintaympäristön kehittymisen ja muutosten hallinta. ÄlykäsVesi kehityshanke päättyy vuoden 217 loppupuolella, mutta Smart Water teeman alla tehtävä tutkimus ja kehitystyö jatkuu ensimmäisestä vaiheesta saatavien kokemusten perusteella ainakin nykyisen strategiakauden loppuun eli vuoteen 22. HSY on toteuttanut osana ympäristöministeriön RAKIrahoitusohjelmaa ravinteiden poistoon ja talteenottoon liittyviä kehityshankkeita vuodesta 214 alkaen. Vuosien 216 ja 217 aikana on toteutettu RAKI ohjelman puitteissa ns. RAVITA hanke, jossa on pilotoitu fosforin talteenottoa jätevedestä sekä tarkasteltu sen yhdistämistä typen talteenoton kanssa. Nyt hanke saa jatkoa, kun RAVITA DEMO hanke on valittu osaksi hallituksen kiertotalouden kärkihanketta. HSY tekee laajaa yhteistyötä sekä kansainvälisesti (European Benchmarking Cooperation, Nordic Water Cities, Bochumin yliopisto) että kotimaassa (Vesilaitosyhdistys, Aalto yliopisto). Yhteistyön laajuus ja jatkuvuus ovat osoitus siitä, että HSY on tunnustettu aktiiviseksi ja luotettavaksi yhteistyökumppaniksi niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. 15
5.1.3 Talous Vesihuollon tuloslaskelma TP 216 251 819 249 4 2 419 TA 217 25 457 248 336 2 121 ENN 217 254 796 251 682 3 114 TAE 218 257 998 255 64 2 358 TSE 219 259 97 258 4 1 93 TSE 22 261 644 259 724 1 92 Muutos% 218/217 3, % 2,9 % 11,2 % 1 889 1 92 1 92 1 95 2 2 2 7 1,6 % TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut 91 487 25 28 34 13 23 252 9 195 94 11 24 46 36 451 24 211 9 33 93 311 23 144 38 616 22 89 8 661 96 862 24 423 41 296 23 671 7 472 95 854 24 54 39 643 22 5 9 74 96 275 24 75 39 972 21 885 9 714 3, % 1,6 % 13,3 % 2,2 % 19,7 % TOIMINTAKATE 162 222 158 366 163 45 163 86 166 136 167 439 3, % RAHOITUSTULOT JA MENOT 63 219 64 445 65 76 65 287 67 474 68 799 1,3 % 99 3 93 921 98 329 97 799 98 662 98 64 4,1 % 78 542 81 566 83 229 87 147 9 92 89 177 6,8 % TILIKAUDEN TULOS 2 462 12 355 15 1 1 652 7 742 9 463 13,8 % VARAUSTEN MUUTOKSET TULOVEROT 1 326 912 1 25 848 625 736 7, % TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 19 136 11 443 14 38 9 84 7 117 8 727 14,3 % 281,1 % 272, % 278,8 % 271,8 % 277,1 % 277,7 % 58,3 % 55,3 % 57,9 % 57,6 % 58,1 % 58,1 % x 1 euroa TOIMINTATULOT Myyntituotot Kuntaosuudet Muut tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN VUOSIKATE POISTOT Tuloslaskelman tunnuslukuja Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista Vuosikate prosenttia keskimääräisistä poistonalaisista investoinneista Vuosille 218 22 hintojen korotus on toteutettu talousmallia maltillisempana. Käyttö ja perusmaksuihin tehdään 1, %:n vuotuinen korotus. Korotukset perustuvat tulevien vuosien suurien investointien poistojen ja rahoituskulujen kattamiseen. Rakentamisen volyymi on kasvanut voimakkaasti pääkaupunkiseudulla, mikä on näkynyt liittymismaksujen tuottojen kasvuna. Vuonna 218 arvioidaan rakentamisen korkeasuhdanteen vielä jatkuvan, laskien tästä suunnitelmavuosille. Talousarviovuodelle tehdään liittymismaksuihin 1, %:n hinnankorotus. Tulosvaikutuksessa tulee kuitenkin huomioida lisääntyneet liitostyöt ja niistä aiheutuvat kustannukset. Vesihuollon käyttö, perus ja liittymismaksut sekä niiden hinnoittelurakenne ovat parhaillaan tarkasteltavana. Selvitys käynnistyi hulevesimaksujen määrittelyn sekä laskutusjärjestelmän uusimisen myötä. Lisäksi Vesilaitosyhdistys (VVY) julkaisi vuoden 217 alussa päivitetyt ohjeet ja suositukset koskien vesihuollon maksuja. Uuden laskutusjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä asiakasmaksuissa tapahtuu muutoksia. Näiden tarkoituksena on selkiyttää laskutuksen perusteita ja kohdistaa maksut paremmin kustannusvastaavasti. 16
Kehittämisen painopistealueet näkyvät suunnittelukaudella taloudessa. Näitä ovat mm. panostukset työturvallisuuteen, tutkimukseen ja kehitykseen (mm. RAVITAprojekti ja vedenpuhdistuksen kalvosuodatuksen pilotointi) sekä työtapojen muutokseen (mm. digiloikka). Talouteen vaikuttavia tekijöitä ovat myös kemikaalikustannusten normaalia nopeampi kohoaminen sekä eräät kertaluontoiset kustannuserät (mm. Suomenojan pilaantuneiden maiden käsittely sekä Tikkurilan vesitornin purku). Vesihuollon tuottavuuden kehitys Toimintakulut / asukas eur /asukas 95, 9, 85, 8, 75, 7, 65, 6, 55, 5, Toimintakulut/asukas V. 216 rahassa 21 211 212 213 214 215 216 8, 87,4 81,5 86, 88, 9,4 83,7 84,6 8,3 8,4 84, 84,3 8,3 8,3 TA 217 81,4 8,4 TAE 218 82,6 81, TSE 219 8,5 79, TSE 22 79,7 78,1 Vesihuollon tulorahoituksen (vuosikate) riittävyys investointien ja lainanlyhennysten maksamiseen 25 2 15 1 5 TP 216 ENN 217 Investoinnit TAE 218 Lainojen lyhennykset TSE 219 TSE 22 Vuosikate 17
Vesihuollon investoinnit x 1 euroa TP 216 Muutos% TA 217 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE 22 218/217 KAUPUNKILÄHTÖISET INVESTOINNIT Toimintaalueen laajentuminen ja kaavoitus 1 Kaavoituksen mukainen laajentuminen 2 Laajentuminen hajaasutusalueille 3 Johtosiirrot 36 996 32 84 2 55 2 857 36 1 32 1 2 2 4 35 35 2 35 3 37 7 32 2 2 3 5 37 2 32 2 1 5 3 5 36 5 31 1 5 4 6,6 % 8, % 14,9 % 16,7 % VESIHUOLTOLÄHTÖISET HANKKEET Vedenhankinta ja puhdistus 4 Vedenhankinnan uudisinvestoinnit 5 Vedenhankinnan saneerausinvestoinnit 6 Vedenpuhdistuksen uudisinvestoinnit Pitkäkoski Vanhakaupunki Muut uudisinvestoinnit 7 Vedenpuhdistuksen saneerausinvestoinnit 17 397 284 13 9 2 68 1 191 138 4 14 6 24 2 5 9 4 4 2 44 11 4 1 7 6 3 1 4 5 2 44 6 9 2 5 2 1 8 7 1 1 2 4 7 7 6 6 3 6 3 8 6 8 1 1 4 8 4 8 9 37,5 % 15, % 76,3 % 77,4 % 75,6 % 1,6 % Vedenjakelu ja viemäröinti 8 Vedenjakelun uudisinvestoinnit 9 Viemäröinnin uudisinvestoinnit 1 Verkostojen saneerausinvestoinnit 11 Vedenjakelun laitteiden saneerausinvestoinnit 12 Viemäröinnin laitteiden saneerausinvestoinnit 52 286 8 732 9 33 3 568 1 255 2 41 52 325 15 5 8 675 23 5 1 95 2 7 48 25 11 5 3 5 27 5 1 6 4 6 58 15 19 8 85 24 3 8 2 5 54 225 16 7 6 775 23 5 4 75 2 5 39 275 4 5 6 175 23 5 2 6 2 5 2,5 % 71,9 % 152,9 % 12,7 % 137,5 % 45,7 % Jätevedenpuhdistus 13 Jätevedenpuhdistuksen uudisinvestoinnit Blominmäki Viikinmäki (kapasiteetti ja laatu) 14 Jätevedenpuhdistuksen saneerausinvestoinnit 15 Purkutunneleiden uudisinvestoinnit 16 Purkutunneleiden saneerausinvestoinnit 43 276 39 649 39 321 328 3 454 173 54 5 6 49 6 1 3 4 38 2 34 8 34 2 6 3 4 84 5 8 78 2 3 5 1 111 2 16 15 1 3 7 1 5 72 3 67 5 67 5 3 8 1 121,2 % 129,9 % 128,1 % 233,3 % 2,9 % 3 999 1 6 1 6 2 4 1 82 1 8 5, % Rahoitusosuudet investointimenoihin 851 67 67 85 75 75 26,9 % Vesihuollon investoinnit yhteensä 153 957 149 595 138 77 188 8 211 395 155 925 36,1 % Muut investoinnit (irtaimisto, kiinteistöt ym) Vesihuollon investointisuunnitelma 218 22 perustuu HSY:n yhtymäkokouksen 18.11.216 hyväksymään vesihuollon investointiohjelmaan, jossa on esitetty vesihuollon investointitarpeet vuosille 217 226. Suunnitelmaan on tehty eri hankkeiden aikataulujärjestelyistä aiheutuneet muutokset. Toimintaalueen laajentumisen ja kaavoituksen edellyttämät investoinnit suunnitelmakaudelle 218 22 ovat yhteensä 111,4 milj. euroa. Suunnitelmakauden merkittäviä hankkeita ovat mm. Finnoo ja Perkkaa Espoossa, Jätkäsaari, Kalasatama, Kruunuvuorenranta ja Pasila Helsingissä sekä Kehäradan asemaseudut Vantaalla. Hajaasutusalueiden osalta käynnistetään vesihuollon rakentaminen mm. Pakankylässä Espoossa sekä Kiilan alueella Vantaalla. Vallisaaren liittämiseen HSY:n vesi ja viemäriverkkoon varaudutaan. Vedenhankinnan ja puhdistuksen investoinnit suunnitelmakaudelle 218 22 ovat yhteensä 21,4 milj. euroa. Merkittävin investointi kaudella on Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitosten kapasiteetin nostaminen ja rakennustekninen saneeraus. 18
Vedenjakelun ja viemäröinnin investoinnit suunnittelukaudelle 218 22 ovat yhteensä 152 milj. euroa. Vedenjakeluverkoston merkittävimmät investoinnit suunnitelmakaudella ovat Hiekkaharjun uuden vesitornin rakentaminen, uusi yhteys Vanhastakaupungista AlaTikkurilaan, uusi yhteys Mäkkylästä Kauniaisten vesitornille sekä Ruoholahdessa Porkkalankatua etenevä varmistusyhteys. Merkittävimmät viemäröintijärjestelmän investoinnit suunnitelmakaudella ovat Kivistön ja KoillisEspoon runkoviemäri, sekä Jokivarsi Mikkola runkoviemäri. Verkostosaneerauksissa keskitytään asiakaspalvelun parantamiseen panostamalla toimintavarmuuteen sekä viemäritulvien ehkäisyyn. Verkostosaneerauksia tehdään yhteishankkeina uusien runkohankkeiden ja kaupunkien maankäytön kehittymiseen liittyvien hankkeiden kanssa optimoiden yli asiakastarpeiden, kaupunkien maankäytöntarpeiden ja kapasiteetin kasvattamisen tarpeiden. Etelärannan ja Esplanadin alueiden vesihuoltoverkostojen saneeraus ajankohtaistuu samassa yhteydessä toteutettavan sekaviemäröinnin eriyttämisen kanssa. Vesihuollon tunneleiden saneerauksiin panostetaan toimintavarmuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Jätevedenpuhdistuksen investoinnit suunnitelmakaudella 218 22 ovat yhteensä 268 milj. euroa. Merkittävin investointi suunnitelmakaudella on Blominmäen jätevedenpuhdistamohanke, johon on suunnitelmakaudella varattu 25 milj. euroa. Lisäksi Viikinmäen puhdistamon toiminnan kannalta kriittinen purkutunneliyhteys välillä Viikinmäki Viikki kahdennetaan ja varaudutaan käynnistämään ravinteiden poistoa tehostavia investointeja suunnittelukauden lopulla. 19
Vesihuollon rahoituslaskelma x 1 euroa Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät TP 216 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE 22 99 3 1 341 98 859 3 45 97 799 3 63 98 662 625 98 64 736 154 88 851 139 44 67 189 65 85 212 145 75 156 675 75 56 295 43 361 94 64 113 358 58 21 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 3 6 333 989 55 7 25 1 6 9 843 14 1 28 236 91 34 373 Rahoituksen rahavirta 24 656 47 75 9 757 111 864 56 627 Rahavarojen muutos 31 64 4 389 3 38 1 494 1 395 Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 31 776 137 27 388 31 776 3 696 27 388 32 19 3 696 33 584 32 19 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien korjauserät Toiminnan ja investointien rahavirta Vesihuollon taseen keskeisiä eriä x 1 euroa Pysyvät vastaavat (käyttöomaisuus) Oma pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma (korollinen) lainat jäsenkunnilta lainat ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta Omavaraisuusaste (%) TP 216 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE 22 1 954 198 522 98 1 295 971 1 188 2 17 969 2 9 739 536 478 1 343 721 1 188 2 155 719 2 111 392 546 281 1 434 478 1 188 2 246 475 2 231 867 553 398 1 532 341 1 174 2 358 339 2 298 615 562 125 1 574 968 1 16 2 414 966 26,9 % 26,9 % 26,1 % 25,2 % 25, % 2
5.2 Jätehuolto 5.2.1 Tavoitteet 1. Ympäristön tila on parantunut TTS 218 22 tavoite Kotitalouksien jätteen kierrätysaste nousee TA 218 mittari Kierrätysaste% TA 218 tavoitearvo 5 Toimenpiteet 218: Otetaan vapaaehtoisia kiinteistöjä mukaan muovipakkausten kiinteistökohtaiseen keräykseen. Päätetään kiinteistökohtaisen muovipakkausten keräyksen jatkosta vuoden 218 jälkeen. Suunnitellaan ja valmistaudutaan aloittamaan pientalojen lähinnä omakotitalojen ja paritalojen monilokerokeräyspilotti. Pilotti voidaan aikaisintaan aloittaa syksyllä 218. Puujätteen syntypaikkalajittelua parannetaan Sorttiasemilla, jotta puujätettä voitaisiin ohjata materiaalihyötykäyttöön Sorttiasemillapilotoidaan eri jätejakeiden erilliskeräystämateriaalihyötykäytön edistämiseksi. 5. Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella TTS 218 22 tavoite Jätehuollon tuottavuus paranee TA 218 mittari Jätehuollon toimintamenot ilman läpilaskutuseriä/jätemäärät TA 218 tavoitearvo 164 Toimenpiteet 218: Kehitetään palveluja kustannustehokkaasti siten, että asiakkaille tarjotaan laajempi palveluvalikoima ilman että kiinteistöjen jätemaksuihin tehdään reaalikorotuksia. Strategiset hankkeet hanke Hankkeen kuvaus Jätteenkäsittelytoiminnan muuttaminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta muodostuu monipuolisia jäte ja muiden materiaalivirtojen käsittelyyn ja jalostamiseen keskittyvä energiatehokas Ekoteollisuuskeskus joka mahdollistaa alueen tehokkaan käytön ja tarjoaa alustan yritysyhteistyölle (Teolliset symbioosit) samalla, kun alue edelleen tuottaa kunnan vastuulle säädetyt jätteenkäsittely ja loppusijoituspalvelut. Toimenpiteet 218: Jatketaan ja laajennetaan toimintaa alueelle sijoittuvien yhteistyöyritysten kanssa ja edistetään alueella tapahtuvaa tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaa yhdessä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Laajennetaan teollisen symbioositoiminnan tunnusmerkit täyttävää yritysyhteistyötä HSY:n omistamalla Seutulan alueella. Osallistutaan kiertotaloutta edistävään kehitystyöhön 6Aika hankkeessa. hanke Ämmässuon biojätteenkäsittelyn lopputuotteiden materiaali ja energiatehokkuuden optimointi Hankkeen kuvaus Selvitetään ja käyttöönotetaan kokonaistaloudellisin ratkaisu alueen käsittelyprosesseissa syntyville biomassoille, joka optimoi ravinteiden talteenoton ja kierrätyksen, korkealaatuisten multatuotteiden valmistuksen. Toimenpiteet 218: Jatketaan ja laajennetaan toimintaa alueelle sijoittuvien yhteistyöyritysten kanssa ja edistetään alueella tapahtuvaa tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaa yhdessä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Laajennetaan teollisen symbioositoiminnan tunnusmerkit täyttävää yritysyhteistyötä HSY:n omistamalla Seutulan alueella. Osallistutaan kiertotaloutta edistävään kehitystyöhön 6Aika hankkeessa. 21
5.2.2 Toiminta Jätteiden kuljetus asiakaskiinteistöiltä 9 35 8 5 3 8 25 7 5 2 7 15 6 5 6 1 5 5 5 5 Asiakaskiinteistöiltä kuljetetut jätteet (x 1 tn) Astiatyhjennysten määrä (x 1 kpl) 21 211 212 213 214 215 216 ENN 217 TAE 218 TSE 219 TSE 22 221 229 233 235 238 24 26 34 377 369 361 7 15 7 131 7 143 7 181 7 22 7 712 8 22 8 3 8 652 8 453 8 241 Jätteiden käsittely ja energiahyödyntäminen x 1 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213 Loppusijoitettavat jätteet 29 27 257 247 Biojäte 57 53 49 52 Maaainekset 131 131 86 12 62 Muut jätteet 136 179 27 146 125 Energiahyödynnettävä jätevoimalaan ENN 217 239 TAE 218 235 TSE 219 229 TSE 22 222 214 215 216 192 218 22 88 49 7 7 7 7 6 51 51 53 57 58 49 48 68 98 11 84 49 39 173 172 195 16 152 152 HSY:n jätteenkuljetusten palvelutarjontaa kehitetään Muovipakkausten kiinteistökohtaista keräystä laajennetaan vuonna 217 siten, että palveluun voi liittyä vapaaehtoisesti uusia kiinteistöjä. Muovipakkausten tuottajayhteisön Suomen Uusiomuovin (SUMI) kanssa tehtiin 217 sopimus muovipakkausten vastaanotosta ja toimittamisesta Fortumin muovinjalostuslaitokselle. Sopimus kiinteistöiltä kerätyn muovipakkausjätteen vastaanotosta on voimassa 218 loppuun asti. Vuoden 218 aikana tullaan päättämään muovipakkausten keräyksen jatkamisesta ja lajitteluvelvoitteen sisällyttämisestä jätehuoltomääräyksiin. Vuoden 218 aikana valmistellaan ja suunnitellaan pientaloille suunnattua monilokerokeräyspilottia. Pilotointi on tarkoitus aloittaa vuoden 218 lopulla rajatulla omakotitaloalueella. Sako ja umpikaivolietekuljetuspalvelua tullaan kehittämään edelleen suunnitelmakaudella palvelusta saatujen kokemusten perusteella 22
Sorttiasema toiminta laajenee Sorttiasemilla ja alueellisissa keräyspisteissä tullaan keräämään jätettä noin 75 tonnia vuositasolla. Sorttiasemien palveluja kehitetään kierrätysmahdollisuuksia ja asiakaskokemusta parantamalla. Ruskeasannan Sorttiaseman kävijämäärät ovat kasvussa, mikä tasaa koko asemaverkoston asiakasmääriä ja vähentää Kivikon ja Konala Sorttiasemien ajoittaista ruuhkautumista. Kirkkonummen Jorvaksen Sorttiasema otetaan vuoden 218 alusta, jolloin Kirkkonummen ja EteläEspoon palvelut paranevat. Jorvaksen Sorttiasema korvaa nykyisen Munkinmäen Sorttiaseman. Pakkausjäteasetuksen mukaisesti vastuu kierrätyspisteistä on siirtynyt tuottajille 1.1.216. HSY on sopinut Rinki Oy:n kanssa yhteistyöstä kierrätyspistetoiminnan osalta vuoden 218 loppuun asti. Sopimuksen ajan HSY ylläpitää keräysverkostoa ja siihen liittyvää asiakaspalvelua. Kierrätyspistetoiminnan järjestämisen jatkosta tullaan päättämään vuoden 218 aikana Rinki Oy:n ja pakkausjätteiden tuottajayhteisöjen kanssa. Kaatopaikkakäsittelystä jätteiden hyödyntämiseen Jätteiden hyödyntämistä pyritään lisäämään suunnitelmakaudella. Ämmässuon täyttöalueella voidaan hyödyntää jalostettuja jätemateriaaleja sulkemistoimenpiteiden yhteydessä. Lopullisia pintarakenteita tehdään myös tulevalla TTSkaudella, joihin hyödynnetään alueelle tulevia hyötykäyttöön kelpaamattomia maaaineksia. Jätelain muutoksella saattaa olla vaikutuksia Ämmässuolla vastaanotettaviin jätemääriin johtuen muun ohella nykyisen jätelain kuntien toissijaisen jätehuollon järjestämisvastuun rajauksista uudessa jätelaissa. Tällä hetkellä vaikutusten laajuutta on vaikea arvioida. Tulevat kehitysnäkymät Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu jätelain muuttaminen siten, että kuntien vastuulla ovat asumisessa syntyvät jätteet alueelliset erityispiirteet huomioiden. Ympäristöministeriö on kirjauksen johdosta lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esitykseksi laiksi jätelain muuttamisesta. Esityksen mukaan kunnille säädetty vastuu rajattaisiin pääosin vain asumisessa syntyvään jätteeseen. Kunnan hallinto ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte jäisi edelleen kunnan jätehuoltovastuulle. Kunnan toissijaisten jätehuoltopalvelujen järjestämiselle säädettyjä edellytyksiä ehdotetaan täsmennettäväksi nykyisestä. Jätelakiin lisättäisiin myös jätelain ja julkisia hankintoja koskevan lain yhteensovittamiseksi tarpeelliset sidosyksikköjä koskevat säännökset. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.218. Jätteenkuljetussopimuksille on esitetty kolmen vuoden mittaista siirtymäaikaa. Osana jätelain muutoksen valmistelua ympäristöministeriö laati erillisen selvityksen kuntien jätelaitosten omistaman infran eriyttämisestä. Lisäksi ympäristöministeriö selvittää jätehuollon markkinapaikkaa tai muuta vastaavaa menettelyä, joka tukisi kunnan toissijaisen jätehuoltovastuun edellytyksenä olevan markkinapuutteen arviointia. Selvitysten mahdollisia vaikutuksia HSY:n jätehuollon tehtäväkenttään ja talouteen on toistaiseksi mahdotonta arvioida. Jätelain muutosesityksen eduskuntakäsittely sekä edellä mainitut selvitykset on aikataulutettu syksylle 217. 23