Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Samankaltaiset tiedostot
Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Maanparannusaineiden käyttö pellolla

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Maan kasvukunnon hoito

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Peltohavaintohanke vesienhoidon näkökulmasta

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Rikinpuute AK

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Karjanlannan hyödyntäminen

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Maan kasvukunnon korjaaminen

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Biohiili ja ravinteet

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Lisälannoitus kasvukaudella

Hamppu viljelykiertokasvina

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Toimiva maaperän mikrobisto

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Myllyvehnän lannoitus AK

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Modduksen vaikutus kasviin

Peltomaan rakenteen arviointi

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

RaHa-hankeen kokemuksia

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Transkriptio:

TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevät-info 21.3.2018

Maan orgaaninen aines Vielä tuore eloperäinen aines Lanta, viherlannoitus, kuolleet kasvinosat ja eliöt Ravinnelähde, Typpilähde Hajoaa nopeasti muutamassa vuodessa Erilaisilla hajaantumisasteilla oleva eloperäinen aine Ravinnelähde (Typpilähde) Hajoaa usean vuosikymmenen aikana Varsinainen humus = Maatunut eloperäinen aine Maan perusviljavuus (ravinteiden pidätys) Hajoaa hyvin hitaasti

Orgaaninen aines maassa Toimii sidosaineena murujen muodostumisessa o Lujittaa rakennetta muodostumisen jälkeen o Juurten ja mikrobien lima-aineet, juuret ja sienirihmat, humus Sitoo vettä ja parantaa maan veden varastointikykyä Kasveille käyttökelpoinen vesi Pitää yllä maan biologista toimintaa (maan eliöstö) Ravintoa mikrobeille Toimii maaperän hiilivarastona

Orgaaninen aines maassa Kuohkeuttaa maan rakennetta Parempi veden läpäisykyky Ilmavampi ja kestävämpi maan rakenne Lisää ravinteiden pidätyspaikkoja Korkeampi kationinvaihtokapasiteetti Mitä multavampi maa, sitä enemmän typpeä maasta vapautuu Maan puskurikyvyn parantaminen Happamuus, taudit

Orgaanisen aineksen lisäys Karjanlanta Viherlannoitus Kasvinjätteiden maahan muokkaus Kompostit, mädätysjäänteet Maanparannuskuidut Metsäteollisuuden sivutuotteet o Ravinne- ja nollakuidut Orgaanisen aineksen lisäys pitää olla säännöllistä maan eliöstön viihtyvyyden kannalta!

Hautomokuori-havaintokokeet 2017 Havaintokokeet tehtiin Peltohavainto-hankkeessa Hautomokuori UPM Pelloksen tehtailta o o Vaneritehtaan havutukkien haudonnan sivutuote Tukkien kuorta, kuljetuksessa kertynyttä hiekkaa ja maa-ainesta o Kuoren ph 5,6, C=N - suhde 82 o kok-n 2,5 kg/t, liuk-n 0,070 kg/t Hautomokuori seulottiin, murskattiin ja levitettiin kuivalannan levitysvaunulla pelloille 3 erilaista havaintokoeasetelmaa o o Karilan tutkimuspellot 2 tilahavaintokoetta

Hautomokuorta

Karilan havaintokoe Koe tehtiin Karilan luomupelloilla (rm HtMr) Kasvina Anniina luomuvehnä + ns. Kylvö + hautomokuoren levitys samana päivänä Lievästi happaman kuoren vuoksi koeasetelmaan otettiin mukaan pohjatuhka ja kuonakalkki Typpilannoitus Arvo-lannoite, 25 kg N/ha 4 käsittelyä Ei maanparannusainetta Hautomokuori 40 tn/ha Hautomokuori 40 tn/ha + kuonakalkki 8 tn/ha Hautomokuori 40 tn/ha + pohjatuhka 4 tn/ha

Tilahavaintokokeet Pellosniemen lohko (rm Hs) o Kevätvehnä Hietasen lohko (rm HtMr) o Ohra Lohkojen koko noin 2-3 ha Puolelle koealasta levitettiin hautomokuorta 20 tn/ha edellisenä päivänä ennen kylvöä Lannoitus viljavuusarvojen mukaan Ohralla 80 kg N/ha (epäorg. lannoite) Vehnällä 104 kg N/ha (77 kg sianliete, 27 kg salpietari)

Kysymyksiä ennen kokeita Sitooko hautomokuoren hajotus typpeä niin, että se vaikuttaa viljelykasvin satotasoon? Onko hautomokuorella vaikutusta sadon laatuun? Voiko hautomokuoren alhainen ph laskea maan ph:ta? Kuinka nopeasti hautomokuoren maata parantava vaikutus näkyy maa-analyyseissä?

Luomuvehnän satotaso 3000 SATO kg/ha, 25 kg N/ha 2500 2000 1500 1000 500 0 HK+PT HK+KK HK EM EM = Ei maanparannusaineita, HK = Hautomokuori, HK + KK = Hautomokuori + kuonakalkki, HK + PT = Hautomokuori + pohjatuhka

Orastumisvaiheessa ei näkynyt eroja käsittelyiden välillä

Karila: Luomuvehnän sadon laatu Käsittely HLP (kg) TSP (g) Raakavalkuainen (%) Ei maanparannusainetta Kasvuston pituus (cm) 71 24,1 11,7 87 Hautomokuori 73 26 11,7 83 Hautomokuori + kuonakalkki Hautomokuori + pohjatuhka 73 26,1 12,1 85 72 26,3 12,3 84

Tilakokeiden satotasot 5000 Sato kg/ha 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Vehnä Ei kuorta Kuori 20 tn/ha Ohra

Tilahavaintokokeet: Viljan sadon laatu Käsittely HLP (kg) TSP (g) Ohra + Ei kuorta 61 31 Ohra + Hautomokuori 60 32 Vehnä + Ei kuorta 76 30 Vehnä + Hautomokuori 77 31

Hautomokuori ja satotasot Karilassa 4 kerrannetta / käsittely Tilakokeiden kehikkonäytteet 8 x 0,25 m2 yhdistettiin Hautomokuori ei vaikuttanut luomuvehnän satoon Voiko vaikuttaa seuraavina vuosina? -> tarkkaillaan Pieni sadonnousu muilla käsittelyillä johtunee näiden sisältämistä ravinteista & ph:n noususta Hautomokuori ei vaikuttanut tavanomaisen vehnän satotasoon Tilakokeissa hautomokuori näytti laskevan ohran satoa Ohralle kasvun alkuvaiheessa tärkeä typpi meni hajotustoimintaan? Oliko levitysajankohta oikea?

Hautomokuori ja sadot Ohralohkolla kuorikkeen puolella hieman alhaisemmat Ca-, P- ja ph-arvot Voinut vaikuttaa satotasoon Hautomokuoren lisäys ei kokeiden perusteella huonontanut sadon laatua Huono kasvukausi näkyi koetuloksissa Pieni vaikutus Karilan kokeiden raakavalkuaiseen o Kuonakalkin ja pohjatuhkan ravinteet

Karila: Maan ph 7 ph 6 5 4 3 2 1 0 Ilman maanparannusaineita Hautomokuori Hautomokuori + kuonakalkki Hautomokuori + pohjatuhka ph keväällä ph syksyllä

Hautomokuoren vaikutus maassa Ei näytä itsessään vaikuttavan maan ph-arvoon yhden vuoden perusteella (Karilan kokeet) Kationinvaihtokapasiteetti ja multavuus on määritetty keväällä 2017 Ei mainittavaa muutosta syksyyn 2017 mennessä Määritetään uudelleen Karilan kokeiden päättyessä Ravinnepitoisuudet ja hivenet määritetty keväällä 2017 Määritetään uudelleen Karilan kokeiden päättyessä

Ensimmäisen vuoden johtopäätökset Hautomokuoren lisääminen ei näyttäisi alentavan satotasoa yhden koevuoden perusteella (pl. Ohra?) Testattu viljoilla, testataan muilla kasveilla 2018 Hautomokuori hajoaa hitaammin verrattuna esimerkiksi kuitumaisiin maanparannusaineisiin o Pidemmän aikavälin vaikutus? Nämä ovat alustavia tuloksia yhdeltä kesältä Havainnot jatkuvat kasvukaudella 2018 Karilan koekenttä (luomu) Tilahavaintokokeet (luomu & tavanomainen)

Kiitos! Kuva: Riitta Savikurki