EDUSKUNTA RIKSDAGEN Eduskunnan keskuskanslia 27.6.2018 PUHEMIESNEUVOSTON AAMUKOULU 13.6.2018 Aika: Keskiviikk 13.6.2018 kl 8 9.30 Paikka: Puhemiehen edustustila Läsnä: Puhemiehet Paula Risikk kk Mauri Pekkarinen kesk Tuula Haatainen sd Muut puhemiesneuvstn jäsenet Annika Lapintie vas Tim Kalli kesk Eer Heinäluma sd Kari Tlvanen kk Ari Jalnen sin Ilkka Kanerva kk Stefan Wallin r Satu Hassi vihr Peter Östman kd Liisa Hyssälä Juni Backman Markku Jkisipilä Virkamiehet Maija-Leena Paavla, Tim Tuvinen, Tuula Kulvesi, Marj Timnen, Antti Linna, Jhanna Sarhimaa ASIALISTA 1) Miten demkratian tteutumista vidaan lisätä eduskunnan timinnassa? paikalla aiheesta alustamassa: Liisa Hyssälä ja Juni Backman sekä eduskuntatutkimuksen keskuksen jhtaja Markku Jkisipilä Juni Backmanin puheenvurssa nusi esiin seuraavia humiita: - Sitran tutkimusten yksi keskeinen havaint n se, että demkratia n hukassa. Tämä n kansainvälinen ilmiö ja ilmenee mm. siten, että puluekentissä tapahtuu isja muutksia. Tämä pulestaan näkyy vähitellen luttamuspulana ja jpa legitimiteettingelmana.
- Sumen tilanne: Tavitteena n systeeminen muuts, jssa eri timijat tekevät samanaikaisesti samansuuntaisia timenpiteitä, jtta päästään eteenpäin. Kyse n timintatapjen ja prsessien uudistamisesta, ei niinkään rganisaatiiden uudistamisesta. - Eduskunnan salta keskeistä n edistää kansalaisten sallisuutta ja kehittää puluetimintaa eduskuntapulueiden kesken - VN:n timet liittyvät kiinteästi edelliseen. Siellä n vireillä Pakuri-hanke, jka n jatka Ohra- ja Kkka hankkeille - Eduskuntapulueet, valtineuvst, eduskunta mahdllisuus katsa kknaisuutta. Sitran rli krdinida, että kaikki timisivat samansuuntaisesti. - Pitäisi jhtaa tietperusteisesti: Tarvitaan tieta siitä, mikä n edustajien työn sisältö? Minkälaisia rleja? Mihin aikaa käytetään? Mitä apua tarvittaisiin? Tarvitaan lisätieta eduskunnan prsesseista prsesseja ei vi uudistaa mutu-tuntumalla - Valikuntatyö - prsessit: Js valtineuvstssa n suunta khti enemmän ilmiöphjaista työskentelyä (ilmiö-phjaisia kknaisuuksia), niin eduskunnasta pitäisi löytyä vastinpari Miten nykyisissä rakenteissa pystytään tekemään ilmiöphjaista työtä? Tiedlla jhtaminen; sallisuus ja demkratian näkökulma? - Dialgi-areenat kirjastissa? Uusia mahdllisuuksia dialgiin kansalaisten kanssa. Piltteja, esim. Sitran kanssa? - Eduskunta: Tarvittaisiin lisää dialgia eduskunnan sisällä (erityisesti 1. ja 2. kauden edustajat) Työn järjestäminen; aikataulut ja prsessit (istunt- ja valikuntatyö) Edustajien tukijärjestelmien päivittäminen Erilaisia työtapja (vanhat edustajat, uudet edustajat) - Kknaiskuva: Mistä n kyse? Ensi syksyn ja seuraavan kevään aikana tehtäisiin perusselvityksiä, yhteenvet valmistuisi keväällä 2019 Uuden hallituksen työ perustuisi analyysiin (phjatyö lisi j valmiina) Kansalaisten sallisuus: Kehitetään uuden tyyppistä käyttöliittymää vaalilipun rinnalle Sitra n valmis pyörittämään hanke-rganisaatita kehittämistyön tueksi Pimintja Liisa Hyssälän puheenvursta - Tarvitaan systeemistä muutsta: VN, pulueet, eduskunta - Kansalaisten sallisuus n vähentynyt vaali vaalilta mitä sille visi tehdä? Krjausesityksiä dialgin vahvistamiseen, esim. dialgi-areenita kirjastihin: kirjastt avimiksi kansanedustajien tilaisuuksille (erillinen määräraha), mahdllisuus kansalaisten tapaamiseen muuallakin kuin vaaliteltalla - Sitra n valmis työskentelemään eduskunnan kanssa VN ja kaikki pulueet vat ilmaisseet halukkuutensa - Eduskunnan vusikell: - Syksyn pitkään budjettikäsittelyyn tarvitaan muutksia - Aikatauluihin pitäisi mahduttaa edustajien kulutus - Valikuntatyö kirjavaa, tarvittaisiin yhtenäiset prsessikuvaukset, kansainvälisyys hyvin satunnaista - Edustajien työ: Edustajien ajankäyttö kvin erilaista (aivan eri asia hitaa edustajan työtä Phjis-Sumessa kuin Etelä-Sumessa) Humiita kansanedustajien työnkuvasta (Backman, Hyssälä): - Edustajan työn tulisi lla aidsta kansainvälistä. Vaihtehtisia tapja vidaan hakea muiden maiden parlamenteista.
- Tarvitaan selvitys siitä, mitä edustajan työ pitää sisällään (Mihin aika menee? Miten työn rytmitys mahdllistaisi erilaiset tarpeet, kuten kv. tarpeet? Nyt mahdllista vain hyvin mudllisiin kv. suhteisiin. - Edustajat sallistuvat vain vähän kv. timintaan? Esim. WHO ja ILO sumalaiset eivät ehdi sallistua kkuksiin, eivätkä le edustettuina esim. rganisaatiiden päättävissä elimissä muiden Phjismaiden tapaan. Yhteenvet Markku Jkisipilän puheenvursta: - Puheenvurn taustalla Strategisen tutkimuksen neuvstn rahittama hanke: Kansalaisuuden kuilut ja kuplat - Kyse n kansainvaltaisen järjestelmän legitimiteetistä: Kansalaisten luttamus edustuksellisen demkratian kykyyn ratkaista ngelmia n rapautunut - Sumen tilanne: 1. tas (perustuslaki): Ei vielä institutinaalisen tasn kriisiä 2. tas (vallankäytön järjestelmä & käytännöt): Pliittisen luttamuksen tas laskenut, plitiikan arvstus heikentynyt ei vielä strategisen tasn kriisi 3. tas (yksittäisen vaalikauden tarkastelu): Hallituksen arvstelu ja tyytymättömyys jatkuvasti kventunut (Mitä arvstellaan?) 4. tas (päivän plitiikka): Hallitsee julkista keskustelua (erilaiset khut, pulueiden sisäinen tilanne yms.) tilanne näyttää hunlta, median humi pyörii kiistjen ja epännistumisen ympärillä, mekanismit tuttavat epännistumisia - Taustaa: Vusina 1962, 1966, 1970 ja 1972 vaaleissa saavutettiin ylimmät äänestysprsentit kautta aikain. 1970-luvulla pulueiden jäsenmäärät livat huipussaan. - Nyt havaittavissa vahvana trendinä se, että ihmiset haluavat sallisuutta, mutta kaihtavat situtumista (esim. yhdistystiminta vaikeuksissa). Asiakas ja kuluttaja-asenne leviämässä, mutta kansalaisuus ei le asiakassuhde. Kansalaisuudesta seuraa ikeuksien hella myös velvllisuuksia. - Edustuksellinen demkratia Sumessa: - Vahvuutena pragmaattinen justavuus tuttanut knsensusta, ja kmprmisseja, vaikka puluepliittiset ristiriidat vat lleet suuria - Vaaleissa 99 % äänestäjistä antaa äänen lemassa leville pulueille - Jukkistamisen mahdllisuukset: Verkkphjaiset svellukset vat ngelmallisia kuinka paljn kuvastaa laajempia näkökantja? - Sitvan mandaatin kielt - Kansalaisalitteet vain lisäävät edustajien tieta kansalaisten ajatuksista - Elinkeinrakenne muuttunut radikaalisti pulueiden syntyajista - Pliitikt tarvitsevat enemmän työkaluja pysyäkseen selvillä siitä, mitä ihmiset ajattelevat - Uuden teknlgian hyödyntäminen, n hyväksyttävä se tinenkin puli eli kansalaisten palaute (ennen li tietynlainen kunniitus edustajia khtaa) - Susituksia: - Pliittiset prsessit läpinäkyvimmiksi - Taustasidnnaisuuksien avaaminen - Taustamateriaalien julkisuus - Miten valikuntien asiantuntijat valitaan? Mikä n heidän rlinsa? - Khdennettujen kuulemisen mahdllisuudet - Lausuntkäytännöt?
- Plitiikan arvstuksen lisääminen: - Tarvitaan viestintää kansalaisrajapintaan - Kansalaiset eivät tiedä mitä eduskunnassa tehdään/tapahtuu Kansalaisten pitäisi ymmärtää, mikä n plitiikan teka; miten eduskunnassa tulkitaan pliittista tahta; miksi tätä tarvitaan ja miten tämä eraa muusta ngelmanratkaisusta - Kaikessa viestinnässä tulisi aina painttaa, että kyse n kmprmisseista ja neuvtteluista. - Lisäksi tulisi krstaa kärsivällisyyttä: Yhteiskunnallinen päätöksentek n niin mnimutkaista, että tarvitaan kärsivällisyyttä. - Kritiikki vi khdistua jk kk järjestelmään tai vain yksittäiseen edustajaan. Ssiaalisen median kautta tulevaan kritiikkiin kannattaa suhteutua siten, että n vain hyvä, että ihmiset vat aktiivisia. Stefan Wallin, TuV - Tulevaisuusvalikunta n järjestänyt Sitran raprtin tiimilta kuulemisen valikuntakkuksen yhteydessä (paikalla Hyssälä, Backman, Tiitinen, O-P Heinnen sekä lisäksi prfessri Eeva Luhtakalli) - Kuulemisessa kävi ilmi, että kyse n hyvin laajasta asiasta. Esimerkiksi budjettikäsittely eduskunnassa syksyisin - kun edustajat tekevät salissa ehdtuksia, miksi edustajat jutuvat vielä tekemään ehdtukset suullisesti, kun ne n j tehty kirjallisesti? kk syksyn prsessi hyvin turhauttava mnestakin syystä - Olemme päätyneet siihen, että yhdessä puhemiesneuvstn kanssa vitaisiin syksyllä järjestää seminaari (tulevaisuusvalikunta täyttää 25 vutta). Seminaariin lisi hyvä saada mukaan kansainvälisiä sallistujia, samja kysymyksiä n phdittu muuallakin. Esimerkiksi Rutsissa n phdittu vähemmistöhallituksen rlia; Itävallassa remntitiin budjettiprsessi 5-6 vutta sitten. Keskustelussa nusi esiin mm. seuraavia humiita: - Timiik kansanvalta nyt hyvin? Js verrataan 50- ja 70-lukuihin, niin sillin edustajat eivät pystyneet kiertämään maakuntaa jka viiknlppu kuten nykyisin. Kansanvallan tteutumisen edellytyksenä n, että edustajat tapaavat ihmisiä - Mikä n lähtökhta? Haetaank malleja siitä, miten edustajat timivat, tai pulueet timivat? Systeemisen idean uudistamiseen tämä spii, mutta ei svi eri edustajien timinnan uudistamiseen. Pulueilla erilaiset taustat ja traditit, samin edustajilla. Systeeminen malli spii instituutiille, mutta ei ryhmille. - Millä tavalla uuden ajan teknlgiiden keinin vitaisiin edistää sitä, että kansa visi paremmin seurata kansanvallan tteutumista? Sme ei le timiva malli kaikille. - Sitran raprtissa paljn hyviä aineksia, is kknaisuus, mnta ulttuvuutta, täytyy keskittyä siihen, mitä eduskunnassa vidaan tehdä - Miten estetään se, että ne vimat, jtka haluavat murentaa demkratiaa eivät pääse vallalle? - Tarvitaan entistä enemmän uutta teknlgiaa? Esimerkiksi valikuntien kuulemiset julkisiksi? Kansalaisalitteen ensimmäiset kuulemiset netissä? - Liikkuminen ktimaassa: Valikuntina vitaisiin tehdä enemmän (mentäisiin ilmiöiden äärelle) - Edustajat kirjastihin: Hyvä idea (vitaisiin laittaa myös nettiin) - Uusi keskuskirjast tulssa Helsinkiin: Edustajat visivat hajaantua miin kirjastihinsa eri pulilla maata samaan aikaan. - Budjettikäsittely eduskunnassa: Pitäisi vain kääriä hihat ja miettiä, mitä vitaisiin tehdä. Osa näistä ehdtuksista vidaan tteuttaa npeasti (esim. suulliset budjettiehdtukset) - Sumalaisia ei juuri näy kansainvälisillä frumeilla: Eurparlamentissa sumalaisia n hyvissä asemissa (vrt. muut phjismaat), mutta esimerkiksi YK-järjestöissä tilanne n tinen - Edustajalle n riski sallistua kansainväliseen työhön. Osin tämä liittyy vaalitapaan. Maat, jissa n käytössä pitkät listat vat eri asemassa.
- Eduskunta visi rganisida Kansanedustajat kuluissa tai kirjastissa tapahtumia; yleensä kun edustajat pääsevät kunnlla kertmaan siitä, mitä edustajan työ n niin kuulijiden käsitykset eduskuntatyöstä paranevat - Lbbaus n ammattimaistunut (vrt. vusia 2004 ja 2015). Olisi paikallaan miettiä lbbauksen avimuussääntöjä (lbbausrekisteri). Tästä keskustellaan myös EU-taslla, USA:ssa n lemassa vastaava rekisteri. Entiset avustajat ja edustajat rekrytidaan töihin lbbausfirmihin (pyörövi-ilmiötä tulisi miettiä) - Edustajat eivät uskalla matkustaa maailmalla, kska matkista tehdään heti juttuja lehtiin. Erityisesti Eurpassa pitäisi pystyä matkustamaan. - Vihapuhe ja sananvapaus vat täysin eri asiita; kansalaispalautetta ei saa tulkita vihapuheeksi ja tisaalta vihapuhetta ei saa tulkita kansalaispalautteeksi. - Asiantuntijiden lausuntjen tulisi lla heti julkisia, valikuntien kkuksien suljettuja. - Valikuntien etäkuulemisten mahdllistaminen - Edustajien kalenterien avaaminen jälkikäteen, esim. viikn takaiset tapaamiset - Ongelmallista n se, että vaalikauden aikana ns. rauhallinen tila hyvään päätöksentekn kaventunut - Tarpeen krdinida eduskunnan uudistuksia VN:n Pakuri-hankkeen kanssa Puhemiehen yhteenvet: Syksyllä päätetään hankesuunnitelmasta ja siitä, miten asiaa lähdetään viemään eteenpäin. Tavitteena n, että heti kesän istunttaun jälkeen puhemiesneuvstn aamukulussa esiteltäisiin hankesuunnitelma (Sitra ja Jkisipilä valmistelevat). Sitra tulee mukaan hankkeeseen. Tarvitaan myös suunnitelma siitä, mitkä uudistukset vitaisiin viedä eteenpäin j seuraavan vaalikauden alkuun mennessä.