PORVOON KAUPUNKI Kerkkoon koulu, Keittiörakennus Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33848
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 1 (43) TIIVISTELMÄ Tutkimuskohteena oli Porvoossa sijaitseva Kerkkoon koulun nk. keittiörakennus. Rakennus on valmistunut vuonna 1968. Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää kokonaisvaltaisesti eri rakenteiden toteutustapaa ja kuntoa sekä arvioida mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia haitta-/riskitekijöitä. Tutkimukset ovat suoritettu aistinvaraisin arvioin, rakenteiden pintakosteus- ja suhteellisen kosteuden mittauksin (porareikämittaukset) sekä rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten ja rakenneavauksista otettujen materiaalinäytteiden avulla. Tutkimustulosten perusteella: 1. kerroksen ulkoseinärakenteiden lämmöneristeissä esiintyy mikrobivaurioita eri puolilla rakennusta. Merkittävimmät mikrobivauriot sekä aistinvaraisestikin havaittavissa olevat kosteusja lahovauriot esiintyvät seinärakenteiden alaosissa, mm. valesokkelirakenteiden lämmöneristeissä sekä ikkunarakenteiden alapuolella ja sivuilla olevissa puu-, levy- ja lämmöneristemateriaaleissa. Ikkunarakenteiden läheisyydessä esiintyvät vauriot ovat todennäköisesti aiheutuneet ennen ikkunarakenteiden uusintaa. Ruokasalin ja opettajien työtilan kohdalla alapohjarakenteiden eristekerroksessa esiintyy paikoin mikrobiepäpuhtauksia ja ruokalan puulattiaosuutta voidaan pitää kosteusteknisesti riskialttiina rakenteena. Ko. alueella alapohjarakenteiden kosteusvaurioitumisriskiä lisää se, että alapohjarakenteet ovat ulkopuolisen maanpinnan tasossa tai sen alapuolella ja rakennuksen ulkopuolinen maanpinta viettää rakennukseen päin. Tekstiilityön luokan kohdalla alapohjarakenne on osittain ryömintätilallinen alapohjarakenne, joka sisältää selvästi lahovaurioituneita muottilaudoituksia. Yläpohjarakenteisiin liittyviä riskejä ovat rakenteen läpi tapahtuvat ilma- ja lämpövuodot sekä aluskatteen puuttuminen peltikatteen alapuolelta. Aluskatteen puuttumisen johdosta peltikatteen alapintaan kondensoituva vesi pääsee valumaan yläpohjaan ja yläpohjatilassa on havaittavissa veden lammikoitumiseen ja valumiseen liittyviä vauriojälkiä. Lisäksi yläpohjan liimapuupalkeissa ja liimapuupalkkien teräksisten kiinnikkeiden lähettyvillä esiintyy tummentumia sekä kosteusvauriojälkiä, jotka ovat aiheutuneet rakenteen läpi tapahtuvien ilmavuotojen seurauksena rakenteisiin tiivistyvästä kosteudesta. Keittiöntilan kohdalla yläpohjassa lämmöneristeiden päällä esiintyy paljon rakennusjätteitä. Eteisen kohdalle yläpohjaan sisäkautta tehdyssä rakenneavauspisteessä oli havaittavissa merkittävä, mutta paikallinen kosteusvauriojälki. Koska vauriojäljelle ei tutkimuksissa pystytty osoittamaan yhtä selkeää syytä, ei tutkimuksilla voida poissulkea, etteikö saman tyyppisiä vauriojälkiä voisi esiintyä muuallakin rakennuksessa. Jatkotoimenpidesuositukset: Jatkotoimenpidesuositukset on esitetty rakennusosittain tarkemmin kappaleessa 9. Kaikki esitetyt korjaussuositukset vaativat erillistä korjaussuunnittelua. Rakennukseen esitettävien jatkotoimenpidesuositusten tavoitteena on poistaa rakenteissa esiintyvät kosteus- ja mikrobivauriot sekä uudelleen rakentaa rakenteet rakennusfysikaalisesti toimiviksi rakenteiksi. Merkittävimmät korjaustoimenpiteet liittyvät 1. kerroksen ulkoseinärakenteiden kosteus- ja mikrobivaurioiden korjauksiin, paikallisiin alapohjarakenteiden korjauksiin, ryömintätilassa olevien lahovaurioituneiden muottipuumateriaalien purkutöihin, yläpohjarakenteen sekä vesikatteen uusintaan sekä rakennuksen ulkopuolisen kosteudenhallinnan parantamiseen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 2 (43) Sisällysluettelo 1 Yleistiedot... 5 1.1 Tilaaja... 5 1.2 Tehtävän sisältö... 5 1.3 Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 5 1.4 Sijainti ja paikannuskaaviot... 5 1.5 Käytetyt suunnitelmat ja asiakirjat... 6 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorittamisesta.... 6 2.1 Tutkimusmenetelmien viitearvot ja analyysilaboratorio... 7 2.1.1 Materiaalien mikrobit... 7 2.1.2 Kosteusmittaukset... 7 Tutkimustulokset rakenneosittain... 8 3 Alapohjarakenteet... 8 3.1 Ensimmäinen kerros... 8 3.1.1 Sijainti... 8 3.1.2 Rakenne... 8 3.1.3 Havainnot... 9 3.1.4 Materiaalien mikrobit... 13 3.1.5 Kosteusmittaukset... 13 3.1.6 Johtopäätökset... 13 3.1.7 Jatkotoimenpidesuositukset... 14 3.2 Kellarikerros... 14 3.2.1 Sijainti... 14 3.2.2 Rakenne... 14 3.2.3 Havainnot... 14 3.2.4 Kosteusmittaukset... 16 3.2.5 Johtopäätökset... 16 3.2.6 Jatkotoimenpidesuositukset... 16 4 Ulkoseinät, maanpaineseinät ja sokkelit... 17 4.1 Ensimmäinen kerros... 17 4.1.1 Sijainti... 17 4.1.2 Rakenne... 17 4.1.3 Havainnot... 17 4.1.4 Materiaalien mikrobit... 23 4.1.5 Johtopäätökset... 24 4.1.6 Jatkotoimenpidesuositukset... 25 4.2 Kellarikerros... 25 4.2.1 Sijainti... 25 4.2.2 Rakenne... 25
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 3 (43) 4.2.3 Havainnot... 26 4.2.4 Materiaalien mikrobit... 27 4.2.5 Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset... 27 5 Välipohjat... 27 5.1 Ensimmäinen kerros... 27 5.1.1 Sijainti... 27 5.1.2 Rakenne... 28 5.1.3 Havainnot... 28 5.1.4 Kosteusmittaukset... 28 5.1.5 Materiaalien mikrobit... 28 5.1.6 Johtopäätökset... 29 5.1.7 Jatkotoimenpidesuositukset... 29 6 Väliseinät... 29 6.1 Ensimmäinen kerros... 29 6.1.1 Sijainti... 29 6.1.2 Rakenne... 29 6.1.3 Havainnot... 30 6.1.4 Materiaalien mikrobit... 31 6.1.5 Johtopäätökset... 31 6.1.6 Jatkotoimenpidesuositukset... 31 6.2 Kellarikerros... 32 6.2.1 Sijainti... 32 6.2.2 Rakenne... 32 6.2.3 Havainnot... 32 6.2.4 Johtopäätökset... 32 6.2.5 Jatkotoimenpidesuositukset... 32 7 Yläpohjat ja vesikatto... 32 7.1.1 Sijainti... 32 7.1.2 Rakenne... 32 7.1.3 Havainnot... 33 7.1.4 Materiaalien mikrobit... 37 7.1.5 Johtopäätökset... 38 7.1.6 Jatkotoimenpidesuositukset... 38 8 Salaojat ja ulkopuolinen kosteudenhallinta... 38 8.1 Havainnot... 38 8.2 Johtopäätökset... 40 8.3 Jatkotoimenpidesuositukset... 41 9 Yhteenveto suositeltavista toimenpiteistä... 41
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 4 (43) Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Näytteenottopisteet pohjapiirustuksissa Kosteusmittauspisteet pohjapiirustuksissa ja kosteusmittauspöytäkirja Materiaalien mikrobit analyysivastaus 379007, Työterveyslaitos, 2.7.2018
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 5 (43) Kerkkoon koulu, Keittiörakennus 1 Yleistiedot Kerkkoon koulu Savimäentie 6 06530 Porvoo 1.1 Tilaaja Porvoon kaupunki, Toimitilajohto Pekka Koskimies Tekniikankaari 1 06100 Porvoo 040 489 1865 pekka.koskimies@porvoo.fi 1.2 Tehtävän sisältö Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää Porvoossa sijaitsevan Kerkkoon koulun nk. keittiörakennuksen rakenteiden toteutustapaa, kuntoa sekä arvioida mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä. Tutkimukset ovat suorittaneet 6.6. 8.6.2018 välisenä aikana Rkm. Timo Ekola ja TkK Juuso Parkkinen. 1.3 Tutkimuskohde ja lähtötiedot Porvoossa sijaitseva Kerkkoon koulun nk. keittiörakennus on valmistunut vuonna 1968 ja se on yksi koulualueen kolmesta rakennuksesta. Keittiörakennuksen ensimmäisen kerroksen tiloissa toimii tällä hetkellä keittiö, kirjasto/ruokala, opettajien huone sekä tekstiilityön luokka. Kellarikerroksessa on varastotilaa, sauna ja pesuhuone. Keittiörakennuksen ensimmäisen kerroksen runko on puurankarunkoinen ja kellarikerroksen runkona toimivat betoniseinät. Alapohjarakenne on osittain maanvarainen betonilaatta ja osittain ryömintätilainen. Välipohjarakenteet ovat betonia. Vesikatto on pulpettimallinen, vesikatemateriaalina on konesaumattu peltikate. Tehdyt korjaukset: LVI-järjestelmän saneeraus 1992 Peruskorjauksien lisäksi rakennuksessa on tiettävästi suoritettu muita normaaleja kiinteistön huoltoon liittyviä huolto- ja korjaustoimenpiteitä. 1.4 Sijainti ja paikannuskaaviot Kerkkoon koulun keittiörakennuksen sijoittuminen ilmansuuntiin ja koulun muihin rakennuksiin nähden on esitetty alla olevassa kuvassa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 6 (43) Keittiörakennus Kuva 1. Satelliittikuva Tuorilan koulun rakennuksista (Lähde: Google Maps). 1.5 Käytetyt suunnitelmat ja asiakirjat Tutkimusten tukena on ollut käytettävissä seuraavia tietoja ja asiakirjoja: Alkuperäiset suunnitelmat: Pohjapiirustukset LVI-piirustukset vuodelta 1992 Aiemmat tutkimukset: Kiinteistön tilan / korjaustarpeen arviointi, Sisäilmakeskus, 27.3.2017 Radonpitoisuuden tarkastus, Tarkastuspöytäkirja, STUK, 20.7.2016 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorittamisesta. Rakenteiden toteutustapaa ja kuntoa tutkittiin eri puolilla rakennusta rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten avulla. Rakenneavauksista selvitettiin eri rakenneosien rakennetyypit, kohteesta ei ollut alkuperäisiä suunnitelmia käytettävissä. Rakenneavauksista otettiin lisäksi materiaalinäytteitä mikrobianalyyseihin. Alapohjarakenteiden kosteustilanne tarkastettiin pintakosteusilmaisimen ja rakenteen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Pintakosteusilmaisimen perusteella tehtiin porareikäja viiltomittauksia Tutkimuksista tarkemmin Aistinvaraiset arvioinnit paikan päällä Pintakosteuskartoitus (lattiapinnat, ulko- ja väliseinien alaosat) Kaksoislaatta- tai puurakenteisen alapohjan sekä välipohjan eristetilan kosteusmittaukset (9 kpl) ja yksi aistinvarainen havaintopiste Rakenneavauksia yhteensä 34 ja materiaalinäytteiden ottoja eri puolilta rakennusta o Materiaalinäytteitä 37 kpl mikrobianalyysiin
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 7 (43) 2.1 Tutkimusmenetelmien viitearvot ja analyysilaboratorio 2.1.1 Materiaalien mikrobit Rakenteista otetut materiaalinäytteet analysoitiin ns. suoraviljelymenetelmällä. Suoraviljelymenetelmän tulokset ilmoitetaan käyttäen + -asteikkoa seuraavasti: - = ei mikrobeja + = 1-19 pesäkettä (niukasti mikrobeja) ++ = 20-49 pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja) +++ = 50-199 pesäkettä (runsaasti mikrobeja) ++++ 200 pesäkettä (erittäin runsaasti mikrobeja) Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje osa IV) Materiaalinäytteen mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, mikäli materiaalinäytteessä on elinkykyisiä sieni-itiöitä runsaasti (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira, 8/2016). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia. 2.1.2 Kosteusmittaukset Pintakosteusmittaus: Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest pintakosteudenilmaisimilla. Pintailmaisimen näytössä esiintyvät lukuarvot ovat välillä 0-199. Havaintojen tulokset ovat suuntaaantavia vertailuarvoja, jotka riippuvat kosteuspitoisuuden lisäksi myös materiaaleista ja niiden kerrospaksuuksista. Suhteellisen kosteuden mittaukset: Lattiapinnoitteen ja alapohjan betonirakenteen välisen ilma-/ liimatilan suhteellista kosteutta tutkittiin ns. viiltomittausten avulla lattiapinnoitteisiin kohdistuvan kosteusrasituksen selvittämiseksi. Ilmasta ja lattiapinnoitteiden alta ns. viiltomittauksena mitatut suhteelliset kosteudet ja lämpötilat mitattiin Vaisala HMI41 -mittalaitteella varustettuna HMP42 -mittapäällä. Mittalaitteen ja mittausmenetelmän mittaustarkkuus on ± 2 % RH kun suhteellinen kosteus on < 90%. Suhteellisen kosteuden ollessa > 90% mittaustarkkuus on ± 3 % RH. Mittapään ja lattiapinnoitteeseen tehdyn viilto-kohdan sekä lattian välinen liittymä tiivistetään välittömästi Betonin suhteellisen kosteuden mittaus RT-ohjekortin mukaisesti (RT 14-10984. 2010). Mittapäiden annettiin tasaantua lattianpäällysteen alle tiivistettynä 15-20 minuuttia ennen lukemien ottoa. Nykytietämyksen mukaan useimpien liimojen kriittisenä suhteellisen kosteuden raja arvona pidetään 85 %RH, mikä tarkoittaa, että suhteellinen kosteus päällysteen alla liimatilassa ei saa nousta yli tämän arvon liian pitkäksi aikaa missään vaiheessa liiman kovettumisen jälkeen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 8 (43) Tutkimustulokset rakenneosittain 3 Alapohjarakenteet 3.1 Ensimmäinen kerros 3.1.1 Sijainti Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteiden sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa punaisella (AP1), sinisellä (AP2) ja keltaisella (AP3). AP3 AP1 AP2 3.1.2 Rakenne Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteisiin tehtiin rakenneavauksia ja rakennetarkastuspisteitä (min. ø32 mm), joiden kautta selvitettiin alapohjarakenteiden kerrospaksuudet ja käytetyt materiaalit. Erilaisia alapohjarakenteita tunnistettiin ensimmäisen kerroksen osalta kolme. Alapohjarakenne AP1 kattaa ruokasalin. Rakenteena on yläpinnastaan kosteuseristetty betonilaatta, jonka päälle on koolattu lankkulattia ja mineraalivilla lämmöneristyskerros. Pintamateriaalina on muovimatto. Kantavan betonilaatan alapuolella on ilmarako ja hiekkatäyttö. Alapohja on kosteusteknisesti riskialtis rakenne, jos maaperän kosteus pääsee kapillaarisesti nousemaan betonilaattaa pitkin lämmöneristeeseen. Lisäksi lämpimän sisäilman sisältämä kosteus voi mahdollisesti tiivistyä mineraalivillakerroksen kylmään alapintaan aiheuttaen mineraalivillaan mikrobivaurioita. Rakenne on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: Kuva 2. Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenne AP1 ruokasalin kohdalla. Alapohjarakenne AP2 kattaa ruokasalin viereisen opettajainhuoneen. Rakenteena on kaksoisbetonilaatta, jonka alapuolella on mahdollisesti ilmarako ja hiekkatäyttö vastaavasti kuin viereisen tilan AP1 alapohjarakenteessa. Pintamateriaalina on muovimatto ja märkäti-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 9 (43) loissa laatoitus. Alapohja on kosteusteknisesti riskialtis rakenne, koska rakenteessa eristemateriaalina on mineraalivilla. Eristetilan mineraalivilla on voinut vaurioitua rakennusaikaisesta betonin sisältämästä kosteudesta, lämmöneristekerrokseen alapohjan betonilaatan kautta kapillaarisesti nousevasta poikkeavasta kosteudesta tai eristekerrokseen muulla tavoin esimerkiksi putkirikon seurauksena päässeestä kosteudesta. Rakenne on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: Kuva 3. Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenne AP2 opettajainhuoneessa. Alapohjarakenne AP3 kattaa osittain tekstiilityön luokan. Pintamateriaalina on muovimatto. Rakenteena on ryömintätilainen kaksoisbetonilaatta, jossa betonilaattojen välisessä eristeenä on käytetty mineraalivillaa. on voinut vaurioitua rakennusaikaisesta betonin sisältämästä kosteudesta tai eristekerrokseen muulla tavoin esimerkiksi putkirikon seurauksena päässeestä kosteudesta. Kantavan betonilaatan alapinnassa on vanha muottilaudoitus. Rakenne on esitetty alla olevassa kuvassa. 3.1.3 Havainnot Kuva 4. Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenne AP3 tekstiilityön luokan kohdalta. Ruokailusalin alapohjarakenteeseen AP1 tehdyssä rakenneavauspisteessä betonilaatan päällä olevassa mineraalivillakerroksessa havaittiin poikkeava haju, joka viittasi materiaalin mikrobivaurioon. Kyseisestä kohdasta otetusta mineraalivillanäytteestä ei kuitenkaan esiintynyt mikrobivaurioita. Ruokailusalin alapohjarakenteen kantavan betonilaatan alapuolella havaittiin olevan noin kymmenen senttimetrin korkuinen ilmarako, joka on syntynyt hiekkatäytön painumisen seurauksena. Ilmarako estää maaperän kosteuden siirtymisen alapohjarakenteeseen ja pienentää merkittävästi rakenteessa olevan mineraalivillan vaurioitumisriskiä. Opettajienhuoneen alapohjarakenteen (AP2) toteutustapaa ja kuntoa selvitettiin kahdesta rakennetarkastuspisteestä. Ulkoseinän viereen tehdyssä tarkastuspisteessä alapohjan mineraalivillaeristeessä todettiin mikrobivaurio. Vauriokohdassa alapohjarakenne on ulkopuolisen maanpinnan tasossa tai hiukan sen alapuolella ja maanpinta viettää hiukan rakennukseen päin, mikä todennäköisesti on ollut syynä vaurioiden syntymiseen. Tutkimushetkellä eristekerroksessa ei esiintynyt poikkeavaa kosteutta. Väliseinän viereen tehdyssä tarkastuspisteessä eristekerroksessa ei esiintynyt mikrobivaurioita.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 10 (43) Tekstiilityön luokan lattia jakaantuu tuulettumattomaan ryömintätilalliseen kaksoislaatalliseen alapohjarakenteeseen AP3 ja välipohjarakenteeseen. Tekstiilityön luokan sokkelirakenteeseen tehdyn timanttiporausreiän kautta tehtyjen havaintojen perusteella ryömintätilassa on purkamattomia muottilaudoituksia, jotka ovat selvästi lahovaurioituneet. Ryömintätilaan ei ole järjestetty kulkuaukkoa tai tuuletusta. Kuva 5. Alapohjan (AP1) rakenneavaus (RA2) ruokailusalin nurkasta. Kuva 6. Rakenneavaus (RA2). Lattian koolauspuut lähtevät kantavan betonilaatan päältä, jonka yläpinnassa on bitumisively. ssa havaittiin aistinvaraisesti poikkeavaa hajua, joka viittasi mikrobivaurioon, mutta analyysituloksen perusteella eristeessä ei esiinny mikrobivauriota. Kuva 7. Alapohjan (AP1) rakenneavaus (RA3) ruokailusalissa. Kuva 8. Rakenneavaus (RA3). Kantavan betonilaatan paksuus on n. 150 millimetriä. Laatan alapuolella on ilmatila, mikä vähentää eristekerroksen vaurioitumisriskiä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 11 (43) Kuva 9. Alapohjan (AP2) rakenneavaus (RA11) opettajainhuoneen ulkoseinän vierestä. Kaksoislaatan mineraalivillaeristenäytteessä (N16) esiintyy vahva viite mikrobi. Alapohjarakenne on ulkopuolisen maanpinnan tasossa tai hiukan sen alapuolella, mikä lisää eristekerroksen vaurioitumisriskiä. Kuva 10. Ruokalasalin ja opettajien huoneen kohdalla rakennuksen ulkopuolinen maanpinta on alapohjarakenteen tasossa tai hiukan sen yläpuolella, mikä lisää alapohjan eristekerroksen vaurioitumisriskiä. Kuva 11. Yleiskuvaa opettajien huoneesta. Kuva 12. Alapohjan (AP2) rakenneavaus (RA11) opettajainhuoneessa Wc-tilojen vieressä. Kaksoislaatan mineraalivillaeristenäytteessä (N17) ei esiinny viitettä mikrobi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 12 (43) Kuva 13. Yleiskuva tekstiilityön luokasta. Kuva 14. Yleiskuva tekstiilityön luokasta. Kuva 15. Tekstiilityön luokan alapohjarakenne (AP3) selvitettiin porareiän kautta (RA15). Muovimaton kiinnitysliimassa ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna vaurioita. Kaksoislaatan mineraalivillaeristenäytteessä (N20) ei esiinny viitettä mikrobi. Kuva 16. Tekstiilityön luokan alapuoliseen ryömintätilaan ei ole järjestetty tuuletusta eikä kulkuaukkoa. Sokkelirakenteeseen tehdyn rakenneavauksen (RA34) kautta selvitettiin (RA15) ryömintätilassa havaittujen muottilautojen kuntoa. Kuva 17. Yleiskuva tekstiilityön luokan alapuolisesta ryömintätilasta. Paikoilleen jätetyt sokkelin ja alapohjan muottilaudat ovat kauttaaltaan lahovaurioituneet. Kuva 18. Yleiskuva tekstiilityön luokan alapuolisesta ryömintätilasta. Paikoilleen jätetyt sokkelin ja alapohjan muottilaudat ovat kauttaaltaan lahovaurioituneet.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 13 (43) 3.1.4 Materiaalien mikrobit Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteista otettiin yhteensä viidestä eri rakenneavauksesta viisi materiaalinäytettä mikrobianalyysia varten. Taulukko 1. Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteiden näytetulokset. Rakenneavaus Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite RA2 N6 AP1 betonilaatan yläpuolinen mineraalivilla Ruokasali Ei viitettä RA3 N8 AP1 betonilaatan yläpuolinen mineraalivilla Ruokasali Ei viitettä RA11 N16 AP2 kaksoisbetonilaatan välissä oleva mineraalivilla, ulkoseinän vierestä Opettajainhuone Vahva viite RA12 N17 AP2 kaksoisbetonilaatan välissä oleva mineraalivilla Opettajainhuone Ei viitettä RA15 N20 AP3 ryömintätilaisen kaksoisbetonilaatan välissä oleva mineraalivilla Tekstiilityö Ei viitettä Analyysitulosten perusteella yhdestä kaksoisbetonilaatan välistä otetusta mineraalivillanäytteestä (N16) havaittiin vahva viite mikrobi. Kyseisessä näytteessä esiintyy runsaasti Streptomyces aktinobakteereja eli nk. sädesienikasvustoa. 3.1.5 Kosteusmittaukset 3.1.6 Johtopäätökset Muissa näytteissä ei esiinny viitteitä mikrobivaurioitumisesta. Ensimmäisen kerroksen lattiapintojen kosteusolosuhteita kartoitettiin pintakosteudenilmaisimilla. Kaksoislaatan eristekerroksen suhteellinen kosteus selvitettiin eri puolilla rakennusta porareikämittausten avulla. Porareikämittauksissa pintalaatan läpi porattiin reikä ja eristetilan suhteellinen kosteus mitattiin mittalaitteiden avulla. Porareikämittauksia suoritettiin ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteen eristetilasta yhteensä viisi kappaletta. Eristetilan suhteellisen kosteuden arvot vaihtelivat välillä 29,9 %...54,6 %, eristetilan lämpötilan ollessa 16,1 20,4 C. Kosteusmittaustuloksia voidaan pitää normaaleina suhteellisen kosteuden arvoina alapohjarakenteissa. Kosteusmittausten tulokset ja mittauspaikat on esitetty tarkemmin liitteessä 2 olevassa kosteusmittauspöytäkirjassa. Rakennuksen kaksoislaatallisia alapohjarakenteita voidaan pitää kosteusteknisesti riskialttiina rakenteina, koska alapohjissa eristeenä on kosteus- ja mikrobivaurioitumiselle herkempi mineraalivilla. eristeen mikrobivaurioitumisriski kasvaa, kun alapohjarakenteessa kosteuseristeenä olevan bitumisivelyn tekninen käyttöikä on ylittynyt. Pohjalaatan ja täyttömaan välissä oleva ilmarako kuitenkin estää täyttömaasta tapahtuvan kapillaarisen kosteusnousun alapohjarakenteen betonilaattaan. Opettajien huoneen ulkoseinän lähettyvillä alapohjarakenteen mineraalivillaeristeessä esiintyy vahva viite mikrobi. Ko. julkisivulla alapohjarakenne on ulkopuolisen maanpinnan tasolla tai hiukan sen alapuolelle. Maanpinta viettää rakennukseen päin, mikä lisää alapohja- ja ulkoseinien alaosien kosteusrasitusta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 14 (43) Käsityöluokan kohdalla alapohjarakenne on osittain ryömintätilallinen kaksoislaatta-alapohja. Ryömintätilassa olevat sokkeli- ja alapohjarakenteiden muottilaudoitukset ovat selvästi lahovaurioituneet. 3.1.7 Jatkotoimenpidesuositukset Ruokasalin alapohjan puiset pintarakenteet ja mineraalivillaeristeet sekä opettajien työtilassa pintabetonilaatta ja mineraalivillaeristeet puretaan ja uudet rakenteet toteutetaan kosteusteknisesti toimivina rakenteina. Lisäksi käsityöluokan ryömintätilaa vasten olevan alapohjarakenteen pintalaatta ja lämmöneristeet suositellaan purettavaksi tiloissa aiemmin olleen asuinkäytön takia. Vähintäänkin alapohjarakenteen ilmatiiveyttä tulee parantaa luotettavien menetelmien avulla. Käsityöluokan kohdalla ryömintätilassa olevat lahovaurioituneet muottilaudoituksen puretaan ja ryömintätila alipaineistetaan koneellisesti. Toimenpiteet vaativat erillisen kulkuluukun rakentamista ryömintätilaan. 3.2 Kellarikerros 3.2.1 Sijainti Kellarikerroksen alapohjarakenteen sijainti on merkitty alla olevaan kuvaan vihreällä. 3.2.2 Rakenne Kellarikerroksen alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta. Rakenteessa ei ole kosteus- tai lämmöneristyskerrosta. Rakenteeseen ei itsessään liity riskiä kosteusvaurioitumisesta, sillä maaperästä kapillaarisesti ja diffuusiolla nouseva kosteus pääsee haihtumaan betonilaatan yläpinnassa olevan ohuen maalikerroksen läpi. Rakenne on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: 3.2.3 Havainnot Kuva 19. Kellarikerroksen alapohjarakenne AP4. Kellarikerroksen alapohjarakenne AP4 on lämmöneristämätön betonilaatta, jonka alapuolella on hiekkatäyttö, betonilaatassa ei havaittu kosteus-/vesieristeenä toimivaa bitumisivelyker-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 15 (43) rosta. Varastoon tehdyssä alapohjan rakenneavauksessa hiekkatäytön todettiin olevan osittain kosteaa. Alapohjarakenteessa ei kuitenkaan todettu poikkeavaa pintakosteudenilmaisimella. Nykyisin käytöstä poistettujen kylmiöhuoneiden alapohjarakenteena on kaksoisbetonilaatta. Lattian maalipinnoite irtoilee alustastaan ja rakenteen pinnassa esiintyy kosteusvauriojälkiä, nk. kalkkihärmää. Vauriot ovat todennäköisesti aiheutuneet kylmiön seinä- ja kattorakenteiden kondenssivesistä ja/ tai kylmiötä lämpimämmästä maaperästä diffuusiolla siirtyneestä kosteudesta. Pintalaatan läpi poratusta reiästä havaittiin, että mineraalivillaeristekerros on kylmiöiden alueella märkä. RA30 Kuva 20. Kellarikerroksen alapohjan (AP4) rakenneavaus (RA30) varastohuoneessa. Kuva 21. Rakenneavaus (RA30). Betonilaatan paksuus on 130 millimetriä. Betonilaatassa ei havaittu kosteus- /vesieristeenä toimivaa bitumisivelyä. Hiekkakerros oli osittain kosteaa. Kuva 22. Kylmiön lattiassa esiintyy pinnoitevaurioita ja kalkkihärmäjälkiä, jotka ovat todennäköisesti aiheutuneet kylmiön seinä- ja kattorakenteiden kondenssivesistä ja/ tai kylmiötä lämpimämmästä maaperästä diffuusiolla siirtyneestä kosteudesta. Kuva 23. Kylmiön lattiassa esiintyy pinnoitevaurioita ja kalkkihärmäjälkiä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 16 (43) Kuva 24. Kylmiön alapohjarakenteen materiaalit ja kerrospaksuudet selvitettiin porareiän kautta (RA26). Kuva 25. Kylmiön alapohjarakenne. n havaittiin olevan märkä. 3.2.4 Kosteusmittaukset 3.2.5 Johtopäätökset Alapohjarakenteissa ei esiintynyt poikkeavaa kosteutta pintakosteudenilmaisimella. Kylmiön kaksoislaatan välissä olevan mineraalivillaeristekerroksen havaittiin olevan silmämääräisesti märkä. Kellarikerroksen alapohjarakenteet ovat kosteus- ja lämmöneristämättömiä maanvaraisia betonilaattoja. Kylmiön kaksoislaatan välissä olevan mineraalivillaeristekerroksen havaittiin olevan silmämääräisesti märkä. 3.2.6 Jatkotoimenpidesuositukset Kylmiöt ja kylmiöiden alueella olevat alapohjarakenteet puretaan. Muut alapohjarakenteet puretaan siinä tapauksessa, jos kellarikerroksen tilojen toimintaa muutetaan tai märkätilat saneerataan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 17 (43) 4 Ulkoseinät, maanpaineseinät ja sokkelit 4.1 Ensimmäinen kerros 4.1.1 Sijainti Ensimmäinen kerroksen ulkoseinä- ja sokkelirakenteiden sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa punaisella. 4.1.2 Rakenne Ensimmäisen kerroksen ulkoseinät ovat puurankarunkoisia. Seinärungon alaosat on ulotettu lattiatason, sokkelikuoren ja paikoin myös ympäröivän maanpinnan tason alapuolelle, jolloin betonirakennetta pitkin kapillaarisesti tai diffuusiolla siirtyvä kosteus voi aiheuttaa seinärungon alaosiin ja/ tai mineraalivillakerrokseen vaurioita. Kyseessä on aikakaudelle tyypillinen riskirakenne, josta käytetään nimitystä valesokkeli. Puuverhoiltujen ulkoseinien osalla kosteustekniset riskit liittyvät ikkunoiden ja ovien liitoksiin ja näissä mahdollisesti esiintyviin epätiiveyskohtiin. Ulkoseinärakenne ja liittyminen alapohjarakenteeseen on esitetty alla olevassa kuvassa. 4.1.3 Havainnot Kuva 26. Ensimmäisen kerroksen ulkoseinärakenne US1 ja liittyminen alapohjarakenteeseen. Rakennuksen julkisivuverhouksessa ei havaittu rakenteellisia vaurioita, eikä julkisivumaalin rapistumia. Julkisivuissa on käytetty asbestipitoista lujalevyä. Ikkunoiden puisissa pieli- ja karmirakenteissa ei havaittu vaurioita. Ikkunapellit ovat paikoitellen likaiset ja sammaloituneet.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 18 (43) Keittiön ulkoseinään (idän puoleinen julkisivu) tehtiin yksi iso rakenneavaus (RA31) ulkokautta. Rakenneavauksen kohdalla kellarikerroksessa on ollut vanha juureskellari. Keittiön kohdalla ulkoseinän sisäpinnassa olleet rakenteet on jossain vaiheessa uusittu sisäkautta vanhojen kosteusvaurioiden johdosta, mutta ulkopinnassa olevassa tuulensuojalevyssä ja vinolaudoituksessa esiintyy kosteusvauriojälkiä. Keittiön ikkunan alla ulkoseinän lämmöneristeessä esiintyy vahva viite mikrobi. Uusituissa rakenteissa ei kuitenkaan esiinny selviä vauriojälkiä ja analyysituloksen perusteella eristeessä esiintyy erityisesti Penicilliumia ja epäpuhtaudet ovat voineet muodostua eristeen kautta tapahtuvien ilmavuotojen johdosta. Seinän alaosaan on jäänyt poistamatta vanhoja, aistinvaraisesti vaurioituneita, lastulevyjä. Seinän alaosassa, kellarikerrosta vasten olevan välipohjan kohdalla ulkoseinässä eristeenä on korkkia. Ikkunoiden alanurkkiin kohdistetuista sisäpuolisista rakenneavauksista (2 avausta) havaittiin, että ulkoseinärakenteiden sisään on päässyt rakennuksen ulkopuolista kosteutta ikkuna- ja ulkoseinärakenteiden liitoksista. Selviä kosteusvauriojälkiä oli havaittavissa ulkoseinän sisäpinnassa olevan lastulevyn takapinnalla ja lastulevyn takana olevassa rakennuspaperissa. Lisäksi ruokasalissa ikkunan alapuolella olevassa ikkunan kannatinpuussa esiintyy kosteus- ja lahovaurioita. Mikrobivaurioita esiintyy tekstiilityön luokan ikkunan alanurkan rakenneavauksesta (RA22) otetussa mineraalivilla- ja rakennuspaperinäytteessä. Ulkoseinien alaosiin nk. valesokkelirakenteisiin tehtiin kolme rakenneavausta rakenteiden kunnon tarkastamiseksi. Tekstiilityöluokan ulkoseinän alaosaan tehdyssä rakenneavauspisteessä (RA21) oli havaittavissa selviä kosteusvauriojälkiä. Näkyvien vaurioiden lisäksi laboratoriossa suoritettujen analyysien perusteella useassa seinän alaosaan tehdyssä rakenneavauspisteessä esiintyi materiaalien mikrobivaurioita. Sokkelirakenteessa ei havaittu halkeamia tai muita rakenteellisia vaurioita. Sokkelin ulkopinnassa ei havaittu kapillaariseen kosteudennousuun viittaavia vauriojälkiä, mutta seinän alaosista tehtyjen havaintojen ja materiaalinäytetulosten perusteella rakenteisiin on aiemmin kohdistunut poikkeava, vaurioitumisen mahdollistanut kosteusrasitus. Lattian alapuoliseen sokkelirakenteeseen tehtiin kaksi rakenneavausta timanttiporalla. Ruokasalin kohdalle sokkelirakenteeseen tehdyssä rakenneavauksesta (RA33) havaittiin, että lattiapinnan tason alapuolella sokkeleiden sisäpinnassa on paikoin jäljellä betonivalun aikaiset muottilaudat, jotka olivat täysin lahovaurioituneet. Toisesta tekstiilityöluokan kohdalle tehdystä rakenneavauksesta arvioitiin käsityöluokan alla olevan ryömintätilan kuntoa. Kuva 27. Yleiskuva pihan puolelta eteläpuolen julkisivusta. Kuva 28. Yleiskuva pysäköintialueen puolelta pohjoispuolen julkisivusta. Ikkunoiden alapuolella olevat lujalevyt sisältää asbestia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 19 (43) Kuva 29. Yleiskuva tekstiilityöluokan julkisivusta länsipuolelta. Kuva 30. Yleiskuva pohjoispuolen julkisivusta. Kuva 31. Ikkunarakenteissa ei havaittu rakenteellisia vaurioita. Ikkunapellit ovat paikoitellen likaiset ja sammaloituneet. Kuva 32. Ikkunarakenteissa ei havaittu rakenteellisia vaurioita. Ikkunapellit ovat paikoitellen likaiset ja sammaloituneet. Veden valumisjälkiä Kuva 33. Keittiönpuoleisen julkisivun rakenneavaus RA31. Julkisivun lujalevy sisältää asbestia. Avauskohdan alapuolella kellarissa on ollut vanha juureskellari. Kuva 34. Rakenneavaus RA31. Avauskohdan vanhassa tuulensuojalevyssä ja vinolaudoituksessa esiintyy vesivuotojen aiheuttamia kosteusvauriojälkiä. Ikkunan alla ulkoseinän lämmöneristeessä esiintyy vahva viite mikrobi. Uusituissa rakenteissa ei kuitenkaan esiinny selviä vauriojälkiä ja analyysituloksen perusteella eristeessä esiintyy erityisesti Penicilliumia ja epäpuhtaudet ovat voineet muodostua eristeen kautta tapahtuvien ilmavuotojen johdosta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 20 (43) Kuva 35. Keittiönpuoleisen julkisivun rakenneavaus RA31. Kellarikerrosta vasten olevan välipohjan kohdalla ulkoseinässä on eristeenä korkkia. Kuva 36. Rakenneavaus RA31. Keittiön kohdalla ulkoseinän sisäpinnassa olleet rakenteet on uusittu sisäkautta vanhojen kosteusvaurioiden johdosta. Seinän alaosaan on jäänyt poistamatta vanhoja, aistinvaraisesti vaurioituneita, lastulevyjä. Kuva 37. Ruokasalin seinän alaosan rakenneavaus RA1. Betonisokkelin ulkokuori ulottuu ikkunoiden alalaidan tasolle. Ikkunan alapuolelta otetussa mineraalivillanäytteessä (N2) esiintyy vahva viite mikrobi. Kuva 38. Rakenneavaus RA1. Alaohjauspuun yläpinta ulottuu noin 200 mm lattian pintaa alemmaksi. on liimautunut kiinni betonisen sokkelikuoren bitumisivelyyn. Seinän alaosan rakennuspaperissa tai mineraalivillaeristeessä ei esiinny merkittäviä mikrobivaurioita. Kuva 39. Ulkoseinän rakenneavaus (RA2) ruokasalin nurkassa. Kuva 40. Ulkoseinän sisäpuolisen rakenneavauksen sijainti ulkoapäin katsottuna (RA2).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 21 (43) Kuva 41. Rakenneavaus (RA2). Ruokasalin päätyseinällä betonisokkelin yläpinnan ja julkisivuverhouksen alapinnan raja kulkee vaakalaudan kohdalla. on liimautunut betonikuoren bitumisivelyyn kiinni. Kuva 42. Rakenneavaus (RA2). Alaohjauspuun yläpinta on noin 200 mm lattian pintaa alempana. Seinän alaosan rakennuspaperissa tai mineraalivillaeristeessä ei esiinny merkittäviä mikrobivaurioita. Kuva 43. Rakenneavaus (RA21) ruokasalin ikkunan alareunassa on havaittavissa merkkejä kuivuneesta laho. Ikkunan alanurkasta otetussa mineraalivillanäytteessä (N4) esiintyy vahva viite mikrobi. Kuva 44. Rakenneavaus (RA21) ruokasalin ikkunan alareunassa on havaittavissa merkkejä kuivuneesta laho. RA21 RA22 Kuva 45. Yleiskuva tekstiilityön luokasta. Rakenneavaukset (RA21, RA22) esitetty kuvassa. Kuva 46. Seinän alaosan rakenneavaus(ra21).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 22 (43) Kuva 47. Rakenneavaus RA21. Seinärungon pystytolpan ulko-osassa esiintyy tummunut kohta, mikä viittaa, että rakenteeseen on päässyt kulkeutumaan rakennuksen ulkopuolista kosteutta. Kuva 48. Rakenneavaus RA21. Lastulevyn ja seinärungon välisessä rakennuspaperinäytteessä esiintyy viite mikrobi. Vauriot ovat todennäköisesti muodostuneet jo pintabetonivalun valuhetkellä. Kuva 49. Ulkoseinän rakenneavaus RA22 ikkunan alanurkkaan. Rakennuspaperin takapinnalla ja lastulevyssä esiintyy valumajälkiä rakenteeseen tapahtuneiden vesivuotojen johdosta. Vesivuotojen johdosta ikkunan viereisissä rakenteissa esiintyy mikrobivaurioita. Kuva 50. Rakenneavaus RA22. Ikkunan viereinen runkotolppa on tummunut rakenteeseen tapahtuneiden vesivuotojen johdosta. Vanha oviaukko Kuva 51. Keittiön yhteydessä olevan Emännän huoneessa vanha-oviaukko on laitettu umpeen. Kuva 52. Oviaukon vieressä, vanhan ulkoseinän alaosan valesokkelirakenteessa ei esiinny merkittäviä vauriota.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 23 (43) Kuva 53. Ruokasalin läntisen puolen julkisivu. Laudoitukseen ja sokkelirakenteeseen tehtiin rakenneavaukset RA32, RA33. Kuva 54. Sokkelirakenteen rakenneavaus RA33. Betonisokkelin takana on sokkelin muottilaudoitus ja alapohjan hiekkatäyttö. Puumateriaali on täysin lahonnut. Kuva 55. Ulkoseinän rakenneavaus RA25 porrashuoneen nurkasta. Kuva 56. n kylki on tummunut voimakkaasti ulkoseinärakenteenläpi tapahtuvien ilmavuotojen seurauksena. ssa (N31) esiintyy heikko viite mikrobi. 4.1.4 Materiaalien mikrobit Ensimmäisen kerroksen ulkoseinärakenteista otettiin yhteensä kahdeksasta eri rakenneavauksesta 17 materiaalinäytettä mikrobianalyysia varten. Taulukko 2. Ensimmäisen kerroksen ulkoseinärakenteiden näytetulokset. Rakenneavaus Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite RA1 N1 US1 mineraalivilla alaohjaus puun päältä Ruokasali Ei viitettä RA1 N2 US1 mineraalivilla ikkunan alta Ruokasali Vahva viite RA1 N3 US1 rakennuspaperi seinän alaosasta Rakennuspaperi Ruokasali Heikko viite RA2 N4 US1 mineraalivilla ikkunan alta Ruokasali Vahva viite
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 24 (43) RA2 N5 US1 mineraalivilla alaohjauspuun päältä Ruokasali Heikko viite RA2 N7 US1 rakennuspaperi seinän alaosasta Rakennuspaperi Ruokasali Ei viitettä RA16 N21 US1 mineraalivilla ikkunan alta Opettajainhuone Vahva viite RA18 N23 US1 mineraalivilla alaohjauspuun päältä Emännänh uone Ei viitettä RA18 N24 US1 rakennuspaperi seinän alaosasta Rakennuspaperi Emännän huone Heikko viite RA21 N25 US1 mineraalivilla alaohjauspuun päältä Rakennuspaperi Tekstiilityö Heikko viite RA21 N26 US1 rakennuspaperi seinän alaosasta Tekstiilityö Viittaa vaurioon RA22 N27 US1 mineraalivilla ikkunan alanurkasta Rakennuspaperi Tekstiilityö Vahva viite RA22 N28 US1 rakennuspaperi ikkunan alanurkasta Rakennuspaperi Tekstiilityö Vahva viite RA25 N31 US1 mineraalivilla seinän alanurkasta Porrashuon e Ei viitettä RA31 N35 US1 mineraalivilla ikkunan alanurkka, ulkokautta Keittiö Vahva viite RA31 N36 US1 mineraalivilla seinän alaosasta, ulkokautta Keittiö Viittaa vaurioon RA31 N37 US1 korkkieriste seinän alaosasta, ulkokautta Korkki Keittiö Ei viitettä 4.1.5 Johtopäätökset Analyysitulosten perusteella ensimmäisen kerroksen ulkoseinien lämmöneristeissä esiintyy laajalti viitteitä tai vahvoja viitteitä mikrobivaurioista. Näytteissä, joissa esiintyy viite tai vahva viite mikrobivaurioista, esiintyy runsaasti Penicilliumia ja/ tai Cladosporiumia sekä yksittäisiä ns. kosteusvaurioon viittaavia homeita, kuten Chaetonium, Aspergillus fumigatus, Ulocladium ja Eurotium. Tekstiilityön luokan ikkunan alanurkan näytteissä (N27, N28) esiintyy kohtalaisesti runsaasti Streptomyces aktinobakteereja eli sädesientä. Ulkoseinärakenteiden lämmöneristeissä esiintyy merkittäviä mikrobivaurioita eri puolilla rakennusta. Mikrobivaurioita esiintyy ulkoseinärakenteiden alaosien nk. valesokkelirakenteissa, mikä viittaa siihen, että valesokkelirakenteisiin liittyvät riskit ovat toteutuneet. Lisäksi aistinvaraisestikin havaittavissa olevia kosteus- ja lahovaurioita esiintyy ikkunarakenteiden sivulla ja alapuolella olevissa kiinnityspuissa ja levyrakenteissa. Ikkunoihin liittyvät vauriot ovat todennäköisesti muodostuneet jo ennen ikkunarakenteiden uusintaa. Ruokasalin kohdalla alapohjarakenteen alla, sokkelirakenteita vasten hiekkatäytössä on lahovaurioituneita muottilaudoituksia, jotka voivat heikentää sisäilman laatua, jos alapohjarakenteen kantavan betonilaatan alta tapahtuu ilmavuotoja sisäilmaan päin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 25 (43) 4.1.6 Jatkotoimenpidesuositukset Ulkoseinien valesokkelirakenteet korjataan rakennusfysikaalisesti toimivalla ratkaisulla. Seinien alaosassa esiintyvien vaurioiden korjaaminen vaatii sisäpuolisten levyrakenteiden purkamista vähintään ikkunoiden alapuoliselta osuudelta. Koska kosteus- ja mikrobivaurioita esiintyy eri puolilla rakennusta seinien alaosissa ja ikkunoita ympäröivissä rakenteissa, suositellaan ulkoseinärakenteiden korjaamista kokonaisvaltaisesti joko sisä- tai ulkokautta. Samassa yhteydessä tulee parantaa ulkoseinärakenteen sisäpuolista ilmatiiveyttä. Sokkelirakenteita vasten hiekkatäytössä olevien lahovaurioituneiden muottilaudoitusten poistaminen rakenteesta vaatii ruokasalin ja opettajainhuoneen kohdalla olevan alapohjarakenteen alemman eli kantavan betonilaatan purkamisen. Vaihtoehtoisesti kantavan laatan alapuoliset täyttömaat ja laudoitukset poistetaan kellarikerroksen puolelta. Molempien vaihtoehtojen toteutuskelpoisuus tulee arvioida suunnitteluvaiheessa. 4.2 Kellarikerros 4.2.1 Sijainti Kellarikerroksen ulkoseinien sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa punaisella. 4.2.2 Rakenne Kellarikerroksen ulkoseinät ovat suurelta osin maanvastaisia betoniseiniä. Betoniseinän sisäpinnassa on bitumisively, mineraalivilla, ilmarako ja kahitiili. Sisäpuolelta eristetyt maanvastaiset seinät ovat kosteusteknisesti riskialttiita rakenteita. voi vaurioitua betoniseinään siirtyvästä maaperän kosteudesta ja lämmöneristeen vaurioitumisriskiä lisää bitumisivelykerroksen vedeneristävyysominaisuuksien heikkeneminen ikääntymisen myötä. Ulkoseinärakenne on seuraava ulkoa sisäänpäin katsottuna: Kuva 57. Kellarikerroksen ulkoseinärakenne US2.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 26 (43) 4.2.3 Havainnot Kellarikerroksen ulkoseinissä ja maanpaineseinissä ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna vaurioita kahitiilen pinnoilla. Kellarikerroksen käytävän ulkoseinän alaosan rakenneavauksessa (RA27) kuorimuurauksen takana olevassa mineraalivillassa havaittiin poikkeavan kosteuden aiheuttamia vauriojälkiä (eriste tummunut) ja analyysituloksen perusteella eristeessä esiintyy viite mikrobi. Vauriot ovat mahdollisesti syntyneet ennen ulkopuolista salaojitusta ja patolevyn lisäämistä, jolloin seinärakenteeseen kohdistuva kosteusrasitus on ollut nykytilaa suurempi. Maanpaineseinään tehdyn rakenneavauksen (RA29) kohdalla betoniseinän paksuudeksi mitattiin 180 millimetriä. Maanpinnan taso RA27 Kuva 58. Ulkoseinän rakenneavaus RA27 kellarikerroksen käytävältä keittiön alapuolella. Ulkopuolisen maanpinnan taso on merkattu kuvaan punaisella katkoviivalla. Kuva 59. Rakenneavaus RA27. Betonin sisäpinnassa on bitumisively, jota vasten on mineraalivilla. n alaosassa oli havaittavissa poikkeukselliseen kosteusrasitukseen viittaavia vauriojälkiä. Kuva 60. Varastohuoneen maanpaineseinän rakenneavaus RA29. Kuva 61. Betonisen maanpaineseinän paksuus on 180 millimetriä. näytteessä (N33) ei havaittu viitettä mikrobi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 27 (43) 4.2.4 Materiaalien mikrobit Kellarikerroksen ulkoseinistä ja maanpaineseinistä otettiin yhteensä kolmesta eri rakenneavauksesta kolme materiaalinäytettä. Taulukko 3. Kellarikerroksen ulkoseinärakenteiden näytetulokset Rakenneavaus Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite RA27 N32 US2 mineraalivilla seinän alaosasta Käytävä Viittaa vaurioon RA28 N33 US2 mineraalivilla seinän alaosasta Tekn. tila Heikko viite RA29 N34 US2 mineraalivilla seinän alaosasta Varasto Ei viitettä Analyysitulosten perusteella kellarikerroksen ulkoseinien yhdessä mineraalivillanäytteessä (N32) esiintyy viite mikrobi. Kyseisessä näytteessä esiintyy kohtalaisesti Penicilliumia sekä yksittäisiä ns. kosteusvaurioon viittaavia homeita, kuten Aspergillus versicolor, Tritirachium. Lisäksi näytteessä esiintyy yksittäisesti Streptomyces aktinobakteereja eli nk. sädesieniä. 4.2.5 Johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset Kellarikerroksen ulkoseinien sisäpinnassa olevien kuorimuurauksen takana olevissa lämmöneristeissä esiintyy yksittäisissä pisteissä mikrobivaurioita. Koska kellarikerroksen tilat ovat ns. toissijaisia tiloja, joissa ei oleskella jatkuvasti, ei eristekerroksen poistaminen ole perusteltua. Jos kellarikerroksen tiloissa tehdään tila- ja käyttötarkoitusmuutoksia, tulee eristeen poisto arvioida uudelleen. 5 Välipohjat 5.1 Ensimmäinen kerros 5.1.1 Sijainti Ensimmäisen kerroksen välipohjarakenteen (VP1) sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa sinisellä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 28 (43) 5.1.2 Rakenne Ensimmäisen kerroksen välipohjarakenteena on kaksoisbetonilaatta, jossa laattojen välissä on mineraalivillaeristekerros. Eristekerros voi kosteus- tai mikrobivaurioita esimerkiksi putkirikon tai runsaiden pesuvesien käytön seurauksena, kun rakenneliittymien tai putkiläpivientien kautta voi vesiä päästä kulkeutumaan eristekerrokseen. 5.1.3 Havainnot 5.1.4 Kosteusmittaukset Kuva 62. Ensimmäisen kerroksen välipohjarakenne VP1 Aistinvaraisesti tarkasteltuna välipohjarakenteissa ei havaittu vaurioita. Ensimmäisen kerroksen lattiapintojen kosteusolosuhteita kartoitettiin pintakosteudenilmaisimella. Kaksoislaatan eristekerroksen suhteellinen kosteus selvitettiin eri puolilla rakennusta porereikämittausten avulla. Porareikämittauksissa pintalaatan läpi porattiin reikä ja eristetilan suhteellinen kosteus mitattiin mittalaitteiden avulla. Porareikämittauksia suoritettiin ensimmäisen kerroksen välipohjarakenteen eristetilasta yhteensä neljä kappaletta. Eristetilan suhteellisen kosteuden arvot vaihtelivat välillä 24,7%...37,4 %, eristetilan lämpötilan ollessa 17,8 20,7 C. Kosteusmittaustuloksia voidaan pitää normaaleina suhteellisen kosteuden arvoina välipohjarakenteissa. Kosteusmittausten tulokset ja mittauspaikat on esitetty tarkemmin liitteessä 2 olevassa kosteusmittauspöytäkirjassa. 5.1.5 Materiaalien mikrobit Ensimmäisen kerroksen välipohjarakenteista otettiin yhteensä neljästä eri rakenneavauksesta neljä materiaalinäytettä mikrobianalyysia varten. Taulukko 4. Ensimmäisen kerroksen välipohjarakenteiden näytetulokset. Rakenneavaus Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite RA9 N14 VP1 kaksoisbetonilaatan välissä oleva mineraalivilla Tuulikaappi Heikko viite RA10 N15 VP1 kaksoisbetonilaatan välissä oleva mineraalivilla Eteinen Ei viitettä RA13 N18 VP1 kaksoisbetonilaatan välissä oleva mineraalivilla Keittiö Ei viitettä RA14 N19 VP1 kaksoisbetonilaatan välissä oleva mineraalivilla Tekstiilityö Ei viitettä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 29 (43) 5.1.6 Johtopäätökset Analyysitulosten perusteella yhdessä mineraalivillanäytteessä (N14) esiintyy heikko viite mikrobi. Kyseisessä näytteessä esiintyy yksittäisiä Streptomyces aktinobakteereja eli nk. sädesienikasvustoa. Kolmessa muussa välipohjan mineraalivillasta otetussa näytteessä ei esiinny viitteitä mikrobivaurioitumisesta. Välipohjarakenteen eristekerroksessa ei esiinny kosteusvaurioita tai mikrobiepäpuhtauksia, jotka voisivat heikentää sisäilman laatua. 5.1.7 Jatkotoimenpidesuositukset Ei vaadi heti tehtäviä jatkotoimenpiteitä. 6 Väliseinät 6.1 Ensimmäinen kerros 6.1.1 Sijainti Ensimmäisen kerroksen väliseinärakenteet sijaitsevat alla olevaan kuvaan merkityllä vihreällä alueella. 6.1.2 Rakenne Ensimmäisen kerroksen väliseinärakenteet ovat rankarunkoisia kipsilevyillä tai lastulevyillä verhoiltuja seiniä. Osassa väliseiniä on mineraalivillaa käytetty ääneneristeenä. Väliseinät lähtevät välipohjan kantavan pohjalaatan päältä. Kuva 63. Ensimmäisen kerroksen väliseinärakenne (VS1).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 30 (43) 6.1.3 Havainnot Väliseinärakenteisiin tehtiin viisi rakenneavausta rakenteiden kunnon selvittämiseksi. Rakenneavaukset tehtiin märkätiloja vasten oleviin seiniin, niihin kohdistuvan suuremman kosteusrasituksen johdosta. Rakenneavauksista tehtyjen havaintojen perusteella kosteusvauriojälkiä oli havaittavissa eteisen ja wc:n välinen seinän sisällä; kosteusvauriojäljet havaittiin wc-tilaa vasten olevan seinän alaosassa olevassa rakennuspaperissa. Muissa rakenneavauspisteissä ei ollut aistinvaraisesti havaittavissa olevia vauriojälkiä. Tuulikaapin yhteydessä olevan wc-tilan ja opettajainhuoneen välisen seinän sisältä alaohjauspuun päältä otetussa mineraalivillaeristenäytteessä esiintyy viite mikrobi. Rakenneavauksen alaohjauspuussa tai levyrakenteissa ei kuitenkaan aistinvaraisesti ollut havaittavissa vauriojälkiä ja vanhojen rakennukseen liittyvien piirustusten perusteella ko. wctilat on rakennettu jälkikäteen tuulikaapin yhteyteen (osa wc-tilojen seinärakenteista on toteutettu rakennusajasta poiketen kipsilevytyksin) ja mahdollisesti vauriot ovat voineet muodostua jo rakennusvaiheessa. Kuva 64. Eteisen ja WC:n välisen väliseinän alaosan rakenneavaus (RA20). Kuva 65. Rakenneavaus (RA20). Kuva otettu rakenneavausreiästä alaviistoon oikealle. WC:n puoleisessa rakennuspaperissa on merkkejä kastumisesta. Väliseinärungon alaosa on ulotettu kaksoislaattavälipohjan kantavan pohjalaatan päälle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 31 (43) Kuva 66. WC:n ja opettajainhuoneen välisen väliseinän alaosan rakenneavaus (RA24). Kuva 67. Näkyviä vaurioita mineraalivillasta tai alaohjauspuusta ei havaittu. näytteessä (N30) esiintyy viite mikrobi. 6.1.4 Materiaalien mikrobit Ensimmäisen kerroksen väliseinärakenteista otettiin yhteensä viidestä eri rakenneavauksesta kolme materiaalinäytettä mikrobianalyysia varten. Taulukko 5. Ensimmäisen kerroksen väliseinien näytetulokset. Rakenneavaus Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite RA17 N22 VS1 mineraalivilla alaohjauspuun päältä Eteinen Ei viitettä RA23 N29 VS1 mineraalivilla seinän alaosasta Tuulikaappi Ei viitettä RA24 N30 VS1 mineraalivilla seinän alaosasta WC Viittaa vaurioon 6.1.5 Johtopäätökset Analyysitulosten perusteella yhdestä väliseinän alaosan mineraalivillanäytteessä (N30) esiintyy viite mikrobi. Kyseisessä näytteessä esiintyy kohtalaisesti Penicilliumia, sekä yksittäisiä kosteusvaurioon viittaavia Paecilomyces variotii homeita. Ensimmäisen kerroksen väliseinärakenteissa ei havaittu normaalista kulumisesta poikkeavia vaurioita. Tuulikaapin yhteydessä olevaa wc-tilaa vasten olevissa väliseinärakenteissa esiintyy aistinvaraisesti havaittavissa olevia kosteusvauriojälkiä ja mikrobiepäpuhtauksia. Havaintojen perusteella vauriot ovat vanhoja vauriota. 6.1.6 Jatkotoimenpidesuositukset Paikalliset väliseinärakenteiden vauriot korjataan. Korjaukset ja vaurioiden laajuuden tarkastelut voidaan suorittaa maata vasten olevien alapohjarakenteiden korjausten yhteydessä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 32 (43) 6.2 Kellarikerros 6.2.1 Sijainti Kellarikerroksen väliseinärakenteet sijaitsevat alla olevaan kuvaan merkityllä sinisellä alueella. 6.2.2 Rakenne 6.2.3 Havainnot 6.2.4 Johtopäätökset Kellarikerroksen väliseinärakenteet ovat kivirakenteisia tiili-, harkko- tai betoniseiniä. Kellarikerroksen väliseinärakenteissa ei havaittu aistinvaraisesti tarkastelemalla vaurioita. Materiaalinäytteitä ei otettu. Kellarikerroksen väliseinärakenteissa ei havaittu vaurioita. 6.2.5 Jatkotoimenpidesuositukset Ei vaadi jatkotoimenpiteitä 7 Yläpohjat ja vesikatto 7.1.1 Sijainti Yläpohja- ja vesikattorakenteiden sijainti on merkitty alla olevaan kuvaan vihreällä 7.1.2 Rakenne Rakennuksessa on pulpettikatto. Vesikatteena on alkuperäinen konesaumattu peltikate. Kattokannattimina on käytetty sahatavaraa ja pidempien jännevälien alueella liimapuuta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 33 (43) Peltikatteen alla ei ole erillistä aluskatetta. Aluskatteen puuttumisen johdosta peltikatteen alapintaan kondensoituva vesi pääsee valumaan yläpohjaan ja voi aiheuttaa vaurioita ruodelaudoitukseen, kattokannattimiin ja yläpohjan eristeisiin. Mahdolliset yläpohjan ilma-, ja lämpövuodot voivat aiheuttaa sisäilman sisältämän kosteuden tiivistymistä yläpohjan rakenteisiin. Yläpohja- ja vesikattorakenne on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: 7.1.3 Havainnot Kuva 68. Yläpohjarakenne YP1. Katemateriaalina oleva konesaumattu peltikate on tiettävästi alkuperäinen. Peltikatteen maalipinta on haalistunut ja maalia on osittain irtoillut, mekaanisia vaurioita ei havaittu. Peltikatteen läpi menevien läpivientien kohdilla ei havaittu vuotokohtia. Kattoluukkujen puumateriaaleissa on kosteuden aiheuttamia jälkiä. Peltikatteen alapuolelta puuttuu aluskate, jonka tehtävänä on estää peltikatteen alapintaan tiivistyvän veden tippuminen yläpohjan eristeiden päälle. Ruodelaudoituksen alapuolisissa kattovasoissa, yläpohjan palkeissa ja eristeiden päällä olevissa materiaaleissa on havaittavissa kondenssiveden aiheuttamia vedenvalumajälkiä. Yläpohjarakenteen tuulettuminen on järjestetty painovoimaisesti alaräystäältä yläräystäälle. Ruokailusalin ja opettajainhuoneen kohdalla yläpohjassa olevissa liimapuupalkeissa esiintyy tummentumia, jotka ovat syntyneet lämpimän sisäilman vuotaessa yläpohjaan ja tiivistyessä liimapuupalkkeihin ja liimapuupalkkien kiinnikkeinä käytettyihin lattateräksiin. Keittiön kohdalla yläpohjan eristeet ja tuulensuojapaperit ovat sekaisin ja eristepaksuus vaihtelee selvästi. Yläpohjassa on sinne kuulumatonta materiaalia kuten ilmanvaihtokanavien pätkiä, ylimääräistä puutavaraa ja roskia. Yläpohjassa kulkevia ilmanvaihtokanavia ja viemäreiden tuuletusputkia ei ole lämmöneristetty. Yläpohjarakenteiden sisäpinnoilla ei aistinvaraisesti ollut havaittavissa kattovuotoihin liittyviä vauriojälkiä. Yläpohjarakenteisiin tehtiin kaksi rakenneavausta sisäkautta; toinen rakenneavaus tehtiin eteisen kohdalle yläpohjaan ja toinen tekstiilityönluokan yläpohjaan. Eteisen kohdalle yläpohjaan tehdyssä rakenneavauksessa (RA4) todettiin paikallinen kosteusvaurio. Vauriokohdassa sisäpuolisen lastulevyn yläpuolella oleva rakennuspaperi ja yläpohjan palkkirakenne ovat vaurioituneet ja vauriot viittaavat runsaaseen, paikalliseen kosteusrasitukseen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 34 (43) Kuva 69. Yleiskuva vesikatolta. Kuva 70. Yleiskuva katoksen vesikatosta. Kuva 71. Yleiskuva vesikatolta. Kuva 72. Vesikaton läpivienneissä ei havaittu vuotokohtia. Kuva 73. Kattoluukkujen alapinnoissa on kosteusvauriojälkiä. Kuva 74. Viemärin tuuletusputken päässä ei ole sadesuoja.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 35 (43) Kuva 75. Yleiskuva yläpohjasta ruokailusalin/opettajainhuoneen yläpuolelta. Kuva 76. Yleiskuva yläpohjasta ruokailusalin/opettajainhuoneen yläpuolelta. Kuva 77. Yleiskuva yläpohjasta keittiön yläpuolelta. Yläpohjan eristeet ja tuulensuojapaperit ovat sekaisin. Yläpohjassa on ylimääräistä tavaraa muun muassa lautoja ja ilmastointikanavien pätkiä. Kuva 78 Yleiskuva yläpohjasta keittiön yläpuolelta. Yläpohjan eristeet ja tuulensuojapaperit ovat sekaisin. Yläpohjassa on ylimääräistä tavaraa muun muassa lautoja ja ilmastointikanavien pätkiä. Kuva 79. Yleiskuva yläpohjasta Tekstiilityön yläpuolelta. Kuva 80. Yleiskuva yläpohjasta Tekstiilityön yläpuolelta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 36 (43) Kuva 81. Peltikatteen alapuolella ei ole aluskatetta. Ruodelaudoitukseen on käytetty vanhoja muottilautoja. Kuva 82. Peltikatteen alapuolella ei ole aluskatetta. Kattovasan yläpinnassa on paikoitellen viitteitä kondenssiveden aiheuttamista vaurioista. Kuva 83. Yläpohjassa on havaittavissa viitteitä peltikatteen alapintaan kondensoituneen veden tippumisesta palkkien päälle. Kuva 84. Tervapaperin painoina olevissa lastulevyissä on havaittavissa viitteitä peltikatteen alapintaan kondensoituneen veden tippumisesta eristeiden päälle. Kuva 85. Liimapuupalkeissa ja lattarautojen ympärillä on kosteuden aiheuttamia tummentumia, jotka ovat syntyneet yläpohjan läpi tapahtuneiden ilma- ja lämpövuotojen seurauksena. Kuva 86. Liimapuupalkeissa ja lattarautojen ympärillä on kosteuden aiheuttamia tummentumia, jotka ovat syntyneet yläpohjan läpi tapahtuneiden ilma- ja lämpövuotojen seurauksena.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 37 (43) Kuva 87. Viemärin tuuletusputket ja ilmanvaihtohormit ovat eristämättömiä. Kuva 88. Käytöstä poistetun poistoilmalaitteiston osia on jätetty yläpohjaan. Kuva 89. Yläpohjan rakenneavaus RA4 eteisen kohdalla. Kuva 90. Rakenneavaus RA4. Palkin alaosassa ja rakennuspaperissa esiintyy selvä paikallinen kosteusvauriojälki. Vauriojälkiä ei esiintynyt ko. rakenneavauskohdassa sisäpinnassa olevan lastulevyn alapinnassa. 7.1.4 Materiaalien mikrobit Yläpohjarakenteen mineraalivillasta otettiin viidestä eri pisteestä yhteensä viisi materiaalinäytettä mikrobianalyysia varten. Taulukko 6. Yläpohjarakeen eristekerroksen näytetulokset. Rakenneavaus Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite RA4 N9 YP1 mineraalivillan yläpinta Eteinen Ei viitettä RA5 N10 YP1 mineraalivillan yläpinta Ruokasali Ei viitettä RA6 N11 YP1 mineraalivillan yläpinta Opettajainhuone Viite RA7 N12 YP1 mineraalivillan yläpinta + tuulensuojapaperi Sosiaalitila Ei viitettä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 38 (43) RA8 N13 YP1 mineraalivillan yläpinta Tekstiilityö Ei viitettä 7.1.5 Johtopäätökset Analyysitulosten perusteella yhdessä mineraalivillanäytteessä (N11) esiintyy viite mikrobi. Kyseisessä näytteessä, lämmöneristeen yläpinnassa, esiintyy niukasti ulkoilmassa ja sisäilmassa yleisiä Penicilliumia ja Cladosporiumia sekä yksittäisiä itiöitä ns. kosteusvaurioindikaattorimikrobeja, kuten Sphaerosidales hometta. Lisäksi näytteessä todettiin yksittäisiä itiötä punaisia hiivoja ja Aureobasidiumia, joiden kosteusvauriomerkitys on avoin. Muissa yläpohjan eristekerroksen näytteissä ei havaittu viitteitä mikrobi. Aluskatteen puuttumisen johdosta peltikatteen alapintaan kondensoituva vesi pääsee valumaan yläpohjaan, mistä on aiheutunut vauriojälkiä ruodelaudoitukseen, kattokannattimiin ja yläpohjan eristeisiin. Lämmöneristeiden päällä painona olevissa lastulevyissä ja kattotuoleissa on havaittavissa veden lammikoitumiseen ja valumiseen liittyviä vauriojälkiä. Lisäksi yläpohjan liimapuupalkeissa ja liimapuupalkkien teräksisten kiinnikkeiden lähettyvillä esiintyy tummentumia sekä kosteusvauriojälkiä, jotka ovat aiheutuneet rakenteen läpi tapahtuvien ilmavuotojen seurauksena rakenteisiin tiivistyvästä kosteudesta. Keittiöntilan kohdalla yläpohjassa lämmöneristeiden päällä esiintyy rakennusjätteitä. Yläpohjarakenteisiin sisäkautta tehdyt rakenneavauskohdat valittiin sattumanvaraisesti (avauspisteiden kohdalla ei esiintynyt sisäpuolisia vauriojälkiä, jotka olisivat vaikuttaneet avauspisteiden valintaan). Eteisen kohdalle yläpohjaan tehdyssä rakenneavauspisteessä oli kuitenkin havaittavissa merkittävä, mutta paikallinen kosteusvauriojälki. Koska vauriojäljelle ei tutkimuksissa pysytty osoittamaan yhtä selkeää syytä, ei tutkimuksilla pystytty poissulkemaan, etteikö saman tyyppisiä vauriojälkiä voisi esiintyä muuallakin rakennuksessa. 7.1.6 Jatkotoimenpidesuositukset Jatkotoimenpidesuosituksiin vaikuttavat vesikatteen tekninen käyttöikä, aluskatteen puuttuminen vesikatteen alapuolelta, vesikatteen alapintaan kondensoituneen veden aiheuttamat vauriojäljet yläpohjassa, tutkimuksissa todetut merkittävät paikalliset kosteusvauriojäljet, yläpohjarakenteen lämpövuodoista yläpohjaan aiheutuneet vauriot sekä yläpohjassa lämmöneristekerroksen tallomisesta aiheutuneet puutteet ja yläpohjassa esiintyvät rakennusjätteet. Jatkotoimenpiteinä suositellaan: Vesikate uusitaan ja vesikatteen alapuolelle asennetaan aluskate. Yläpohjan lämmöneristeen uusitaan ja samassa yhteydessä yläpohjan ilmatiiveyttä parannetaan rakenteen läpi tapahtuvien ilmavuotojen estämiseksi. Kaikki yläpohjarakenteissa esiintyvät kosteusvarioituneet materiaalit tulee uusia. 8 Salaojat ja ulkopuolinen kosteudenhallinta 8.1 Havainnot Keittiön (idän puoleinen ulkoseinä) ja tekstiilityön luokan pohjoisen puoleiselle seinäosuudelle on asennettu salaojajärjestelmät. Samassa yhteydessä kyseisille ulkoseinille on lisätty patolevyt, vierustäytöt on muotoiltu ja tehty uudelleen salaojasoralla. Muilla ulkoseinäosuuksilla ei salaojajärjestelmiä ole tai niitä ei ole uusittu, seinärakenteiden vierustat ovat
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 39 (43) orgaanista maa-ainesta, mikä lisää näin ollen sokkelirakenteen kosteusrasitusta. Varsinkin etelän puoleisella julkisivulla rakennuksen ulkopuolinen maanpinta viettää paikoin rakennusta kohden. Sadevesi pääsee kulkeutumaan sadevesikourujen kautta syöksytorviin. Syöksytorvia on yhteensä kaksi; toinen sijaitsee tekstiilityön luokan vieressä, josta sadevesi pääsee ohjautumaan sadevesikaivoon. Toinen syöksytorvi on ruokasalin varaston nurkassa ja johtaa sadeveden suoraan sokkelirakenteen viereen aiheuttaen merkittävän kosteusrasituksen sokkelirakenteeseen. STK Patolevy Kuva 91. Keittiön vastaisen ulkoseinän viereen on asennettu salaojaputkisto ja patolevy vähentämään kellarin maanvastaisen ulkoseinän kosteusrasitusta. Vierustäyttö on tehty salaojasoralla. Kuva 92. Pohjakuvaan on merkitty sinisellä katkoviivalla seinäosuudet, joissa on patolevyt ja uusitut vierustäytöt. Salaojien tarkistuskaivot (STK) on osoitettu punaisilla nuolilla. Kuva 93. Tekstiilityön luokan pohjoispuolen (parkkipaikan puoleisen) ulkoseinän viereen on asennettu salaojaputkisto ja patolevy. Vierustäyttö on tehty salaojasoralla. Kuva 94. Salaojaremontin yhteydessä on lisätty sadevesikaivo syöksytorven alapuolelle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 40 (43) Kuva 95. Sadevesikouruissa on vähäisessä määrin puiden neulasia ja käpyjä. Kuva 96. Sadeveden ohjautumista kauemmas rakennuksen vierustalta voidaan pitää toisen syöksytorven osalta puutteellisena. Ko. syöksytorvi johtaa sadevedet suoraan sokkelin/ kellarikerroksen ulkoseinän viereen, mikä aiheuttaa merkittävän kosteusrasituksen sokkelirakenteeseen. Kuva 97. Rakennuksen ulkoseinien vieressä on nurmea ja kasvillisuutta, mikä lisää sokkelirakenteen / kellarikerroksen ulkoseinärakenteen kosteusrasitusta. Kuva 98. Pihan puoleinen julkisivu. Nurmialue ulottuu rakennuksen sokkeliin saakka. Rakennuksen ulkopuolinen maanpinta viettää paikoin rakennukseen päin. 8.2 Johtopäätökset Rakennuksen keittiön ja parkkipaikan puoleisten ulkoseinien osalla on salaojat ja sadevesikaivo. Ko. julkisivuilla vierustäytöt on toteutettu salaojasoralla ja maanvastaisten ulkoseinien osalla on patolevyt vedeneristeenä. Rakennuksen muilla vierustoilla nurmialue ulottuu rakennuksen sokkeliin saakka, mikä lisää sokkelirakenteen kosteusrasitusta eikä ko. seinustoilla maata vasten olevissa sokkeli- ja ulkoseinärakenteissa ei havaittu ulkopuolista vedeneristyskerrosta. Ruokasalin päädyssä oleva syöksytorvi laskee sadeveden suoraan sokkelirakenteen viereen, mikä aiheuttaa merkittävän, mutta paikallisen kosteusrasituksen kellarikerroksen ulkoseinään.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 41 (43) 8.3 Jatkotoimenpidesuositukset Salaoja- ja sadevesijärjestelmä asennetaan koko rakennuksen alueelle. Vierustäytöt muotoillaan uudelleen rakennuksesta poispäin viettäväksi. Maata vasten olevien kellarin ulkoseinien ja sokkelirakenteiden ulkopuolinen vedeneristäminen salaojituksen yhteydessä. 9 Yhteenveto suositeltavista toimenpiteistä Alla olevassa listauksessa on esitetty rakennusosittain yhteenveto toimenpiteistä järjestettynä laajuuden mukaan. Kaikki esitetyt jatkotoimenpidesuositukset vaativat erillistä korjaussuunnittelua: Ulkoseinät o 1. kerroksen ulkoseinien valesokkelirakenteet korjataan rakennusfysikaalisesti toimivalla ratkaisulla. Seinien alaosassa esiintyvien vaurioiden korjaaminen vaatii sisäpuolisten levyrakenteiden purkamista vähintään ikkunoiden alapuoliselta osuudelta. Koska kosteus- ja mikrobivaurioita esiintyy 1. kerroksessa eri puolilla rakennusta seinien alaosissa ja ikkunoita ympäröivissä rakenteissa, suositellaan ulkoseinärakenteiden korjaamista kokonaisvaltaisesti joko sisä- tai ulkokautta. Samassa yhteydessä tulee parantaa ulkoseinärakenteen sisäpuolista ilmatiiveyttä. o o Sokkelirakenteita vasten hiekkatäytössä olevien lahovaurioituneiden muottilaudoitusten poistaminen rakenteesta vaatii ruokasalin ja opettajainhuoneen kohdalla olevan alapohjarakenteen alemman eli kantavan betonilaatan purkamisen. Vaihtoehtoisesti kantavan laatan alapuoliset täyttömaat ja laudoitukset poistetaan kellarikerroksen puolelta. Molempien vaihtoehtojen toteutuskelpoisuus tulee arvioida suunnitteluvaiheessa. Kellarikerroksen ulkoseinärakenteet (kuorimuuriseinät ja mineraalivillaeristeet) eivät vaadi korjaustoimenpiteitä. Jos kellarikerroksen tiloissa tehdään tila- ja käyttötarkoitusmuutoksia, tulee paikallisesti mikrobivaurioituneen eristeen poisto arvioida uudelleen. Yläpohjat ja vesikatto o o o Jatkotoimenpidesuosituksiin vaikuttavat vesikatteen tekninen käyttöikä, aluskatteen puuttuminen vesikatteen alapuolelta, vesikatteen alapintaan kondensoituneen veden aiheuttamat vauriojäljet yläpohjassa, tutkimuksissa todetut merkittävät paikalliset kosteusvauriojäljet, yläpohjarakenteen lämpövuodoista yläpohjaan aiheutuneet vauriot sekä yläpohjassa lämmöneristekerroksen tallomisesta aiheutuneet puutteet ja yläpohjassa esiintyvät rakennusjätteet. Vesikate uusitaan ja vesikatteen alapuolelle asennetaan aluskate. Yläpohjan lämmöneristeen uusitaan ja samassa yhteydessä yläpohjan ilmatiiveyttä parannetaan rakenteen läpi tapahtuvien ilmavuotojen estämiseksi. Kaikki yläpohjarakenteissa esiintyvät kosteusvarioituneet materiaalit tulee uusia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 42 (43) Alapohjat o o o Ruokasalin alapohjan puiset pintarakenteet ja mineraalivillaeristeet sekä opettajien työtilassa pintabetonilaatta ja mineraalivillaeristeet puretaan ja uudet rakenteet toteutetaan kosteusteknisesti toimivina rakenteina. Lisäksi käsityöluokan ryömintätilaa vasten olevan alapohjarakenteen pintalaatta ja lämmöneristeet suositellaan purettavaksi tiloissa aiemmin olleen asuinkäytön takia. Vähintäänkin alapohjarakenteen ilmatiiveyttä tulee parantaa luotettavien menetelmien avulla. Käsityöluokan kohdalla ryömintätilassa olevat lahovaurioituneet muottilaudoituksen puretaan ja ryömintätila alipaineistetaan koneellisesti. Toimenpiteet vaativat erillisen kulkuluukun rakentamista ryömintätilaan. Kellarikerroksessa kylmiöt ja kylmiöiden alueella olevat alapohjarakenteet puretaan. Muut alapohjarakenteet puretaan siinä tapauksessa, jos kellarikerroksen tilojen toimintaa muutetaan. Salaojat ja ulkopuolinen kosteudenhallinta. o o o Salaoja- ja sadevesijärjestelmä asennetaan koko rakennuksen alueelle. Vierustäytöt muotoillaan uudelleen rakennuksesta poispäin viettäväksi. Maata vasten olevien kellarin ulkoseinien ja sokkelirakenteiden ulkopuolinen vedeneristäminen salaojituksen yhteydessä. Väliseinät o 1. kerroksen wc-tilaa vasten olevissa seinissä todetut paikalliset väliseinärakenteiden vauriot korjataan. Korjaukset ja vaurioiden laajuuden tarkastelut voidaan suorittaa maata vasten olevien alapohjarakenteiden korjausten yhteydessä. Välipohjat o Välipohjarakenteen eristekerroksessa ei esiinny kosteusvaurioita tai mikrobiepäpuhtauksia, jotka voisivat heikentää sisäilman laatua.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 43 (43) Tampereella 21.08.2018 Timo Ekola Saija Korpi Projektipäällikkö Projektipäällikkö Rkm. kuntotutkija Kuntotutkija p. 044 792 1160 Ins. (amk), RTA timo.ekola@fcg.fi p. 044 773 6468 Rakennusterveys ja sisäilmasto saija.korpi@fcg.fi Rakennusterveys- ja sisäilmasto Juuso Parkkinen Projekti-insinööri Kuntotutkija TkK p. 044 298 1854 juuso.parkkinen@fcg.fi Rakennusterveys- ja sisäilmasto