TARVEPOHJAISEN TOIMINTAMALLIN KÄSIKIRJA ÄÄNEKOSKEN KOTIHOITO

Perusturvalautakunta 31.1.2018 liite nro 7(1/10) TARVEPOHJAISEN TOIMINTAMALLIN KÄSIKIRJA ÄÄNEKOSKEN KOTIHOITO 4.1.2018

Perusturvalautakunta 31.1.2018 liite nro 7(2/10) SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTATIEDOT... 2 2. TARVEPOHJAISEN TOIMINTAMALLIN TAVOITTEET... 2 3. TOIMINTAMALLIN ORGANISOINTI... 3 4. LIIKKUVIEN HOITAJIEN TILAAMINEN JA KÄYTTÖ... 3 5. TYÖVUOROJEN SUUNNITTELU... 4 6. KÄYNTILISTOJEN SUUNNITTELU... 4 7. AIKAKRIITTISET TEHTÄVÄT KOTIHOIDOSSA... 5 8. YHTEENVETO TARVEPOHJAISEN TOIMINTAMALLIN KESKEISISTÄ MUUTOKSISTA JA AIKATAULUSTA... 7 9. KOTIHOIDOSSA JA TEHTÄVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ TAPAHTUVA MUU KEHITTÄMINEN: KUN- TOUTUS 8 10. PALVELURAKENTEEN KEVENTÄMINEN, HOITOKETJUT SEKÄ LÄÄKÄRIKONSULTAATIOT. 9 11. KOTIHOIDON SISÄLLÖLLINEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEN KOTIHOIDON KEHITTÄMINEN 9

Perusturvalautakunta 31.1.2018 liite nro 7(3/10) 1. TAUSTATIEDOT Kotihoitoyksikkö Toimintamallin käyttöönotosta vastaava henkilö: Vastuuhenkilön yhteystiedot (puhelin, s-posti): Muut vastuutyöryhmään kuuluvat henkilöt: Äänekosken kotihoito Saara Paananen, vs. palvelujohtaja, Päivi Voutilainen, kotihoidon johtaja, Erja Tammelin, vastaava ohjaaja 0400 115 656 (Saara), 0400 243 105 (Päivi), 0400 115 720 (Erja) saara.paananen@aanekoski.fi, paivi.voutilainen@aanekoski.fi, erja.tammelin@aanekoski.fi Päivi Kovanen, hanketyöntekijä: paivi.kovanen@aanekoski.fi 2. TARVEPOHJAISEN TOIMINTAMALLIN TAVOITTEET Äänekosken kaupunkiin perustetaan liikkuvien hoitajien tiimi, jonka tavoitteena on nostaa hoitajien ja sairaanhoitajien välittömän työajan osuutta asetetulle tavoitetasolle, joka on hoitajilla 60 % ja sairaanhoitajilla 40 % kokonaistyöajasta. Liikkuvan hoitajan malli mahdollistaa myös Äänekosken eri alueiden tasaisen työn jakamisen ja kuormittavuuden. Lisäksi tavoitteena on saada työajan tehokkaan käytön avulla säästöjä myös sijaiskuluihin. Tiimin perustamisen yhteydessä pyritään rauhoittamaan alueella toimivien kotihoidon työntekijöiden työaikaa suorittamaan omia asiakaslistoja. Tähän tavoitteeseen on tarkoitus päästä sillä, että liikkuville hoitajille keskitetään alueiden tehtäviä, jotka eivät selkeästi kohdennu asiakaslistoihin, mm. turvapuhelinhälytyksiin vastaaminen. Liikkuviksi hoitajiksi on tarkoitus siirtää osa nykyisestä käytössä olevasta henkilöstöstä. Hankkeen aikana on arvioitu, että liikkuviksi hoitajiksi voisi siirtyä 2 hoitajaa ja lisäksi kotihoitoon saadut uudet vakanssit vuoden 2018 aikana siirretään liikkuvien hoitajien tiimiin, jolloin tiimin tulisi kokonaisuutenaan 5 6 hoitajaa. Uudet toimet tullaan täyttämään alkuvuodesta 2018 ja samanaikaisesti siirretään suunnitellut jo olemassa olevat vakanssit tiimiin. Liikkuvien hoitajien tiimi ei toimi varahenkilöstönä, vaan liikkuvat hoitajat ovat osa kotihoidon kokonaisuutta. Samanaikaisesti, kun tehdään liikkuvien hoitajien oma tiimi, muutetaan myös kotihoidon tiimivastaava käytäntöä. Jatkossa yksi kotihoidon työntekijöistä toimii tiiminvastaavana kaikille alueille ja lisäksi hän toimii työnjakajana koko kotihoidon henkilöstölle. Tiimivastaava tulee työskentelemään arkisin aamuvuoroissa ja hän tulee toimimaan kotihoidon johtaja Päivi Voutilaisen sijaisena, Erja Tammelin tulee toimimaan liikkuvien hoitajien tiimin esimiehenä. Myös varahenkilöstön esimiehen sijaistus tulee ratkaista samanaikaisesti muiden muutoksien yhteydessä. Äänekosken kotihoidossa tarkastellaan säännöllisesti aikakriittisten käyntien tarvetta. Asiakasohjaustiimi arvioi tarpeen heti palveluihin tultaessa ja omahoitajat tarkastelevat tarvetta yhdessä työnjakajan kanssa koko asiakkuuden aikana. On tavoitteena, että vain välttämättömät toiminnot tehdään aikakriittisenä aikana ja muu toiminta voidaan tarpeen mukaan siirtää tehtäväksi myöhemmällä käynnillä. Lääkehoitoon liittyen myös kotihoidon lääkäreiden kanssa tehdään yhteistyötä ja neuvotellaan lääkkeiden oton ajankohdista. Tavoitteena

Perusturvalautakunta 31.1.2018 liite nro 7(4/10) on, että lääkkeiden otto olisi mahdollisimman paljon muuna ajankohtana kuin aikaisin aamulla, jolloin käyntiajankohtaa on helpompi saada sovitettua myöhemmäksi. 3. TOIMINTAMALLIN ORGANISOINTI Äänekosken kaupungissa on käytössä liikkuvien hoitajien tiimi. Liikkuvat hoitajat ovat varahenkilöstön vastaava ohjaaja Erja Tammelinin alaisuudessa. Liikkuvien hoitajien tiimi toimii erillisenä arjen tuen varahenkilöstöstä. Liikkuvina hoitajina työskentelee 5-6 hoitajaa. Liikkuvien hoitajien määrää tulee arvioida säännöllisesti ja tiimin kokoa muuttaa tarpeen vaatiessa. Varahenkilöstön vastaavalle ohjaaja Erja Tammelinin alaisuuteen siirtyy samalla kaikki kotihoidon liikkuvat työntekijät, kuten fysioterapeutti, toimintaterapeutti sekä yöpartio (2 sh + 2 h). Näin mahdollistetaan liikkuvien työntekijöiden mahdollisimman hyvä ja saumaton yhteistyö ja alueen kotihoitoon jäävät hoitajat voivat entistä paremmin panostaa oman alueensa työn kehittämiseen sekä työn laatuun. Liikkuvien hoitajien työvuorot suunnitellaan eri listoihin kuin tiimien hoitajien työvuorot. Jokaiselle liikkuvalle hoitajalle määritellään ns. kotipesä, jonne hän menee töihin, mikäli varausta muilta alueilta ei ole tullut. Samoin hänelle maksetaan matkakorvaukset oman kotipesänsä ulkopuolella liikkumisesta, samalla tavoin kuin varahenkilöstölle. 4. LIIKKUVIEN HOITAJIEN TILAAMINEN JA KÄYTTÖ Äänekosken kotihoidon työnjakaja ja tiimivastaava (1 henkilö) vastaa siitä, että kotihoidon työntekijöiden työajat ovat suunniteltu alueittain tasapuolisiksi ja tavoitetasot (60% ja 40%) täyttyvät. Mikäli alueiden listat ovat tavoitetasolla kaikkien työntekijöiden osalta, voidaan liikkuvan hoitajan tiimistä suunnitella hoitajia alueelle siinä määrin, kun alueella on vajetta. Tällöin kotihoidon työnjakaja tilaa tiimistä työntekijän alueelle ja ilmoittaa liikkuville hoitajille sen, missä he sen päivän aikana työskentelevät. Varahenkilöstön vastaava ohjaaja Erja Tammelin tarkastaa tilaukset ja tarpeen. Liikkuvat hoitajat ilmoittavat sekä kotihoidon työnjakajalle että esimiehelleen Erja Tammelinille, mikäli heillä on äkillisiä poissaoloja. Arkiaamun poissaolot on ilmoitettava klo 7 mennessä työnjakajalle ja iltavuoron poissaolot klo 10 mennessä. Liikkuvat hoitajat työskentelevät aamu ja iltavuoroissa ma su välisenä aikana. Liikkuvalle hoitajalle voidaan suunnitella käyntejä saumattomasti eri taajamien alueille. Aamuvuorossa heitä työskentelee 2 3, viikonloppuisin aamuvuorossa 1 ja iltavuorossa 1. Rekrytoitaessa liikkuvia hoitajia heiltä kysytään myös mahdollisuuden joustoon eli jos tulee äkillisiä poissaoloja mm. yöpartioon, viikonloppuihin tai iltoihin, voitaisiin vuoroja vaihtaa. Vuoron aluksi liikkuvat hoitajat menevät ns. kotipesään, ellei heitä ole muutoin ohjeistettu.

Perusturvalautakunta 31.1.2018 liite nro 7(5/10) 5. TYÖVUOROJEN SUUNNITTELU Äänekosken kotihoidossa työvuorosuunnittelun tavoitteena on olla tehokasta ja asiakaslähtöistä. Alueiden työvuorolistat suunnitellaan keskitetysti ja käytössä on ergonominen työvuorolista. Osalla alueista on ollut kiertävät listapohjat. Listat suunnitellaan kolmen viikon välein ja ne tulee toimittaa työntekijöille viikkoa ennen uuden listan alkua. Liikkuvien hoitajien listat tullaan suunnittelemaan samoja periaatteita noudattaen. Muutoksen myötä on tarkoituksenmukaista suunnitella eri tiimien työvuorolistat siten, että työnjakajalla, liikkuvien hoitajien esimiehellä ja kotihoidon johtajalla on mahdollisuus helposti nähdä kaikkien tiimien työtilanne ja -miehitys äkillisten poissaolojen vuoksi. Samalla heillä on optimoinnin avulla mahdollisuus tarkistaa, missä suurin työvoimatarve kulloinkin on. Kotihoito toimii yleistyöajassa. Yöpartio toimii jaksotyössä. Mikäli kotihoidon tai liikkuvan hoitajien tiimin työntekijä siirtyy pidemmäksi aikaa sijaistamaan mm. yöpartiota, vaihtuu hänen työaikamuotonsa sijaisuuden ajaksi. Arkiaamuvuoro alkaa klo 7 ja päättyy yleistyöajasta johtuen klo 15-16 välillä ja arki-iltavuoro alkaa klo 13 ja päättyy klo 21.30. Viikonloppujen vuorot ovat pääsääntöisesti samanpituisia kuin arkisin. Työajanlyhennykset on pyritty hoitamaan arkisin, koska viikonloppuisin työskennellään huomattavasti pienemmällä työntekijämäärällä kuin arkisin. Kiertävät työvuorolistat on suunniteltu siten, että omahoitajista muodostetusta tiimistä joku olisi aina arkiaamuvuorossa. 6. KÄYNTILISTOJEN SUUNNITTELU Äänekosken kotihoidossa työnjakaja vastaa työntekijöiden käyntilistojen suunnittelusta. Data, joka on käyntilistojen pohjana, laaditaan yhteistyössä asiakasohjaustiimin ja kotihoidon tiimien kanssa. Käyntisuunnittelu on jatkuvaa työtä, jota tehdään osittain jo ennakkoon, mutta lopulliset käyntilistat julkaistaan edellisenä iltapäivänä. Työnjakaja/tiimivastaava työskentelee arkipäivisin klo 6-15 välillä. Lähtökohtaisena periaatteena on, että käyntilistoja ei muokata itsenäisesti, ellei siihen ole erityisen painavaa syytä tai poikkeuksellista tilannetta. Oman listan sisällä työntekijä voi muuttaa käyntiaikoja / käyntijärjestystä, mutta hänen on huomioitava käyntien aikaikkunat erityisen huolellisesti. Muutoksia voi tehdä mm. jos käynti autolla ajon kannalta on järkevää toteuttaa toisessa järjestyksessä ja jos asiakas kuitenkin saa sen avun mitä hän tarvitsee sellaisella aikaikkunalla, joka vastaa hänen palveluntarvettaan. On asiakkaan omahoitajien vastuulla, että asiakkaan tiedot ovat optimointiohjelmistossa ajan tasalla, mutta sen lisäksi jokaisella työntekijällä on kollektiivinen vastuu huolehtia asian korjaaminen, mikäli hän huomaa jonkin puutteet asiakkaan ohjeistuksissa.

Perusturvalautakunta 31.1.2018 liite nro 7(6/10) Äänekosken kotihoidossa käyntilistojen välittömän työajan tavoitteet ovat: - lähihoitajat 60 % - sairaanhoitajat 40 % Tavoitetasot on huomioitava työnjaossa siten, että kaikille suunnitellaan mahdollisimman tavoitetason mukaiset päivittäiset välittömän työajan osuudet. Lisäksi välitön työaika ohjaa mm. äkillisten poissaolojen aikana sijaisuuksien käyttöä. Mikäli kaikkien työntekijöiden osalta välittömän työajan osuus ei täyty, ei ole myöskään lupa ottaa sijaista tiimiin, josta työntekijä puuttuu. Äänekosken kotihoidossa optimointiin on syötetty suurimmaksi prioriteetiksi omahoitajatiimi. Tällä pyritään siihen, että hoitajien vaihtuvuus olisi mahdollisimman pieni, mutta muuttuvista tilanteista johtuen tämä ei aina onnistu. Käyntilistojen toteutumisen seurantaa pyritään tekemään NurseBuddy ohjelmistolla koottavasta aineistosta, josta hankkeen kautta saadaan kuukausittain raportit kuntiin. Äänekosken osalta hankaluutta aiheuttaa Titanian ja NurseBuddyn rajapinnan puute sekä rajapintojen puute NurseBuddyn ja Pro Consonan sekä Mediatrin välillä. Tämä aiheuttaa vaikeutta saada kokoon tarvittavat raportoinnit. Lähiesimiesten aika ei tällä hetkellä ole riittävä seuraamaan ja tekemään manuaalisesti ja käsin keräämällä vertailuja suunnitellun ja toteutuneen välittömän asiakastyöajan suhteen. 7. AIKAKRIITTISET TEHTÄVÄT KOTIHOIDOSSA Aikakriittisyys tarkoittaa tietyn käynnin tai tehtävän aikasidonnaisuutta (=pitää suorittaa lyhyen ajan sisällä). Aikakriittisen käynnin syy voi olla sairaanhoidollinen, hoivallinen tai käytännöllinen. Aikakriittinen tehtävä on suoritettava esim. 30-60 minuutin kuluessa suunnitellusta (esim. klo 8 suunniteltu tehtävä tulisi suorittaa klo 7.30 8.30 tai 7 9 välisenä aikana). Aikakriittisyyden määrittelyn avulla pyritään helpottamaan aamun ja illan ruuhkahuippuja sekä sujuvoittamaan työskentelyä. Kotikäynti on aikakriittinen, jos yksikin tehtävä käynnin sisällöstä on aikakriittinen (esim. insuliinin pistäminen). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki tehtävät pitäisi suorittaa samalla käynnillä. Käynti voi olla järkevää jakaa osiin, mikäli ei-aikakriittisen tehtävän/tehtävien kesto asiakkaan luona on vähintään 15 minuuttia. Mikäli ei aikakriittinen tehtävä vie aikaa alle 15 min (esim. lääkkeenjako - asiakkaalla on vain vähän lääkkeitä), on järkevää suorittaa myös ei-aikakriittinen tehtävä samalla käynnillä. Kotikäyntien ajat vaihtelevat paljon, riippuen asiakkaan tarpeesta. Mikäli asiakkaan kokonaiskäyntiaika on erityisen pitkä esim. 1-2 h/krt, tulee asiakkaan päivittäistä palvelutarvetta arvioida yhteistyössä asiakkaan, hänen läheistensä, asiakasohjaustiimin ja kotihoidon henkilöstön toimesta. Ei-aikakriittinen käynti tai tehtävä on puolestaan vapaasti toteutettavissa mihin kellon aikaan tahansa. Ei-aikakriittisten tehtävien hoidossa on luonnollisesti otettava huomioon pankkien ja kauppojen aukioloajat, asiakkaan vuorokausirytmi, iltatoimien rauhoittaminen jne. Esimerkkejä ei-aikakriittisiä käynneistä/tehtävistä ovat:

Perusturvalautakunta 31.1.2018 liite nro 7(7/10) - sairaanhoidolliset toimenpiteet (ei aikakriittiseksi määritellyt) - normaalit laboratoriokokeet - sairaanhoidollinen ohjaus ja neuvonta - lääkkeenjako - viikoittainen suihku - kodinhoitoapu - asioimispalvelut - kotikuntoutus - ulkoilu Aikakriittisten tehtävien toteutuminen varmistetaan siten, että uuden asiakkaan tullessa kotihoidon asiakkaaksi tai asiakkaan tarpeiden muuttuessa, optimointiin syötetään käynnit sellaisilla aikaikkunoilla, että asiakas saa avun siihen aikaan, kun se on hänen hoitonsa kannalta tarpeen. Tehtävän kuvaus Lääkkeet Pitkävaikutteisen insuliinin pisto Ateria insuliini Selite, miksi aikakriittinen Otettava säännöllisesti kerran päivässä 2h liukuman aikana Riippuu ruokailun ajankohdasta, joka puolestaan voi olla siirrettävissä asiakkaan päivärytmin mukaan Aikaikkuna Aamu Päivä Ilta +/- 1h X X X +/- 30 min X X X Parkinsonin lääkkeet Otettava säännöllisin väliajoin +/- 30 min X X X Silmätipat Riippuu otettavista silmätipoista Yks. koht. X X X Thyroxin (kilpirauhaslääke) lääke Muut aikasidonnaiset lääkkeet Aikasidonnaiset injektiot Laboratorio ja muut mittaukset Otetaan ennen ateriointia (mieluiten ennen aamupalaa), säännöllisyys tärkeää Riippuu lääkkeestä ja asiakkaan hoitosuunnitelmasta Riippuu lääkkeestä ja asiakkaan hoitosuunnitelmasta Ravinnotta verikokeet Aamukäynnin yhteydessä +/- 60 min X Muut verikokeet, ei ravinnotta / ei lääkkeitä Muut mittaukset Verensokerin seuranta Vastaanotot ja päivätoiminta Yks. koht. X X X Yks. koht. X X X Yks. koht. X X X Huomioitava kuljetusväli Yks. koht. X X Riippuu otettavasta kokeesta ja laboratorion aukioloajoista Riippuu ruokailun ajankohdasta, joka puolestaan voi olla siirrettävissä asiakkaan päivärytmin mukaan Päiväkeskukseen lähtö Kuljetusaikataulun mukaisesti +/- 15 min X Yks. koht. X X X +/- 30 min X X X Yksittäiset lääkärikäynnit Varatun vastaanottoajan mukaisesti +/- 15 min X X X Fysioterapeutti käynti Varatun vastaanottoajan mukaisesti +/- 15 min X X Hygienia Vaipan vaihto, hygienia, kasteleva (hyvin runsaasti) WC- käynneissä avustaminen Hygienia ja ihmisarvo +/- 60 min X X X Hygienia ja ihmisarvo +/- 30-45 min X X X Katetrointi Hygienia ja ihmisarvo Yks. koht. X X Avanteenhoito Avannetyypistä riippuen hoitotarve esim. ennen ruokailua +/- 60 min X X X

Perusturvalautakunta 31.1.2018 liite nro 7(8/10) Ruokailut Ruokailut tai aterian vienti Ruokailut tai aterian vienti - Diabetes asiakkaat, aliravitsemustilasta kärsivät, muistiasiakkaat Aamu- ja iltatoimet Säännöllisyys tärkeä, riippuu edellisen ruokailun ajankohdasta, ajankohta siirrettävissä asiakkaan päivärytmin mukaan Säännöllisyys tärkeä, riippuu edellisen ruokailun ajankohdasta, ajankohta voi olla siirrettävissä asiakkaan päivärytmin mukaan +/- 90 min X X X +/- 45 min X X X Asiakkaan aamutoimet (jos ei pääsee omatoimisesti sängystä ylös) Painehaavaumien ehkäisy, inhimillisyys, itsenäinen liikkuminen +/- 30 45 min X Asiakkaan aamutoimet (kun pääsee omatoimisesti sängystä ylös) Inhimillisyys, asiakkaan päiväjärjestys +/- 60 min X Iltatoimet (iltapesu, yövaatteet, jne.) Apuvälineet Tukisukat Jalkaproteesit Muut Mikäli asiakas ei pysty itsenäisesti, tietyissä tapauksissa iltatoimet voi tehdä vaikkei asiakas menisi vielä nukkumaan Toimenpide tehtävä ennen kuin asiakas on lähtenyt liikkeelle Toimenpide tehtävä ennen kuin asiakas on lähtenyt liikkeelle Yks. koht. Yks. koht. Yks. koht. MTT asiakkaat Asiakkaan päiväjärjestys/elämä menee sekaisin jos ajat muuttuvat Yks. koht. X X X Asiakkaalla GPS paikantava ranneke Saatava asiakkaalle ennekuin hän lähtee ulos +/- 30 min X X X Haavan hoito Yksilöllisesti sovittuna ajankohtana Yks. koht. X X X Turvapuhelinhälytykset Hätätilanne, hälytykseen vastataan välittömästi +/- 0 min X X X Tarkistussoitot/käynnit Turvallisuus esim. ennen nukkumaan menoa +/- 60 min X X X X X X 8. YHTEENVETO TARVEPOHJAISEN TOIMINTAMALLIN KESKEISISTÄ MUUTOKSISTA JA AI- KATAULUSTA Äänekosken kotihoidossa otetaan käyttöön liikkuvien hoitajien tiimi maalis-huhtikuussa 2018 alkaen. Liikkuvien hoitajien tiimin käyttöönotosta vastaa kotihoidon johtaja Päivi Voutilainen ja varahenkilöstön vastaava ohjaaja Erja Tammelin. Samanaikaisesti tehdään muutokset tiimavastaavan ja työnjakajan tehtäviin sekä sijaistuksiin. Työvuorosuunnittelun suhteen tulee muutoksia, joista tiimivastaava, vastaava ohjaaja Erja Tammelin ja kotihoidon johtaja Päivi Voutilainen sopivat erilliset käytännöt. Käyntilistasuunnittelusta vastaa yhteistyössä asiakasohjaustiimi, kotihoidon työnjakaja, vastaava ohjaaja Erja Tammelin sekä kotihoidon johtaja Päivi Voutilainen. Uuden mallin käyttöönottoa arvioidaan säännöllisesti arjen tuen palvelujohtajan ja muutoksessa mukana olevien tahojen kesken. Muutoksen tulokset tullaan raportoimaan vuosittain kotihoitoon asetettujen tavoitteiden kautta.

Perusturvalautakunta 31.1.2018 liite nro 7(9/10) 9. KOTIHOIDOSSA JA TEHTÄVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ TAPAHTUVA MUU KEHITTÄMINEN: KUNTOUTUS Kuntoutuksen kehittäminen kotihoidossa on Äänekosken yksi tavoite Kukoistava kotihoito hankkeessa. Kuntoutusta tullaan jatkossa toteuttamaan osana kotihoidon päivittäistä tehtävää ja asiakkaiden kanssa yhdessä heille määritellään henkilökohtaiset kuntoutustavoitteet joita tuetaan kotihoidon käyntien aikana. Kuntoutus on osa kotihoidon työtehtäviä ja työtehtävät määritellään toiminnanohjausjärjestelmään asiakaskohtaisesti. Kotihoidon henkilöstöstä on valittu kuusi kuntoutusvastaavaa. Kotihoidon henkilöstölle tehtiin syksyllä 2017 kysely toimintakyvyn arviointimenetelmien käytöstä ja sen pohjalta aloitettiin pääosin fyysisen toimintakyvyn mittareiden jalkautus. Kotihoidon työvälineeksi on tehty Huoli kotihoidon asiakkaasta prosessikuvaus, jonka tarkoituksena on selvittää mitä mittareita käytetään eri tilanteissa, kehen otetaan yhteyttä ja mitä voi harjoitella. Kotihoidolle on järjestetty ja järjestetään jatkossa jatkuvaa koulutusta, joissa aiheina ovat mm. arviointimenetelmät ja kuntoutus, muistisairaan kohtaaminen ja arviointi, arkikuntoutus kotihoidossa sekä aktiivisuussuunnitelman tekeminen. Arviointimenetelmien yhdenmukaista kirjaamista sekä aktiivisuussuunnitelman tekemistä on harjoiteltu hanketyöntekijän ja kotikuntoutuksen ft:n toimesta, jalkauttamista jatketaan vuoden 2018 aikana ja toiminnan juurruttamisen tueksi kaikkiin kotihoidon tiimeihin arviointikansiot. Kotikuntoutuksen ohjauksessa on toteutettu kuntouttavia arviointijaksoja ja kuntouttava arviointijakso on tarkoitettu kotihoitoon tuleville uusille asiakkaille. Kuntouttava arviointijakso on maksullista ja jakso kestää yksilöllisesti 5-7 kertaan. Tehostettua kotikuntoutusta puolestaan järjestetään kotihoidon asiakkaille, joiden toimintakyky on heikentynyt ja joiden arvellaan hyötyvän kuntoutuksesta. Tehostettu kotikuntoutus sisältyy kotihoidon palveluun ja maksuun ja se saattaa kestää 4-6 kk. Jaksot tilastoidaan. Erityisesti asiakkaan ja omaisen tiedottamisen tueksi otetaan käyttöön uudet esitteet edellä mainituista palveluista. Palveluohjauksen osalta sovittu, että RAVA -arviointi tehdään jokaisen palveluohjaajan toimesta asiakkaan ensimmäisen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä ja palveluohjauksessa pilotoidaan kevään 2018 aikana WHODAS 2.0 käyttöä niillä asiakkailla, jotka eivät tule kotihoidon asiakkaiksi sairaalan kautta. Äänekoski on mukana kukoistavan kotihoito hankkeen muistikuntoutuspilotissa, joka alkoi loppuvuodesta 2017. Äänekoskella keskeisiksi kehittämiskohteiksi on vuodelle 2018 valittu ennaltaehkäisevä muistityö, muistisairaan hoitopolun kuvaaminen, muistitiimin perustaminen sekä elämänkulun huomioiminen osana muistisairaan hoitoa. 10. PALVELURAKENTEEN KEVENTÄMINEN, HOITOKETJUT SEKÄ LÄÄKÄRIKONSULTAATIOT Tavoitteena on ollut palvelurakenteen keventäminen edelleen sekä ennaltaehkäisevien ja kotiin vietävien palveluiden saatavuuden parantaminen ja turvaaminen raskaamman palvelutarpeen vähentämisessä ja siirtämisessä myöhäisempään ajankohtaan. Lisäksi on pyritty oikea-aikaisuuteen asumispalveluiden ja laitoshoidon osalta tarkastelemalla mm. kotihoidon pyöröovi asiakkaita, jotka palaavat terveyskeskukseen lyhyen ajan sisällä kotiuduttuaan sairaalasta. Pyöröovi asiakkaiden kanssa järjestetään moniammatillinen verkostopalaveri, jossa heidän asioihinsa pyritään löytämään tilannetta helpottavia ratkaisuja. Henkilöstöresursseja on saatu lisää sekä ennaltaehkäiseväään että kotiin vietäviin palveluihin. Vuonna 2017 arjen tukeen on saatu 0,5 muistikoordinaattorin vakanssi, jonka

Perusturvalautakunta 31.1.2018 liite nro 7(10/10) asiakasryhmänä ovat ne asiakkaat, jotka eivät ole säännöllisten palveluiden piirissä. Ryhmäkoti Ruskovilla on asteittain lakkautettu ja sieltä vapautuvat henkilöstöresurssit kohdennetaan pääsääntöisesti ennalta ehkäisevään ja kotona asumista tukevaan työhön. Vuonna 2018 kotihoitoon saadaan yhteensä neljä uutta hoitajan toimea (liikkuvien hoitajien tiimi) sekä toimintaterapeutin toimi. Lisäksi ennaltaehkäisevään työhön saadaan yksi hoitajan toimi ja omaishoidon lomittajan 1 toimi lisää entisen 0,5 vakanssin lisäksi. Arjne tukeen lisätään myös 0,5 lääkärivakanssi, joka kohdistetaan Äänekosken alueen kotihoitoon ja vanhustyöhön. Tämä tulee mahdollistamaan mm. saattohoidon kehittämisen ja kotihoidon asiakkaiden paremmat lääkäripalvelut sekä konsultaatiomahdollisuuden nykyistä paremmin. 11. KOTIHOIDON SISÄLLÖLLINEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEN KOTIHOIDON KEHITTÄMINEN Äänekoskella yöpartion toiminta on aloitettu v. 2015. Yöpartioon kuuluu 2 sairaanhoitajaa ja 2 hoitajaa. Yöpartio toimii koko kunnan alueella ja toiminnan sisältöjä kehitetään edelleen. Työn alla ovat kotihoidon sairaanhoitajaresurssin kohdentamisen ja yöpartion sairaanhoitajan tarpeen arvioiminen. Kotihoidossa on pyritty lisäämään asiakastyöhön kohdistuvaa välitöntä työaikaa mm. siirtämällä lääkkeenjakamista toimistolta asiakkaiden kotiin. Marraskuussa 2016 lähihoitajien välittömän työajan osuus on ollut 44 % ja sairaanhoitajien 26 %. Marraskuussa 2017 tavoiteajat olivat parantuneet siten, että hoitajilla välittömän työajan osuus on ollut 46 % ja sairaanhoitajien osuus 28 %. Tavoitteet välittömäksi työajaksi on asetettu hoitajilla 60 % ja sairaanhoitajilla 40 %. Välittömän työajan lisäämiseksi perustetaan liikkuvien hoitajien tiimi, jolla kohdennetaan työaikaa sinne, missä tarve on suurin. Lisäksi liikkuville hoitajille keskitetään ne työtehtävät, jotka hajottavat kotihoidon omien tiimien toimintaa, esim. turvapuhelinhälytykset. Tavoitteena on rauhoittaa aluetiimien hoitajien työ tekemään asiakastyötä omien asiakkaiden parissa rauhassa, pääsääntöisesti ilman erityisiä keskeytyksiä. Kotihoidon eri työvuorojen aluissa esiintyviä viiveitä on myös tarkasteltu ja pyritty saamaan viiveitä lyhyemmiksi suunnittelemalla eri vuorojen kotikäyntien järjestystä sekä tarkastelemalla aikakriittisiä käyntejä. Käyntien aikakriittisyys otetaan puheeksi ja huomioidaan jo asiakkaaksi tulovaiheessa palveluohjauksessa. Kotihoidon asiakastyön jatkuvuuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja jokaiselle kotihoidon asiakkaalle tullaan määrittelemään omahoitajat (2-3). Tällä pyritään siihen, että asiakkaan hoitajat vaihtuisivat mahdollisimman vähän ja asiakkaan luona kävisivät pääsääntöisesti tutuksi tulleet hoitajat.