VUOROVAIKUTUSTAITOJEN AVULLA OPPIMISTA JA KOULUN HYVINVOINTIA KEHITTÄMÄÄN Markus Talvio, FT, tutkija, työnohjaaja Helsingin yliopisto Koulutus ja työnohjaus Talvio Oy copyright: www.markustalvio.com
A. MITÄ MAAILMALLA TAPAHTUU? copyright: www.markustalvio.com
Oppimisen taidot Kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Luovuus ja innovaatio Digitaalinen lukutaito Informaation lukutaito Mediataidot ICT-taidot Työelämätaidot Joustavuus ja adaptaatio Oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus Sosiaaliset ja kulttuurien väliset taidot Tuotteliaisuus Johtaminen ja vastuullisuus copyright: www.markustalvio.com AJANKOHTAISTA YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ: UUDEN VUOSITUHANNEN TAIDOT (TRILLING & FADEL, 2009)
Oppiminen tapahtuu ihmisten ja heidän kulttuuriensa välillä. Siksi on tärkeää kehittää kulttuurisia käytäntöjä, oppimisympäristöjä ja pysyviä rutiineja (kuten arviointia), jotka tukevat sitoutumista, innovatiivista ajattelua ja tiedon rakentelua. Näillä voidaan (paradoksaalista kyllä) tukea paikallista toimijuutta ja osallisuutta Hyvinvointi ja tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin muutkin uuden vuosituhannen taidot (kuten median lukutaito tai kulttuuritietoisuuteen ja monimutkaiseen ongelmanratkaisuun liittyvät taidot) SUOSITUKSIA OPPIMISEN EDISTÄMISEKSI LONKA, K. & MIND THE GAP RESEARCH GROUP (2015.) WORKSHOP 1 MATERIALS. IN: EUROPEAN PARLIAMENT (ED.). 2015. INNOVATIVE SCHOOLS: TEACHING & LEARNING IN THE DIGITAL ERA WORKSHOP DOCUMENTATION. BRUSSELS: EUROPEAN PARLIAMENT.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa: Lakialoitteita kongressille tunne- ja vuorovaikutustaitojen lisäämiseksi kouluihin Euroopan parlamentin suositukset Suomessa: Opetussuunnitelmien perusteet 2016 TOIMENPITEITÄ TALVIO 2014; TALVIO, BERG, LITMANEN, & LONKA, 2016 copyright: www.markustalvio.com
B. INNOSTAMINEN ON VUOROVAIKUTUSTA! copyright: www.markustalvio.com
Vuorovaikutus on perustuu yhteissäätelyyn (co-regulation) jossa molempien käsitykset omasta motivaatiosta, tunteista, tiedoista ja metakognitiosta ovat alttiina muutokselle (Fogel 1993) VUOROVAIKUTUS ON VASTAVUOROISTA (RECIPROCAL) markustalvio.com
Mitä ovat tunne- ja vuorovaikutustaidot? Minäviestit, Kompastuskivien välttäminen (Talvio & Klemola, 2017) Omien tunteiden ja arvojen, samoin kuin omien vahvuuksien ja rajoituksien tunnistaminen Aktiivinen minän kuunteleminen Omien tunteiden ja käyttäytymisen hallitseminen omien tavoitteiden saavuttamiseksi Kuuntelun taidot, Kuuntelulle vaihtaminen, Kompastuskivien välttäm. Itsensä johtaminen Sosiaalinen tietoisuus Minätietoisuus Tunne- ja vv.- oppiminen Vastuullinen päätöksente ko Ihmissuhdetaidot Eettisesti kestävien valintojen tekeminen omaan ja sosiaaliseen käyttäytymiseen liittyen Arvoristiriitojen käs.taidot, Kompastuskivien välttäminen, Molemmat voittavat menetelmä copyright: www.markustalvio.com Ymmärryksen ja empaattisuuden osoittaminen toisia kohtaan Minäviestit, kuuntelun taidot, kuuntelulle vaihtaminen, Kompastuskivien välttäm. Molemmat voittavat men. Toimivien ihmissuhteiden rakentaminen ja ryhmissä työskentelu ja ristiriitojen rakentava käsitteleminen
Ristiriidat voidaan jakaa (Gordon 2006: Toimiva koulu) Tarveristiriitoihin Niihin on olemassa joku konkreettinen ratkaisu Niillä on konkreettisia vaikutuksia Arvoristiriitoihin Liittyvät arvoihin, uskomuksiin, elämäntyyliin jne Voivat tulla esiin tarveristiriitojen muodossa mutta taustalla on kuitenkin arvojen erilaisuus Ei suoranaisia konkreettisia seurauksia MITEN RATKOA RIITOJA? markustalvio.com
KOMPASTUSKIVET GORDON 2006: TOIMIVA KOULU Määrääminen, käskeminen, ohjaaminen Varoittelu, uhkailu Moralisointi, saarnaus, pitämiset, täytymiset Neuvominen, ratkaisujen antaminen, ehdottelu Opettaminen, luennointi, looginen argumentointi Tuomitseminen, arvosteleminen, erimielisyys, syyttely Nimittely, luokittelu, nolaaminen Tulkitseminen, analysointi, johtopäätösten tekeminen Kehuminen, yhtä mieltä oleminen Rauhoittelu, lohduttelu, tukeminen, myötäily Kyseleminen, urkkiminen, kuulustelu Vetäytyminen, puheenaiheen vaihtaminen, piikittely leikiksi lyöminen markustalvio.com 10
Passiivinen kuuntelu Tilan antaminen Kehon kieli Myötäilevät murahtelut Avaavat kysymykset Aktiivinen kuuntelu Palautetaan Tunnetta Asiaa Ei neuvota tai ilmaista omia mielipiteitä ellei puhuja pyydä! VIESTIN VASTAANOTTAMINEN TALVIO & KLEMOLA (2017) www.markustalvio.com
NEUVOMINEN? HTTPS://YOUTU.BE/HHHBLOF3AYO
Hanki kiinnitys Hanki asiatietoa Kuuntele Sano sanottavasi kerran Jätä vastuu muuttumisesta neuvottavalle NEUVONTA www.markustalvio.com
AUKTORITEETIN LAJIT GORDON 2006: TOIMIVA KOULU Asemaan perustuva Tietoon perustuva Pakkovaltaan perustuva vaikutusvalta markustalvio.com pakkovalta 14
ONKO KAIKKI KONTROLLI PAHASTA? BRAKELMANS, MAINHARD, DEN BROK & WUBBELS (2011). markustalvio.com 15
OPETTAJAN VUOROVAIKUTUKSEN KEHÄ BRAKELMANS, MAINHARD, DEN BROK & WUBBELS (2011) markustalvio.com 16
Leadership Noticing what s happening, organizing, giving orders, setting tasks, determining, clear procedures, structuring, explaining, holding the attention, acting confidently, showing enthusiasm Helping/friendly Assisting, showing interest, behaving in a friendly or considerate manner, being able to make a joke, inspiring Understanding Listening with interest, empathizing, showing confidence and understanding, accepting apologies, looking for ways to settle difference, being patient, open, trustful OPETTAJAN KÄYTTÄYTYMISEN TYYPIT MAINHARD, BRAKELMANS, DEN BROK & WUBBELS (2011) markustalvio.com 17
Student freedom Giving opportunity for independent work, waiting for class to let off steam, giving freedom and responsibility, approving of something Uncertain Keeping a low profile, apologizing, waiting and seeing how the wind blows, being hesitant Dissatisfied Waiting for silence, considering pros and cons, keeping quiet, showing dissatisfaction, looking glum, questioning, criticizing, being suspicious Admonishing Getting angry, taking pupils to task, expressing irritation and anger, forbidding,correcting, punishing Strict Keeping reins tight, checking, judging, getting class silent, maintaining silence, being strict, setting norms and rules OPETTAJIEN KÄYTTÄYTYMISEN TYYPIT BRAKELMANS, MAINHARD, DEN BROK & WUBBELS (2011) markustalvio.com 18
GORDONIN KOLMEOSAINEN MINÄVIESTI HTTPS://YOUTU.BE/ELRNR_HEDXY
Toiminnan tarkka kuvaus Vaikutukset minuun Tunne joka toiminnasta minulle syntyi Kun lupasit auttaa minua tulevan raportin valmistelussa, pystyin siirtämään sen hetkeksi pois ajatuksistani ja keskittymään kotiasioihini. Siitä tuli minulle hyvä mieli. MYÖNTEINEN PALAUTE INNOSTUKSEN SYTYTTÄJÄNÄ (GORDON 2006) Annan arvoa sille, että puhuit minulle tuosta asiasta. Nyt minun on helpompi ymmärtää tämä kokonaisuus ja viedä asiaa eteenpäin copyright: www.markustalvio.com
C. TUNTEET VAIKUTTAVAT INNOSTUMISEEMME copyright: www.markustalvio.com
Peilisolut jäljittelevät tuntemusta, kun olento koskettaa jotakin tai sitä kosketetaan (aktivaatio on sitä suurempaa mitä samankaltaisempi kohde on katsojan kanssa). Eräässä kokeessa otettiin kahden nuoren miehen aivoista magneettikuvat, kun tutkija kosketti toisen miehen jalkaa. Kummankin potilaan aivoissa aktivoituivat samat aivoalueet. Sama koe on toistettu sen jälkeen lukuisia kertoja erilaisilla liikkeillä. Myös toisen tunnetilaa arvioidaan peilisolujen avulla. Peilisolut reagoivat kasvojen emotionaalisin liikkeisiin ja välittävät ne tunteista vastaaviin aivojen ydinalueisiin PEILINEURONIT markustalvio.com
MILLAISIA TUNTEITA ON LIIKKEELLÄ ONGELMATILANTEISSA? markustalvio.com
Ennen teini-ikää lapsen aivoja ympäröi paksu harmaa aivosolumassa. Hermosoluilla valtava määrä yhteyksiä toisiinsa. Toisaalta, aivot toimivat äärirajoilla tehottomasti ja virheitä sattuu. Kasvun edetessä tärkeät hermosoluyhteydet vahvistuvat ja turhat kuihtuvat pois. Nopeus lisääntyy tarkoituksenmukaisissa yhteyksissä. TEINI-IKÄISEN TUNTEISTA markustalvio.com
.. aiheuttavat hämmennystä.. vaikuttavat tunteiden tunnistamiseen ja hallintaan mielihyväalueilla jylläävän dopamiinivälitteisen palkitsemisjärjestelmän ydinalueet toimivat nuorilla huomattavasti laiskemmin kuin aikuisilla -> suuri tarve riskinottoon!! Lähde: http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/teinin_aivoissa_tyrskyy MUUTOKSET AIVOISSA markustalvio.com
Suorituskyky kasvaa SUORITUSKYKY JA STRESSITASO Oppimisen kognitiivinen tehokkuus ikävystyneisyys ahdistuneisuus Stressitaso kasvaa markustalvio.com
Csikszentmihalyi: nautinnollinen oppimisen kokemus, jossa tehtävä tempaa toimijan mukaansa Edellytyksenä oman suorituskyvyn ylärajalla toimiminen ja että toiminnalla on kohde tai tavoite (ei siis telkkarin katsominen) = haasteelliseksi koettu tehtävä Oppimisen autonomiaa turvallista oppimisilmapiiriä tukemalla virtaustiloja voidaan saavuttaa jopa ryhmissä INNOSTUMINEN: VIRTAUSKOKEMUKSET markustalvio.com
Selkeät tavoitteet Palautteen saaminen Haasteiden ja osaamisen välillä tasapaino Tuntee pystyvänsä hallitsemaan ja kontrolloimaan toimintaansa Ei pelkää epäonnistuvansa tai pelkäävänsä Ulkoisen motivaation sijasta sisäinen motivaatio EDELLYTYKSET VIRTAUKSEEN PÄÄSEMISEKSI markustalvio.com
Hippokampus on oppimisen keskus joka muokkaa etuotsan aivolohkolle työmuistiin kertyneen aineksen säiliömuistille sopivaksi ja se yhdistyy ennen opittuun. Stressin pitkittyessä kortisoli käy hippokampuksen hermosolujen kimppuun joka jopa pienentää neuronien kokonaismäärää. Samalla kortisoli vahvistaa mantelitumakkeen toimintaa ja keskitymme tunteisiin, emme asiaan STRESSI JA OPPIMINEN markustalvio.com
D. RYHMÄLLÄ ON SUURI VAIKUTUS INNOSTUMISEEN copyright: www.markustalvio.com
muokkaa koko ajan aivosolujemme määrää. Noin puoli vuotta aivosolujen kypsymisen jälkeen aivosolut yhdistyvät muihin hermosoloihin erikoistuen samalla tiettyyn toimintaan. Uudet solut koodaavat yhteyksiinsä mitä tuona aikana on opittu. Mitä parempi ilmapiiri, sen paremmin koodaaminen onnistuu. OPISKELUILMAPIIRI INNOSTUKSEN SYTYTTÄJÄNÄ markustalvio.com
Turvallisuus Vuorovaikutus ja palautteen antaminen Pelisääntöjen luominen Tehtävän selkiyttäminen ja tavoitteellisuuteen ohjaaminen Säännölliset ryhmäistunnot RYHMÄN KIINTEYTTÄ VOI EDISTÄÄ markustalvio.com
E. ITSEMÄÄRÄÄMINEN copyright: www.markustalvio.com
Kompetenssi eli pätevyys Autonomisuus Relationaalisuus Auttaminen ITSEMÄÄRÄÄMINEN IHMISEN HYVINVOINTIA MÄÄRITTELEMÄSSÄ DECI & RYAN (2008); MARTELA & RYAN (2015). copyright: www.markustalvio.com
Kompetenssi eli pätevyys Mitä osaan, missä olen hyvä? Autonomisuus Relationaalisuus Mistä selviän ilman jatkuvaa ohjausta? Olenko tärkeä lenkki ketjussa? Auttaminen Voinko olla hyödyksi muille? HYVINVOINTIA KOSKEVAT KYSYMYKSET copyright: www.markustalvio.com
TOIMIVA VUOROVAIKUTUS (2017) Markus Talvio & Ulla Klemola Jyväskylä: PS-kustannus copyright: www.markustalvio.com
Brekelmans, M., Mainhard, M., den Brok, P., & Wubbels, T. (2011). The development of the classroom social climate during the first months of the school year. Contemporary Educational Psychology, 36(3), 190-200. Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2008). Facilitating optimal motivation and psychological well-being across life's domains. Canadian Psychology, 49(1), 14-23. Elias, M. J., Zins, J. E., Weissberg, T. P., Frey, K. S., Greenberg, M. T., Haynes, N. M.,... Shriver, T. P. (1997). Promoting social and emotional learning: Guidelines for educators. Alexandria, VA: Association for Supervision and Curriculum Development. Fogel, A.1993. Developing through relationships. Origins of communications, self and culture. Goleman, D. 2007. Sosiaalinen äly Gordon, T. (2003). Teacher effectiveness training. New York: Three rivers press. Lintunen, T., & Gould, D. (2014). Developing social and emotional skills. In Papaioannou, A. & Hackfort, D. (Ed.), Routledge Companion to Sport and Exercise Psychology. Global perspectives and fundamental concepts (pp. 621-635) London: Routledge. Lonka, K. & Mind the Gap Research Group (2015.) Workshop 1 Materials. In: European Parliament (Ed.). 2015. Innovative Schools: Teaching & Learning in the Digital Era Workshop Documentation. Brussels: European Parliament. Martela, F., & Ryan, R. M. (2015). The Benefits of Benevolence: Basic Psychological Needs, Beneficence, and the Enhancement of Well Being. Journal of Personality. Talvio, M. (2014). How do teachers benefit from training on social interaction skills?: Developing and utilising an instrument for the evaluation of teachers social and emotional learning. Doctoral dissertation. University of Helsinki. Department of Teacher Education. Available from http://urn.fi/urn:isbn:978-951-51-0188-4 Talvio, M., Berg, M., Litmanen, T., & Lonka, K. (2016). The Benefits of Teachers Workshops on Their Social and Emotional Intelligence in Four Countries. Creative Education, 7(18), 2803 2819. https://doi.org/10.4236/ce.2016.718260 Talvio, M. &Klemola, U. (2017). Toimiva vuorovaikutus. Jyväskylä: PS-kustannus Trilling, B., & Fadel, C. (2009). 21st century skills: Learning for life in our times. John Wiley & Sons. LÄHTEET copyright: www.markustalvio.com