itl if C I;A''yiPIPt` E M 19/4223/-78/1/1 Koskee : 4241 Pyhäselkä Lauri Pekkarinen 1978-12-27 SELOSTUS PYHÄSEL ;;SSÄ SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1976-1978
TUTKIMUSTEN AIHE JA TARKOITUS Geologinen tutkiuslaitos aloitti v. 1976 alitutkiukset Pyhäselän kunnan alueella Haaslahden kuparikaivoksen pohjois- ja luoteispuolella tarkoituksena Haaslahden alikentän ahdollisten jatkeiden seuraainen sekä uiden analogisten aliesiintyien etsiinen. Vuonna 1978 alinetsinnän tehostaiseen yönnetyn erillisäärärahan ja Pohjois-Karjalan osaohjelan puitteissa jatkettiin edellisinä vuosinaaloitettuja alitutkiuksia tehostettuna saalla laajentaen tutkiusaluetta yös kaivoksen länsipuolelle. TUTKIMUSTEN TAUSTA JA SUORITETUT TUTKIMUKSET Vanhaa, Haaslahden alitutkiusten aikaista (vv. 1968-197) geofysikaalista ittausaluetta laajennettiin vuosina 1976-1978 Haaslahden kaivoksen pohjois- ja länsipuolella (liite 1). Keväällä 1977 kairattiin kaivoksen pohjoispuolella Iiksensuolla seitseän reikää (R418-R424 ; yht. pituus 1165 ) geofysikaalisten indikaatioiden selvittäiseksi (liite 2). Kesällä 1977 aloitettiin geologinen kartoitus ja lohkare-etsintä kaivoksen pohjois- ja luoteispuolella. Yksityiskohtainen kartoitus, jossa kiinnitettiin erityistä huoiota Haas lahti-tyyppisten grauvakkakerrosten etsiiseen, tehtiin noin 28 k 2 :n laajuisella alueella. Kesällä ja syksyllä 1977 tehtiin geofysikaalisten anoalioiden selvittäiseksi yhteensä 59 eri kokoista tutkiuskuoppaa ja -kaivantoa. Kaivantojen pohjalta, kalliopinnasta,otettiin
- 2 - cobra, näytteenottoka:lustolla kaikkiaan 684 jauhenäytettä ahdollisten anoalisten etallipitoisuuksien toteaiseksi. Geofysikaalisten indikaatioiden selvittäiseksi kairausta täydennettiin kairaaalla vielä viisi reikää (R424-R429 ; yht. pituus 675 ). Kesällä 1978 henkilökunnan lisäyksen yötä alitutkiuksia voitiin tehostaa ja geologisen kartoituksen kohteeksi voitiin ottaa koko geofysikaalinen ittausalue (liitteet 1 ja 3). Geologiseen kartoitukseen liittyen suoritettiin yös lohkare-etsintää. Yhteistyössä geokeian osaston kanssa tehtiin kole Augerkairauslinjaa (21 näytepistettä) Iiksensuon poikki geologisen tiedon saaiseksi peitteiseltä suoalueelta (liite 1). Syksyllä 1978 tehtiin 19 tutkiuskuoppaa ja -kaivantoa (379 näytepistettä) kartoitusalueen niihin geofysikaalisiin indikaatioihin, joita kartoitus ei selvittänyt. Tutkiusalueen ustaliuskeista otettiin lisäksi litogeokeiallisia näytteitä (92 näytepistettä) ahdollisten anoaalisten etallipitoisuuksien toteaiseksi. Eri tavoin tutkittujen alueitten rajat on esitetty yleiskatsauskarttaliitteessä, liite 1. Porareikien ja tutkiuskuoppien ja -kaivantojen sijainti on esitetty liitteessä 2. Tutkiusten yleisjohdosta ovat vastanneet prof. L.Hyvärinen ja FT A.Lonka. Geologiset tutkiukset on tehty geologi L. Pekkarisen valvonnassa. Tutkiustöihin ovat osallistuneet geologit T. Heino ja J. Vanne. Lisäksi alueella on työskennellyt useita kesäharjoittelijoita ja vakituisessa palveluksessa olevia näytteenottajia ja lohkare-etsijöitä.
3 GEOLOGISET YLEISPIIRTEET JA TUTKIMUSTULOKSET Valtaosan kartoitusalueesta käsittävät koostuukseltaan ja rakenteeltaan hiean vaihtelevat kiilleliuskeet (liite 3). Haaslahti-tyyppisiä grauvekoita on kapeina välikerroksina kiilleliuskeessa kaivoksen pohjoispuolella sekä laajepana uodostuana Suhuran kylässä (liite 3). Haaslahden kaivoksen pohjoispuolella grauvakat esiintyvät yleensä aivan ohuina ja korkeintaan etrin vahvuisina välikerroksina kiilleliuskeessa. Lukuunottaatta vähäistä sinkkivälkeineralisaatiota kiilleliuskeen noin puolen etrin vahvuisessa grauvakkaväl-ikerroksessa Suorannassa arvokiisuja ei juuri ole tavattu. Onkao-Haaslahti-jakson länsipuolella grauvakkavälikerrokset puuttuvat yleensä kiilleliuskeista, sitävastoin Suhurassa on laajepi alue karkeata turbidiittia tai grauvakkaa. Suhuran alue on lähes kauttaaltaan hyvin paljastunutta, joten sen geologiasta on saatu jokseenkin hyvä kuva (liite 3). Suhuran alueella on pienellä alueella paljastunut Prekarjalaine:n pohja. Pohja on koostuukseltaan kvartsidioriittinen, lisäksi tavattiin pohjaan kuuluvia vanhepia kiilleliuskeita sekä etadiaboasia,joka vaikuttaa pohjaa nuorealta. Pohjan päälle on ensiksi ker-. rostunut heikosti uokkautunut ja lajittunut pohja-arkoosi, joka vastaa koostuukseltaan alla olevaa kvartsidioriittista pohjaa. Pohja-arkoosin päälle on kerrostunut useita turbidiittikerrostuia, joista kukin alkaa karkealla kongloeraatilla. Sitä seuraa grauvakkaainen kivi ja viieksi ainitun päällä on hienorakeista kiilleliusketta. Pohja arkoosissa ja yöskin grauvakbissa on karbonaattirikkaita linssejä, jotka ovat yleensä karsiutuneet. Karkeissa grauvakoissa esiintyy pieniä ääriä agneettikiisua, utta arvokiisuja ei ole tavattu, vaikka
kivilajiassosiaatio on vastaavanlainen kuin Haaslahden kaivoksen ypäristössä. Turbidiitin hienorakeiseen kiilleliuskeyläosaan liittyy usein grafiitti- ja agneetlikiisupirotetta. Suhuran karkeiden sedienttien päällä on treoliittipitoinen ustaliuske. Tää ustaliuske on ileisesti stratigrafiltaan vastaavassa aseassa kuin ns. Mulonliuske Mulon kylässä, issä ustaliusketta esiintyy laajalla alueella (liite 3). Kivilaji koostuu treoliitista, karbonaatista, kiilteistä, plagioklaasista sekä vaihtelevasta äärästä hienojakoista grafiittia. Tälle liuskeelle on tyypillistä elko runsas rautakiisupitoisuus ; etehkin agneettikiisua on paikoin hyvin runsaasti. Arvokiisujen pitoisuudet sitävastoin ovat jokseenkin vähäisiä. Kerrosjär'estyksessä ylöspäin ustaliuske vaihettuu noraaliksi kiilleliuskeeksi, jöka on koko tutkiusalueen yleisin kivilaji (liite 3). Se on pienirakeista, haraata tai tuanharaata paikoin fylliittiäistä. Se on usein kerroksellista, varsinkin kartoitusalueen itäosassa, Haapajärven itäpuolella. Suhurasta pohjoiseen tavataan kapeassa kiilleliuske' vyöhykkeessä regionaalietaorfoosinyhteydessä syntyneitä andalusiittiporfyroblasteja. Haapajärven siirrosvyöhykkeen itäpuolella kiilleliuske on hienorakeista, fylliittiäistä ja sisältää runsaasti kiilteitä. Kapeina välikerroksina esiintyy ustaliusketta, joka sisältää yleisesti pienen äärän agneettija rikkikiisua. Arvokiisuj. - ei ole tavattu. Tällä alueella vähäiset kvartsijuonet, -suonet ja pahkut ovat tavallisia. Lähellä Pyhäselän rantaa kiilleliuske vaihettuu karkearakeiseaksi, silttiäiseksi kiilleliuskeeksi. Tää
- 5 - sisältää edellä ainittua väheän kiilteitä ja sen kerrosvahvuudet ovat suurepia kuin edellä ainitussa. Kartoitusalueen lounaisosassa, Pieni-Onkaojärven ypäristössä esiintyy edellä olevia karkearakeisepaa, lähes suuntautuatonta ja voiakkaasti uudelleen kiteytynyttä gneissiäistä kiilleliusketta (liite 3). Tutkiusalueen geologisista suurrakenteista on erkittävin itäosan pohjoisluoteinen-eteläkaakkoinen antiklinoriuselänne, jonka länsireunalla sijaitsee Haaslahden kaivos. Antiklinoriu-rakenteesta johtuen kaivoksen pohjoispuoleinen alue edustaa ylepää geologista leikkausta kuin itse kaivosalue. Intensiivisin poiutus on tapahtunut loivahkon, eteläkaakko-pohjoisluode-suuntaisen poiuakselin ukaan, tään lisäksi on havaittu edellistä vastaan lähes kohtisuoraa, heikopaa poiutusta. Haapajärven länsipuoleista, Suhuran aluetta luonnehtii antikliini (liite 3), jonka poiuakselin kaade on pohjoiseen. Suhuran pohjoispuolella on akselidebressio ja Mulossa ahdollis.e s.ti uusi kulinaatio Poiutuksen lisäksi alueella vaikuttavat useat siirrokset. Suurin ja pisin siirros- ja urtuavyöhyke kulkee Haapajärven kautta (liite 3). Tässä vyöhykkeessä on tavattu runsaasti yloniitteja. Siirroksesta johtuen Haapajärven vyöhykkeen itä- ja länsipuoliset alueet edustavat ahdollisesti kahta eri tasolla olevaa geologista leikkausta. Suhuran eteläpuolella on itä-länsisuuntainen siirrosvyöhyke, joka kontrolloi gneissiäisen kiilleliuskeen esiintyistä alueen eteläisiässä osassa. Geologinen kartoitus sekä tutkiuskaivannoista saatujen näytteiden saoin kuin kairausnäytteiden lähepi tarkastelu ja analysointi osoittivat, että geofysikaaliset indikaatiot johtuvat pääasiassa grafiitti-, agneettikiisuja rikkikiisupitoisista ustaliuskeista sekä grafiitti- ja
6 agneettikiisupitoisista kiilleliuskeista, utta osaksi yös agneettikiisupirotteisista kiillel.iuskeista, joissa grafiittia ei juuri ole. Vuonna 1977 otetuissa litogeokeiallisissa näytteissä tavattiin uutaassa pisteessä anoaalisia sinkkipitoisuuksia Iiksensuon länsipuolella Suorannassa. Yhdessä tutkiuskaivannossa tavattiin kiilleliuskeessa noin puolen etrin vahvuinen grauvakkavälikerros ja sen kvartsisuonien halkoassa kivessä pirotteena ja pesäkkeinä sinkkivälkettä. Kairauksella tälle ineralisaatiolle ei kuitenkaan löydetty jatkeita. Haapajärven länsipuolella tavattiin kolessa tutkiuskaivannossa ustaliuskeessa heikkoa sinkkipitoisuutta. Korkein yksittäisessä näytteessä analysoitu sinkki-pitoisuus on 1,1 ö (keskiäärin, 13%). Lisäksi kuparia ja nikkeliä esiintyy pienin äärin pisteäisesti. Korkeiat analysoidut pitoisuudet ovat kuparin osalta.27 nikkelin osalta.19 Yhteistyössä geokeian osaston kanssa tehdyissä Augerkairauksissa (liite 1) ei tullut anoaalisia pitoisuuksia. Erilaisilla alinetsintäenetelillä kuten geologisella kartoituksella, lohkare-etsinnällä, geofysikaalisilla ittauksilla, geokeiallisella tutkiuksella ja kairauksella ei löydetty erkittäviä viitteitä Haaslahtityyppisen alin tai jonkun uun tyyppisen alin esiintyisestä kartoitetulla alueella. Ainoastaan satunnaisesti todettiin erkityksettöiä ääriä kuparikiisua ja sinkkivälkettä sekä lyijyhohdetta uutaien kvartsijuonien yhteydessä. Kuopiossa 1978-12-27 411b..44,
7 LIITTEET : Liite 1. Ote yleiskatsauskartasta ; Pyhäselkä, 1 :1- - (M 11.9/4223, 4241/-78/1) Liite 2. Porareikien ja tutkiuskaivantojen sijaintikartta ; Pyhäselkä, 1 :5 (pohjana agneettinen kartta, osia lehdista 4223 ja 4241) Liite 3. Alustava kivilajikartta Pyhäselkä ; 1 :5 (osia lehdistä 4223 ja 4241)
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO Syväkairaus Karttalehti 4.2a.2................. Aika. P....Y...HÄ..SELKÄ................................... Suoranta huhtikuu, 1977 M19/52/ 4241 77 /R 418 Koordinaatit - 6934...2,5 y -. 5.852................ Suunta go o Geologi..Ti o....hei.no............................. Syvyys Kivilaji se loste Huoautuksia Ka tevuudet 1-5n MAATA 47.4 23.4 GRAUVAKKALIUSKE, jossa kiilleliuske- 1 45.5 välikerroksia. Alussa kapea kvartsiit- 2 45.5 tivälikerros, jossa on TREM-sälöjä 3 R, 43.9 sekä 15 c paksu ustaliuske, jossa 4 43.7o on SKII-rakeita. 5 43.4 33.65 KIILLELI-USKE, paikoin poiuttunut, 6 43.4 vähän kapeita grauvakkaliuskeväliker- 7 43 1 roksia sekä kapeita KVAR-luonia, ois- 8 42.6 sa on MAGK-ja SKII-rakeita 9 42.5 31.5-33. ruhjeinen. 32.6 L ja K 1 42.4 poikkeavat. 33.2-33.4 poiuttunut 37. ps/ Ks 6 11 41.8 fylliitti. 12 41.7,37.3 GRAUVAKKALIUSKE, jossa kapeita kiil- 13 41.2 leliuskuvälikerroksia sekä KVAR-juo- 14 4.6 nia, KVAR-juonissa MAGK- ja SKII-ra- 15 4.2 keita, lisäksi SKII-rakosilauksina. 16 39.6 38.25 KIILLELIUSKE, satunnaisesti SKII :a 17 39.3 rakosilauksina. 63.2 MUSTALIUSKE, poiuttunut, runsaasti kapeita KAR -juonia SKII-rakeina ja -juoniaa-pääasiassa KAR -juonien yhteydessä lisäksi MAGK-pirotetta. Alaosassa alle 1 c paksuja KVAR juonia,-joissa on satunnaisesti NVA- rakeita. 85.15 KIILLELIUSKE, jossa on 5-2 c paksu- ja KVAR-juonia 1.5 etrin atkalla 84.3 ps L 3 ustaliuskeen' kor,:taktih läheisyy- psak 5 13649-3/11/3174 dossä K ; ; 1 1 s1 i iickrl -rsa -P l1 1 ; -
Syvyys Kivilajiseloste 4241/-77/R 418 Huoautuksia Kaltevuudet vä1 i kprrnksi a. Mllstal i iiskppn knntaktis- sa sekä 74.2-76.65 välillä kiille- liuske on ruhjeinen,kiilleliuskeessa SKII- ja MAGK-pirotetta ja juonia. 87.5 GRAUVAKKALIUSKE, satunnaisesti SKII- 85.55 oh Ku 958 rakeita ja rakosilauksia. Kapeita KVAR- ja KAR -juonia. 86.2 alkaen ruhjeiner. 97.3 KIILLELIUSKE, ruhjeinen 9. asti, paikoin kiilleliuske on breksioitunut. Kapeita KVAR-juonia, joissa on MAGK- ja SKII-rakeita. 1.C KIILLELIUSKE, yloniittiutunut, joita- kin KVAR-juonia, satunnaisesti MAGK- ja SKII-rakeita. 113.7 KIILLELIUSKE, ruhjeinen. 13.3 asti 12.1 psak runsaasti kapeita KVAR-juonia. Fylliit- ti-ja grauvakkaliuskevälikerroksia. o Kiilleliuskeessa vaaleita kiilleköyhiä o osia. 116.7CKIILLELIUSKE, ruhjeinen, kapeita fyl- liitti-je grauvakkaliiisknvälikprrnksia1 Rakosilauksina SKII :a. 123.9CKIILLELIUSKE, fylliitti- ja grauvakka 122.1 psak 65 liuskevälikerroksia 117.6-119.5 ka- peita KVAR-juonia, joissa on MAGK-ra- keita. 119.5-12.6 ruhje. 137.5GRAUVAKKALIUSKE, runsaasti kiilleliuske- välikerroksia ja joitakin kapeita KVAR-,juonia. Poiuttunut. 146.3 KIILLELIUSKE, grauvakkaliuske ja fyl- 138. psak 75 liittivälikerroksia. Grauvakkaväliker- 145.4 oh Ku 959 rosten paksuus vaihtelee 5-2 c :iin. 1 56.RAUVAKKALIUSKE, hoogeeninen,,joita- 15.2 psa K 75 kin kiilleliuskevälikerroksia. 151.95 oh Ku 96 171.9KIILLELIUSKE, grauvakkaliuske ja fyl- o (ls) liittiväl -ikerroksia sekä joitakin ka- 166. psa K 65 peita KVA-R-juonia, joissa MAGK :a rakei- na. E 4I : a rakosilauksina o
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALM OSA8TO Syväkairaus Syväkairauksen analyysi Teettäjä är - --- Liittyy : M 191521 4241 /77 l 418 Esiintyä.... MaMa n tekijä ATV.. /77 g 1 Cu% Ni, 1o% n%, Pb /',, It L:r - /t 58 42.4-43.4 1..1-3. 1. 1 1 7 59-44.4 1..243.1.1 51 49.6-5.6 1 n.e 511-51.6 1..2.3..9.2 3. 512-52.6 1..2.2.1.1 513 58.2-59.2 1..2.2-1.5 -.3-1.-. 514-6.2 14.2 2.1. 4-KOT. 515 63,-64. 1..2.1 ---.1 -.2.2 2. 7 7- sooo-ro /12/9 v Käännä
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO Syväkairaus 4241 2 Kartta lehti...................................................... Kunta P.YH.A.S.EL.KÄ Esl I Aika ntya Suoranta Huhtikuu 1977 M19/52/4241 /77 /R419 K oordinaatit -b.9.33.85 y..5....9..1.. Suunta g.. Tio Heino Geologi. Syvyys Kivitajisetoste Huoautuksia Kattevuudet 25.25 Maakairaus OM 46.7 39. KIILLELIUSKE, kapeita grauvakkaliuske- 29.5 psa K 6 1 48.3' välikerroksia ja KVAR-juonia ps L 4 2 48.3o 37.6 alkaen kapeita ustaliuske- välikerroksia. 34.1 oh Ku 961 3 48. 4 47.5 41.9 MUSTALIUSKE, poiuttunut, runsaasti 5 47.2 kapeita KVAR- KAR -' ui - J n ja MAGK :a rakeina ja pirotteena. 7 47. 43.65 KIILLELIUSKE, poiuttunut, ruhjeinen. 11. psa K 75 8 46.7 Kapeita KVAR-juonia joissa on SKII- a MAGK-rakeita. go 46.3 1 45.6 11.65 MUSTALIUSKE, kapeita KVAR- ja KAR - 18.95 oh Ku 962 11 45. 3 juonia. Mustaliuskeessa kiisuja n. 5% 12 44.7 SKII : a,j a 13 44.7 51.65 alkaen yös MAGK :a i 14r,43.7 56.5-57.8 KVAR-juonissa jokunen 15 43.3 NVA-rae ; 16M 42.6 6. satunnaisesti CUKI-rakeita 165 42.3 89.4-89.85 KVAR-juonissa vähän NVA-rakeita 9.45-9.7 KVAR ;-juonissa vähän NVA-rakeita 136.8 KIILLELIUSKE, kapeita grauvakkaliuske- 124.7 psak 8 fv-välikerroksia ja leikkaavia Hie 113.1 KVAR-juonia, SKII- ja MACK - rakeita, Ku 963 yleensä KVAR-juonien yhteydessä. M 126.9-127.1 kiilleliuske, breksi- 116.85 oh Ku 96L o oitunut. 137.3 oh Ku 965 1147 :35 GRAUVAKKALIUSKE, kiilleliuske-ja fyl- 147.35 oh Ku 966 liitti-välikerroksia ja kapeita 13649-73/ 1 1 /3174 Svvakairouksen nnnlvvci r-1
Syvyys Kivitajiseloste Huoautuksia Kattevuudet 4241/-77/ R 419 KVAR-juonia, juonissa MAGK- ja SKII- rakeita ja raekasauia. 156.8 KIILLELIUSKE, 2rauvakkaliuske fyl- 151. psak 8 liitti-välikerroksia. 159.6 GRAUVAKKALIUSKE, kapeita fylliitti- ja kiilleliuskeväliksrroksia. 162.9 KIILLELIUSKE, breksioitunut, ruhjei- nen. 1 ;9.6f1-161.7 fylliittivälikerroksia. 168.95 GRAUVAKKALIUSKE, kiilleliuske- ja (ls) fylliitttvälikerroksia. 2 laatikkoa kiviä o
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MA LM O8A8TO Syväkairauksen analyysi TeettöP Syväka rau r ne................................. -- Liittyy: M 19/5214241 /7 f /R 41 Oi Analyysin tekijä 8 -V1... -- 5-17 39--4. 1 -.2 3,1.4C. 2. ',2 1 8.81-1. I 522 89.25-9,25-1.,1.1.,34-.1-8-1. -77-5588-76/1 2 911 Käännä
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO Karttalehti.. 4241 2 Kunta E s i i Syväkairaus PYHÄSELKÄ........................................................... ntya 5, u. r.a.nt. a Aika 1977-4 M19/52/4241 1-77 /R 42 Koordinaatit 6934.5 Suunta...g. y 52.27 Geologi....l.ouko Vanne............... Syvyys Kivilaji se lost e Huoautuksia Kaltevuudet 4.4 MAATA il 4F;-n' 41.15 KIILLELIUSKE, 4,4-14.3 ruhieista o 1 45. p,,, A L-45 32. - 32.2 kvartsiittiv3likorros.6.9 psa K 6 2 l 43.5 42.75 KVARTSIITTI, sisältää treoliittiau- 3 41.6 rinkoja ja kapeita kiilleliuskeväli- 4 39.5 kerroksia. 5 38. 43.4 KIILLELIUSKE, kapeita kvartsiittiväli- 6 36.3 knrrnksi a rakn i nnni l l a nhiii ta 7 34.4 SKII-silauksia. 8 32.8 ps -1 L 7ö 44. 8 MUSTALIUSKE, hyvin heikko MAGK-pirote, 44.3 psa K 85 9 32.2 L - rae sinkkivälkettä. K 25 1 32. 11.4 KIILLELIUSKE. 68.6-75.1 poiuttu- 57.1 psa L 85 11 31 9o nutta ps A K, ; välillä 88.3-97.5 ps%l L 85 89.15 KVAR-juonia, joissa MAGK- pesäkkeitä ja jokunen LUKI-rae. Kiviä 15 laatikkoa ps poraussuunta k kerroksellisuus 1 liuskeisuus 13649-73/ 1 1 /3174 Syväkairauksen annlvvsi fl V ;; s F - I
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO Syväkairaus 4241 2 Korttalehti Kunta R.Y.HÄ.S.EL.KP M19/52/ 4241 1-77 1 R 421 Koordinaatit 6.9.3.4.,..7.. y 5..2...1.9..6 1977-5 Suunta 9.P Geologi Jouko Vanne.......................................................................... Syvyys Kivila j iseloste Huoautuksia Kaltevuudet 4.F MAATA 47. R 1 ˆ KITI 1 FI TII 1 KF MAGK- h ' ' 1 k- 5.9 psa 5 C 1, 46.2 sina K-pinnoilla, kapeita KVAR-iuonia 2 45.7 joissa on MAGK-pesäkkeitä. 3 45. 13.65 GRANAATTIKIILLELIUSKE, sis. pieniä 4 44.5 d 1-3 vaaleita GRAN porfyroblaste- 1.75 oh Ku137. 5 44.3, joita on runsaain kapeissa 16.15 oh Ku969 6 44. kerroksessa. O rn 43.5 28.85 KIILLELIUSKE, 23.3 lähtien kapei- 16.3 ps/ K 65 8 43.2 t - a rallvakkavälikerr ks'a ; s tu - 9rn 43. naisissa KVAR-junnissa MAGK-rakaii-a 1 42.7 ja erkit CUKI :sta. 11 42.4 32.4 MUSTALIOSKE, kapeita SKII-raitoja..54.3 KIILLELIUSKE, välillä 34.4-46.6 kapeita grauvakkavälikerroksia, jot- ka ptygaattisesti poiuttuneita, lopussa ruhjeista. 6.65 MUSTALIUSKE, heikko SKII-pirote, ka- 57.6 L K 26/45 pnita kii11n1iuskp- ja grainiakkaväli- kerroksia. 61.95 KIILLELIUSKE, kloriittipitoinen 67.45 MUSTALIUSKE, epätasainen SKII-pirote 115.75 KIILLELIUSKE, voiakkaasti pienois- (ls) poiuttunut, alussa kloriittipitoi- nen paikoin KVAR-juonien igatisoi- a, 94.6 -b KVAR-juonien äärä vähenee. 1 Kiviä 15 laatikkoa 13649-73/ 1 1 /3174 Syväkairauksen analyysi n Käännä (-j
:Syvyys Kivilajiseloste Huoautuksia Kaltevuudet ps poraussuunta k kerroksellisuus 1 liuskeisuus
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO Syväkairaus M19/52/4241 t77 /R 422 Karttalehti 42.4 1 Kunta Esiinˆ Aika PYHÄSELKÄ...................................... Suoranta......................................... 1977-5.................................................................. Koordinaatit. 6.93.47.... : Suunta 9. Geologi y 51.95.......................... Jouko Vanne Syvyys Kivilajiseloste Huoautuksia Kaltevuudet 4.1 MAATA 3.7 oh Ku 97 25 5 126.85 KIILLELIUSKE, satunnaisesti hyvin heik-5.5 L 25U/6 75 44 ps K n - koa MAGK-pirotetta. KVAR-juoniin liit-18.1 (avonainen 15 37 ps L 7 5 tyy vähän MAGK-pesäkkeitä ; välillä poiu) /r 226 K -24 ; 32 18.55-19.25 kapeita granaatti- 23.85-V 215/45 pnr-fyrnhlaslpja si ältäviä kerrnksia 4, 4f1 p-- K 75 välillä 118.-124.3 KVAR-.juonia, 61.8 s K 7 joissa on MAGK-pesäkkeitä. 67.3 L K 27/5 12R in IiRAII /AKKA ka Pi -a f 1 1 i i ft ft i c i ä vä1 i- kerroksia. 235.5 KIILLELIUSKE, joitakin kapeita KVAR- 84.85 K 275/5 K 1 65/5U 16.35V 185/1 ps K 6 125.8 ps L 8' juonia, joissa on MAGK-rakeita ; väli l-14.9ps L 8 1ä 149 1fl-1,fl 4'-, rauvakkaväl i kpr- roksia ; välillä 181.5-184.75 ka- peita grauvakkavälikerroksia ; välillä 161.35 ps L 8 17.25 L 27/5 L 27/55 r- 192.65 V 275/55 28.55-29.1 KVAR-juoni ; välillä 223.7 ps L 85 231.5-737.i grauvakkavälikprrnk- o sia ; kiilleliuske on lopussa GRAF-pi- poiuttunutta toista. 24.75 MUSTALIUSKE, sis. AMFI-sälöjä, 124.1 oh Ku971 hyvin hei kkna MAGK-pi rotetta. 126.1 oh Ku 972 25.25 KIILLELIUSKE, alussa kapeita KVAR- 221.9 oh Ku973 (ls) juonia, joissa on MAGK-pirotetta, 236.95oh Ku974 In iissa nn gralivakkaväl i kprrnksi a poiuttunutta. Kiviä 33 laatikkoa ps poraussuunta K kerroksellisuus L liuskeisuus 13649-73/11/3174 Syväkairauksen analyysi fl Käännä Pf1
syvyys KiviI.ajiseloste Huoautuksia Kattevuudet V venyä o M
GEOLOGINEN MALMIOSASTO Karttalehti 2..4.1.....2 TUTKIMUSLAITOS Syväkairaus Kunta.............. PYHÄSELKÄ........................................ Es ii nty Suoranta 1977-5 Aika M 19/ 52 /4241 /-77 /R 423 Koordinaatit 693. 4....7. Suunta goo y..51. 8. 7................................ Geologi J.ou.ko,..Vannẹ.................................... Syvyys Kivilaji se loste Huoautuksia Kaltevuud e t 3.2 MAATA K 265/'l 48. 145.7 KIILLELIUSKE, kapeita fylliittiväliker 23.75 V 185/15c 1 47 1 (ls) roksia, alussa pöiuttunutta ; Joitakin 2 47. kapeita KVAR-juonia, joissa MAGK-p - psak 75 c 3 säkkeitä ja satunnaisesti CUKI :a ; vä- 32.6 psal 5 c 4 45. lillä 38.1-4.15 runs - ai n KVAR- :LA K 6 c 5 45.4 juonia, joissa on SKII-pesäkkeitä ; psal 8 c 6 45. välillä 44.5-46.35 ruhjeista ; 69.4-59.8 psak 75 C 7 44.9 71.41 välillä KVAR-juonia, joissa on 1 A K, 28 c 8 44.5 MAGK-pesäkkeitä SKII-rakeita ; välil- 9 44.3 lä 71.45-74.9 on kiilleliuskeen 1 43.9 rakopinnoilla MAGK-silauksia ; välillä AO 3 -, pcak Ar c 11 43.R 82.65-89.45 on 5-4 c leveitä KVAR- ps L 4E 12 43.3 juonia, joissa on MAGK-pesäkkeitä ; 97.4 psa K 7 13 42.6 väli 86.5-91.4 on poiuttunutta ; il A K 8 14 42. ruhje välillä 96.-97.3 ; 15.55-16.4 kloriittiutunutta, poiut- 113.9psAK 85 tunutta ja heikosti breksioitunutta ; 128.psAK 8 väl i l l ä 179 -nn-1 79.7 nn tprävästi 141.25 psa K 85 leikkaavia, kapeita KVAR-,juonia. Kiviä 19 laatikkoa ps poraussuunta o L liuskeisuus K kerroksellisuus V venyä 13649-73/11/3174 Syvdkairauksen analvvsi fl Vi1 ;innn r-i
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO Syväkairaus Kartta lehti 4241 2 Kunta F.Y.H2 SE.LKA Esiintyä Suo.ranta 1977-5 M19/52/4241 /-77 /R 424 Koordinaatit 5934..,.7. y...5..1....7.1.. Suunta...9 Geologi Jouko Vanne........................................................................ Syvyys 2,85 MAATA Kivilajiseloste Huoautuksia Kaltevuudet 48.1 4.6 KIILLELIUSKE, sis. pieniä kiilteeksi 1 47.3 uuttuneita porfyroblasteja, poiut- 2 46.7 tunutta. 5.65 MUSTALIUSKE, kapeita KVAR-,juonia. 13.8 psa L 5 3 46.5 4 45. 1 27.9 KIILLELIUSKE, välillä 18.7-27.25 5 44. sis. runsaasti ö 1-4 tuia por- 6 42.2 fyroblasteja, lopussa poiuttunutta. 7 41.4 29.65 KVARTSIJUONI, MAGK-pesäkkeitä, SKII- 8 4.5 rakeita, erkit CUKI :sta. 9 39.8 22.9 KIILLELIUSKE, alussa n. 2 atkalla 36.4 psal 7 c 1 39.5 (ls) GRAF-pitoista ruhjeista ja poiut- 11 39.2 tunutta ; välillä 32.1-37.1 51.15psn K 12 38.4 kapeita KVAR-juonia, joissa on joita- 67.35ps/K 7 13 37.8 kin MAGK-pesäkkeitä ; jatkossa kerrok- 81.psAL 8 14 37.3 sellista, ohuina silauksina satunnai- 15 36.3 sesti MAGK :a ; väli 74.5-77. 16 35.6 ruhjeista ; välillä 83.1-84.35 119.3 psal 8 17 35.1 KVAR-juonia, joissa on MAGK-pesäkkei- 137.6 sal 75 18 34.5 tä ; välillä 114.9-121.5 5-5 c 19 34.3o (pcn K 8 leveitä KVAR-juonia, joissa on MAGK- 16.3 ps.a L 65 2 34. pesäkkeitä ja erkit CUKI :sta ; välil- o psn K 8ö lä 149.9-151.8 on kloriitti- 188.9tpsA L 65 pitoinen, poiuttunut välikerros ; vä- lillä 152.75-154.55 on KVAR-juonia, joissa on MAGK-pesäkkeitä ; 172.- 175.8 välillä on KVAR-juonia, jois- sa on MAGK-pesäkkeitä; välillä 185.6-19.35 on MAGK-pesäkkeitä sisältäviä KVAR-jiinnia : 194.5-197.75 välillä 13649-73/11/3174 Syväkairauksen analyysi n knnnnn; o T1
Syvyys Kivilajiseloste 4741/-77 - /R 424 Huoautuksia Kaltevuudet KVAR-juonia, joissa on MAGK-pesäkkeitä ja satunnaisesti CUKI :a. Kiviä 27 laatikkoa M
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO Syväkairaus 4241 2 Kartta lehti.............................................. M19/52/4241 1-77 /R 425 Koordinaatit..6..9.3.4....7........................ Kunta Esiintyä Aika P.YHA.S,EL : Ä Suoranta 1977-8 - Y..5.1....6..5 Suunta.. g. Geologi Jouko Vanne.......................................................................... Syvyys Kivilajiseloste Huoautuksia Kaltevuudet 1.7 MAATA 45.9 2.2 KIILLELIUSKE, kapeita fylliittiväliker- 1 45.9 rnk- i, val1lla 7f, F nfl R 7Sn, 4 5.8 L K 275/18 r 4 16. 6 ps L 75 4 16.7 oh Ku 1381 4 L L 2.1 Ps K 65 4 ikerroksia, 4 p, y R-,1 ta 1 1 11SkP1 4 1 4 31.15 KIILLELIUSKE, grauvakkavälikerroksia, 4 satunnaisesti MAGK- ja SKII-rakeita. 4 32.8 MUSTALIUSKE, kapeita KVAR-juonia, jokunen kapea L : n suuntainen SKII MAGK raita. K 26/5 34. v 1 1/4f1 47.8 KIILLELIUSKE, alussa kerrallinen, -pohjan suunta 4 4 4 4 g, V,-.kkaval 1 krrrnkni a, alansa s1 1 t L o 2b5/// 54.55 FYLLIITTI, satunnaisesti MAGK-rakeita, 5-25 c leveitä KVAR-juonia, joissa on MAGK-pesäkkeitä ja satunnaisesti. CUKI :a. 62.25 GRAUVAKKA, kiilleliuskevälikerroksia. 66.2 :KIILLELIUSKE, välillä 62.5-63.3 63.6ps L 6 o KVAR-,juoni, Jossa on MAGK-pesäkkeitä ja erkit CUKI :sta, 13649-73/11/3174 Svvakairauksen annlvvci I-1
Syvyys 4241/77/R 42 5 Kivilajiseloste Huoautuksia Kaltevuudet kapeita kiilleliuskevälikerroksia 69. oh Ku 1381 harvassa ; lopussa n. 1 atkalla 7.5 L 275/613 kkaainen 12.1 KIILLELIUSKE, ohuina silauksina on 94.55L 28/6 satunnaisesti MAGK :n ; välillä 82.5-87.8 on runsaain KVAR-juonia, joissa on MAGK- ja SKIT - rakeita ja satunnaisesti CUKI :a ; 95.6 lähtien GRAF-pitoinenf väli 99.8-1.7 KVAR-juonien breksioiaa 16.25 KVARTSIJUONI, sis. MAGK- ja vähein SKII-pesäkkeitä, erkit CUKI :sta ; väli 13. - 13.1 kopaktia MAGK :a, kapeita ustaliuskeriekaleita. 153.85 KIILLELIUSKE, kerroksellinen ; välillä 116.45 ps L 65 137.4-138. KVAR-juonia, joissa 121.45L 29/5 on ieniä MAGK- e äkkpi ä 145. ps K 85 Kiviä 21 laatikkoa rn ps poratlsali tnta K kerroksellisuus L liuskeisuus V venyä
GEOLOGINEN MALMIOSASTO Kartta lehti 4241 2 TUTKIMUSLAITOS Syväkairaus..................... Kunta.... EL KP, Esiintyä Suoranta............................................... syyskuu, 1977 Aika................................................. M19/52/ 4241 /-77/R 426 Koordinaatit 6935.7 y 5.....2.8.4 Suunta....9.9.... Geologi Tio Helno Syvyys Kivilajiseloste Huoautuksia Kaltevuudet 16.3 MAATA 5.3 32.3 KIILLELIUSKE, kapeita grauvakkaliuske - 17.9 psa L 7 1 49.2o TREM-pitoisia välikerroksia sekä 2 47.5 jokunen kapea leikkaava KVAR-juoni. 3 47. 35.5 GRAUVAKKALIUSKE, kiilleliuske-väli- 4 46.3 kerroksia. Vähän MAGK-pirotetta. 5 45.2 39. KIILLELIUSKE, ruhjeinen ; runsaasti ka- 6 44.3 peita KVAR-juonia, joissa on MAGK- 7 43.3 ja SKII-pesäkkeitä. 8 42.9 53.6 KIILLELIUSKE, kapeita grauvakkaliuske - 44.75 L 24/55 9 42.1 välikerroksia sekä karkeita SARV-pi- 45.5 oh Ku 1382 toisia kerroksia. 51.6 ps A K 75 54. MUSTALIUSKE, breksioitunut, KVAR- ja MAGK-breksioivana aineksena. Kl :ssa iistal i usknpn 1 ähpi sy dpssi runsras- ti MAGK-pitoisia KVAR-.iuonia.. 66.45 KIILLELIUSKE, kapeita grauvakkaliuske- 58.65 K L 255/6 ja SARV-pitoisia välikerroksia. V 19/2E 67.8 GRAUVAKKALIUSKE 66. ps K 6 C 94.15 KIILLELIUSKE, kapeita grauvakkalius- ke ja 1-25 c paksuja SARV-pitoisia 69. K L 26/6 kerroksia. Joitakin kapeita KVAR-juo- V 19/2 nia. 82.95 alkaen kl on ruhjeinen. Kl :ssa SKII rakosilauksina sekä alle 3 rakeina. 92. - 92.3 ruhjeinen l- välikerros. MAGK :n äärä lisääntyy lähestyttäessä ustaliuskeen kontak- tia. 98.5 MUSTALIUSKE, breksioitunut, vähän 13649-73/11/3174 Syväkairauksen analyysi Käännä
Syvyys Kivilajisetoste Huoautuksia Kaltevuudet SKTT- i rn1 eff. 9. 11.51 KIILLELIUSKE, kapeita grauvakkaliuske- välikerroksia. 15.61 GRAUVAKKALIUSKE, kl-välikerroksia 12.4 psak 4 o sekä 1-5 paksuja KVAR-juonia. 1.7. 4C KIILLELIUSKE (ls) o 13 laatikkoa kiviä
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO Syväkairaus M19/52/ 4241 /-77/R427 Kartta lehti 4241 2 Koordinaatit.G93.5...7 PYHÄSELKÄ Kunta..................... Suoranta E s i i ntya : : Aika Syyskuu, 1977 Suunta Geologi Y 5.p. ;.,.1.1.p Tio Heino Syvyys Kivilajiseloste Huoautuksia Kaltevuudet 7.5 MAATA 45.2 48.35 KIILLELIUSKE, joitakin alle 1 c pak- 8.65 K 265/66 1 44, 3 suja KVAR-juonia sekä grauvakkaliuske- V 185/3 2 43.7 välikerroksia. KVAR-juonissa MAGK- psa K 7 3 n, 43.3 raekasauia ia satunnaisesti CUKI- 4 42.8 rakeita. Kiilleliuskeessa kapeita 5 42.7 SARV-pitoisia kerroksia. Kiillelius- 31.7 psak 7 6 42.4 ke paikoin pienoispoiuttunut J 44. 42.7 psta, K 7 7 41.8o alkaen MAGK : n äärä alkaa kasvaa kii1347.8 L 26/55 54. leliuskeessa ja kiilleliuske vaihet- V 235/5 tuu asteittain ustaliuskeeksi. MUSTALIUSKE,MAGK :a ja SKII :a pirotteena ja poiuttuneina kerroksina. ustaliuskeen alaosassa kiilleliuske- välikerroksia. 62.6 KIILLELIUSKE, 5-2 c paksuja usta- liuskevälikerroksia. SKII-ja MAGK- pirotetta. 69.45 MUSTALIUSKE, SKII :a MAGK :a pirot- teena ja kopakteina kerroksina. ustaliuskeessa kiilleliuskeväliker- roksia.joiden paksuus vaihtelee 1-2 c. 7.65 KIILLELIUSKE, alaosassa 2 c paksu KVAR-.juoni. 95.2 MUSTALIUSKE, kapeita KVAR-ja KAR - 79. psak 65 juonia jotka breksioivat ustaliusket ta. Paikoin ustaliuske on poiuttu- nut. Mustaliuskeessa SKI - ja MAGK- n o etta e kä kerroksia. Kapeita I 13649-73/11/3174 Syväkairauksen analyysi I-1 Käänne I-c
Syvyys Kivilajiseloste 4241/-77/R 427 Huoautuksia Kaltevuudet kiilleliuske-välikerroksia. Välillä 74.9-75.4 sydänhukkaa. 161.15KIILLELIUSKE, poiuttunut 96.2-96.9 ( ls) kairaussuunta N kerroksellisuuden suun- 99. psak 65 ta. Kapeita KVAR-juonia sekä SARV- pitoisia ja ustaliuske-välikerroksia. MAGK a i rnttppna, joka- nnudattaa kprrnk- sellisuutta. M 97.7 kiisupirote loppuu 117.75-117.95 grauvakkaliuskeväli- 117.8 psak 7 o kerros. 131.3-135.35 ruhjeinen 137.65-14.9 159.7-161.15 14`,.8f1 ps/ K 7R 21 laatikkoa kiviä
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO Syväkairaus M19/52/ 4241 /-77/R428 Karttalehti Kunta PY.H.ASE.L.KÄ Suoranta Aika yy....uu 4241 2 Koordinaatit 6..9.3.5....6. y...5...1,..1. Suunta....g. Geologi Tio: Heino Syvyys Kivii. seloste Huoautuksia Kaltevuudet 11.85 MAATA 5. 49. 1 KIILLELIUSKE, joitakin kapeita grau- 18.7 ps K 7 1 48. 3 vakkaliuskevälikerroksia sekä SARV- 2 47.5 2.3 K 255/4 pitoisia kerrnksia 24 8-76 36 3 46.2 valilla 41. ps L 8 4 kapeita KVAR-,juonia,,joissa 4 5. 8 on MAGK-rakeita. 5 45.5 5. 1 RRFK ;IOITIINIIT KI R-ri kas kerrn j n -,- 49.22 oh Ku 1383 6, 44.3 sa breksioiva aines kalsiittia, lisäk- 7 43.5 si SKII-kiteitä. 8 43.5 6 Hfl KTTI I FI TI I KF 1-5 r aksu a SARV- 52.5 ps K 75 9 4 3. 3 pitoisia kerroksia. 62.8 kiillelius- 1 43.3 keeseen ilestyy MAGK-pirote ja kiil- 6. ps K 75 11 42.6 leliuske uuttuu asteittain GRAF-pi- 12 43. tni SI ksl, 13 43.3 67.5 KIILLELIUSKE, GRAF-pitoinen. Asteit- 67.15 V 22/5 138 43.3 tain MAGK : n rinnalle ilestyy SKII- 66.46 oh Ku 1384 i rn P 1 ähp4 äe sä '' - ali''sketta 68.9 KIILLELIUSKE vaalea ki i 1 1 e usknvii t- 68.33 nh Ku 136 5, tie, MACK-,ja SKII-pirotetta. 7.8 MUSTALIUSKE, kohtalaisesti SKII- ja MAGK-pirotetta ja raekasauia. 71.8 TREMOLIITTIKARSI, SKII-pirotetta 94.8 MUSTALIUSKE, kapeita kiilleliuske- välikerroksia sekä joitakin kapeita KVAR-juonia. 79. - 83.2 ustaliusi 13649-73/11/3174 Syväkairauksen analyysi i1 Käännä f l keessa TREM-aurinko,ja kohtalainen SKII-pirote 85.9-91.9 TREM-aurin- koja ustaliuskeessa. 97.15 KIILLELIUSKE, kapeita GRAF-pitoisia välikerroksia ia SKII ia MAGK-nirntptta
Syvyys 4241/-77/R- 428 Kivilajiseloste Huoautuksia Kaltevuudet 14.85 MUSTALIUSKE, SKII- la MAGK-pirotetta. 98.4-99.7 runsaasti kapeita KVAR- juonia. Mustaliuske on kauttaaltaan pienoispoiuttunut. 17.9 GRAUVAK,KA,.ka,lkkirikas kerros, usta- liuskeen lähellä TREM-sälöjä. SKII- ja MAGK-pirotetta. 16.5 oh Ku 1386 117.9 MUSTALIUSKE, runsaasti kiilleliuske- välikerroksia sekä joitakin KVAR-juo- nia ustaliuskeessa SKII- ;j ;MASK- pirote sekä satunnaisesti NVA - ja CUKI-rakeita ja raeryhiä. KVAR- juonien yhteydessä esiintyy yleisesti N /A-rakeita väli 1lä 17. - 19.8. M 139.5 KIILLELIUSKE, SARV-pitoisia väliker- ro ksia. 121.6 ps K 8 11s) 123. ;f1-124. ;f1 ruh jp 128.-129.2 ruhje 18 laatikkoa kiviä
GEOLOGINEN MALMIOSASTO TUTKIMUSLAITOS 4241 2 Syväkairaus........ Kartta lehti........................................... Kunta PYHÄSELKÄ............................. lokakuu, 1977 M19 / 52 /4241 /-77 /R 429... Koordinaatit 84 y...5.....1.1. Suunta.......................................... Geologi Tio Heino Syvyys Kivilajise Los te Huoautuksia Kaltevuudet 12.2 MAATA 46.3 34.8 KIILLELIUSKE, kapeita fylliittiv3ii- 18. L 28/7 42.6 kerroksia sekä leikkaavia K /AR-juonia, 2 42. joissa on SKII- ja MAGK-rakeita ja 3 42.8 pesäkkeit-ä. Kiilleliuske on kohtalai- Lp ' 6 sen karkea ja karkeissa osissa on 5 39,4 SKII-pirotetta 5 ö ; 22,4 kiille- 6 39. liuske uuttuu hienorakeiseaksi 7 38.8 ja fylliittivälikerrosten äärä li- 8 8.5 sääntyy SKII : n äärä vähenee. 26.7 L 27/7 9 37. 5 25.7 alkaen kiisupirote MAGK :a vain vähän SKII :a. V 18/1 1 37.1 11.9 36.45 FYLLIITTI, GRAF-pitoinen, kapeita ustaliuskevälikerrnksia. pnitittti - nut. MAG-N- ja SKII-pirotetta. 39.3 KIILLELIUSKE, MAGK- ja SKII-pirotetta. 4.8 MUSTALIUSKE, kiilleliuskevälikerroksia. 42.85 KIILLELIUSKE, breksioitunut, usta- 4.4 liuskefragentteja. 41.3-42.2 KVAR- juoni. o KITI 1 ELTUSKE. SKTT- ja MAGK-pirotetta 43.33 nh Kti 1387 44.5-44.9 breksioitunut GRAF-pitoi- nen osa. 48.-48.65 lähes kairaus- ntiiinnan siitint - ainpn K /AR-'itnni. n,sa on i.,eva-, MAGK- ja SKII-rakeita. 48.-5.6 runsaasti KVAR-juonia. Vaalea kiilleliuske vaihettuu asteit- tain tuaksi kiilleliuskaeksi. 56.5 KIILLELIUSKE, SKII-pirotetta ja ker- 56. ps L 65 13649-73/11/3174 roksia. kii 1 1 P1 i iiskp vai hai- tiiii Syväkairauksen analyysi fl Käännä
Syvyys 4241/-77/R 429 Kivi lajis elo s te Huoautuksia Kaltevuudet ustal i tiskepksi. 6.2 MUSTALIUSKE, pienoispoiuttunut. SKIT- 72.2 pesäkkeitä ja rakeita 1 -. KTTIIFLIIJSKE. vaihettuu asteittain I elko vaaleaksi ja saalla karkeaaksi. Kohtalainen SKII-pirote. Ka Pi i-a ti-,p i n nratisstittnnassa nl Pvi a KVAR-juonia joissa on NVA-rakeita SKII-pesäkkeitä. Kiilleliuskeessa kapeita fylliittivälikerroksia. 67.6 alkaen kiilleliuskppssa MAGK-pirntettF j a ra i t o,j a. 72.75 MUSTALIUSKE, MAGN breksiana 82.5 ps L 8 n5 Fn KTTI FI TII l,' KF. nitakin ka Pifa K /AR- juonia, satunnaisesti MAGK-rakeita. 9.3-9.75 ruhje 93.4 poiun harja. 92.2 alapuolella joitakin kapeita grauvakkaliuskevälikerroksia. 96.1 KVARTSIJUONI, MAGK-pesäkkeitä 113.7 KIILLELIUSKE, kapeita grauvakkaliuske- 12.65 ps K 8 (ls) välikerroksia, paikoin pienoispoiuttu- ps L 8 nut. 12.65 pohjan suunta ylöspäin. K L 2 Kiilleliuskeessa joitakin kalkkipitoi- sic kerrnksia. jnihin nn kasvanut SARV-säläjä. 14 1 Rat-i kkna ki vi ä