KEMIN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAVUOSISUUNNITELMA 2018-2019 Hyväksytty vhp/stj 14, 18.9.2018
1 1. Varhaiskasvatuksen toiminta-ajat: syyslukukausi: 1.8.2018-21.12.2018 syysloman ajankohta/ päivystys:15. - 21.10.2018 (vk 42) joululoman ajankohta/ päivystys: 21.12.2018-6.1.2019 kevätlukukausi: 7.1.2019 31.5.2019 hiihto-/talviloman ajankohta/ päivystys: 4. -10.3.2019 (vk 10), 2.-3.5.2019 päiväkotien aukioloajat: klo 6.30-17, vuoropäiväkoti on avoinna tarpeen mukaan vanhemman tai muun huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi (varhaiskasvatuslaki 2018 13 ). Toimintamuodot: Päiväkoti, vuoropäiväkoti, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus. Henkilöstö: varhaiskasvatusjohtaja, päiväkodinjohtajat, vastaavat lastentarhanopettajat, lastentarhanopettajat, varhaiskasvatuksen erityisopettajat (VEO), lastenhoitajat, avustajat, avoimen varhaiskasvatuskerhojen ohjaajat perhepäiväkodeissa perhepäivähoitajat ja varhaiskasvatuspsykologi 2. Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus Varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelu pohjautuu valtakunnallisiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin 2016. Varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja sen toteuttamista kuvaa kokonaisvaltaisuus. Tavoitteena on edistää lasten oppimista ja hyvinvointia sekä laaja-alaista osaamista (kuvio 1). Pedagoginen toiminta toteutuu lasten ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteisessä toiminnassa. Lasten omaehtoinen, henkilöstön ja lasten yhdessä ideoima sekä henkilöstön johdolla suunniteltu toiminta täydentävät toisiaan. Varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta (kuvio 2) läpäisee kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuuden. Leikki on keskeinen toimintatapa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tarjota lapsille mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin. Leikki edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Leikissä lapsi oppii, mutta lapselle itselleen leikki ei ole tietoisesti oppimisen väline vaan tapa olla ja elää sekä hahmottaa maailmaa. Kokemukset, jotka herättävät lapsissa tunteita, uteliaisuutta ja kiinnostusta, virittävät leikkiin. Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä lapsen opetuksesta, kasvatuksesta ja hoidosta vastaavien työntekijöiden, huoltajien ja lapsen kanssa. Kuvio 1 Kuvio 2
2 3. Oppimisen alueet: 3.1.Kielten rikas maailma Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien sekä kielellisten identiteettien kehittymistä. Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan lasten uteliaisuutta ja kiinnostusta kieliin, teksteihin ja kulttuureihin. Kielen kehityksen tukeminen kytkeytyy lapsen monilukutaidon kehittymiseen.lisäksi se on yhteydessä muun muassa lasten kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvään laaja-alaiseen osaamiseen. Kehittyvät kielelliset taidot avaavat lapsille uusia vaikuttamisen keinoja, mahdollisuuksia osallisuuteen ja aktiiviseen toimijuuteen. Lasten kielen kehityksen keskeiset osa-alueet varhaiskasvatuksessa: Vuorovaikutustaitojen kehittymisen kannalta lasten kokemukset kuulluksi tulemisesta ja siitä, että heidän aloitteisiinsa vastataan, ovat tärkeitä. Lasten kielen ymmärtämisen taitoja tuetaan runsaan kielellisen mallintamisen avulla. Johdonmukainen toiminnan sanallistaminen ja keskusteleminen tukevat lasten sanavarannon kehittymistä. Tarvittaessa käytetään kuvia, esineitä ja tukiviittomia. Lasten puheen tuottamisen taitojen kehittymistä seurataan ja ohjataan. Lapsia rohkaistaan puhumaan eri tilanteissa sekä aikuisten että toisten lasten kanssa. Lasten kielen käyttötaitoja ohjataan ja kielen käyttöä pohditaan yhdessä lasten kanssa eri tilanteissa. Tavoitteena on tilannetietoisen kielen käytön vahvistuminen. Lasten kielellinen ilmaisu monipuolistuu, kun heidän kielellinen muistinsa ja sanavarantonsa laajenee. Lähiympäristön eri kielten havainnointi tukee lasten kielitietoisuuden kehittymistä. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet: Pienryhmätoiminnalla/ parityöskentelyllä varmistetaan lapsille mahdollisimman rauhallinen oppimisympäristö tukemaan lasta ja hänen kielellistä kehitystään sekä vuorovaikutustaitojaan. Lasten kanssa leikitellään kielellä, jutellaan, sanoitetaan lasten arkea eri tilanteissa sekä vahvistetaan hänen kaveri-, tunne- ja vuorovaikutustaitojaan. Toiminnassa käytetään leikkiä, loruilua, riimittelyä, saduttamista, satuja, tarinoita, lauluja ja draaman keinoja sekä tarpeen mukaan viittomia. Lapsia kannustetaan puheen tuottamiseen ja lasten kiinnostusta äidinkieleen tuetaan. Tarvittaessa lapselle tehdään suomi toisena kielenä (S2) -suunnitelma käyttäen tukena seudullisesti luotua Suomi toisena kielenä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa -opasvihkosta. Tehdään yhteistyötä kirjaston kanssa ja hyödynnetään soveltuvin osin Kemin kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Määrärahojen puitteissa tehdään myös retki kirjastoon. Tutustutaan laaja-alaisesti lastenkirjallisuuteen ja sitä valittaessa huomioidaan niiden sisällön välittämät käsitykset sukupuolesta, erilaisista perhemuodoista ja kulttuureista. Lapsille luodaan laaja-alaisesti myönteisiä samaistumiskohteita. Herätetään lasten kiinnostusta kieleen monipuolisesti ja opastetaan heitä monilukutaitoon arjessa: esim. kuvat, logot, kirjaimet, ääni, videot. Näitä t ulkitaan ja tuotetaan lasten kanssa ja hyödynnetään oppimisen tukemisessa. Aikuiset toimivat esimerkkeinä lapsille kielellisessä ilmaisussa.
3.2. Ilmaisun monet muodot Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tavoitteellisesti tukea lasten musiikillisen, kuvallisen sekä sanallisen ja kehollisen ilmaisun kehittymistä sekä tutustuttaa heitä eri taiteenaloihin ja kulttuuriperintöön. Lasten ilmaisulle on luonteenomaista kokonaisvaltaisuus ja ilmaisun eri muotojen luova yhdisteleminen. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen edistävät lasten oppimisedellytyksiä, sosiaalisia taitoja ja myönteistä minäkuvaa sekä valmiuksia ymmärtää ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät, kun lapset tutkivat, tulkitsevat ja luovat merkityksiä erilaisia ilmaisun taitoja harjoittelemalla. Kyky kuvitella ja luoda mielikuvia on keskeistä myös lapsen eettisen ajattelun kehittymiselle. Kulttuuriperintöön, taiteeseen ja ilmaisun eri muotoihin tutustuminen vahvistaa lasten osaamista myös monilukutaidon sekä osallistumisen ja vaikuttamisen osa-alueilla. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet: Lapsia ohjattaessa huomioidaan sukupuolisensitiivisyys, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Lapsia kannustetaan leikeissä erilaisiin rooleihin ja kokeiluihin sekä elämyksiin. Pienryhmätoiminnalla/ parityöskentelyllä tuetaan ja vahvistetaan lasten hyvinvointia, osallisuutta, heidän vahvuuksiensa ja tarpeidensa huomioimista sekä tunnetaitojaan (tunteiden tunnistaminen, nimeäminen, sanoittaminen, ilmaiseminen sekä tunteen ja teon erottaminen). Päiväkodin eri ryhmien välillä tehdään yhteistyötä. Kiinnitetään huomiota vuorovaikutuksen ja toimintakulttuurin laatuun. Lasten ja huoltajien osallisuutta suunnitteluun ja toimintaan vaikuttamiseen vahvistetaan. Lasten roolia aktiivisina toimijoina tuetaan oppimisympäristöjä muovaamalla ja huomioimalla välineistön saatavuus lapselle. Lasten sitoutumista toimintaan tuetaan ottamalla huomioon lasten kiinnostuksen kohteet, vahvuudet ja kokemusmaailmat. Lasta rohkaistaan ilmaisemaan itseään monipuolisesti. Lapsille tarjotaan mahdollisuus rikastaa ja monipuolistaa kokemusmaailmaa ilmaisun eri alueilla järjestämällä esim. tutustumiskäyntejä tai/ja kutsumalla vierailijoita päiväkotiin. L apsille t uotetaan kulttuurielämyksiä Kemin kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelmaa hyödyntäen. 3 Musiikillinen ilmaisu: Lasten kanssa tutustutaan soittimiin sekä erilaisiin musiikkilajeihin. Musiikkia hyödynnetään eri kulttuurien yhteisenä kielenä ja elämysten tuottajana: laulut, laululeikit, rytmiikka, soittimet ja soittaminen, kuuntelu ja keskittyminen. Mahdolliset vierailut ja konsertit määrärahojen puitteissa. Tutustutaan suomalaiseen ja monikulttuuriseen lastenlauluperinteeseen lapsiryhmä huomioiden. Lasten äänimaailmaa rikastetaan erilaisiin ääniympäristöihin tutustumalla esim. metsä, piha, päiväkodin monet tilat. Kuvallinen ilmaisu: Tutustutaan erilaisiin kuvallisen ilmaisun tekniikoihin ja materiaaleihin lasten kanssa. Välineistö laitetaan esille siten, että ne on lasten helppo saada käyttöönsä. Lapsia rohkaistaan ja ohjataan omien tuotoksien tekemiseen. Lapsille mahdollistetaan osallisuus esim. kamerapäivä, jolloin lapset toimivat kuvaajina, tuotetaan kuvia ja tutkitaan niitä. Tutustutaan väri-, muoto-, kokemus-/ elämysmaailmaan. Käytetään kuvia kommunikaation tukena. Osallistutaan Taiteiden yö tapahtumaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tuotoksilla. Käytetään projektiluonteista työskentelytapaa. Sanallinen ilmaisu: Lapsia kannustetaan arjen tilanteissa ilmaisemaan itseään monipuolisesti. Lapsia rohkaistaan leikkeihin ja harjoitellaan esim. pieniä, lasten omia esityksiä. Tuetaan lasten mielikuvituksen ja sanavaraston kehittymistä draaman eri muodoin, tarinoin, saduin, loruin ja lauluin. Lapsia osallistetaan heidän omia kiinnostuksen kohteita hyödyntäen. Heidän esityksiään ja tuotoksiaan dokumentoidaan ja havainnoidaan yhdessä lasten kanssa, esim. valokuvaamalla, videoimalla. Leikin myötä lasten keskinäistä vuorovaikutusta vahvistetaan, huomioidaan kuuntelu ja vastavuoroisuus. Kehollinen ilmaisu: Rohkaistaan,ohjataan ja innostetaan lapsia ilmaisemaan itseään kehollaan ja vahvistetaan myönteisen minäkuvan syntymistä. Käytetään erilaista välineistöä ja aineistoa tukemaan lasten ilmaisua. Toimintamuotoina esim. leikki, draaman eri muodot, laulut, lorut, liikunta, musiikkiliikunta, luovaliikunta, näytelmät ja erilaiset lasten omat esitykset. Liikkuminen eri muodoissa, leikin monet mahdollisuudet - niin itseohjautuva leikki kuin johdettu leikki antaa lapsille paljon mahdollisuuksia.
4 3.3.Minä ja meidän yhteisömme Lasten elinpiiri laajenee heidän aloittaessaan varhaiskasvatuksen kodin ulkopuolella. Kodin perinteiden, toimintamallien, arvojen ja katsomusten lisäksi lapset kohtaavat toisenlaisia tapoja ajatella ja toimia. Varhaiskasvatuksen tehtävä on kehittää lasten valmiuksia ymmärtää lähiyhteisön monimuotoisuutta ja harjoitella siinä toimimista. Tehtävää lähestytään eettisen ajattelun, katsomusten, lähiyhteisön menneisyyden,nykyisyyden ja tulevaisuuden sekä median näkökulmista. Toiminnassa voidaan käyttää monipuolisesti esimerkiksi satuja, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa, erilaisia mediasisältöjä sekä vierailijoita, vierailuja ja lähiympäristön tapahtumia. Minä ja meidän yhteisömme -oppimisen alue tukee erityisesti lasten kulttuuriseen osaamiseen, vuorovaikutukseen ja ilmaisuun sekä ajatteluun ja oppimiseen liittyvää laaja-alaista osaamista. Varhaiskasvatustoiminnassa kunnioitetaan lapsen oikeutta olla lapsi. Kiusaamiselle asetetaan 0-toleranssi. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet: Lasten ja vanhempien/ huoltajien osallistaminen sekä yhteistyö ovat tärkeä osa varhaiskasvatuksen onnistuneessa toteutumisessa. Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa luo pohjaa lapsen hyvinvoinnille. Eettinen ajattelu ja katsomuskasvatus: Lapsia opastetaan toisten huomioimisessa, kunnioittamisessa, ymmärtämisessä ja erilaisuuden hyväksymisessä; hyvät käytöstavat, erilaisuuden hyväksyminen, itsesäätelyn harjoittelu. Käsitellään syy -seuraussuhteita sekä oikean ja väärän tunnistamista niin arjen tilanteissa kuin esim. kirjojen, nukketeatterin ja draaman kautta. Panostetaan tunnekasvatukseen erilaisen aiheeseen liittyvän aineiston välityksellä sekä arjen tilanteissa. Lapsia rohkaistaan kysymään ja ihmettelemään. Huomioidaan Suomen kulttuuriin kuuluvat juhlapyhät toimintavuoden aikana. Katsomuskasvatuksessa toimitaan OPH:n antaman Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen toteuttamisesta ja uskonnollisista tilaisuuksista varhaiskasvatuksessa -ohjeen mukaisesti. Lähiyhteisön menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus: Lasten kanssa tutustutaan lähiympäristöön ja Kemin nähtävyyksiin mahdollisuuksien mukaan. Kemin paikalliset piirteet huomioidaan toimintavuoden aikana: lumilinna, jäänmurtaja, meri, metsäteollisuus, luonto, pieni kotikaupunki Kemi. Käytetään Muksu-bussin suomia mahdollisuuksia. Huomioidaan Kemin kaupunki 150v -juhlavuosi 2019 toiminnassa. Tutustutaan perinneleikkeihin ja -lauluihin esim. Kalevalan päivä sekä vieraisiin kulttuureihin maahanmuuttajataustaisten lasten myötä. Hyödynnetään Kemin kaupungin kulttuurisuunnitelman tarjontaa. Tutustutaan tulevien eskareiden kanssa esiopetukseen. Mediakasvatus: Tutustutaan lasten kanssa erilaisiin median muotoihin ikätasoisesti. Tuotetaan mediaa lasten kanssa leikeissä. Havainnollistetaan faktaa ja fiktiota, totuuden ja mielikuvituksen merkitystä arjessa sekä oppimispelien ja leikkien kautta. Opetellaan monilukutaitoa (kuvat, äänet, logot jne). Toiminnassa hyödynnetään projektiluonteista työskentelytapaa.
5 3.4. Tutkin ja toimin ympäristössäni Varhaiskasvatuksen tehtävä on antaa lapsille valmiuksia havainnoida, jäsentää ja ymmärtää ympäristöään. Lapsia ohjataan tutkimaan ja toimimaan luonnossa ja rakennetussa ympäristössä sekä havainnoimaan luonnon aistimaailmaa. Varhaiskasvatus tukee lasten matemaattisen ajattelun kehittymistä sekä vahvistaa myönteistä suhtautumista matematiikkaan. Varhaiskasvatukseen sisältyy myös ympäristökasvatusta ja teknologiakasvatusta. Oppimisympäristöihin liittyvät omakohtaiset havainnot, kokemukset ja elämykset auttavat lapsia ymmärtämään syy- ja seuraussuhteita sekä kehittymään ajattelijoina ja oppijoina. Lasten kehittyvä taito nimetä asioita sekä käyttää erilaisia käsitteitä edistää monilukutaitoa. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan lasten vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet ja sisällytetään niihin matemaattista ajattelua sekä ympäristö- ja teknologiakasvatusta Yksityiskohtaisemmat tavoitteet: Matemaattisen ajattelu: Lasten kiinnostusta matemaattisiin taitoihin herätetään pelien ja leikkien kautta sekä arjen eri tilanteissa. Ympäristössä oleva matematiikka otetaan tarkastelujen kohteeksi esim. muodot, värit, lukumäärät. Ympäristökasvatus: Tehdään lasten kanssa retkiä lähiympäristöön eri vuodenaikoina. Vahvistetaan lasten myönteistä suhdetta luontoon retkeillen ja luonnon ilmiöitä seuraten. Hyödynnetään kierrätys- ja luonnon materiaaleja toiminnassa. Lapsia opastetaan luonnon kunnioittamiseen, kasvien ja eläinten suojelemiseen, roskaamattomuuteen, luonnonvarojen säästämiseen ja kierrätykseen keskustelemalla lasten kanssa, tarjoamalla heille elämyksiä ja näyttämällä heille hyvää esimerkkiä. Vihreä ja Kestävä Kemi -ohjelmaa toteutetaan päiväkodissa mahdollisuuksien mukaan. Rikastutetaan lasten ympäristötietoutta lähiympäristöön tehtävillä luontoretkillä - erilaiset maastot, luonnon aistimaailman havainnointi, rakentelu, purkaminen, tutkiminen, ympäristökasvatus. Toiminnassa tuetaan lasten luontaista uteliaisuutta ja mahdollistetaan lapselle oivaltamisen ja oppimisen ilo. Mahdollisuuksien mukaan tehdään Muksubussiretkiä lähiympäristöön hyödyntäen suunniteltuja pedagogisia kulttuuripolkuja. Teknologiakasvatus: Mahdollistetaan lapsille tutkiminen, rakentelu, purkaminen ja tutustutaan heidän kanssaan erilaisiin teknologisiin välineisiin. Digivälineistöä ja sen käyttöä vahvistetaan OPH:n rahoittaman (2017-2019) Liikkuen, leikkien, iloisesti oppien -oppimisympäristöhankkeen (LILLI-hanke) kautta.
6 3.5. Kasvan, liikun ja kehityn Kasvan, liikun ja kehityn -oppimisen alueeseen sisältyy liikkumiseen, ruokakasvatukseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on luoda pohja lasten terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle sekä fyysistä aktiivisuutta edistävälle elämäntavalle yhdessä huoltajien kanssa. Tämä oppimisen alue tukee erityisesti itsestä huolehtimiseen ja arjen taitoihin liittyvää laaja-alaista osaamista. Kannustava ja positiivinen toimintakulttuuri rohkaisee lasta itseilmaisuun ja omatoimisuuteen. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet: Liikkuminen: Lasten kanssa ulkoillaan päivittäin sään sallimissa rajoissa; ulkoilu lasten kanssa on jokaiseen päivään kuuluvaa pedagogista toimintaa. Huolehditaan liikuntaan sopivasta välineistöstä ja luodaan lapsille onnistumisen ja ilon kokemuksia liikkuen. Innostetaan lapsia ohjattuun ja omaehtoiseen monipuoliseen ja iloa tuottavaan liikuntaan erilaisissa ympäristöissä niin sisällä kuin ulkona. Lapsia kannustetaan laajentamaan turvallisesti liikunnallisia taitojaan ja suhtautumaan liikkumiseen myönteisesti. Ruokakasvatus: Kannustetaan lapsia tutustumaan erilaisiin ruokatarvikkeisiin katselemalla, haistelemalla, maistelemalla ja tunnustelemalla esim. vihannekset, hedelmät, marjat jne. Keskustellaan ruoan tarpeellisuudesta kasvamiselle, kehittymiselle ja terveydelle. Ruokailussa käytetään positiivista ohjausta. Yleiset suuntaviivat terveyttä edistävän ruoan tarjoamisesta ja ruokakasvatuksesta varhaiskasvatuksessa on ohjeistettu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä tuottamassa Terveyttä ja iloa ruoasta - varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksessa. Kuvio: Onnistunut ruokailu ja ruokakasvatus
7 Terveys ja turvallisuus: Opastetaan lapsia terveellisiin elämäntapoihin ja mielen hyvinvointiin: ravinto, lepo, hygienia, liikkuminen, kaverit, koti, läheiset. Tunnetaitoja harjaannutetaan ja rohkaistaan lasta ilmaisemaan tunteitaan. Opetellaan turvataitoja varhaiskasvatusympäristössä ja liikenteessä. Rohkaistaan lasta pyytämään aikuiselta ja kavereilta apua ongelmatilanteissa ja antamaan apua toisille vastavuoroisesti. Kannustetaan lapsia sukupuoli- ja kulttuurirajat ylittäviin ystävyyssuhteisiin sekä vahvistetaan heidän tunnetaitojaan. Lasten kanssa käydään keskusteluja ja havannollistetaan erilaisin menetelmin aiheista: kiusaaminen ja kaverin puolustaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Kehotunnekasvatus eli pienten lasten ikätasoinen seksuaalikasvatus huomioidaan varhaiskasvatuksessa. Pieni lapsi tarvitsee tietoja kehon toiminnoista ja sopivuussäännöistä sekä tunteidenkäsittelystä. Lasten ja vanhempien/ huoltajien osallistaminen sekä yhteistyö ovat tärkeä osa varhaiskasvatuksen onnistuneessa toteutumisessa. Kun teemme retkiä ja/tai tutustumiskäyntejä oman kunnan ulkopuolelle, laadimme niistä etukäteen suunnitelman, jonka toimitamme yksikön esimiehelle hyväksyttäväksi. 4. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Kehityksen ja oppimisen tuki on osa laadukasta varhaiskasvatuksen toimintaa ja kuuluu kaikille sitä tarvitseville lapsille. Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan lapsen tuen tarve ja järjestetään tarkoituksenmukaista tukea tarpeen ilmettyä. Riittävän aikaisella ja oikein kohdennetulla tuella voidaan edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. (Liitteenä lopussa: Tuen polku varhaiskasvatuksessa -kaavio). Samalla voidaan ehkäistä lapsen ongelmien syntymistä, kasvamista ja monimuotoistumista. Varhaiskasvatusta toteutetaan inkluusion periaatteiden mukaisesti. Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä oppimiseen ja kehitykseen liittyvät tarpeet. Kehityksen ja oppimisen tuki rakentuu lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta sekä yhteisöllisistä ja oppimisympäristöihin liittyvistä ratkaisuista. Varhaiskasvatuksessa huolehditaan siitä, että jokainen lapsi kokee itsensä hyväksytyksi omana itsenään sekä ryhmän jäsenenä. Kannustamalla lasta ja antamalla hänelle mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä. Vaikeuksia ehkäistään ennalta pedagogisilla järjestelyillä ja erilaisilla työtavoilla. Näihin kuuluvat muun muassa suunnitelmallinen toiminnan eriyttäminen, ryhmien joustava muuntelu ja oppimisympäristöjen muokkaaminen. Selkeä päiväjärjestys ja päivittäisten toimintojen rytmittäminen tukevat kaikkia lapsia. Lapsen tuen tarve voi olla lyhytaikaista ja vähäistä. Silloin voi riittää yksittäinen tuen muoto tai järjestelyt, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman nopeasti ja varhaisessa vaiheessa. Osa lapsista tarvitsee enemmän ja säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tuen muotoja toisiaan täydentävinä. Lapsen tarvitsema tuki, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen sekä niihin liittyvät vastuut ja työnjako kirjataan lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Pedagogiset ja rakenteelliset ratkaisut oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut henkilöstön mitoitukseen ja ryhmärakenteeseen liittyvät ratkaisut lapsen tukeen liittyvät ratkaisut esimerkiksi, toiminnan eriyttäminen, lapsikohtainen ohjaaminen, pienryhmätoiminta tai viittomien ja kuvien käyttö tulkitsemis- ja avustamispalvelut sekä apuvälineiden käyttö Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa lapsen tuen toteuttamisen vastuut erityisasiantuntijoiden, kuten varhaiskasvatuksen erityisopettajan (VEO) palvelujen käyttö sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden antama ohjaus ja konsultaatio mahdollisten kuljetusten järjestelyt ja vastuut Tuen seuranta ja arviointi tavoitteiden toteutumisen seuranta tukitoimien vaikutusten arviointi sekä arviointiajankohdat. Lasten ja huoltajien osallisuus varhaiskasvatuksessa on keskeistä ja sen painoarvo korostuu tuen asioissa. Kemissä on käytettävissä erityistyöntekijöitä esim. varhaiskasvatuksen erityisopettajat (VEO:t), varhaiskasvatuspsykologi, perheneuvolan ja neuvolan palvelut. Vanhempien kanssa erikseen sopien tehdään monialaista yhteistyötä ja tarvittessa heitä ohjataan eri palvelujen piiriin. 8
9
5. Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman ja lasten varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää. Varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään kansallisen tason sekä järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötason näkökulmista. Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus. Lapsilta, huoltajilta ja muilta yhteistyötahoilta saatua palautetta kerätään ja hyödynnetään laadun ylläpitämisessä ja parantamisessa. Arvioinnin keskeiset tulokset julkistetaan. 10 Arviointisuunnitelma: Mitä, miten, milloin, ketkä, kuka vastaa? Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (Opetushallituksen kaavakepohja), johon kirjataan lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja tuen tarpeet. Tämä tehdään yhteistyössä lapsen opetuksesta, kasvatuksesta ja hoidosta vastaavan henkilöstön ja lapsen sekä huoltajien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan pedagogiset tavoitteet toiminnalle sekä toimenpiteet ja konkreettiset menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Sovittujen menetelmien toimivuutta arvoidaan toimintavuoden aikana. Lastentarhanopettajalla on pedagoginen päävastuu. Henkilöstö arvioi omaa pedagogista toimintaansa, toimintakulttuuriaan, oppimisympäristöjään niin yhteisesti kuin yksilöinä erilaisilla arviointityökaluilla, joita on seudullisesti luotu Lapin yliopiston kanssa toteutetussa koulutuksessa. Arviointikeskusteluja käydään lto-, ryhmien tiimipalavereissa ja perhepäivähoidon hoitajailloissa sekä henkilökunta palavereissa. Myös lapset ja huoltajat osallistetaan arviointiin keskusteluiden sekä kyselyjen kautta. Arviointi on säännöllistä, avointa ja sitä tehdään toiminnan sekä toimintakulttuurin kehittämiseksi. Jokainen yksikkö arvioi pedagogista työtään yhteisesti sovituilla tavoilla arviointikaavakkeeseen. Tätä tietoa käytetään tulevan toiminnan suunnittelun pohjana. Lasten ja huoltajien osallisuus on tärkeä tekijä varhaiskasvatuksen onnistumiselle ja kehittämiselle. Järjestäjä- ja yksikkötason arviointikysely tehdään huhti-toukokuussa 2019.
11 Tietojenkäsittelyssä tulevaa uutta: Varda -hankkeen (varhaiskasvatuksen tietotuotannon kehittämishankkeen; OKM) myötä on kehitteillä yhteiset, valtakunnalliset tietosuojakäytänteet, jotka otetaan käyttöön niiden valmistuttua. Varhaiskasvatuslain (hallituksen esityksen) HE 70 mukaiset varhaiskasvatuksen tietovarantoon tallennettavat tietokokonaisuudet: 1. Varhaiskasvatuksen järjestäjää (y-tunnuksellinen toiminnan järjestäjä) ja toimipaikkoja koskevat tiedot 2. Varhaiskasvatustoimintaan osallistuvia lapsia koskevat tiedot. 3. Varhaiskasvatustoimintaan osallistuvien lasten huoltajia koskevat tiedot. 4. Varhaiskasvatuksen työntekijöitä koskevat tiedot. 5. Varda-tietovarannon kautta välitetään 1.1.2019 alkaen Koski-lainsäädännössä määriteltävät esiopetustiedot niiden lasten osalta, joiden esiopetus toteutetaan varhaiskastuksen palveluntuottajan toimesta. K unta on velvollinen tuottamaan tietovarantoon 70 sisältämiä tietoja toimipaikoista ja lapsista 1.1.2019 alkaen