Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely

Pori Ulvila Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2012 2016 TIIVISTELMÄ

ESIPUHE Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on laadittu Porin kaupunkiseudun kuntien (Pori, Ulvila, Nakkila, Harjavalta ja Kokemäki) toimeksiannosta. Työstä on vastannut Karhukuntien henkilöliikennelogistikko Jouni Kärki. Lisäksi työhön on osallistunut aktiivisesti kuntien edustajista koostuva työryhmä. Työssä on myös kuultu liikennöitsijöitä ja muita sidosryhmiä. Matkustajien näkemyksiä kerättiin helmikuussa 2011 tehdyllä laajalla seutulippukyselyllä. Työtä on ohjannut kuntien virkamiehistä ja luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä, johon kuuluivat: Sanna Välimäki, pj. Markku Setälä Esa J. Anttila Leila Mäkinen Olli Luoma Raimo Koskinen Pekka Varheensalo Hannele Pohjavirta Juha Hjulgren Juhani Seppälä Kari Uuttu Pertti Postinen Jukka Moilanen Jouni Kärki, sihteeri Pori Pori Pori Harjavalta Harjavalta Nakkila Nakkila Ulvila Ulvila Kokemäki Kokemäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakuntaliitto Karhukunnat Tämä on tiivistelmäraportti laajemmasta selvityksestä, jossa on analysoitu laajasti Porin seudun joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvää tausta-aineistoa. Porissa 12.12.2011 1

Sisällysluettelo ESIPUHE... 1 1. LÄHTÖKOHDAT... 3 2. NYKYTILAN KUVAUS... 3 2.1 VÄESTÖ... 3 2.2 TYÖMATKOJEN SUUNTAUTUMINEN JA SEUTULIPPU... 3 2.3 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS JA KUNTIEN KULJETUSKUSTANNUKSET... 4 2.4 NYKYINEN JOUKKOLIIKENNETARJONTA... 4 3. PALVELUTASOLUOKAT... 5 3.1 SEUTU- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PALVELUTASOLUOKAT... 5 3.2 NYKYINEN PALVELUTASO...7 4. PALVELUTASOTAVOITTEET... 7 4.1 VAIHTOEHTO 1... 7 4.2 VAIHTOEHTO 2... 8 4.3 LAADULLISET TAVOITTEET... 11 5. PALVELUTASOTAVOITTEIDEN SEURANTA JA VUOROVAIKUTUS... 12 2

1. Lähtökohdat Joukkoliikennelaki velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määrittämään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä. Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on tehty seudullisena koskien Porin, Ulvilan, Harjavallan ja Kokemäen kaupunkeja sekä Nakkilan kuntaa, koska näiden kuntien välillä työmatkaliikenne on merkittävää. Sopimuskuntien kesken on päätetty myös perustaa seudullinen joukkoliikenneviranomainen. Tällä hetkellä Porin kaupunki on toimivaltainen viranomainen Porissa ja Varsinais-Suomen ELY-keskus muiden kuntien alueella. Palvelutasotavoitteiden tarkoituksena on ilmaista, millaista joukkoliikennepalvelua alueella halutaan tarjota. Palvelutason määrittely tehdään määräajaksi vuosille 2012-2016, jonka jälkeen sitä tarkastellaan ja päivitetään tarvittaessa. Palvelutasotavoitteiden hyväksyminen tarkoittaa, että kuntien tulisi sitoutua toteuttamaan tavoitteiden mukaisen liikenteen. Palvelutasotavoitteet ohjaavat jatkossa osaltaan suunnittelualueen yksityiskohtaisempaa linjasto- ja aikataulusuunnittelua sekä auttavat kustannusten arvioinnissa. Seudullisen joukkoliikenneorganisaation luominen ja joukkoliikenneyhteyksien palvelutason parantaminen Porin kaupunkiseudun pendelöintialueelle ovat sekä Lounais-Suomen liikennestrategian että Porin joukkoliikennestrategian lähivuosien tärkeimpiä tavoitteita. Palvelutasotavoitteet on laadittu Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti, soveltaen seudun liikenteellisiin olosuhteisiin. 2. Nykytilan kuvaus 2.1 Väestö Suunnittelualueen muodostavat Porin, Ulvilan, Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Nakkilan kunta. Suunnittelualueella asuu noin 118 000 asukasta ja työmatkaliikenneliikenne kuntien välillä on merkittävää. Väkiluku jakaantuu kuntien kesken taulukossa 1 esitetyllä tavalla. Taulukko 1. Väestö suunnittelualueen kunnissa. Kunta Asukasluku 31.12.2010 Pori 83 054 Ulvila 13 616 Nakkila 5 791 Harjavalta 7 540 Kokemäki 7 987 Yhteensä 117 988 Lähde: Väestörekisterikeskus 2.2 Työmatkojen suuntautuminen ja seutulippu Suunnittelualueen (Ulvila, Nakkila, Harjavalta, Kokemäki) kunnista käy Porissa työssä yhteensä 4063 henkilöä. Poriin tullaan töihin eniten Ulvilasta (2904 henkilöä), Nakkilasta (611), Luvialta (579) ja Raumalta (476). Porista käydään eniten töissä Ulvilassa (1238), Harjavallassa (575), 3

Raumalla (408) ja Nakkilassa (287). Alueen ulkopuolisia tärkeitä pendelöintikuntia ovat Rauma, Eura, Luvia ja Kankaanpää. Kokemäelle tärkeä pendelöintikunta on myös Huittinen. Satakunnan seutulipulla on merkittävä rooli seudullisessa liikenteessä. Satakunnan seutulippuun kuuluu 24 kuntaa, joiden alueella asuu 262 000 asukasta. Seutulipun suosio on kasvanut jatkuvasti vuodesta 1997 lähtien, jolloin se otettiin käyttöön. Vuonna 2010 Satakunnan seutulippua myytiin 10 610 kpl ja sillä tehtiin noin 336 000 matkaa. 2.3 Joukkoliikenteen rahoitus ja kuntien kuljetuskustannukset Joukkoliikenne on yhteiskunnan tukemaa. Kunnat saavat valtionapua lipputukeen ja liikenteen ostoihin. Valtionavun osuus on Porin seudulla keskimäärin 40 %. Loput yhteiskunnan tuesta on kuntien maksamaa. Valtionapua saatiin suunnittelualueen kunnissa vuonna 2010 noin 1,02 miljoonaa euroa. Tuki kohdistuu pääosin taksa-alennuksiin. Suunnittelualueen kunnat tukivat kaikille avointa joukkoliikennettä vuonna 2010 noin 2,1 miljoonalla eurolla. Selvästi eniten avoimeen joukkoliikenteeseen panostaa Porin kaupunki (1 967 000 /v) kun muiden suunnittelualueen kuntien panostus on yhteensä noin 132 000. Lisäksi kunnat rahoittavat opetustoimen, sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kuljetuksia. Kuntien opetustoimen kustannuksista noin 27 % (n. 891 000 ) on peruskoululaisten lipputukea, joka kohdistuu siis käytännössä avoimeen joukkoliikenteeseen. Taulukko 2. Suunnittelualueen kuntien rahoittamat kuljetukset vuonna 2010 (kuntien osuus) 2.4 Nykyinen joukkoliikennetarjonta Porissa joukkoliikenne tuotetaan pääosin omana tuotantona Porin kaupungin omistaman Porin Linjat Oy:n toimesta. Kaupunkiliikenteeksi on tässä selvityksessä määritelty Porin paikallisliikenne sekä Porin ja Ulvilan välinen liikenne. Porissa kaikilla kaupunkialueilla on mahdollisuus käyttää paikallisliikennettä ns. tavanomaisiin (ark. klo 8-16) työ-, opiskelu- ja asiointimatkoihin. Iltaisin ja viikonloppuisin vuorotarjonta heikkenee selvästi. Keskeisillä kaupunkialueilla ja Meri-Porissa on hyvät joukkoliikenteen yhteydet, jotka tarjoavat potentiaalisen vaihtoehdon muiden kulkumuotojen käytölle. Ns. tavallista joukkoliikennettä täydennetään palvelu- ja asiointiliikenteellä. Porin paikallisliikenteessä tehdään vuosittain noin 1,7 miljoonaa matkaa. Kausivaihtelu on voimakasta. Kesäaikana matkustajamäärä romahtaa etenkin keskustan heilurilinjoilla johtuen koulujen kesälomista ja hyvistä pyöräilyolosuhteista. Seutuliikenteessä paras palvelutaso on Kokemäenjoen varrella välillä Pori-Ulvila- Nakkila - Harjavalta. Vakiovuorot palvelevat kuntakeskusten ja maankäytön tihentymien liikennetarpeita ja pikavuorot pidempiä yhteysvälejä. Vakiovuorot ajavat pääsääntöisesti Kokemäenjoen vartta liikennetarjonnan painottuessa Porin ja Ulvilan sekä Harjavallan ja Kokemäen väleillä joen eteläpuolelle ja Ulvilan ja Harjavallan välillä joen pohjoispuolelle. Kokemäenjoen varrella on tyydyttävät työ-, opis- 4

kelu-, asiointi- ja vapaa-ajan yhteydet Porin suuntaan arkisin klo 8-16. Tällä hetkellä puutteena on, että Kokemäeltä ei ole Poriin yhteyttä klo 7:ksi, vuoro on Porin kauppatorilla klo 7.15. Myös myöhäinen ilta- ja viikonlopputarjonta puuttuu. Myös Porista on melko hyvät mahdollisuudet tehdä vastaavia matkoja Ulvilaan ja Harjavaltaan sekä soveltuvin osin työ-, opiskelu- asiointi- ja vapaaajanmatkoja Nakkilaan. Kesällä alueen sisäinen vakiovuorotarjonta on huomattavasti vähäisempää kuin talvella. Pikavuorotarjonta parantaa palvelutasoa merkittävästi ja se on melko hyvä myös kesällä. Pikavuorot käyttävät valtatietä 2 reittinään ja ajavat Porin, Harjavallan ja Huittisten keskustojen kautta. Ulvilassa, Nakkilassa ja Kokemäellä pikavuoropysäkit sijaitsevat ydinkeskustan ulkopuolella valtatien 2 varressa ja niitä on selvästi harvemmassa kuin vakiovuorojen pysäkkejä. Pikavuoropysäkeillä on kuitenkin hyvät liityntäpysäköintimahdollisuudet sekä henkilöautolle että polkupyörille. 3. Palvelutasoluokat 3.1 Seutu- ja kaupunkiliikenteen palvelutasoluokat Liikenneviraston ohjeessa on määritelty joukkoliikenteen palvelutasoluokat vain talviliikenteelle. Koska Porin seudulla kausivaihtelu on erittäin voimakasta, päätettiin sisällyttää palvelutasotavoitteisiin kriteerit sekä talvi- että kesäliikenteelle. Samoin koska seutu- ja kaupunkiliikenne ovat luonteeltaan ja volyymiltaan hyvin erilaiset, laadittiin palvelutasotavoitteet erikseen seutu- ja kaupunkiliikenteelle. Taulukoissa 2 ja 3 on esitetty Liikenneviraston ohjeiden pohjalta Porin seudulle sopeutetut palvelutasoluokitukset. Taulukko 3. Seutuliikenteen palvelutasot (talviliikenne /kesäliikenne) 5

Taulukko 4. Kaupunkiliikenteen palvelutasot Kilpailutaso Todellinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Tavoitteena lisätä merkittävästi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Liikkumisen vapausaste, voi kulkea vapaasti kiinnittämättä erityisesti huomiota aikatauluihin. Houkutteleva taso Käyttökelpoinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Tavoitteena saada uusia matkustajia joukkoliikenteeseen. Voit kulkea melko vapaasti aikataulut tuntien. Keskitaso Liikkumisvaihtoehto autottomille kansalaisille päivittäisiin kohteisiin. Tavoitteena tarjota jokapäiväisiä säännöllisiä liikkumismahdollisuuksia. Voi kulkea aikataulun asettamissa rajoissa. Peruspalvelutaso Kaupunkiseudun pakkokäyttäjän vähimmäismatkustustarpeiden tyydyttäminen. Tavoitteena turvata erityisesti arjen liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo. Voi kulkea, jos aikataulu mahdollistaa. Minimitaso Perusyhteydet: aamulla töihin/kouluun, iltapäivällä takaisin, asiointi kahdesti viikossa. 6

Tavoitteena turvata asiointimahdollisuudet. Voi kulkea rajattuihin kohteisiin, jos aikataulu mahdollistaa. Lakisääteinen taso Ainoastaan lakisääteiset kuljetukset. Ei avoimia joukkoliikennepalveluita. 3.2 Nykyinen palvelutaso Porin seudun joukkoliikenteen nykytilan selvitys osoittaa, että seutuliikenteen palvelutaso vastaa pienten kaupunkien ja keskusten välisten yhteyksien valtakunnallisesti asetettuja tavoitteita vuorotiheyden osalta. Nykyisen vakiovuorotarjonnan hyvänä puolena voidaan pitää sen melko hyvää kattavuutta lukuun ottamatta puuttuvaa viikonlopun vuorotarjontaa, jota on vain Porissa. Seutuliikenteen vakiovuorojen palvelutaso yhteysväleillä Pori-Ulvila-Nakkila-Harjavalta vastaa tällä hetkellä peruspalvelutasoa. Yhteysväli Pori-Ulvila-Nakkila-Harjavalta-Kokemäki vastaa minimitasoa ja lähes peruspalvelutasoa. Pikavuoroliikenne nostaa palvelutason korkeampaan luokkaan niillä alueilla, joilla sitä pystyy hyödyntämään. Kun huomioidaan myös pikavuoroliikenne, Pori-Harjavalta välillä palvelutaso on houkuttelevalla tasolla ja Harjavalta-Kokemäki välillä keskitasolla. Pikavuoropysäkkejä on kuitenkin huomattavasti vähemmän ja Ulvilan, Nakkilan ja Kokemäen kohdalla ne sijaitsevat vain valtatien varressa, eivät keskustassa. Kaupunkiliikenteessä toteutuu tällä hetkellä kerrostaloalueilla houkutteleva taso ja pientalo- ja työpaikka-alueilla keskitaso. Porin ja Ulvilan välinen kaupunkiliikenne vastaa peruspalvelutasoa. Haja-asutusalueilla saavutetaan pääsääntöisesti minimitaso. 4. Palvelutasotavoitteet Nykytila-analyysin perusteella työryhmä päätyi esittämään kahta vaihtoehtoista palvelutasomallia. 4.1 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto (Ve1) nykytaso pienin parannuksin Vaihtoehdossa 1 tavoitteena on säilyttää liikennöintiajan ja vuorovälin nykyinen taso. Seutuliikenne: Seutuliikenteessä tavoitteena on peruspalvelutason turvaaminen. Pori-Ulvila-Nakkila-Harjavalta vakiovuoroliikenne vastaa tällä hetkellä peruspalvelutasoa, jolloin tavoitteena on turvata jokapäiväiset liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo. Peruspalvelut tarjotaan kuntakeskusten ja taajamien välillä sekä kuntakeskusten ja keskuskaupungin eli Porin välillä siten, että työ-, opiskelu- ja asiointimatkoilla sekä liityntämatkoilla valtakunnalliseen julkiseen liikenteen verkkoon on mahdollista käyttää joukkoliikennettä Pori-Ulvila-Nakkila-Harjavalta-Kokemäki vakiovuoroliikenne vastaa tällä hetkellä minimitasoa ja lähes peruspalvelutasoa. Tavoitteena on saavuttaa vakiovuoroliikenteessä peruspalvelutaso. Peruspalvelutason saavuttamiseksi tulisi lisätä vuoro Kokemäeltä Poriin klo 7:ksi ja ainakin yksi asiointivuoro lauantaina välille Kokemäki - Pori Kokemäki. 7

Haja-asutusalueilla tavoitteena on saavuttaa joukkoliikenteen tarjonnassa minimitaso. Kaupunkiliikenne: Pori-Ulvila välisessä kaupunkiliikenteessä tavoitteena on säilyttää peruspalvelutaso. Porin sisäinen kaupunkiliikenne vastaa kerrostaloalueella houkuttelevaa tasoa, pientalo- ja työpaikka-alueella keskitasoa. Tavoitteena on säilyttää nykytaso. Porin sisäisen kaupunkiliikenteen palvelutasotavoitteet ovat Porin joukkoliikennestrategian 2010-2030 (taulukko 4) mukaiset. Muilla kaupunkiliikenteen alueilla tavoitteena on peruspalvelutaso. Paikallisliikenteen aikataulut sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen seutu- ja kaukoliikenteen lähtö- ja tuloaikojen kanssa niin, että muodostuu sujuvat matkaketjut. Ve1:n kustannusvaikutus on arviolta palvelutarjonnasta riippuen n. 25 000 30 000 /v. 4.2 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto (Ve2) nykyisen palvelutason kehittäminen Seutuliikenne: Pori-Ulvila-Nakkila-Harjavalta-Kokemäki yhteysvälillä tavoitteena on, että vakiovuoroliikenteen palvelutasoa nostetaan asteittain ja käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa vuoteen 2016 mennessä keskitasoksi. Tämä edellyttää taulukossa 2 esitettyjen kriteerien täyttymistä. Palvelutason nostamiseksi on esitetty uusia työ-, asiointi- ja iltayhteyksiä sekä viikonlopun vuorotarjonnan lisäämistä. Haja-asutusalueilla tavoitteena on saavuttaa joukkoliikenteen tarjonnassa minimitaso. Kaupunkiliikenne: Kaupunkiliikenteessä tavoitteet ovat samat kuin vaihtoehdossa 1. Pori-Ulvila välisessä kaupunkiliikenteessä tavoitteena on säilyttää peruspalvelutaso. Porin sisäinen kaupunkiliikenne vastaa kerrostaloalueella houkuttelevaa tasoa, pientalo- ja työpaikka-alueella keskitasoa. Tavoitteena on säilyttää nykytaso. Porin sisäisen kaupunkiliikenteen palvelutasotavoitteet ovat Porin joukkoliikennestrategian 2010-2030 (taulukko 4) mukaiset. Muilla kaupunkiliikenteen alueilla tavoitteena on peruspalvelutaso. Haja-asutusalueilla tavoitteena on saavuttaa joukkoliikenteen tarjonnassa minimitaso. Paikallisliikenteen aikataulut sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen seutu- ja kaukoliikenteen lähtö- ja tuloaikojen kanssa niin, että muodostuu sujuvat matkaketjut. Ve2:n kustannusvaikutus on arviolta palvelutarjonnasta riippuen n. 80 000 130 000 /v. 8

Kuva 1. Palvelutasotavoitteet seutuliikenteessä. 9

Kuva 2. Palvelutasotavoitteet kaupunkiliikenteessä 10

4.3 Laadulliset tavoitteet Laadulliset tavoitteet ovat yhteneväiset palvelutasovaihtoehdoissa 1 ja 2. Tavoitteissa on huomioitu sekä valtakunnalliset suositukset että Porin joukkoliikennestrategiassa esitetyt linjaukset. Täsmällisyys ja luotettavuus Täsmällisyydellä tarkoitetaan sitä, että linja-auto lähtee asemalta ja tulee pysäkille niin kuin aikataulukirjassa on ilmoitettu. Tavoitteena on, että auto ei ohita sitovia aikataulupisteitä ennen merkittyä aikaa. Tiedossa olevat liikennehäiriöt tiedotetaan matkustajille ennalta ilmoitetussa paikassa. Tiedotusta voi koordinoida liikenteenharjoittaja tai toimivaltainen viranomainen Informaatio Tavoitteena on, että yksikään joukkoliikennematka ei jää tekemättä siksi, että tietoa ei ole saatavissa tai se on epäselvää tai puutteellista. Tavoitteena on, että tieto aikatauluista, reiteistä ja lipputuotteista löytyy ainakin asemilta, tärkeimmiltä pysäkeiltä sekä kuntien omilta nettisivuilta. Porissa tietoa saa lisäksi mm. jokaiseen talouteen jaettavasta aikataulukirjasta. Joukkoliikenneinformaation tuottamisesta ja ajantasaisuudesta vastaa toimivaltaisen viranomaisen määrittelemä taho. Siitä sovitaan erikseen liikenteen järjestämisen yhteydessä. Lippujärjestelmä Porissa lippuvalikoima on laaja ja valtakunnallisesti kilpailukykyinen. Osa lipputuotteista ja hinnanalennuksista on kaupungin tukemia ja osa liikennöitsijän. Paikallisliikenteessä tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa lippujärjestelmää nykyisestään sekä tukea satunnaismatkustamista nykyistä voimakkaammin. Lippujärjestelmän kehittämisessä on huomioitava, että uusien tuotteiden käyttöönotto edellyttää aina vastaavasti kaupungin tai kunnan rahoitusta. Porin kaupunkiseudulla on käytössä kertalippu ja Matkahuollon lipputuotteet kuten seutulippu ja sarjaliput. Seutulippu käy maksuvälineenä myös Porin paikallisliikenteessä sekä pikavuoroliikenteessä. Kokemäki Pori välillä ei peritä pikavuorolisää. Tavoitteena on saada aikaan koko matkaketjulle yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä, jossa lipulla on vaihto-oikeus eri liikennemuotojen välillä ja niin, että säilytetään nykyinen maksamisen selkeys, nopeus ja helppous. Matkakorttien lataaminen tulee olla mahdollista myös internetin kautta. Kalusto Tavoitteena on, että kalusto on laadukasta (vähäpäästöistä ja vähämeluista). Kaupunkimaisessa paikallisliikenteessä käytetään matalalattiaista kalustoa ja seutuliikenteessä siirrytään ajan myötä matalalattiakalustoon niiltä osin kuin se on mahdollista. Linjaston selkeys ja matkaketjut Tavoitteena on, että reitit ovat selkeät ja ne on esitetty karttamuodossa. Autoissa käytetään linjatunnuksia, joiden perusteella pitää voida ymmärtää vuoron reitti yksiselitteisesti. Tavoitteena on, että matkaketjut toimivat. Paikallis-, seutu- ja kaukoliikenteen aikataulut sovitetaan yhteen tärkeimpien työ- ja opiskelu- ja vapaa-ajan matkojen osalta. Porissa kantakaupungin alueelle on tavoitteena toteuttaa toimiva cityliikenne, joka hoitaa kuljetuspalvelut eri liikenneterminaalien välillä tiheällä vuorovälillä. 11

Infrastruktuuri Tavoitteena on, että joukkoliikenteen infrastruktuuri on korkeatasoista; pysäkit ja terminaalit ovat viihtyisiä, turvallisia ja esteettömiä. Tärkeimmille pysäkeille ja terminaaleihin järjestetään polkupyörien säilytysmahdollisuudet sekä hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Keskeiset pysäkit määritellään aluekohtaisesti seudullisessa joukkoliikennesuunnitelmassa. Laadullisten tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole tehty kustannusarviota. 5. Palvelutasotavoitteiden seuranta ja vuorovaikutus Palvelutasotavoitteet ohjaavat joukkoliikennepalvelujen järjestämistä ja suunnittelua Porin seudulla vuosina 2012-2016. Tavoitteena on saavuttaa määritelty palvelutaso vuoteen 2016 mennessä. Palvelutaso on määritelty niin, että osapuolet voivat sitoutua sen toteuttamiseen. Siirtymäkauden jälkeen joukkoliikennepalvelut järjestetään palvelutason mukaisesti joko markkinaehtoisesti tai palvelusopimusasetusta soveltaen. Liikenteen järjestämistavasta päättää Porin seudun joukkoliikennelautakunta. Palvelutasotavoitteet ovat voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen ne päivitetään muuttuneita olosuhteita ja kysyntää vastaavaksi. Palvelutasotavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain ja niitä tarkistetaan tarvittaessa. Tavoitteiden toteutumista seuraa toimivaltainen viranomainen, jossa päätäntävaltaa käyttää Porin seudun joukkoliikennelautakunta. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on oleellinen osa palvelutasomäärittelyprosessia. Yhteistoiminnan jatkuminen myös palvelutasomäärittelyjen valmistuttua on tärkeää. Satakunnan joukkoliikennetyöryhmässä (entinen seutulipputyöryhmä) on laaja-alaisesti edustettuina kaikki joukkoliikennepalvelun tuottamiseen vaikuttavat tahot ja se kokoontuu säännöllisesti käsittelemään sekä seutulippuun että muihin joukkoliikenteeseen liittyviä asioita. Sen yhtenä tehtävänä voisi jatkossa olla palvelutasotavoitteiden seuranta ja päivitystarpeen arviointi. Muun muassa vuorovaikutus sidosryhmien kanssa, joukkoliikennepalvelujen tarjonnan ja käytön sekä asiakaspalautteen seuranta kuuluvat toimivaltaisen viranomaisen tehtäviin. Tarkemmat suunnitelman vuorovaikutuksen toteuttamiseksi laaditaan, kun Porin seudun toimivaltainen viranomainen on aloittanut toimintansa 1.7.2012. 12