Järvenpään yleiskaava Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi

Samankaltaiset tiedostot
Järvenpään yleiskaava Rakennemallivaihtoehtojen liikenteellinen arviointi

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuustarkastelut

MAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö

Lausunto Järvenpään yleiskaava 2040 rakennemalleista

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet

Näkökulmia pysäköinnin tulevaisuuteen. Sini Puntanen, HSL

Yleiskaavaluonnoksen liikenteelliset vaikutukset. Tiina Hulkko Yleiskaavatoimikunta

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

MAL Tieliikenneseminaari Sini Puntanen

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Suoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys

Uudenmaan maakuntakaavaehdotus. Liikenteellinen arviointi

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Tuusulan liikennemalli

Liikenteellinen arviointi

JÄRVENPÄÄN YLEISKAAVA 2040 RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Rakennemalli / motiiviseminaari Markku Kivari

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Kommentit saavutettavuustarkasteluista sekä matkapuhelimien käytöstä tutkimusvälineenä Metropolitutkimusseminaari 22.5.

Assistant Professor Heikki Liimatainen LIIKENNEMELUN SEURAAVAT 100 VUOTTA MIKÄ MUUTTUU, MIKÄ EI?

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Liikkumistutkimus 2018 Kulkutapojen käyttö Helsingin seudulla

Pyöräliikenteen seuranta ja avoimet aineistot

Liityntäpysäköinnin vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu

Yhdyskuntarakenne ja liikenne

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S

Rakennemallivaihtoehtojen ja rakennemallin liikenteellinen vertailu. Asikkala Heinola Hollola Lahti Nastola Orimattila

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET

Kestävän liikenteen sitoumukset ja valtakunnalliset tavoitteet, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta

Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla. Peloton työpaja

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy

Maankäyttö ja liikenne. Matti Pallasvuo

Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

Liikkumistutkimuksen tulokset

LIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET

Liikennepalvelulaki ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma = Kohti kestävää liikkumista.

4/ Yleiskaavatoimikunnan kokous/esityslista

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Lisäävätkö päästövähennystoimet liikenneköyhyyttä, entä auttaako MaaS?

Liikenteellinen arviointi

Henkilöliikennetutkimus Pyöräilyn perustietoja Riikka Kallio

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Tulosten esittely

LIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Joukkoliikenne. Pyöräliikenne. Tarja Jääskeläinen, HSL

Mika Ristimäki / SYKE,

Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Liikkumistutkimus 2018: tutkimussuunnitelma

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä

Yhteistyöllä lisää kävelyä ja pyöräilyä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen analyysin hyödyntäminen kuntarakenteen määri4elyssä

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Rakennesuunnitelma 2040

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Transkriptio:

Järvenpään yleiskaava 2040 Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi 26.4.2018

Arvioinnin lähtökohdat Järvenpään yleiskaavan rakennemallivaihtoehtojen (4 kpl) liikenteellinen vaikutusarviointi valmistui helmikuussa 2018. Rakennemallivaihtoehdoista on jalostettu kevään aikana ehdotus: Valitut kasvusuunnat timantti kärkenä kohti etelää asemanseutuja tiivistäen. Yleiskaavan viimeistelyvaihe kaipaa päätöksenteon tueksi vertailukelpoista tietoa ehdotuksen liikenteellisistä tunnusluvuista sekä nykytilaan ja että rakennemallivaihtoehtoihin verrattuna. Tässä muistiossa toistetaan keskeisiltä osin rakennemallien vertailuvaihetta vastaava liikenteellinen arviointi. Osoitetaan ehdotuksen mukaisella maankäytöllä kaavailtujen uusien ja kaikkien asukkaiden osalta: kestävien kulkutapojen eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuudet henkilöauton kilometrisuoritteet asukasta kohti liikenteen hiilidioksidipäästöt asukasta kohti

Arviointimenetelmä Vaikutukset liikkumiseen ja kulkutapojen käyttöön on laskettu Ruuti malleilla. Vaikutuksia tarkastellaan vuoden 2040 ennustetilanteessa. Mallinnetaan asukkaiden arkipäivän liikkumista liikennejärjestelmän ja maankäytön määrittämän saavutettavuuden (liikkumismahdollisuudet) kautta. Tarkastellaan neljää kulkutapaa (kävely, pyöräily, joukkoliikenne ja henkilöauto) ja kymmentä matkan tarkoitusta (kotoa alkavat tai sinne päättyvät matkat) Mallinnuksen tuloksena mm. kulkutapojen käyttö, liikkumissuoritteet ja päästöt Tulokset kohdistetaan 250 x 250 metrin ruudukkoon Esitystapa kokonaisuutena ja uuden maankäytön osalta (per asukas) Lisätietoa menetelmästä: saavutettavuustarkastelut ja joukkoliikenteen matkaaikasaavutettavuus, SAVU&MASA (HSL 3/2014)

Asukas ja työpaikkamäärät 59 900 väestö 42 700 työpaikat 12 000 17 400 Nykytilanne Valitut kasvusuunnat Rakennemallien vertailuvaiheen vaihtoehdot ja niiden mitoitukset: 56 500 57 600 59 300 58 800 17 000 16 400 19 600 16 300 Tiivistyvä timantti Eteläinen kulttuurikehto Vahvistuva pohjoinen nauha Pientalojen comeback

Nykyisen maankäytön sijoittuminen 42 700 asukasta 12 000 työpaikkaa

Uuden maankäytön sijoittuminen +17 200 asukasta 12 +5 000 400 työpaikkaa

Miten nykyisin liikutaan? Kestävien kulkutapojen käyttö, yhteensä (Liikkumistottumukset Helsingin seudun työssäkäyntialueella vuonna 2008) Kuvassa on esitetty ruuduittain keskimääräinen kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu kulkutapaosuus kotoa alkavilla tai sinne päättyvillä matkoilla. Mitä korkeampi osuus/punaisempi ruutu, sitä vähemmän ruudun asukkaiden päivittäisliikkuminen on henkilöautoriippuvaista. Kestävän liikkumisen edellytyksiin vaikuttavat asuinalueiden tiiveys, sijainti suhteessa palveluihin ja työpaikkoihin sekä joukkoliikenteen ja pyöräliikenteen kilpailukyky suhteessa henkilöautoon.

Miten liikkuminen muuttuu? Kestävien kulkutapojen käyttö, yhteensä Uuden asutuksen osalta UHKA: Liikkuminen nojaa vahvasti autoiluun MAHDOLLISUUS: Liikkuminen nojaa kestäviin kulkutapoihin Mitä punaisempi ruutu, sitä vähemmän ruudun asukkaiden päivittäisliikkuminen on riippuvaista henkilöauton käytöstä.

Kulkutapojen käyttö (kaikki asukkaat) 100 % Kulkutapojen käyttö kotiperäisillä matkoilla Kävely Pyöräliikenne Joukkoliikenne Henkilöauto 90 % 80 % 70 % 45,6 % 38,0 % 38,7 % 40,2 % 41,2 % 38,4 % 60 % 50 % 40 % 26,9 % 30,8 % 31,5 % 31,0 % 30,5 % 31,1 % 30 % 20 % 7,9 % 7,6 % 7,6 % 7,8 % 7,6 % 7,7 % 10 % 19,6 % 23,7 % 22,2 % 21,1 % 20,7 % 22,8 % 0 % 2018 Tiivistyvä timantti Eteläinen kulttuurikehto Vahvistuva pohjoinen nauha Pientalojen comeback Valitut kasvusuunnat Rakennemallivaihtoehdot EHDOTUS

Kulkutapojen käyttö (uudet asukkaat) 100 % Kulkutapojen käyttö kotiperäisillä matkoilla Kävely Pyöräliikenne Joukkoliikenne Henkilöauto 90 % 80 % 31,7 % 32,7 % 37,7 % 41,4 % 34,2 % 70 % 60 % 50 % 40 % 33,5 % 35,8 % 33,8 % 31,7 % 33,9 % 30 % 20 % 7,4 % 7,6 % 7,9 % 7,7 % 7,6 % 10 % 27,4 % 23,9 % 20,6 % 19,2 % 24,3 % 0 % Uudet asukkaat "Timantti" Uudet asukkaat "Eteläinen" Uudet asukkaat "Pohjoinen" Uudet asukkaat "Pientalojen" Uudet asukkaat "Valitut kasvusuunnat" Rakennemallivaihtoehdot EHDOTUS

Kestävien kulkutapojen osuus (kaikki asukkaat) Kävely Pyöräliikenne Joukkoliikenne 62,0 % 61,3 % 59,8 % 58,8 % 61,6 % 54,4 % 26,9 % 30,8 % 31,5 % 31,0 % 30,5 % 31,1 % 7,9 % 7,6 % 7,6 % 7,8 % 7,6 % 7,7 % 19,6 % 23,7 % 22,2 % 21,1 % 20,7 % 22,8 % 2018 Tiivistyvä timantti Eteläinen kulttuurikehto Vahvistuva pohjoinen nauha Pientalojen comeback Valitut kasvusuunnat Rakennemallivaihtoehdot EHDOTUS

Kestävien kulkutapojen osuus (uudet asukkaat) Kävely Pyöräliikenne Joukkoliikenne 68,3 % 67,3 % 62,3 % 58,6 % 65,8 % 33,5 % 35,8 % 33,8 % 31,7 % 33,9 % 7,4 % 7,6 % 7,9 % 7,7 % 7,6 % 27,4 % 23,9 % 20,6 % 19,2 % 24,3 % Uudet asukkaat "Timantti" Uudet asukkaat "Eteläinen" Uudet asukkaat "Pohjoinen" Uudet asukkaat "Pientalojen" Uudet asukkaat "Valitut kasvusuunnat" Rakennemallivaihtoehdot EHDOTUS

Maankäyttö ja liikkumissuorite (indeksoitu nykytilanteeseen = 100 %) maankäyttö (as+tp) liikkumissuorite (hlökm/vrk) henkilöautoilusuorite (hlökm/vrk) 160% 140% 120% 134% 135% 120% 108% 124% 111% 144% 127% 115% 137% 141% 130% 128% 120% 115% 80% 60% 40% 20% 0% Nykytilanne Tiivistyvä timantti Eteläinen kulttuurikehto Vahvistuva pohjoinen nauha Pientalojen comeback Valitut kasvusuunnat EHDOTUS Rakennemallivaihtoehdot

Henkilöautosuorite asukasta kohden 14 12 asukkaat yhteensä uudet asukkaat 10 Henkilöauto-km/as/vrk 8 6 4 13,0 10,6 10,8 10,7 9,0 9,3 10,2 11,3 11,6 10,6 9,6 2 0 2018 Tiivistyvä timantti Eteläinen kulttuurikehto Vahvistuva pohjoinen nauha Pientalojen comeback Valitut kasvusuunnat Rakennemallivaihtoehdot EHDOTUS

Henkilöautosuorite asukkaita ja työpaikkoja kohden 12 as+tp yhteensä uudet as+tp 10 Henkilöauto-km/as+tp/vrk 8 6 4 10,2 8,1 8,4 8,1 7,2 6,6 7,0 8,9 9,2 8,2 7,3 2 0 2018 Tiivistyvä timantti Eteläinen kulttuurikehto Vahvistuva pohjoinen nauha Pientalojen comeback Valitut kasvusuunnat Rakennemallivaihtoehdot EHDOTUS

Hiilidioksidipäästöt (kaikki asukkaat) Liikenteen päästöt (CO 2 -ekv. kg/asukas/vrk) 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 1,40 Tarkastelussa on oletettu ajoneuvokannan uudistumisen ja energiatehokkuuden parantumisen vaikuttavan siten, että ajoneuvojen CO2 ominaispäästöt ovat ennusteessa noin puolet nykyisestä. Siten tekninen kehitys vaikuttaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen muutoksiin enemmän kuin maankäyttö liikenne strategioiden väliset toimenpide erot. 0,60 0,40 Maankäytön tiivistyminen ja kulkutapojen käytön muutokset 0,60 0,61 0,61 0,63 0,61 0,20 0,00 2018 Tiivistyvä timantti Eteläinen kulttuurikehto Vahvistuva pohjoinen nauha Rakennemallivaihtoehdot Pientalojen comeback Valitut kasvusuunnat EHDOTUS

Hiilidioksidipäästöt (uudet asukkaat) Liikenteen päästöt (CO 2 -ekv. kg/asukas/vrk) 0,70 0,60 0,50 0,55 0,57 0,60 0,65 0,58 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Uudet asukkaat "Timantti" Uudet asukkaat "Eteläinen" Uudet asukkaat "Pohjoinen" Uudet asukkaat "Pientalojen" Uudet asukkaat "Valitut kasvusuunnat" Rakennemallivaihtoehdot EHDOTUS

Yhteenveto vaikuttavuudesta kestävät kulkutavat (kaikki) kestävät kulkutavat (uudet) co2 (kaikki) co2 (uudet) ha km/as/vrk (kaikki) ha km/as/vrk (uudet) Valitut kasvusuunnat Eteläinen kulttuurikehto Pientalojen comeback 32% 0% 38% 0% 68% 0% 47% 0% 0% 55% 0% Tiivistyvä timantti Vahvistuva pohjoinen nauha 74% 72% 75% 78% 81% 77% 80% 77% 87% 90% 87% 93% 90% 0% 20% 40% 60% 80% Vaikuttavuus asettuu kussakin vaikutuksessa välille 0 100 %. Vaikuttavuuden arvo 0 % kuvaa huonointa vaihtoehtoisissa ratkaisuissa esiintynyttä tilannetta, ja vaikuttavuuden arvo 100 % vastaavasti parasta tilannetta.