INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN JA SEN KEHIT- TÄMISEN VAIKUTUKSET VESIKASVILLISUUTEEN - KOEALOJEN SEURANTATUTKIMUS VUONNA Juha Riihimäki Minna Kuoppala

0 INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN JA SEN KEHIT- TÄMISEN VAIKUTUKSET VESIKASVILLISUUTEEN - KOEALOJEN SEURANTATUTKIMUS VUONNA 2008 Juha Riihimäki Minna Kuoppala Suomen ympäristökeskus Vesistöalueiden integroitu tutkimusohjelma

1 Sisällys Sisällys... 1 1. Johdanto... 2 2. Seuranta-alueiden kuvaus... 3 2.1 Seuranta-alueet ja niiden sijainti... 3 2.2 Vedenkorkeudet vuosina 2004-2008... 4 3. Maastotutkimukset ja aineiston käsittely... 5 3.1 Maastotutkimukset... 5 3.2 Aineiston käsittely... 5 Seuranta-aineiston käsittely... 5 Strategia-analyysi... 6 Similariteettianalyysi... 7 Ekologinen luokittelu... 7 4. Tulokset ja tulosten tarkastelu... 8 4.1Kasvisto ja siihen vaikuttavat tekijät havaintopaikoittain... 8 Ympäristömuuttujat ja lajimäärät havaintopaikoilla... 8 Lajien frekvenssit / yleisyydet... 9 Lajien runsaudet... 9 Havaintopaikkojen similariteetti eli samankaltaisuus... 10 Strategiaindeksit... 11 4.2 Kasvisto ja siihen vaikuttavat tekijät seuranta-alueittain... 12 Lajimäärä seuranta-alueilla... 12 Lajien frekvenssit... 12 Lajien runsaudet... 13 4.3 Kasvillisuusvyöhykkeiden esiintymisrajat... 13 4.4 Ekologinen luokka... 14 4.5 Seurantavyöhykkeet... 14 5. Yhteenveto ja johtopäätökset... 15 Kirjallisuus... 16

2 1. Johdanto Vuosina 1992-1997 toteutetussa Inarijärvi-tutkimuksessa päädyttiin suosittelemaan järven säännöstelyn muuttamista ekologisemmaksi. Ylimpiä vedenkorkeuksia alentamalla voitaisiin lisätä rantavyöhykkeen vakautta, ja kesäisin alenevaan vedenkorkeuden tasoon pyrkimällä mahdollistettaisiin luonnonmukaisten kasvillisuusvyöhykkeiden synty, edistettäisiin rannan kasviyhteisöjen koostumuksen vakiintumista ja lisättäisiin monimuotoisuutta (Marttunen ym. 1997). Inarijärvi-tutkimuksessa suositeltiin biologisten muuttujien seuraamista veden laadun seurannan lisäksi. Säännöstelyn muutosten vaikuttavuuden tutkimista varten laadittiin seurantaohjelma ja vuonna 1998 aloitettiin seurantatutkimus järven säännöstelyn ja sen muuttamisen vaikutuksista rantavyöhykkeen monimuotoisuuteen (vesikasvillisuus ja pohjaeläimet). Seurantatutkimuksen aloittamisen yhteydessä Inarijärvelle perustettiin viisi kasvillisuuden ja pohjaeläinten seuranta-aluetta. Kasvillisuutta tutkittiin yhteensä 17 havaintopaikalla (Kuva 1) ja pohjaeläimistöä kymmenellä havaintopaikalla (Puro ym. 1999). Vuonna 2003 tutkimusta jatkettiin ensimmäisellä varsinaisella seurantatutkimuksella, jonka tulosten mukaan vuosien 1998 ja 2003 välillä ei havaittu tapahtuneen suuria muutoksia seuranta-alueiden ranta- ja vesikasvillisuuden lajistossa tai kehitysasteessa ja selkeimmät tapahtuneet muutokset aiheutuivat todennäköisimmin kahden tutkimusta edeltäneen vuoden normaalia alemmista veden korkeuksista. (Ahola ym. 2004).

3 2. Seuranta-alueiden kuvaus 2.1 Seuranta-alueet ja niiden sijainti Vuosien 1998, 2003 ja 2008 seuranta-alueet ja havaintopaikat on esitetty taulukossa 1 ja sekä niiden että vuonna 2008 tehtyjen uusien päävyöhykelinjojen (8 kpl) sijainnit kuvassa 1 ja liitteessä 1. Vuonna 1998 perustetut seuranta-alueet valittiin Inarijärven rantatutkimuksen (Hellsten ym. 1997) habitaattitutkimuksen koealoista. Myös uudet päävyöhykelinjojen paikat valittiin näiltä osa-alueilta tai niiden läheisyydestä. Tarkempi selvitys vuonna 1998 perustettujen seurantaalueiden valinnasta ja sijainnista sekä lyhyet kohdekuvaukset löytyvät maastokäsikirjasta. Uusia seuranta-alueita pyrittiin valitsemaan myös eksponoiduilta eli avoimilta paikoilta, edellytyksenä, että paikalta löytyi kasvillisuutta rannan yläosasta. Kuva 1. Inarijärven tutkimusalueiden sijainti.

tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Taso (N hanke ) 4 Taulukko 1. Seuranta-alueet sekä tehdyt seurantatutkimukset Piste Seuranta-alue Havaintopaikka Koodi Päävyöhykelinja Seurantavyöhyke 1 AKKU Hämähäkkiniemi A1 X X 2 Patokotaniemi A2 X X 3 Ahmasalmi A3 X X 4 Nuora A4 X X 5 PALKISSAARI Varttasaari P1 X X 6 Liinasvuono 1 P2 X X 7 Liinasvuono 2 P3 X X 8 Palkissaari E P4 X X 9 PARTAKKO Joonaanharju K1 X X 10 Siuttajoensuu S K2 X X 11 Siuttajoensuu N K3 X X 12 Seurujärvi K4 X X 13 RIURUVUONO Riuruvuono N R1 X X 14 Joinivuono R3 X X 15 Miinanniemi R4 X X 16 LUSMANUORA Laisperä L1 X X 17 Peskanlahti W L4 X X 2.2 Vedenkorkeudet vuosina 2004-2008 Tutkimusvuonna 2008 vedenpinta nousi kasvukaudella heinä-elokuun vaihteeseen asti ja alkoi laskea vasta elokuun puolenvälin jälkeen (kuva 2). Veden pinta oli myös melko korkealla kasvukaudella vuonna 2007 sekä vuonna 2005, jolloin alkukesällä olleen selvän tulvahuippu jälkeen vedenpinta laski kasvukauden loppua kohden. Vuosina 2004 ja 2006 kasvukauden vedenpinta on ollut pääosin tarkastelujakson keskiarvon alapuolella. 120.00 119.50 119.00 2004 2005 2006 2007 2008 ka 1998-2007 118.50 118.00 117.50 Kuukausi Kuva 2. Veden korkeuksien vaihtelu Inarijärvellä vuosien 2004-2008 aikana.

5 3. Maastotutkimukset ja aineiston käsittely 3.1 Maastotutkimukset Inarijärven seurantatutkimusta varten laadittiin ensimmäisen seurannan yhteydessä maastokäsikirja, johon on koottu tiedot seuranta- ja näytteenottomenetelmistä, seuranta-alueiden sijainnista ja nimeämisestä sekä maastotöissä tarvittavista varusteista. Maastokäsikirjasta löytyy myös mustavalkoiset ilmakuvat havaintopaikoilta (vuodelta 1993), kartta-aineistoa, valokuvat havaintopaikoilta sekä maastolomakkeita. Maastokäsikirjoja on kaksi kappaletta, toinen Lapin ELYkeskuksessa ja toinen Suomen ympäristökeskuksen Oulun toimipaikassa. Vuonna 2008 maastotyöt tehtiin 29.7.-2.8.2008. Kasvillisuuden seurannassa käytettiin kahta menetelmää. Elinympäristöjen kasvittumisasteen seurantaa varten mitattiin kultakin havaintopaikalta saravyöhykkeen leveys viiden metrin välein vyöhykkeen ylärajalta saravyöhykkeen alarajalle asti 50 merin matkalla sekä saravyöhykkeen loppusyvyys (seurantavyöhyke). Kasvilajistoa ja vyöhykkeitä tutkittiin päävyöhykelinjamenetelmän avulla. Tältä osin menetelmä muuttui verrattuna aikaisempiin vuosiin, sillä vuonna 1998 käytössä oli linjamenetelmä, jossa kasvillisuuden peittävyys tutkittiin joka ruudulta metrin välein (Puro ym. 1999), ja vuonna 2003 vyöhykelinjamenetelmä, jossa tutkittiin vain kasvillisuuden päätyyppien esiintymisrajat (Ahola ym. 2004). Myöskään lajistodiversiteetin seurantaan perustettuja kestoruutuja ei vuonna 2008 tutkittu, sillä seurantamenetelmä haluttiin yhtenäistää samanlaiseksi muun VPD:n edellyttämien vesikasviseurantojen kanssa. Päävyöhykelinjoja tutkittiin Inarijärvellä yhteensä 25 kappaletta, joista 17 sijaitsee samoilla paikoilla aiemmin tutkittujen seurantalinjojen kanssa. Linjamenetelmäksi valittiin päävyöhykelinja, jota on suositeltu käytettäväksi vesipuitedirektiivin edellyttämissä sisävesien vesikasviseurannoissa (Leka ym. 2003). Menetelmässä mitataan kasvillisuuden päävyöhykkeiden ylä- ja alaraja sekä arvioidaan linjoilla esiintyvien lajien yleisyydet ja peittävyydet prosenttiasteikolla. Erotuksena Kuoppalan ym. (2008) kuvaamaan päävyöhykelinjamenetelmään, linjan ylärajana käytettiin linjamerkkeinä olevia paaluja kuten vuonna 1998, ja linjoilta kirjattiin ylös kaikkien niillä esiintyvien lajien yleisyydet ja peittävyydet. Uusilla ekologisen tilan luokittelua varten perustetuilla linjoilla huomioitiin vain VPD:n mukaisissa vesikasviseurannoissa käytettäväksi suositellut lajit (Kuoppala ym. 2008), ja linjat aloitettiin tulvarajalta käyttäen linjan yläosan rajaamisessa näiden lajien esiintymisen ylärajaa. Upos- ja pohjalehtisten tutkimisessa käytettiin apuna vesikiikaria, pohjaharaa ja vedenalaista kameraa. Vaikeasti tunnistettavista lajeista, kuten sammalista ja näkinpartaisista levistä otettiin näytteet ja ne määritytettiin asiantuntijoilla. 3.2 Aineiston käsittely Seuranta-aineiston käsittely Seuranta-aineistona jatkossa käsitellään ainoastaan alkuperäisiltä 17 havaintopaikalta kerättyä aineistoa. Uudet kohteet, joissa tehtiin ainoastaan päävyöhykelinjat, ovat mukana vain ekologisen tilan määrittämisessä.

6 Strategia-analyysi Strategia-analyysi on menetelmä, jossa muodostetaan kohteen kasvillisuuden primaaristrategioita kuvaavat strategiaindeksit paikan kasvilajiston ja lajien runsauksien perusteella (kts. Murphy ym. 1990, Alasaarela ym. 1993, Hellsten ym. 1997). Strategia-analyysillä kuvataan kohteen kasvillisuuden sopeutumista kohteessa vaikuttaviin ympäristötekijöihin ja saadaan yleiskuva kasvilajeihin vaikuttavien kilpailu-, stressi- ja häiriötekijöiden keskinäisistä suhteista ja se perustuu Grimen (1974, 1977) esittämään kasvillisuuden strategialuokitteluun. Muutos kasvillisuuteen vaikuttavissa tekijöissä muuttaa kasvillisuutta ja samalla myös kasvistossa esiintyvien primaaristrategiaelementtien suhteellisia osuuksia. Tällä tavoin kasvillisuuden muuttuessa ajan kuluessa voidaan sen strategiaelementtien suhteellisten osuuksien muutoksien perusteella arvioida ympäristössä tapahtuneiden muutosten suuntaa ja rakennetta (kts. Murphy ym. 1990). Samalla menetelmällä voidaan myös pyrkiä ennustamaan kasvillisuuden reaktiota muuttuneisiin olosuhteisiin. Strategiaelementtien suhteellinen osuus järven, tutkittavan rannan osan tai kasvillisuustyypin kasvillisuudesta voidaan laskea käyttäen Rørslettin (1989) esittämää strategia-analyysiä. Strategiaelementtien suhteellisen osuuden indeksi lasketaan seuraavasti (Rørslett 1989): f ij m k 1 m p k 1 l 1 a w ik kj a w ik kl i 1,..., n ; j 1,..., p (1) jossa n = järvien lukumäärä m = kasvilajien lukumäärä p = strategiatyyppien lukumäärä f ij = strategia-arvo j järvelle i a ik = kasvilajin k arvo (runsaus, yleisyys, biomassa tms.)järvessä i w kj = strategiaelementin j suhteellinen osuus lajilla k siten että: p w kj 1 j 1 (2) Kunkin strategiaelementin osuus vaihtelee välillä 0-1 ja niiden summa on tasan yksi. Kasvilajissa selkeästi esiintyvät, jotakin primaaristrategiaa (C-, S- tai R-strategia) luonnehtivat piirteet lasketaan ja tämän perusteella määrätään kunkin strategiaelementin suhteellinen osuus koealalla havaitussa kasvilajissa (esim. järvikorte (Equisetum fluviatile), C-piirteitä 4 kpl, S-piirteitä 2 kpl ja R-piirteitä 1 kpl. Suhteelliset osuudet C = 0,571, S = 0,286 ja R = 0,143.). Tutkittavan alueen tai kasvillisuustyypin strategiaindeksi lasketaan tutkimuskohteen kasvilajien yleisyyksillä painotettujen lajin strategiaelementtien suhteellisten osuuksien keskiarvona.

7 Inarin kasvillisuuden seuranta-aineiston strategia-analyysi tehtiin Alasaarelan ym. (1993) esittämien kasvilajien strategiapiirteiden perusteella lukuun ottamatta lajeja, joita Alasaarela ym (1993) ei mainitse. Nämä lajit jouduttiin jättämään analyysistä pois. Havaintopaikkojen strategiaindeksejä laskettaessa verrattiin vain vuoden 1998 ruutulinjaaineistoa vuoden 2008 päävyöhykelinja-aineistoon, sillä nämä aineistot oli menetelmäeroista huolimatta mahdollista muuttaa vertailukelpoisiksi. Muunnos tehtiin laskemalla linjan kasvilajeille kasvillisuusindeksi V (Ilmavirta ja Toivonen 1986): V=2 (yleisyys + runsaus) -1 (3) Vuoden 1998 aineistosta indeksit muodostettiin laskemalla linjalta tavatuille kasvilajeille suhteellinen frekvenssi (yleisyys) sen mukaan kuinka monella tutkitusta ruutulinjan ruudulla laji tavattiin ja peittävyytenä käytettiin lajin peittävyyksien keskiarvoa niillä ruuduilla (runsaus), joilla sitä tavattiin. Vuoden 2008 aineistossa kasvilajin päävyöhykelinjalla saamaa frekvenssi- ja peittävyysarvoa käytettiin indeksin laskennassa. Laskentaa varten yleisyys- ja runsausarvot käännettiin 7-asteikolle: 1 = vähemmän kuin 0.5 %, 2 = 0.5 1 %, 3 = 1 5 %, 4 = 5 25 %, 5 = 25 50 %, 6 = 50 75 % ja 7 = 75 100 %. Vertailtavaa aineistoa oli kerätty vuonna 1998 vain Havaintopaikoilta A1, L4, R1, K4, P2, P2, P3 ja P4, joten vertailuun otettiin vuoden 2008 aineistostakin vain nämä linjat. Similariteettianalyysi Kasvillisuuden samankaltaisuutta havaintopaikoilla eri tutkimusvuosina mitattiin laskemalla similariteetti eri havaintojen välille Kulczynskin similariteetti-indeksillä: D (X1, X2) = ½ (W / A + W / B) (4) jossa A on lajien runsauksien summa havainnossa X1, B on vastaava arvo havainnossa X2 ja W on molempien havaintojen lajien pienimpien runsauksien summa. Similariteetin arvot vaihtelevat välillä 0-1 (D=0, kun havainnoissa ei ole yhtään yhteistä lajia ja D=1, kun havainnot ovat täysin samanlaiset). Ekologinen luokittelu Periaatteena ekologisen tilan määrittelyssä on verrata arvioitavan järven vesikasviaineistosta laskettuja muuttujia saman järvityypin vertailujärvien vastaaviin arvoihin. Inarijärvi kuuluu tyypittelyssä suuriin vähähumuksisiin järviin (SVh), joissa veden väri on alle 30 Pt/l ja järven pinta-ala vähintään 40 km 2. Vesikasvillisuuden perusteella tehtävässä luokittelussa vertailuaineisto on jaettu vielä kunkin tyypin sisällä Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen järviin. Vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan järvien vesikasvillisuuden tilaa tarkastellaan lajikoostumuksen ja runsaussuhteiden perusteella. Lisäksi taksonikoostumusta tulee verrata tyypille ominaisiin yhteisöihin.

8 Kasvillisuuden perusteella tehtävässä luokittelussa käytetään kolmea muuttujaa: tyyppilajien suhteellista osuutta (TT50SO), prosenttista mallinkaltaisuutta (PMA) ja referenssi-indeksiä (RI). Muuttujien laskennassa käytetään ainoastaan VPD:n mukaisissa vesikasviseurannoissa käytettäväksi suositeltuja lajeja. Tyyppilajien suhteellisessa osuudessa verrataan vertailuaineistosta laskettujen tyypillisten lajien määrän osuutta arvioitavan järven kokonaislajimäärään. Tyypille ominaisiksi lajeiksi katsotaan sellaiset lajit, joita on vähintään 50%:lla vertailujärvistä. Prosenttisen mallinkaltaisuuden laskennassa verrataan tarkasteltavien vesikasvilajien suhteellisia osuuksia vertailuyhteisön lajien runsausosuuksiin. PMA huomioi taksonikoostumuksen lisäksi runsaussuhteet. Referenssi-indeksin laskennassa käytetään varsinaisten vesikasvien jakoa ravinnekuormituksen sietokyvyn suhteen kestäviin ja herkkiin lajeihin sekä indifferetteihin lajeihin. Indeksissä verrataan tarkasteltavan järven makrofyyttien lajikoostumuksen poikkeamaa referenssiaineistoon. Muuttujat on kuvattu tarkemmin oppaassa "Pintavesien ekologisen luokittelun vertailuolot ja luokan määrittäminen (Suomen ympäristökeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus 2008). Järven ekologinen luokka lasketaan ekologisten laatusuhteiden (ELS) avulla. ELS-arvot saadaan jakamalla arvioitavan järven aineistosta laskettu muuttujan arvo vertailuarvolla, joka on saman tyypin vertailuaineistosta vastaavasti laskettujen muuttujan arvojen yläkvartiili. Ekologinen luokka saadaan ELS-arvoille laskettujen raja-arvojen perusteella. Eri muuttujien tulosten vertailua varten muuttujat yhteismitallistetaan. Kutakin luokka vastaa tietty pistearvo: erinomainen tila = 0,9; hyvä = 0,7; tyydyttävä = 0,5; välttävä = 0,3 ja huono = 0,1. Vesikasvillisuuden perusteella määritelty ekologinen luokka saadaan kolmen pistearvon mediaanina. 4. Tulokset ja tulosten tarkastelu 4.1Kasvisto ja siihen vaikuttavat tekijät havaintopaikoittain Ympäristömuuttujat ja lajimäärät havaintopaikoilla Kunkin havaintopaikan habitaattia kuvaavat muuttujat (avoimuus, kaltevuus ja pohjan laatu) sekä paikoilta tavattujen kasvilajien lukumäärä kaikkina tutkimusvuosina on koottu taulukkoon 2. Vuoden 2008 suuri muutos kaikkien paikkojen lajimäärässä johtuu muuttuneesta seurantamenetelmästä. Aiemmat lajihavainnot ovat kullekin paikalle perustetuilta yhdeksältä kestoruudulta. Vuoden 2008 havainnot ovat päävyöhykelinjalta. Kaikkiaan vuoden 2008 tutkimuksissa päävyöhykelinjoilta havaittiin 88 lajia, 52 lajia enemmän kuin aikaisempina vuosina yhteensä. Havaintopaikoilta katosi kaikkiaan 11 sellaista lajia, jotka on havaittu joko vuonna 1998 tai 2003 (taulukko 3). Kadonneet lajit edustavat suureksi osaksi harvoin tavattuja rannan yläosan kasveja, joita on aiempina vuosina tavattu vain yhdellä tai kahdella havaintopaikalla. Myös suuri osa paikoille tulleista uusista lajeista on sellaisia joita on tavattu vain korkeintaan kahdella päävyöhykelinjalla. Useammin tavatut uudet lajit (18 lajia) ovat pääosin joko rannan yläosan tai syvemmän vyöhykkeen lajeja. Syvemmän vyöhykkeen lajien mukaantulo selittyy sillä että aiemmat kestoruudut keskittyivät eulitoraalin alueelle kun taas päävyöhykelinjat jatkuvat niin syvälle kuin kasvillisuutta havaitaan.

9 Taulukko 2. Havaintopaikkakohtaiset ympäristömuuttujat. Havaintopaikka Avoimuus m Kaltevuus % Pohjan laatu Lajeja yht. 1998 Lajeja yht. 2003 Lajeja yht. 2008 AKKU A1 197 6,6 turve 14 12 33 AKKU A2 711 10,6 turve 10 13 33 AKKU A3 744 24 turve, kivi 9 11 29 AKKU A4 536 11,5 turve 16 13 23 LUSMANUORA L1 433 24 turve 8 8 22 LUSMANUORA L4 324 16,6 hiekka 3 2 27 PALKISSAARI P1 475 8,3 turve, kivi 7 9 22 PALKISSAARI P2 145 10 turve 6 9 19 PALKISSAARI P3 152 10 turve 10 10 19 PALKISSAARI P4 1337 11,1 kivi, turve 6 6 14 PARTAKKO K1 62 17,5 13 0 20 PARTAKKO K2 1806 23 kivi 0 1 23 PARTAKKO K3 1925 20 hiekka 1 2 31 PARTAKKO K4 646 16,6 hiekka, turve 7 8 24 RIURUVUONO R1 1395 6,6 turve 6 6 22 RIURUVUONO R3 859 14 turve 7 11 20 RIURUVUONO R4 433 9,5 turve 6 10 18 Lajien frekvenssit / yleisyydet Kasvilajien yleisyys eli frekvenssi havaintopaikoittain laskettiin vuosina 1998 ja 2003 summaamalla niiden ruutujen määrä havaintopaikalla, joilla laji tavattiin, ja jakamalla luku havaintopaikan kaikkien ruutujen lukumäärällä. Vuonna 2008 havaintopaikkojen lajien yleisyys prosenttiasteikolla arvioitiin päävyöhykelinjaan kuuluvalla menetelmällä, joten luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Havaintopaikkakohtaiset frekvenssiprosentit (1998 ja 2003) sekä yleisyysprosentit (2008) on kuitenkin koottu liitteeseen 2. Lajien runsaudet Lajien runsaudet laskettiin vuosina 1998 ja 2003 jakamalla kestoruudun osaruutujen havaintojen määrä koko ruudukon ruutujen määrällä (36). Havaintopaikkakohtaisesti luvut saatiin keskiarvoista tai laskemalla havaintojen määrä jaettuna havaintoalueen kaikkien 324 ruudun määrällä. Vuonna 2008 taas lajin peittävyys päävyöhykelinjalla määritettiin arvioimalla menetelmän mukaisesti lajin linjalla tavatun tyypillisen kasvuston peittävyys prosenttiasteikolla. Myöskään lajien runsausasteikko vuonna 2008 ei ole vertailukelpoinen aiempiin runsauksiin. Liitteeseen 3 on kuitenkin koottu lajikohtaiset rusausarviot kaikilta tutkimusvuosilta. Kahdeksan vuonna 2008 perustetun havaintopaikan päävyöhykelinjojen kasvilajiston yleisyys ja runsaus on esitetty liitteissä 4 ja 5. Näitä aineistoja ei käytetty vuosien välistä vertailua tehtäessä.

10 Taulukko 3. Havaintopaikoilta kadonneet lajit sekä paikoille tulleet uudet lajit. Havaittu 1998 tai 2003 Havaittu 1998 Havaittu 2003 hävinneet 12 lajia hävinneet 6 lajia hävinneet 6 lajia Calamagrostis sp. Calliergon giganteum Calamagrostis sp. Calliergon giganteum Cardamine pratensis Carex canescens dioica Cardamine pratensis Carex acuta Carex nigra Carex acuta Carex canescens dioica Carex nigra ssp.nigra Carex canescens dioica Carex sp. Galium boreale Carex nigra Myosotis sp. Rumex acetosa Carex nigra ssp.nigra Carex sp. Galium boreale Myosotis sp. Rumex acetosa Uudet lajit 52 lajia Achillea millefolium Eriophorum vaginatum Pinus sylvestris (taimi) Agrostis canina Euphrasia frigida Poa alpigena/pratensis Andromeda polifolia Festuca rubra Potamogeton gramineus Barbarea stricta Galeopsis sp. Potamogeton perfoliatus Betula pubescens (taimet) Galium uliginosum Potamogeton praelongus Brassicaceae Hieracium sp. Ranunculus acris Calliergon cordifolium Hylocomium splendens Ranunculus peltatus ssp. peltatus Callitriche sp. Isoëtes echinospora Rhinanthus minor Carex vesicaria Isoëtes lacustris Rumex acetosella Cerastium fontanum Lichenes Stellaria graminea Cornus suecica Linnaea borealis Subuluria aquatica Deschampsia cespitosa Luzula multiflora Trientalis europaea Deschampsia flexuosa Lycopodium clavatum ssp. monostachyon Trifolium pratense Epilobium angustifolium Lysimachia thyrsiflora Utricularia vulgaris Epilobium palustre Melanpyrum sylvaticum Vaccinium myrtillus Equisetum arvense Myriophyllum alterniflorum Warnstorfia spp. Equisetum sylvaticum Nitella opaca Eriophorum angustifolium Parnassia palustris Havaintopaikkojen similariteetti eli samankaltaisuus Havaintopaikkojen sisäisen samankaltaisuuden arviointi ei ole mahdollista vuoden 2008 menetelmällä sillä kutakin havaintopaikkaa edustaa vain yksi päävyöhykelinja. Tutkimusvuosien välisen similariteetin laskenta tehtiin vertaamalla havaintopaikan vuosien 1998 ja 2003 lajien runsauksia vuoden 2008 lajien peittävyysarvioon (taulukko 4). Tässäkin vertailussa tulee ottaa huomioon aiempien menetelmien ero nykyiseen. Kuitenkin paikkojen välisiä eroja voidaan arvioida eri vuosien similariteeteja vertailtaessa. Korkeammat arvot similariteeteissa osoittavat vähäisempää vuosien välistä vaihtelua.

A1_98 A1_08 L4_98 L4_08 R1_98 R1_08 K4_98 K4_08 P1_98 P1_08 P2_98 P2_08 P3_98 P3_08 P4_98 P4_08 Strategiaindeksi 11 Taulukko 4. Vuosien 1998, 2003 ja 2008 välinen similariteetti havaintopaikoilla Havaitopaikka similariteetti A1 0,42 A2 0,41 A3 0,35 A4 0,43 L1 0,47 L4 0,42 P1 0,38 P2 0,34 P3 0,45 P4 0,51 K1 0,27 K2 0 K3 0,44 K4 0,30 R1 0,58 R3 0,37 R4 0,30 Strategiaindeksit Strategiaindeksien laskenta tehtiin painottaen strategiapiirteiden osuuksia kasvilajeille lasketulla kasvillisuusindeksillä. Muutokset havaintopaikkojen strategiaelementtien suhteellisissa osuuksissa vertailuvuosien välillä näyttävät hyvin pieniltä verrattuna havaintopaikkojen välillä havaittaviin eroihin (kuva 3). Strategiaindeksin laskentaan käytettyjen lajien määrä on säännöllisesti suurempi vuoden 2008 aineistossa (taulukko 5). Tällä ei kuitenkaan näytä olleen suurta vaikutusta strategiaelementtien suhteellisiin osuuksiin. 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 R S C 0,20 0,10 0,00 Kuva 3. Havaintopaikkojen strategiaindeksit vuosina 1999 ja 2008.

12 Taulukko 5. Havaintopaikkojen strategiaindeksit vuosina 1998 ja 2008. C = kilpailutekijä, S = stressitekijä ja R = häiriötekijä. 1998 2008 C S R lajimäärä C S R lajimäärä A1 0,36 0,35 0,29 16 0,41 0,41 0,18 25 L4 0,58 0,17 0,25 11 0,57 0,20 0,24 17 R1 0,48 0,39 0,13 8 0,43 0,36 0,21 12 K4 0,12 0,64 0,24 10 0,23 0,60 0,17 12 P2 0,45 0,37 0,19 11 0,54 0,29 0,16 16 P2 0,38 0,42 0,19 8 0,45 0,37 0,18 10 P3 0,45 0,29 0,26 13 0,37 0,26 0,37 11 P4 0,66 0,17 0,17 6 0,64 0,17 0,19 10 4.2 Kasvisto ja siihen vaikuttavat tekijät seuranta-alueittain Lajimäärä seuranta-alueilla Seuranta-alueiden lajimäärissä (taulukko 6) on havaittavissa selkeä hyppäys ylöspäin vuoden 2008 havainnoissa. Suuri muutos johtuu muuttuneesta seurantamenetelmästä. Taulukko 6. Lajimäärät seuranta-alueittain. Lajeja yhteensä, kpl Seuranta-alue 1989 2003 2008 AKKU 27 22 46 LUSMANUORA 8 8 35 PALKISSAARI 16 19 36 PARTAKKO 17 10 54 RIURUVUONO 11 14 32 Lajien frekvenssit Seuranta-aluekohtaisesti kestoruuduilta vuosina 1998 ja 2003 tavattujen kasvilajien keskimääräiset frekvenssit laskettiin aiempina vuosina havaintopaikkakohtaisten frekvenssien keskiarvona. Vuoden 2008 yleisyydet laskettiin seuranta-alueen päävyöhykkeiden kasvilajien keskiarvona. Tulokset on koottu liitteeseen 6. Aikaisempien vuosien yleisimmät kasvilajit rantavyöhykkeen yläosalla kasvavat vesisara (Carex aquatilis), pullosara (Carex rostrata) ja korpikastikka (Calamagrostis purpurea) ovat vuoden 2008 havainnoissa huomattavasti aiempaa harvinaisempia. Toisaalta taas vuonna 2008 yleisimpinä erottuvat alemmalla tasolla kasvavat tummalahnaruoho (Isoëtes lacustris) ja vaalealahnaruoho (I. echinospora) sekä rantaleinikki (Ranunculus reptans) ja palpakkolajit (Sparganium sp.). Nämä erot johtuvat kuitenkin pääosin maastomenetelmän eroista (vrt. lajien runsaudet).

Kasvusto 13 Lajien runsaudet Kasvilajien runsaudet seuranta-alueittain on koottu liitteeseen 7. Samanlaista eroa, joka on havaittavissa frekvensseissä, ei näy lajien peittävyyksien muutoksissa. Peittävyyden arviointi onkin menetelmien välillä jokseenkin vertailukelpoinen. Vesisara, pullosara ja korpikastikka ovat edelleen peittävyydeltään runsaita lajeja, joskin tutkitun alueen laajeneminen rannan ylä- ja alaosalla näkyy siinä että runsaina vuoden 2008 aineistossa uusina erottuvat sekä rannan alaosan lajeista lahnaruohot ja rantaleinikki sekä rannan yläosalta kerrossammal (Hylocomnium splendens) ja variksenmarja (Empetrum nigrum). 4.3 Kasvillisuusvyöhykkeiden esiintymisrajat Kasvillisuusvyöhykkeiden esiintymissyvyyttä vuonna 2008 verrattiin aiempina vuosina havaittuihin kasvillisuusvyöhykkeiden esiintymisvyöhykkeisiin. Vuoden 2008 aineistossa pohjalehtiset esiintyminen käsiteltiin yhtenä vyöhykkeenä eikä lahnaruoholajien vyöhykkeitä voinut erottaa. Edellisen seurantakerran tulokseen verrattuna sekä saraikon että korteikon alarajat näyttävät siirtyneen vuoden 2003 havaintoja syvemmälle tasolle (kuva 4). Myös pohjalehtisten vyöhyke jatkuu vuoden 2008 havainnoissa selkeästi syvemmällä tasolle kuin aiempien havaintojen lahnaruohojen esiintymisvyöhykkeet. Pohjalehtisvyöhykkeen yläosan siirtyminen ylöspäin selittyy osin sillä että vyöhykkeessä on mukana lahnaruohojen lisäksi myös pohjalehtisiksi laskettavia muita lajeja. Sara 1998 Sara, laskenn. -98 Sara 2003 Sara, laskenn. -03 Sara 2008 Sara, laskenn. -08 Korte 1998 Korte 2003 Korte 2008 Vaalealahnaruoho 1998 Vaalealahnaruoho 2003 Tummalahnaruoho 1998 Tummalahnaruoho 2003 Pohjalehtiset 2008 119,5 119 118,5 118 N hanke (m) 117,5 117 116,5 Kuva 4. Kasvillisuusvyöhykkeiden keskimääräiset esiintymisrajat vuosien 1998, 2003 ja 2008 tutkimuksissa. Laskennallinen saravyöhyke on määritelty tutkimusvuoden ja viiden tätä edeltävän vuoden kasvukausien (1.6. 30.9.) vedenkorkeuksien 75% ja 10% pysyvyyden väliin jäävänä alueena.

14 4.4 Ekologinen luokka Inarijärvi luokittui kasvillisuuden perusteella erinomaiseen ekologiseen tilaan. Eri muuttujien osalta Inarijärvi luokittui siten, että suhteellisen mallinkaltaisuuden ja referenssi-indeksin ekologiset laatusuhteet (ELS) indikoivat erinomaista tilaa. Sen sijaan tyyppilajien suhteellisen osuuden ELS-arvojen perusteella järvi luokittui tyydyttävään tilaan, vaikka tutkimuksessa havaittiin lähes kaikki suurten vähähumuksisten järvien tyyppilajit. Tämä johtui Inarijärven varsin suuresta lajimäärästä (37 lajia) tässä tutkimuksessa. Vertailujärvijoukossa olevissa Inarijärven aineistoissa lajimäärät vaihtelevat 15 lajista 31 lajiin. Erojen syynä ovat paljolti erot maastomenetelmissä ja tutkimuksen laajuudessa. Suppealla alueella tehty aluekartoitus tuottaa pienemmän lajimäärän verrattuna eri puolilla järveä tehtyihin päävyöhykelinjoihin. Vertailuaineistoissa ei myöskään ole mukana kaikkia VPD:n mukaisten seurantojen lajiluetteloon kuuluvia rantalajeja. Myös sammalia on niissä usein niukasti. 4.5 Seurantavyöhykkeet Saravyöhykkeiden keskimääräinen alaraja kunkin havaintopaikan seurantavyöhykkeillä on esitetty kuvassa 5. Vuoden 2003 havaintoja ei voitu käyttää maastomittauksissa tapahtuneen virheen vuoksi. Saravyöhykkeiden alarajat vuosina 1998 ja 2008 119,10 119,00 118,90 118,80 Taso Nhanke 118,70 118,60 1998 2008 118,50 118,40 118,30 A1 A2 A3 A4 L1 L4 P1 P2 P3 P4 K3 K4 R1 R3 R4 Havaintopaikka Kuva 5. Saravyöhykkeiden alarajat seurantavyöhykkeillä tehtyjen mittausten keskiarvoina. Kuvan perusteella saraikkojen alaraja seurantavyöhykkeillä näyttää siirtyneen jonkin verran alemmas vuosien 1998 ja 2008 välisenä aikana. Eroa testattiin tilastollisesti alkuperäisillä havaintopaikoilla 5 metrin välein tehdyillä saraikon alarajan syvyysmittauksilla. Kaikista mittauksista laskettuna saraikon keskimääräinen alaraja oli siirtynyt hiukan alemmaksi, tasolta 118,65 tasolle 118,61 (yksisuuntainen parittainen t-testi, p=0,012, df=135). Seuranta-alueittain alarajan muutos vaihteli: seuranta-alueella Akku (A) muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p=0,122, df=40),

15 Lusmanuoran alueella (L) keskimääräinen saraikon alaraja oli siirtynyt tasolta 118,77 tasolle 118,65 (p<0,001, df=21), Palkissaaren alueella (P) muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p=0,154, df=43) ja Riuruvuonolla (R) saraikon keskimääräinen alaraja oli siirtynyt tasolta 118,65 tasolle 118,57 (p=0,003, df=28) 5. Yhteenveto ja johtopäätökset Inarijärven rantavyöhykkeen kasvillisuuden kehittymiselle otolliset kasvukauden aikana alenevat vedenpinnan korkeudet ovat kymmenen vuoden tutkimusjakson aikana olleet suhteellisen harvinaisia huolimatta siitä, että säännöstelyn kehittämisellä tilannetta on pyritty parantamaan. Kasvillisuuden kannalta hyviä vuosia on viimeisellä tarkastelujaksolla ollut kaksi (vuodet 2004 ja 2006). Näiden vuosien vedenkorkeuksien vaikutus saattaakin olla syy, joka on mahdollistanut kasvillisuusvyöhykkeiden laajenemisen ja siirtymisen syvemmälle. Ilmiö on havaittavissa sekä seurantavyöhykkeiden kasvillisuudessa että erillisten kasvilajien esiintymisvyöhykkeissä. Lajistossa tapahtuneiden muutosten arviointi viimeisellä tutkimusjaksolla on vaikeaa menetelmässä tehtyjen muutosten vuoksi. Seurannan jatkuessa seuraavan kerran kannattaakin palata takaisin alkuperäisten kestoruutujen seurantaan ja jatkaa sitä päävyöhykelinjaseurannan ja elinympäristöjen kasvillisuusasteen seurantavyöhykkeiden seurannan rinnalla. Päävyöhykelinjojen seurannassa tulee muistaa huolellisesti kirjata ylös kaikkien aiemmin seurattujen kasvilajien (järvikorte, vaalealahnaruoho, tummalahnaruoho) esiintymisen ylä- ja alatasot. Tämä helpottaa jatkossa esiintymisvyöhykkeiden seurantaa.

16 Kirjallisuus Alasaarela, E. Hellsten, S. Keränen, R., Kurttila, T. & Riihimäki, J. 1993. Säännösteltyjen järvien rantojen kunnostuksen ja hoidon periaatteet esimerkkinä Oulujoen vesistö. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, A 145. 91 s. Ahola, M., Kerätär, K., Riihimäki, J. & Hellsten, S. (2004): Inarijärven säännöstelyn ja sen muuttamisen vaikutukset rantavyöhykkeen monimuotoisuuteen koealojen seurantatutkimus vuonna 2003. Suomen ympäristökeskus, Vesialueiden integroitu tutkimusohjelma, Vesija ekotekniikan ryhmä. Moniste 30 s. Grime J.P. 1974. Vegetation classification by reference to strategies. Nature 250: 26-31. Grime, J.P. 1977. Evidence for existence of three primary strategies in plants and its relevance to ecological and evolutionary theory. - Am. Nat. 111, p. 1169-1194. Hellsten, S., Palomäki, R., Järvinen, E. 1997: Inarijärven vedenkorkeuden säännöstelystä ja sen vaikutuksista rantavyöhykkeellä. Lapin ympäristökeskuksen moniste nro. 2. 77s. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998. Retkeilykasvio. 4. painos. 656 s. Luonnontieteellinen museo, kasvimuseo. Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T. Uotila, P. & Väre, H. 2005a. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21:41-85. Ilmavirta, V. ja Toivonen, H. 1986: Comparative studies on macrophytes and phytoplankton in ten small, brown-water lakes of different trophic status. Aqua Fennica 16: 125-142. Kuoppala, M., Hellsten, S. & Kanninen, A. 2008: Sisävesien vesikasviseurantojen laadunvarmennus. Suomen ympäristö 36. 93 s. Leka, J., Valta-Hulkkonen, K., Kanninen, A., Partanen, S., Hellsten, S., Ustinov, A., Ilvonen, R. & Airaksinen, O. 2003. Vesimakrofyytit järvien ekologisen tilan arvioinnissa ja seurannassa. Maastomenetelmien ja ilmakuvatulkinnan käyttökelpoisuuden arviointi Life Vuoksi projektissa. Alueelliset ympäristöjulkaisut 312. 96 s. Marttunen, M., Hellsten, S., Puro, A., Huttula, E., Nenonen, M., Järvinen, E., Salonen, E., Palomäki, R., Huru, H. & Bergman, T. 1997: Inarijärven tila, käyttö ja niihin vaikuttavat tekijät. Suomen ympäristö 58. 197 s. Murphy, K. J., Rørslett, B. & Springuel, I. 1990. Strategy analysis of submerged lake macrophyte communities: an International example. Aquatic botany 36: 303-323. Puro, A., Kerätär, K., Palomäki, R., Visuri, M. ja Hellsten, S. 1999: Inarijärven säännöstelyn ja sen muuttamisen vaikutukset rantavyöhykkeen monimuotoisuuteen ja tuottokykyyn koealojen perustaminen ja perushavainnot 1998. Moniste 33 s. Rørslett B. 1989. An integrated approach to hydropower impact assesment. II. Submerged macrophytes in some Norwegian hydro-electric lakes. - Hydrobiologia 175: 65-82. Suomen ympäristökeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 2008. Pintavesien ekologisen luokittelun vertailuolot ja luokan määrittäminen. 22.1.2008. Ulvinen, T., Syrjänen, K. & Anttila, S. (toim.) 2002. Suomen sammalet levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Suomen ympäristö 560. 354 s.

17 LIITE 1 LIITE 1. Havaintopaikkojen koordinaatit Nimi YKP YKI Vanha/Lisäpaikka A1 7633774 3521887 Vanha A2 7635451 3522166 Vanha A3 7636321 3521849 Vanha A4 7637084 3521532 Vanha A5 7637362 3521818 Lisäpaikka-2008 K1 7677891 3535666 Vanha K2 7677397 3535161 Vanha K3 7677452 3535208 Vanha K4 7676840 3536598 Vanha K5 7675935 3536982 Lisäpaikka-2008 L1 7642579 3546310 Vanha L4 7641520 3543133 Vanha L5 7645545 3543512 Lisäpaikka-2008 L6 7651988 3541005 Lisäpaikka-2008 L7 7653072 3539880 Lisäpaikka-2008 P1 7656450 3535178 Vanha P2 7653342 3533089 Vanha P3 7653201 3533263 Vanha P4 7652801 3534947 Vanha P5 7656469 3535975 Lisäpaikka-2008 R1 7662819 3521306 Vanha R3 7659599 3520010 Vanha R4 7659487 3520158 Vanha R5 7662394 3521881 Lisäpaikka-2008 R6 7658627 3519506 Lisäpaikka-2008

18 LIITE 2 LIITE 2. Kasvilajit ja niiden yleisyydet havaintopaikoittain vuosina 1998, 2003 ja 2008. Vuosien 1998 ja 2003 yleisyydet ovat kunkin seuranta-aluen kestoruuduilla tavattujen lajien frekvenssejä. Vuoden 2008 yleisyydet ovat päävyöhykelinjalla tavattujen lajien yleisyyksiä prosenttiasteikolla. Putkilokasvien nimistö on Hämet-Ahdin ym. (1998 ja 2005) mukainen. Sammalten osalta taksonit on esitetty osin lajitasolla ja osin suku- tai kaaritasolla. Nimistö on Ulvisen ym. (2005) mukainen. Jäkälät (Lichenes) on esitetty yhtenä ryhmänä. A1 A2 A3 A4 L1 L4 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 Laji F F Y F F Y F F Y F F Y F F Y F F Y Achillea millefolium Agrostis canina Andromeda polifolia Barbarea stricta Betula nana Betula pubescens (taimet) 0,5 0,5 0,5 Brassicaceae Bryophyta (Musci ) 1 1 11,1 1 44,4 1 11,1 1 Calamagrostis purpurea 44,4 33,3 7 33,3 22,2 1 55,6 66,7 3 22,2 22,2 3 77,8 55,6 3 11,1 Calamagrostis stricta 11,1 3 0,5 1 11,1 11,1 Calamagrostis sp. 11,1 Calliergon cordifolium 0,5 0,5 Calliergon giganteum Callitriche hamulata Callitriche sp. 5 Caltha palustris 0,5 11,1 11,1 3 11,1 3 Cardamine pratensis 11,1 Carex acuta 11,1 Carex aquatilis 66,7 55,6 20 55,6 66,7 20 77,8 77,8 10 66,7 77,8 7 100,0 77,8 5 55,6 44,4 3 Carex canescens 3 11,1 3 0,5 11,1 33,3 0,5 Carex canescens dioica 11,1 11,1 Carex lasiocarpa Carex nigra 11,1 Carex nigra ssp. juncella 44,4 33,3 5 11,1 1 1 55,6 33,3 3 0,5 Carex nigra ssp.nigra 22,2 Carex rostrata 44,4 55,6 77,8 88,9 100,0 77,8 44,4 33,3 15 88,9 66,7 5 66,7 55,6 5 Carex vesicaria 20 20 10 3 Carex sp. 11,1 Cerastium fontanum Comarum palustre, Potentilla palustris 11,1 3 0,5 1 Cornus suecica Deschampsia cespitosa 1 Deschampsia flexuosa Dicranum spp. 1 1 11,1 Drepanocladus spp. 11,1 1 Eleocharis acicularis 20 15 11,1 50 Empetrum nigrum 11,1 5 22,2 33,3 1 5 5 0,5 Epilobium angustifolium Epilobium palustre 0,5 Equisetum arvense 0,5 Equisetum fluviatile 11,1 22,2 3 11,1 11,1 11,1 33,3 3 66,7 3 Equisetum sylvaticum 0,5 Eriophorum angustifolium Eriophorum vaginatum 1 Euphrasia frigida Festuca rubra Galeopsis sp. Galium boreale 11,1 11,1 Galium palustre 11,1 1 0,5 44,4 55,6 1 11,1 1 0,5 Galium uliginosum Hieracium sp. Hylocomium splendens 1 5 5 Isoetes echinospora 10 20 50 15 40 70 Isoetes lacustris 10 30 15 30 Juncus filiformis 0,5 11,1 11,1 Ledum palustre 11,1 5 22,2 22,2 1 11,1 5 5 11,1 0,5 Lichenes 1 1 1 Linnaea borealis Luzula multiflora Lycopodium clavatum ssp. monostachyon 0,5 Lysimachia thyrsiflora 0,5 Marchantiophyta (ent. Hepaticophytina ) 0,5 0,5 1 Melanpyrum sylvaticum Myosotis sp. Myriophyllum alterniflorum 7 20 50 Nitella opaca 1 20 Parnassia palustris 0,5 Pedicularis palustris 0,5 11,1 Pinus sylvestris (taimet) 0,5 1 Pleurozium schreberi 11,1 11,1 1 11,1 5 5 Poa alpigena /pratensis 0,5 Polytrichum spp. 11,1 11,1 11,1 22,2 1 11,1 1 33,3 1

19 LIITE 2 A1 A2 A3 A4 L1 L4 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 Laji F F Y F F Y F F Y F F Y F F Y F F Y Ranunculus acris Ranunculus peltatus ssp. peltatus 20 50 1 50 50 Ranunculus reptans 20 11,1 22,2 11,1 15 11,1 22,2 50 Rhinanthus minor Rubus chamaemorus 0,5 0,5 Rumex acetosa Rumex acetosella Salix lapponum 11,1 11,1 0,5 Salix phylicifolia Sparganium sp. 7 30 15 15 40 50 Sphagnum spp. 1 11,1 22,2 0,5 11,1 1 11,1 1 11,1 1 1 Stellaria graminea Subuluria aquatica 20 Trientalis europaea Trifolium pratense Utricularia intermedia 3 Utricularia stygia 3 Utricularia vulgaris 1 5 Vaccinium myrtillus 1 Vaccinium oxycoccos Vaccinium uliginosum 11,1 11,1 5 11,1 11,1 1 5 22,2 22,2 5 11,1 0,5 0,5 Vaccinium vitis-idaea 5 11,1 1 11,1 5 5 0,5 0,5 Warnstorfia spp. 1

20 LIITE 2 P1 P2 P3 P4 K1 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 Laji F F Y F F Y F F Y F F Y F F Y Achillea millefolium Agrostis canina Andromeda polifolia 0,5 Barbarea stricta Betula nana 11,1 5 Betula pubescens (taimet) 0,5 5 Brassicaceae 0,5 Bryophyta (Musci ) 33,3 1 1 22,2 44,4 1 11,1 1 11,1 1 Calamagrostis purpurea 11,1 22,2 55,6 55,6 3 55,6 55,6 1 1 11,1 Calamagrostis stricta Calamagrostis sp. Calliergon cordifolium Calliergon giganteum 11,1 Callitriche hamulata Callitriche sp. Caltha palustris 44,4 22,2 3 11,1 22,2 5 Cardamine pratensis Carex acuta Carex aquatilis 100,0 100,0 5 100,0 100,0 15 100,0 100,0 15 88,9 88,9 7 100,0 15 Carex canescens 11,1 11,1 11,1 Carex canescens dioica Carex lasiocarpa 11,1 15 Carex nigra Carex nigra ssp. juncella 0,5 22,2 22,2 1 Carex nigra ssp.nigra Carex rostrata 11,1 33,3 5 44,4 33,3 15 100,0 100,0 15 22,2 66,7 30 Carex vesicaria 20 Carex sp. Cerastium fontanum Comarum palustre, Potentilla palustris 0,5 33,3 33,3 3 22,2 7 Cornus suecica Deschampsia cespitosa 0,5 Deschampsia flexuosa Dicranum spp. 11,1 Drepanocladus spp. Eleocharis acicularis 50 40 1 Empetrum nigrum 1 10 11,1 11,1 3 3 Epilobium angustifolium Epilobium palustre Equisetum arvense Equisetum fluviatile 22,2 11,1 22,2 22,2 Equisetum sylvaticum 1 Eriophorum angustifolium Eriophorum vaginatum Euphrasia frigida 0,5 Festuca rubra Galeopsis sp. Galium boreale Galium palustre 0,5 1 Galium uliginosum Hieracium sp. Hylocomium splendens 7 3 Isoetes echinospora 20 50 5 50 Isoetes lacustris Juncus filiformis 11,1 0,5 1 Ledum palustre 1 11,1 22,2 7 3 11,1 11,1 1 Lichenes 5 1 Linnaea borealis Luzula multiflora Lycopodium clavatum ssp. monostachyon Lysimachia thyrsiflora Marchantiophyta (ent. Hepaticophytina ) 1 1 1 Melanpyrum sylvaticum Myosotis sp. 22,2 Myriophyllum alterniflorum 20 1 Nitella opaca Parnassia palustris Pedicularis palustris 11,1 Pinus sylvestris (taimet) Pleurozium schreberi 1 22,2 10 11,1 11,1 3 0,5 0,5 Poa alpigena /pratensis Polytrichum spp. 11,1 1 1

21 LIITE 2 P1 P2 P3 P4 K1 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 Laji F F Y F F Y F F Y F F Y F F Y Ranunculus acris Ranunculus peltatus ssp. peltatus 1 50 70 Ranunculus reptans 77,8 66,7 50 Rhinanthus minor Rubus chamaemorus 7 11,1 7 Rumex acetosa Rumex acetosella Salix lapponum 0,5 Salix phylicifolia 1 Sparganium sp. 5 30 7 11,1 70 Sphagnum spp. 11,1 22,2 1 3 Stellaria graminea Subuluria aquatica 50 5 Trientalis europaea Trifolium pratense Utricularia intermedia 44,4 Utricularia stygia 22,2 1 Utricularia vulgaris 20 Vaccinium myrtillus Vaccinium oxycoccos 11,1 0,5 Vaccinium uliginosum 11,1 1 33,3 22,2 10 33,3 22,2 Vaccinium vitis-idaea 1 10 Warnstorfia spp. 1

22 LIITE 2 K2 K3 K4 R1 R3 R4 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 Laji F F Y F F Y F F Y F F Y F F Y F F Y Achillea millefolium 0,5 Agrostis canina 0,5 Andromeda polifolia Barbarea stricta 0,5 Betula nana 11,1 11,1 Betula pubescens (taimet) 0,5 1 Brassicaceae Bryophyta (Musci ) 1 11,1 55,6 1 11,1 11,1 1 11,1 11,1 55,6 1 Calamagrostis purpurea 0,5 11,1 1 33,3 33,3 11,1 11,1 11,1 Calamagrostis stricta Calamagrostis sp. Calliergon cordifolium Calliergon giganteum Callitriche hamulata Callitriche sp. Caltha palustris Cardamine pratensis Carex acuta Carex aquatilis 88,9 88,9 3 44,4 66,7 5 88,9 100,0 5 100,0 100,0 5 88,9 100,0 2 Carex canescens Carex canescens dioica Carex lasiocarpa 1 11,1 Carex nigra Carex nigra ssp. juncella Carex nigra ssp.nigra Carex rostrata 55,6 33,3 1 88,9 77,8 10 66,7 77,8 2 Carex vesicaria Carex sp. Cerastium fontanum 0,5 0,5 Comarum palustre, Potentilla palustris 11,1 0,5 11,1 0,5 11,1 11,1 Cornus suecica 0,5 Deschampsia cespitosa 0,5 Deschampsia flexuosa 0,5 1 Dicranum spp. 1 11,1 Drepanocladus spp. Eleocharis acicularis 1 30 50 10 5 Empetrum nigrum 0,5 7 0,5 0,5 Epilobium angustifolium 0,5 0,5 Epilobium palustre Equisetum arvense 1 0,5 Equisetum fluviatile Equisetum sylvaticum 3 Eriophorum angustifolium 5 Eriophorum vaginatum 0,5 Euphrasia frigida Festuca rubra 0,5 1 Galeopsis sp. 0,5 Galium boreale Galium palustre Galium uliginosum 0,5 Hieracium sp. 0,5 Hylocomium splendens 0,5 Isoetes echinospora 40 60 80 30 80 Isoetes lacustris 30 40 70 Juncus filiformis 55,6 55,6 1 Ledum palustre 0,5 7 11,1 11,1 0,5 0,5 0,5 Lichenes 1 1 1 Linnaea borealis 5 Luzula multiflora 0,5 Lycopodium clavatum ssp. monostachyon Lysimachia thyrsiflora Marchantiophyta (ent. Hepaticophytina ) 1 11,1 11,1 1 11,1 22,2 Melanpyrum sylvaticum 0,5 3 Myosotis sp. Myriophyllum alterniflorum 20 50 1 40 Nitella opaca Parnassia palustris Pedicularis palustris 11,1 Pinus sylvestris (taimet) 0,5 Pleurozium schreberi 0,5 7 0,5 22,2 22,2 0,5 Poa alpigena /pratensis Polytrichum spp. 1 33,3 5 11,1 1 11,1 1

23 LIITE 2 K2 K3 K4 R1 R3 R4 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 Laji F F Y F F Y F F Y F F Y F F Y F F Y Ranunculus acris 0,5 0,5 Ranunculus peltatus ssp. peltatus 15 60 30 50 Ranunculus reptans 30 30 11,1 22,2 50 70 30 11,1 60 Rhinanthus minor 0,5 Rubus chamaemorus 7 0,51 Rumex acetosa 22,2 Rumex acetosella 0,5 0,5 Salix lapponum 1 11,1 Salix phylicifolia 0,5 11,1 11,1 22,2 22,2 1 Sparganium sp. 11,1 90 5 30 15 Sphagnum spp. 1 11,1 33,3 11,1 Stellaria graminea 0,5 Subuluria aquatica 30 30 Trientalis europaea 3 Trifolium pratense 0,5 Utricularia intermedia Utricularia stygia Utricularia vulgaris Vaccinium myrtillus 0,5 0,5 Vaccinium oxycoccos Vaccinium uliginosum 0,5 11,1 0,5 0,5 0,5 Vaccinium vitis-idaea 0,5 0,5 0,5 0,5 Warnstorfia spp. 1 1

24 LIITE 3 LIITE 3. Kasvilajit ja niiden peittävyydet havaintopaikoittain vuosina 1998, 2003 ja 2008. Vuosien 1998 ja 2003 arvot ovat kunkin seuranta-alueen kestoruuduilla tavattujen lajien keskimääräisiä peittävyyksiä. Vuoden 2008 arvot ovat päävyöhykelinjalla tavattujen lajien peittävyys prosenttiasteikolla. Nimistö kuten liitteessä 2. A1 A2 A3 A4 L1 L4 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 P P P P P P P P P P P P P P P P P P Achillea millefolium Agrostis canina Andromeda polifolia Barbarea stricta Betula nana Betula pubescens (taimet) 0,5 0,5 3 Brassicaceae Bryophyta (Musci ) 3 3 13,9 1 11,1 2 13,9 3 Calamagrostis purpurea 9,7 1,9 3 32,4 7,7 1 18,9 9,6 7 13,9 2,5 7 55,6 29,9 10 2,8 Calamagrostis stricta 0,9 1 1 7 13,9 0,6 Calamagrostis sp. 0,6 Calliergon cordifolium 3 0,5 Calliergon giganteum Callitriche hamulata Callitriche sp. 0,5 Caltha palustris 0,5 2,8 0,3 1 5,6 1 Cardamine pratensis 2,8 Carex acuta 2,8 Carex aquatilis 31,5 23,1 30 35,0 21,6 30 24,6 23,5 15 28,2 32,4 15 29,0 28,7 15 62,8 29,0 5 Carex canescens 1 30,6 7 0,5 2,8 9,9 0,5 Carex canescens dioica 11,1 1,2 Carex lasiocarpa Carex nigra 4,0 Carex nigra ssp. juncella 40,3 13,3 20 2,5 10 3 23,9 10,8 15 1 Carex nigra ssp.nigra 5,2 Carex rostrata 34,7 11,4 54,4 27,8 37,7 31,5 31,3 12,0 30 38,9 22,2 20 30,6 37,0 20 Carex vesicaria 20 30 30 60 Carex sp. 2,8 Cerastium fontanum Comarum palustre, Potentilla palustris 2,8 1 1 1 Cornus suecica Deschampsia cespitosa 1 Deschampsia flexuosa Dicranum spp. 1 1 1,5 Drepanocladus spp. 2,8 1 Eleocharis acicularis 5 0,5 16,7 0,5 Empetrum nigrum 1,9 15 4,2 4,0 20 20 10 30 Epilobium angustifolium Epilobium palustre 0,5 Equisetum arvense 0,5 Equisetum fluviatile 2,8 1,2 1 5,6 0,9 5,6 1,9 1 13,9 0,5 Equisetum sylvaticum 1 Eriophorum angustifolium Eriophorum vaginatum 30 Euphrasia frigida Festuca rubra Galeopsis sp. Galium boreale 1,2 0,3 Galium palustre 38,9 0,5 0,5 10,4 4,9 0,5 2,8 1 0,5 Galium uliginosum Hieracium sp. Hylocomium splendens 30 30 50 Isoetes echinospora 30 50 20 20 30 1 Isoetes lacustris 60 50 20 30 Juncus filiformis 0,5 13,9 2,2 Ledum palustre 2,8 5 18,1 3,7 5 0,3 5 15 0,3 3 Lichenes 6 2 2 Linnaea borealis Luzula multiflora Lycopodium clavatum ssp. monostachyon 0,5 Lysimachia thyrsiflora 0,5 Marchantiophyta (ent. Hepaticophytina ) 2 0,5 1 Melanpyrum sylvaticum Myosotis sp. Myriophyllum alterniflorum 60 1 1 Nitella opaca 1 1 Parnassia palustris 0,5 Pedicularis palustris 0,5 0,3 Pinus sylvestris (taimet) 1 20 Pleurozium schreberi 13,9 1,5 40 0,9 20 30 Poa alpigena /pratensis 0,5 Polytrichum spp. 5,6 0,3 13,9 1,2 1 0,3 1 1,5 1

25 LIITE 3 A1 A2 A3 A4 L1 L4 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 P P P P P P P P P P P P P P P P P P Ranunculus acris Ranunculus peltatus ssp. peltatus 3 1 3 3 3 Ranunculus reptans 10 0,3 41,7 1,5 3 19,4 5,9 3 Rhinanthus minor Rubus chamaemorus 0,5 3 Rumex acetosa Rumex acetosella Salix lapponum 5,6 0,6 3 Salix phylicifolia Sparganium sp. 3 30 15 10 7 15 Sphagnum spp. 2 11,1 0,9 1 2,8 70 2,8 3 2,8 10 15 Stellaria graminea Subuluria aquatica 5 Trientalis europaea Trifolium pratense Utricularia intermedia 0,5 Utricularia stygia 3 Utricularia vulgaris 1 0,5 Vaccinium myrtillus 1 Vaccinium oxycoccos Vaccinium uliginosum 2,8 2,2 15 5,6 1,2 10 15 4,2 0,6 15 0,9 10 5 Vaccinium vitis-idaea 15 0,6 30 0,3 30 20 1 5 Warnstorfia spp. 3

26 LIITE 3 P1 P2 P3 P4 K1 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 Laji P P P P P P P P P P P P P P P Achillea millefolium Agrostis canina Andromeda polifolia 0,5 Barbarea stricta Betula nana 8,3 5 Betula pubescens (taimet) 0,5 50 Brassicaceae 0,5 Bryophyta (Musci ) 1,5 1 4 5,6 4,0 4 0,3 2 2,8 1 Calamagrostis purpurea 2,8 1,5 26,7 5,9 1 13,3 5,6 5 3 8,3 Calamagrostis stricta Calamagrostis sp. Calliergon cordifolium Calliergon giganteum 13,9 Callitriche hamulata Callitriche sp. Caltha palustris 3,5 1,2 3 2,8 0,9 3 Cardamine pratensis Carex acuta Carex aquatilis 42,0 40,4 7 54,9 71,3 10 22,8 33,0 10 33,0 24,7 15 67,3 15 Carex canescens 2,5 33,3 1,9 Carex canescens dioica Carex lasiocarpa 16,7 5 Carex nigra Carex nigra ssp. juncella 3 40,3 7,1 10 Carex nigra ssp.nigra Carex rostrata 11,1 2,2 7 14,6 2,5 10 46,6 21,6 15 2,8 12,7 7 Carex vesicaria 15 Carex sp. Cerastium fontanum Comarum palustre, Potentilla palustris 0,5 13,0 2,2 1 2,8 3 Cornus suecica Deschampsia cespitosa 0,5 Deschampsia flexuosa Dicranum spp. 0,6 Drepanocladus spp. Eleocharis acicularis 1 0,5 3 Empetrum nigrum 30 30 13,9 2,8 20 0,5 Epilobium angustifolium Epilobium palustre Equisetum arvense Equisetum fluviatile 0,6 2,8 19,4 2,5 Equisetum sylvaticum 1 Eriophorum angustifolium Eriophorum vaginatum Euphrasia frigida 0,5 Festuca rubra Galeopsis sp. Galium boreale Galium palustre 0,5 3 Galium uliginosum Hieracium sp. Hylocomium splendens 60 20 Isoetes echinospora 0,5 1 0,5 1 Isoetes lacustris Juncus filiformis 0,3 0,5 0,5 Ledum palustre 5 5,6 0,9 3 10 13,9 11,1 1 Lichenes 8 1 Linnaea borealis Luzula multiflora Lycopodium clavatum ssp. monostachyon Lysimachia thyrsiflora Marchantiophyta (ent. Hepaticophytina ) 1 1 2 Melanpyrum sylvaticum Myosotis sp. 2,8 Myriophyllum alterniflorum 1 10 Nitella opaca Parnassia palustris Pedicularis palustris 0,3 Pinus sylvestris (taimet) Pleurozium schreberi 1 3,7 15 25,0 3,4 70 0,5 0,5 Poa alpigena /pratensis Polytrichum spp. 0,3 1 1

27 LIITE 3 P1 P2 P3 P4 K1 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 Laji P P P P P P P P P P P P P P P Ranunculus acris Ranunculus peltatus ssp. peltatus 1 5 5 Ranunculus reptans 44,0 21,0 30 Rhinanthus minor Rubus chamaemorus 3 2,8 3 Rumex acetosa Rumex acetosella Salix lapponum 1 Salix phylicifolia 15 Sparganium sp. 3 15 3 2,8 30 Sphagnum spp. 11,1 3,1 1 10 Stellaria graminea Subuluria aquatica 1 0,5 Trientalis europaea Trifolium pratense Utricularia intermedia 3,5 Utricularia stygia 2,8 3 Utricularia vulgaris 5 Vaccinium myrtillus Vaccinium oxycoccos 2,8 0,5 Vaccinium uliginosum 5,6 7 7,4 1,5 20 5,6 4,9 Vaccinium vitis-idaea 5 30 Warnstorfia spp. 1

28 LIITE 3 K2 K3 K4 R1 R3 R4 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 1998 2003 2008 Laji P P P P P P P P P P P P P P P P P P Achillea millefolium 0,5 Agrostis canina 0,5 Andromeda polifolia Barbarea stricta 1 Betula nana 22,2 58,3 Betula pubescens (taimet) 40 30 Brassicaceae Bryophyta (Musci ) 35 5,6 3,4 3 2,8 0,3 1 38,9 2,2 2,8 2 Calamagrostis purpurea 3 1,5 3 8,3 2,8 36,1 1,5 22,2 Calamagrostis stricta Calamagrostis sp. Calliergon cordifolium Calliergon giganteum Callitriche hamulata Callitriche sp. Caltha palustris Cardamine pratensis Carex acuta Carex aquatilis 58,0 43,5 20 20,8 13,0 5 54,5 44,8 40 100,0 43,2 1 39,6 45,1 15 Carex canescens Carex canescens dioica Carex lasiocarpa 1 3,4 Carex nigra Carex nigra ssp. juncella Carex nigra ssp.nigra Carex rostrata 27,8 8,3 10 20,1 15,1 20 25,9 12,3 5 Carex vesicaria Carex sp. Cerastium fontanum 0,5 0,5 Comarum palustre, Potentilla palustris 0,3 5 0,3 1 2,8 0,9 Cornus suecica 5 Deschampsia cespitosa 1 Deschampsia flexuosa 5 0,5 Dicranum spp. 15 0,6 Drepanocladus spp. Eleocharis acicularis 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Empetrum nigrum 30 60 10 7 Epilobium angustifolium 3 1 Epilobium palustre Equisetum arvense 1 0,5 Equisetum fluviatile Equisetum sylvaticum 3 Eriophorum angustifolium 0,5 Eriophorum vaginatum 3 Euphrasia frigida Festuca rubra 5 1 Galeopsis sp. 0,5 Galium boreale Galium palustre Galium uliginosum 0,5 Hieracium sp. 1 Hylocomium splendens 80 Isoetes echinospora 30 70 0,5 1 30 Isoetes lacustris 30 70 3 Juncus filiformis 12,2 7,7 0,5 Ledum palustre 0,5 3 2,8 0,3 3 1 1 Lichenes 4 10 5 Linnaea borealis 1 Luzula multiflora 0,5 Lycopodium clavatum ssp. monostachyon Lysimachia thyrsiflora Marchantiophyta (ent. Hepaticophytina ) 4 2,8 0,6 2 0,6 0,9 Melanpyrum sylvaticum 1 0,5 Myosotis sp. Myriophyllum alterniflorum 7 7 1 1 Nitella opaca Parnassia palustris Pedicularis palustris 0,9 Pinus sylvestris (taimet) 0,5 Pleurozium schreberi 1 70 3 0,6 0,6 70 Poa alpigena /pratensis Polytrichum spp. 30 0,9 10 3,7 5 0,6 6