Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset 2016

Transkriptio

1 ALLECO RAPORTTI N:O 12/2016 Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset 2016 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI Helsinki, Finland Tel (0)

2 OTSIKKO: Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset 2016 PÄIVÄMÄÄRÄ: TEKIJÄ(T): Juha Syväranta JULKAISU: Alleco Oy raportti n:o 12/2016 JULKAISIJA: VIITTAUSOHJE: Alleco Oy, Veneentekijäntie 4, Helsinki, Syväranta, J Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Alleco Oy raportti n:o 12/2016. Alleco Oy Kansikuva: Vesikasvilinja Lievestuoreenjärvellä Juha Syväranta 2

3 Sisältö Johdanto... 4 Tutkimusalue ja menetelmät... 4 Järvikohtaiset tulokset... 5 Hämeenjärvi, ESAELY... 7 Naarajärvi, Pieksänmäki ESAELY... 7 Pieksänjärvi, ESAELY... 7 Peurunka, KESELY... 8 Lievestuoreenjärvi, KESELY... 8 Pieni-Myhi, POSELY... 9 Kakkisenjärvi, POSELY... 9 Hirvijärvi, POSELY Kevätön, POSELY Pyöree, POSELY Näläntöjärvi, POSELY Suuri Onkamo, POKELY Jukajärvi, POKELY Särkkäjärvi, POKELY Patojärvi, POKELY Kakkisenlampi, POKELY Nuolijärvi, POKELY Kivesjärvi, KAIELY Kongasjärvi, KAIELY Iijärvi, KAIELY Liite 1: ekologisen tilan luokitusindeksit

4 Johdanto Alleco Oy toteutti kesällä 2016 järvien vesikasvikartoituksia tarkennetulla päävyöhykelinjamenetelmällä. Työ liittyy pintavesien tilan seurantaan, jonka yhtenä osana ovat vesikasvikartoitukset. Seuranta tuottaa tietoa, jonka perusteella luokitellaan vesistöjen ekologinen tila. Vesikasvien perusteella luokitellaan vesistön tila kolmen muuttujan avulla. Tyyppilajien osuus (TT50) vertaa kyseisen pintavesityypin vertailuaineistossa laskettujen tyyppilajien määrän osuutta tutkittavan järven kokonaislajimäärään. Prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA) vertaa tutkittavan järven vesikasvien suhteellisia osuuksia vertailuyhteisön lajien runsauksiin. Referenssi-indeksi (RI) laskennassa huomioidaan kuormitusta sietävät vesikasvilajit, herkät lajit ja indifferentit lajit. Työn tilaaja on Pohjois-Savon ely-keskus, joka hallinnoi vuonna 2016 kartoituksia viiden eri ely-keskuksen alueella. Kartoitettavat järvet sijaitsivat Pohjois-Savon ohella Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Kainuun ely-keskusten alueilla. Tutkimusalue ja menetelmät Järvien vesikasvikartoitukset toteutettiin tarkennetulla päävyöhykelinjamenetelmällä, jossa kunkin lajin peittävyys ja yleisyys arvioidaan vain kerran kultakin linjalta. Kasvillisuutta havainnoitiin vesikiikarilla, haraamalla ja videoimalla. Kasvillisuuden syvärajat varmistettiin haralla tai videoimalla. Pääasiallisena menetelmänä käytettiin videointia, sillä se antaa kokemuksemme perusteella luotettavamman kuvan todellisesta syvärajasta kuin haraaminen. Lajinmäärityksessä käytettiin lajilistoja, jotka ovat Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa 36/2008 Sisävesien vesikasviseurantojen laadunvarmennus. Maastotöistä vastasivat Juha Syväranta ja Jouni Leinikki. Näkinpartaisten lajinmääritykset varmisti Marja Koistinen ja vesisammalten Johannes Enrooth, molemmat Helsingin yliopiston kasvimuseolta. Kartoitettavat järvet sijaitsivat Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Kainuun ely-keskusten alueilla. Kartoitettavia järviä oli 20, joista Etelä-Savossa sijaitsi 3, Pohjois-Savossa 6, Keski-Suomessa 2, Pohjois-Karjalassa 6 ja Kainuussa 3 (taulukko 1). 4

5 Taulukko 1. Kartoitetut järvet ja niiden linjamäärät eri ely-keskusten alueilla. Järvi Järvinumero ELY-keskus Pintavesityyppi Linjojen lukumäärä Hämeenjärvi _001 Etelä-Savo Vh 8 Naarajärvi _001 Etelä-Savo Mh 8 Pieksänjärvi _001 Etelä-Savo Mh 12 Peurunka _001 Keski-Suomi Vh 12 Lievestuoreenjärvi _001 Keski-Suomi SVh 18 Pieni-Myhi _001 Pohjois-Savo Ph 8 Kakkisenjärvi _001 Pohjois-Savo Mh 8 Hirvijärvi _001 Pohjois-Savo Vh 8 Kevätön _001 Pohjois-Savo Rk 8 Pyöree _001 Pohjois-Savo MRh 8 Näläntöjärvi _001 Pohjois-Savo MRh 12 Suuri Onkamo _001 Pohjois-Karjala Vh 20 Jukajärvi _001 Pohjois-Karjala Ph 8 Särkkäjärvi _001 Pohjois-Karjala Vh 8 Patojärvi _a001 Pohjois-Karjala Rr 8 Kakkisenlampi _a001 Pohjois-Karjala Vh 8 Nuolijärvi _001 Pohjois-Karjala MRh 8 Kivesjärvi _001 Kainuu Kh 12 Kongasjärvi _001 Kainuu Kh 12 Iijärvi _001 Kainuu Kh 12 Järvikohtaiset tulokset Seuraavassa on esitetty yleisluonnehdinta kustakin kartoitetusta järvestä kasvillisuuslinjojen perusteella sekä ekologisen tilaluokituksen indeksit. Laskenta sisältää tyyppilajien suhteellisen osuuden, referenssi-indeksin ja prosenttisen mallinkaltaisuuden. Taulukossa 2 on esitetty indeksien arvot ja skaalattu ekologinen laatusuhde. Indeksien laskennassa on käytetty Etelä-Suomen vertailuarvoja muilla paitsi Kainuun järvillä, joilla on käytetty Pohjois-Suomen arvoja. Laskenta perustuu ympäristöhallinnon ohjeeseen 7/2012: 5

6 Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Liitteessä 1 ovat ympäristöhallinnon laskentapohjien tulokset järvikohtaisesti. Siinä ekologiset indeksit on ilmoitettu skaalaamattomina. Taulukko 2. Ekologisen tilaluokituksen indeksit ja niistä lasketut skaalatut ekologiset laatusuhteet. Lisäksi on ilmoitettu kolmen indeksin keskiarvo ja sitä vastaava järven tilaluokitus kasvillisuuden perusteella. Luokan huono alaraja on 0, välttävän 0,2, tyydyttävän 0,4, hyvän 0,6 ja erinomaisen 0,8. Järvi TT50 ELS RI arvo ELS PMA ELS ELSkeskiarvo Tilaluokitus arvo arvo Hämeenjärvi 0,67 0,97 60,00 0,89 36,31 0,62 0,83 erinomainen Naarajärvi 0,50 0,88 46,67 0,96 59,55 1,05 0,96 erinomainen Pieksänjärvi 0,46 0,85 42,86 0,93 44,02 0,73 0,84 erinomainen Peurunka 0,39 0,60 47,62 0,77 52,39 0,92 0,76 hyvä Lievestuoreenjärvi 0,55 0,70 55,56 1,01 47,34 0,71 0,81 erinomainen Pieni-Myhi 0,61 0,78 57,14 0,89 37,06 0,55 0,74 hyvä Kakkisenjärvi 0,62 0,97 0,00 0,63 30,13 0,50 0,70 hyvä Hirvijärvi 0,50 0,77 46,15 0,76 48,40 0,84 0,79 hyvä Kevätön 0,55 0,44-44,44 0,29 38,30 0,31 0,34 välttävä Pyöree 0,36 0,45-16,67 0,48 41,53 0,64 0,52 tyydyttävä Näläntöjärvi 0,41 0,51 12,50 0,64 40,83 0,63 0,59 tyydyttävä Suuri Onkamo 0,38 0,58 50,00 0,78 46,37 0,80 0,72 hyvä Jukajärvi 0,56 0,71 16,67 0,62 36,83 0,55 0,63 hyvä Särkkäjärvi 0,73 1,00 62,50 0,93 48,69 0,84 0,92 erinomainen Patojärvi 0,33 0,44-22,22 0,50 22,74 0,41 0,45 tyydyttävä Kakkisenlampi 0,86 1,00 50,00 0,78 29,07 0,50 0,76 hyvä Nuolijärvi 0,55 0,69 0,00 0,57 33,40 0,51 0,59 tyydyttävä Kivesjärvi 0,38 0,49 15,00 0,55 46,89 0,78 0,61 hyvä Kongasjärvi 0,43 0,55 22,22 0,59 44,80 0,75 0,63 hyvä Iijärvi 0,45 0,58 18,18 0,57 42,20 0,70 0,62 hyvä 6

7 Aiemmin kartoitettujen järvien osalta on otettu kantaa mahdollisiin muutoksiin kasvillisuudessa. Näillä järvillä on tehty aiemman ohjeistuksen mukaisesti enemmän linjoja kuin tässä tutkimuksessa. Vertailussa on keskitytty sen vuoksi referenssi-indeksiin, joka ei ole yhtä herkkä linjamäärän muutoksille kuin tyyppilajien suhteellinen osuus ja prosenttinen mallinkaltaisuus. Poikkeuksena tästä on Suuri Onkamo, jolle tehtiin sama linjamäärä kuin edellisellä kartoituskerralla. Hämeenjärvi, ESAELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa. Uposlehtiset eivät muodostaneet missään varsinaista vyöhykettä, mutta yhdellä linjalla kasvoi kuitenkin vähäinen määrä ruskoärviää. Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin kahdella linjalla, joista yhdellä kasvoi lahnaruohoa 1,6 metrin syvyyteen ja toisella nuottaruohoa 0,5 metrin syvyyteen saakka. Kellus- ja ilmaversoisten vyöhykkeet sitä vastoin kasvoivat kaikilla kahdeksalla linjalla. Irtokeijujat muodostivat vyöhykkeen kahdella linjalla. Järvi kartoitettiin Näkösyvyys vaihteli välillä 2,9 3,6 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 15. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja referenssi-indeksin perusteella erinomainen ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella hyvä. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven ekologinen tilaluokitus on erinomainen. Naarajärvi, Pieksänmäki ESAELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka olivat uusia. Uposlehtisten vyöhyke havaittiin kaikilla linjoilla. Syvimmällä kasvava uposlehtinen oli useimmiten ahvenvita, jota kasvoi syvimmillään 2,3 metrissä. Kahdessa tapauksessa syvimmällä kasvava laji oli ruskoärviä, suurin kasvusyvyys 1,05 metriä sekä yhdessä tapauksessa heinävita, 0,3 metriä. Pohjalehtiset kasvoivat vyöhykkeenä seitsemällä linjalla kahdeksasta (88 %). Pohjalehtisten syvimmällä kasvava laji oli viidessä tapauksessa tummalahnaruoho, jonka suurin havaittu kasvusyvyys oli 1,8 metriä. Kahdella linjalla syvimmällä kasvava laji oli nuottaruoho, syvimmät yksilöt 0,9 metrissä. Kelluslehtisten vyöhyke kasvoi kaikilla linjoilla ja ilmaversoisten yhtä lukuun ottamatta kaikilla. Järvi kartoitettiin Näkösyvyys vaihteli välillä 1,7 2,1 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 34. Järven ekologinen laatusuhde on kaikilla kolmella indeksillä erinomainen, joten tilaluokitus on erinomainen myös skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella. Pieksänjärvi, ESAELY Järvelle tehtiin 12 linjaa, jotka oli kartoitettu viimeksi vuonna Tuolloin linjoja kartoitettiin yhteensä 22. 7

8 Uposlehtisten vyöhyke kasvoi seitsemällä linjalla (58 %). Syvimmällä kasvava laji oli kaikissa tapauksissa ahven- tai heinävita ja suurin havaittu kasvusyvyys 1,8 metriä (keskiarvo 0,92 metriä). Pohjalehtisiä ei havaittu lainkaan. Ilmaversoisten vyöhyke kasvoi kymmenellä ja kelluslehtisten vyöhyke seitsemällä linjalla. Järvi kartoitettiin Secchi-syvyys vaihteli välillä 0,7 1,55 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 26. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja referenssi-indeksin perusteella erinomainen ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella hyvä. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvo oikeuttaa tilaluokkaan erinomainen. Linjoja kartoitettiin vuonna 2008 selvästi vuotta 2016 enemmän, joten tyyppilajien suhteellista osuutta ja PMA-indeksiä ei voi suoraan verrata kartoitusvuosien välillä. Referenssi-indeksin arvo oli vuoden 2008 kartoituksessa 38,46 ja nyt 42,86. Kuormitukselle herkkien lajien suhteelliset osuudet olivat vertailuvuosien välillä samaa suuruusluokkaa, mutta aiemmassa tutkimuksessa havaittiin lisäksi yksi kuormitusta sietävä laji. Peurunka, KESELY Järvelle tehtiin 12 linjaa kahdelle otosalueelle. Linjat olivat uusia. Uposlehtisten vyöhyke kasvoi kahdeksalla linjalla (67 %). Uposlehtisten syvärajan muodosti useimmin ruskoärviä, yhdessä tapauksessa myös kiehkuraärviä ja niin ikään yhdessä ahvenvita. Uposlehtisten suurin kasvusyvyys oli 2,0 metriä (keskiarvo 1,35 metriä). Pohjalehtiset muodostivat vyöhykkeen peräti kymmenellä linjalla (83 %). Syvimmällä kasvava pohjalehtisten laji oli tumma- tai vaalealahnaruoho, jota esiintyi parhaimmillaan 2,5 metrin syvyydessä (keskiarvo 1,9 metriä). Multamäen leirikeskuksen lähellä sijaitsevan linjan 10 kasvillisuus poikkeaa rehevyydessään muista linjoista, vaikka linjaa ei karttatarkastelun periaatteella rehevöitymisherkäksi luokiteltu. Linjalla tavataan paitsi runsaasti pohjalehtisiä, myös rehevyyttä ilmentävää vesitatarta. Kasvillisuuden rehevyys näyttäisi olevan varsin paikallista, sillä esimerkiksi hieman pohjoisempana Multamäen laavun kohdalla kasvillisuus oli varsin karua. Linjan 10 kohdalla on pieni laskuoja, joka saattaa vaikuttaa rehevyyteen pienessä mittakaavassa. Järvi kartoitettiin Secchi-syvyys vaihteli välillä 1,7 3 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 36. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja referenssi-indeksin perusteella hyvä ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella erinomainen. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvo antaa tilaluokan hyvä, joskin keskiarvo on melko lähellä luokan erinomainen alarajaa. Lievestuoreenjärvi, KESELY Järvelle tehtiin 18 linjaa kolmelle otosalueelle. Järvi kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa. 8

9 Uposlehtisten vyöhyke kasvoi 12 linjalla (67 %). Syvimmällä kasvava laji oli kahdeksassa tapauksessa ruskoärviä, kahdessa ahvenvita, yhdessä heinävita ja niin ikään yhdessä pikkuvita. Uposlehtisten suurin kasvusyvyys oli keskimäärin 1,4 metriä, ja syvimmät ahvenvidat kasvoivat 2,4 metrissä. Kalliosaaressa pohjoiskärjessä linjan 8 ulkopuolella ahvenvitaa tosin kasvoi peräti 2,8 metrissä. Pohjalehtisten vyöhyke kasvoi 13 linjalla (72 %). Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli joko äimäruoho, hapsiluikka tai lahnaruoholaji, joista viimeksi mainittu kasvoi syvimmillään 1,9 metrissä (pohjalehtisten suurin kasvusyvyys oli keskimäärin 1,1 metriä, kun myös äimäruoho ja hapsiluikka otetaan lukuun). Mielenkiintoisimpia havaintoja on järven eteläosassa linjalla 4 havaittu näkinpartaisniitty, jolla kasvoi hauensilopartaa. Järven vedenlaatua lienee osaltaan ylläpitänyt louhittu tunneli, joka tuo johdettua hapekasta vettä Kynsivedestä. Järvi kartoitettiin Näkösyvyys vaihteli välillä 1,2 2,85 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 42. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella hyvä, ja referenssi-indeksin perusteella erinomainen. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvo yltää niukasti luokkaan erinomainen. Pieni-Myhi, POSELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka oli viimeksi kartoitettu vuonna Tuolloin linjoja kartoitettiin yhteensä 15. Uposlehtisten vyöhyke havaittiin vain yhdellä linjalla, jolla suurin kasvusyvyys oli 1,25 metriä ja laji ruskoärviä. Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin kahdella linjalla, joista yhdellä kasvoi nuottaruohoa 0,85 metrin syvyyteen ja toisella äimäruohoa 0,9 metrin syvyyteen saakka. Tyypillisesti syvemmällä kasvavia lahnaruohoja ei Pieni-Myhillä havaittu. Järvi kartoitettiin Näkösyvyys vaihteli välillä 1,3 1,98 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 23. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden perusteella hyvä, referenssi-indeksin perusteella erinomainen ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella tyydyttävä. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokka on hyvä. Linjoja kartoitettiin vuonna 2004 selvästi enemmän kuin tässä tutkimuksessa, joten tyyppilajien suhteellista osuutta ja PMA-indeksiä ei voi suoraan verrata kartoitusvuosien välillä. Lisäksi seurantalajien lista on muuttunut vuodesta 2004, joten vertailu kartoituskertojen välillä ei ole mielekästä. Kakkisenjärvi, POSELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka oli viimeksi kartoitettu vuonna Tuolloin linjoja kartoitettiin yhteensä 14. 9

10 Uposlehtisten tai pohjalehtisten vyöhykettä ei kasvanut yhdelläkään tutkituista linjoista. Niillä ei ylipäänsä tavattu ainuttakaan uposkasvia tai pohjalehtistä. Ilmaversoisten- ja kelluslehtisten vyöhykkeet sitä vastoin havaittiin seitsemällä linjalla kahdeksasta (88 %). Järvi kartoitettiin Vesi oli kartoitushetkellä erittäin korkealla. Secchi-syvyys vaihteli välillä 0,85 1,3 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 13. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden perusteella erinomainen, referenssi-indeksin perusteella hyvä, ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella tyydyttävä. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokka on hyvä. Linjoja kartoitettiin vuonna 2002 selvästi enenmmän kuin vuonna 2016, joten tyyppilajien suhteellista osuutta ja PMA-indeksiä ei voi suoraan verrata kartoitusvuosien välillä. Lisäksi seurantalajien lista on muuttunut vuodesta 2002, joten vertailu kartoituskertojen välillä ei ole mielekästä. Hirvijärvi, POSELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka oli viimeksi kartoitettu vuonna Tuolloin linjoja kartoitettiin yhteensä 9. Uposlehtisten vyöhyke kasvoi 7 linjalla (88 %). Uposlehtisten syvärajan muodosti viidellä linjalla ruskoärviä, joka kasvoi syvimmillään 3,28 metrissä. Kahdella linjalla syvin laji oli ahvenvita. Syväraja sijaitsi keskimäärin 2,25 metrissä. Pohjalehtisten vyöhyke kasvoi vain 2 linjalla (25 %). Laji oli tummalahnaruoho, joka kasvoi syvimmillään 3,5 metrissä (kahden linjan keskiarvo 3,2 metriä). Pohjalehtisten vähäinen määrä kirkasvetisessä järvessä selittynee osin pohjanlaadulla, joka on pääosin liejua ja savea. Järvi kartoitettiin Näkösyvyys vaihteli välillä 3,6 4,9 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 26. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja referenssi-indeksin perusteella hyvä ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella erinomainen. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella tilaluokka on hyvä. Vuonna 2010 kartoitettiin enemmän linjoja kuin vuonna 2016, joten tyyppilajien suhteellista osuutta ja PMA-indeksiä ei voi suoraan verrata kartoitusvuosien välillä. Referenssi-indeksin arvo oli vuoden 2010 kartoituksessa 64,29 ja nyt selvästi alempi, 46,15. Molemmissa kartoituksissa havaittiin vain kuormitukselle herkkiä lajeja ja indifferenttejä lajeja, muttei kuormitusta sietäviä lajeja. Vuoden 2010 referenssi-indeksi on varsin lähellä vertailuarvoa, sillä tuolloin kuormitukselle herkkien lajien osuus oli suurempi kuin vuoden 2016 kartoituksessa. Kevätön, POSELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka oli viimeksi kartoitettu vuonna Tuolloin linjoja tutkittiin yhteensä 12. Upos- tai pohjalehtisten vyöhykkeitä ei kasvanut kartoitetuilla linjoilla. Kelluslehtisten vyöhyke sitä vastoin kasvoi kaikilla ja ilmaversoisetkin 7 linjalla (88 %). 10

11 Järvi kartoitettiin Järven vesi oli sameaa, ja näkösyvyys vaihteli välillä 0,49 0,55 metriä. Näkyvyys oli keskimäärin hieman heikompi kuin vuonna 2009, jolloin se vaihteli välillä 0,5 1,1 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 32. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden perusteella tyydyttävä, ja referenssi-indeksin ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella välttävä. Skaalattujen ELSarvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokka on välttävä. Vuonna 2009 kartoitettiin selvästi enemmän linjoja kuin tässä tutkimuksessa, joten tyyppilajien suhteellista osuutta ja PMA-indeksiä ei voi suoraan verrata kartoitusvuosien välillä. Referenssi-indeksin arvo oli vuoden 2009 kartoituksessa 14,29 ja vuonna 2016 selkeästi heikompi, -44,44. Aiemmassa kartoituksessa havaittiin indifferenttien lajien ohella sekä kuormitukselle herkkiä että kuormitusta sietäviä lajeja. Vuoden 2016 aineistossa ei ole lainkaan kuormitukselle herkkiä lajeja. Pyöree, POSELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka oli viimeksi kartoitettu vuonna Tuolloin linjoja kartoitettiin yhteensä 9. Upos- tai pohjalehtisiä kasveja ei havaittu tutkimuslinjoilla lainkaan. Ilmaversoiset ja kelluslehtiset olivat vallitsevia kasvillisuuden elomuotoja, ja molempia kasvoikin kaikilla linjoilla. Järvi kartoitettiin Näkösyvyys vaihteli välillä 0,56 1,0 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 25. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja referenssi-indeksin perusteella tyydyttävä, ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella hyvä. Skaalattujen ELSarvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokka on tyydyttävä. Vuonna 2010 kartoitettiin enemmän linjoja kun vuonna 2016, joten tyyppilajien suhteellista osuutta ja PMA-indeksiä ei voi suoraan verrata kartoitusvuosien välillä. Referenssi-indeksin arvo oli vuoden 2010 kartoituksessa 10,0 ja nyt -16,67. Molemmissa kartoituksissa suurin osa lajeista oli indifferenttejä. Vuonna 2010 havaittiin lisäksi kaksi kuormitukselle herkkää lajia, jollaisia ei vuonna 2016 havaittu lainkaan. Näläntöjärvi, POSELY Järvelle tehtiin 12 linjaa, jotka oli viimeksi kartoitettu vuonna Edellisellä kerralla linjoja kartoitettiin yhteensä 16. Uposlehtisten vyöhyke havaittiin kolmella linjalla (25 % linjoista). Syvimmällä kasvava laji oli kahdessa tapauksessa ahvenvita ja yhdessä heinävita, ja suurin kasvusyvyys 1,1 metriä (keskiarvo 1,02 metriä). Pohjalehtisten vyöhykettä ei havaittu lainkaan. Järvi kartoitettiin Näkösyvyys vaihteli välillä 0,45 0,73 metriä (vuonna 2010 näkyvyys oli 0,4 0,55 metriä). Vesi oli kartoitushetkellä huomattavan korkealla, noin puoli metriä yli keskivedenkorkeuden. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli

12 Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden perusteella tyydyttävä, ja referenssi-indeksin ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella hyvä. Skaalattujen ELSarvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokka on tyydyttävä, mutta arvo on erittäin lähellä luokan hyvä alarajaa. Vuonna 2010 kartoitettiin neljä linjaa enemmän kuin vuonna 2016, joten tyyppilajien suhteellista osuutta ja PMA-indeksiä ei voi suoraan verrata kartoitusvuosien välillä. Referenssiindeksin arvo oli vuoden 2008 kartoituksessa 14,29 ja nyt 12,50. Molemmissa kartoituksissa havaittiin indifferenttien lajien ohella sekä kuormitukselle herkkiä että kuormitusta sietäviä lajeja melko samoissa suhteissa. Paikallisten kertoman mukaan turvesuolta on laskenut turvepitoisia tulvavesiä järveen noin kaksi vuotta sitten. Sitä ennen järveä oli kunnostettu. Suuri Onkamo, POKELY Järvelle tehtiin samat 20 linjaa, jotka oli kartoitettu viimeksi vuonna Linjan 6 koordinaatit eivät kuitenkaan täsmänneet, joten se sijoitettiin uuteen paikkaan. Uposlehtisten vyöhyke havaittiin 18 linjalla (90 %). Syvimmällä havaittu uposkasvi kasvoi 2,45 metrissä (keskiarvo 1,64 metriä). Laji oli useimmin ruskoärviä tai ahvenvita, muutamassa tapauksessa myös kiehkuraärviä. Lisäksi pitkälehtivita, litteävita ja karvalehti kasvoivat syvimpänä lajina yhdellä linjalla kukin. Pohjalehtisten vyöhyke kasvoi 17 linjalla (85 %). Pohjalehtiset kasvoivat syvimmillään peräti 2,9 metrissä (keskiarvo 1,52 metriä). Laji oli yleisimmin tummalahnaruoho. Suuri Onkamon pohjat ovat pääosin hiesua, hiekkaa, kiviä ja lohkareita, joten pohjalehtisille sopivaa elinympäristöä on runsaasti. Järvi kartoitettiin Näkösyvyys oli varsin samanlainen eri puolilla järveä, se vaihteli välillä 1,4 1,7 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 37. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden perusteella tyydyttävä, referenssi-indeksin perusteella hyvä ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella erinomainen. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokka on hyvä. Tyyppilajien suhteellinen osuus vuonna 2010 oli 0,44 ja vuonna ,38. Tyyppilajien absoluuttinen lukumäärä oli molemmissa samainen 14, mutta nyt tehdyssä tutkimuksessa kokonaislajimäärä oli hieman aiempaa suurempi. Referenssi-indeksin arvo oli vuoden 2010 kartoituksessa 52,63 ja nyt 50,00. Molemmissa kartoituksissa suurin osa lajeista oli kuormitukselle herkkiä varsin samoissa suhteissa, ja indifferentit lajit ja kuormitusta sietävät lajit olivat vähemmistönä. Prosenttisen mallinkaltaisuuden indeksi vuonna 2010 oli 48,53 ja vuonna 2016 puolestaan 46,37, joten myöskään näiltä osin tutkimuskertojen välillä ei ollut suurta eroa. Jukajärvi, POKELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa. Uposlehtisten vyöhykettä ei havaittu yhdelläkään linjalla ja pohjalehtisetkin vain yhdellä. Tuolloinkaan ei ollut kyse suurista pohjalehtisistä eli lahnaruohosta tai nuottaruohosta, vaan 12

13 hapsiluikasta. Kaikilla linjoilla havaittiin saraikko sekä ilmaversoisten ja kelluslehtisten vyöhykkeet. Järvi kartoitettiin Näkösyvyys vaihteli välillä 0,6 1,05 metriä. Järven vähäinen näkösyvyys rajoittaa selvästi vesikasvien esiintymistä ja kasvusyvyyttä. Pohjan laatu on pääosin tummaa liejua, hiesu ja hiekka ovat vähemmistönä. Järven valuma-alueelle on rakennettu kosteikko, jonka tavoitteena on parantaa vedenlaatua. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 18. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja referenssi-indeksin perusteella hyvä, ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella tyydyttävä. Skaalattujen ELSarvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokka on hyvä. Särkkäjärvi, POKELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi on poikkeuksellisen kirkasvetinen. Kasvillisuus on niukkaa. Uposlehtisten vyöhyke kasvoi viidellä linjalla (63 %). Syvimmällä kasvava uposkasvi oli aina ruskoärviä, jonka syväraja oli keskimäärin 2,4 metrissä. Järven pohjoispäädyn linjalla ärviät ulottuivat peräti 5,7 metriin, mikä oli suurin tässä tutkimuksessa havaittu uposkasvien syväraja. Pohjalehtisten vyöhyke kasvoi viidellä linjalla (63 %). Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli kolmella linjalla nuottaruoho, kahdella äimäruoho ja yhdellä vaalealahnaruoho. Suurin havaittu kasvusyvyys oli 1,5 metriä (keskiarvo 1,13 metriä), mikä on kirkasvetisellä järvellä varsin pieni lukema. Syynä matalaan syvärajaan on ainakin pohjan laatu, joka soveltuu huonosti hiekka- ja kivikkopohjilla viihtyville lahnaruohoille. Järvi kartoitettiin Järvi on varsin suojainen ja veden alla on runsaasti lahoavia honkia. Hiekkapohjat eivät jatku kovin syvälle, vaan muuttuvat usein jo yhden metrin syvyydessä turvepohjiksi. Näiden happamuus saattaa rajoittaa kasvillisuutta. Näkösyvyys vaihteli välillä 8,7 10,1 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 15. Järvellä esiintyy useita kuormitukselle herkkiä lajeja, eikä yhtään kuormitusta sietävää. Järven ekologinen laatusuhde on kaikilla indekseillä erinomainen, joten järven tilaluokka on erinomainen myös skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella. Patojärvi, POKELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa. Uposlehtisten vyöhyke havaittiin 7 linjalla (88 %). Syvimmällä kasvava uposkasvi oli kaikissa tapauksissa tylppälehtivita, ja suurin havaittu kasvusyvyys oli 1,08 metriä (keskiarvo 0,95 metriä). Pohjalehtisiä kasveja ei havaittu lainkaan. Järvi kartoitettiin Näkösyvyys vaihteli välillä 0,56 0,6 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli

14 Järven ekologinen laatusuhde on kaikilla indekseillä tyydyttävä, joten järven tilaluokka on tyydyttävä myös skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella. Järvi on täysin umpeenkasvanut ja vapaata vesipintaa esiintyy ainoastaan järven keskikohdalla kapeasti. Järvellä kelluu runsaasti kasvillisuuden muodostamia saarekkeita. Vesikasveihin on kietoutunut runsaasti rihmamaisia viherleviä. Kakkisenlampi, POKELY Lammelle tehtiin 8 linjaa, joita ei ollut kartoitettu aiemmin. Lajisto oli niukkaa. Uposkasveja ei tavattu lainkaan. Pohjalehtiset kasvoivat vyöhykkeenä 6 linjalla (75 %). Pohjalehtisten syvimmät yksilöt kasvoivat keskimäärin 0,98 metrissä, ja laji oli yleensä nuottaruoho. Syvimmillään pohjalehtiset kasvoivat 1,35 metrissä, ja tuolloin laji oli vaalealahnaruoho. Järvi kartoitettiin Vesimuodostuma on pienikokoinen ja kirkas, näkösyvyys vaihteli välillä 3,85 4,2 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 7. Ympäristössä ei ole ojitettuja soita tai metsätaloustoimintaa, ja lampi on varsin luonnontilainen. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden perusteella erinomainen, referenssi-indeksin perusteella hyvä ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella tyydyttävä. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokka on hyvä. Nuolijärvi, POKELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka kartoitettiin ensimmäistä kertaa. Yhdelläkään linjoista ei havaittu uposkasveja tai pohjalehtisiä, mutta saraikko, ilmaversoiset ja kelluslehtiset kasvoivat vyöhykkeinä jokaisella linjalla. Kokonaislajimäärä oli melko vähäinen. Järvi kartoitettiin Näkösyvyys vaihteli välillä 0,46 0,5 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 11. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden perusteella hyvä, ja referenssi-indeksin ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella tyydyttävä. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokka on tyydyttävä, mutta arvo on erittäin lähellä luokan hyvä alarajaa. Kivesjärvi, KAIELY Järvelle tehtiin 12 linjaa, jotka olivat uusia. Uposlehtiset ja pohjalehtiset olivat järvellä hyvin yleisiä kasvillisuuden elomuotoja. Molemmat kasvoivat vyöhykkeinä kaikilla linjoilla yhtä lukuun ottamatta (92 %). Uposkasvien syväraja oli keskimäärin 1,35 metriä ja suurimmillaan 2,4 metriä. Syvimmällä kasvava laji oli ahvenvita tai ruskoärviä. Pohjalehtisten syvimmät yksilöt kasvoivat keskimäärin 1,85 metrin syvyydessä. Suurin havaittu syvyys oli 2,5 metriä. Syvin pohjalehtisten laji oli kymmenessä tapauksessa lahnaruoho ja yhdessä äimäruoho. 14

15 Järvi kartoitettiin Näkösyvyys vaihteli välillä 1,38 1,6 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 40. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja referenssi-indeksin perusteella tyydyttävä, ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella hyvä. Skaalattujen ELSarvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokka on hyvä. Kongasjärvi, KAIELY Järvelle tehtiin 12 linjaa, jotka olivat uusia. Uposlehtisten vyöhyke kasvoi kymmenellä linjalla (83 %). Uposlehtisten syväraja oli keskimäärin 1,19 metrissä ja enimmillään 2,0 metrissä. Syvimmällä kasvava laji oli yleensä ärviä, mutta kahdella linjalla järven koillisrannalla kuitenkin ahvenvita ja lisäksi yhdellä linjalla vesirutto. Pohjalehtisten vyöhyke kasvoi kaikilla linjoilla. Vyöhykkeen syväraja sijaitsi keskimäärin 1,73 metrissä ja syvimmillään 2,45 metrissä. Syvimmällä kasvava laji oli kymmenellä linjalla tummalahnaruoho, yhdellä äimäruoho ja yhdellä nuottaruoho. Järvi kartoitettiin Näkösyvyys vaihteli välillä 1,5 1,65 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 30. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja referenssi-indeksin perusteella tyydyttävä, ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella hyvä. Skaalattujen ELSarvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokka on hyvä. Iijärvi, KAIELY Koillismaan ja Kainuun rajalla sijaitsevalle järvelle tehtiin 12 linjaa, jotka olivat uusia. Uposlehtisten vyöhyke kasvoi kaikilla linjoilla. Suurin esiintymissyvyys oli keskimäärin 1,34 metriä ja syvimmillään 1,8 metriä. Syvimmällä havaittu laji oli ruskoärviä tai ahvenvita, yhdellä linjalla lisäksi järvisätkin. Pohjalehtisten vyöhyke kasvoi 11 linjalla (92 %). Suurin esiintymissyvyys oli keskimäärin 1,59 metriä ja syvimmillään 2,2 metriä. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli 8 linjalla lahnaruoho, yhdellä äimäruoho, yhdellä nuottaruoho ja niin ikään yhdellä hapsiluikka. Upos- ja pohjalehtisten ohella järvellä kasvoi pitkiä ja edustavia saravyöhykkeitä. Järvi kartoitettiin Näkösyvyys vaihteli välillä 2,0 2,4 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 44. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja referenssi-indeksin perusteella tyydyttävä, ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella hyvä. Skaalattujen ELSarvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokka on hyvä. 15

16 Liite 1: ekologisen tilan luokitusindeksit Hämeenjärvi (Vh) _001 Vertailuarvo 0,70 ELS 0,95 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,667 Tyyppilajit 10 Havaitut taksonit 15 Vertailuarvo 67,19 ELS 0,96 RI 60,00 Kaikki lajit 5 Indifferent (I) 2 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 3 Vertailuarvo 55,85 ELS 0,65 PMA 36,31 Σ ai-bi 127,37 Naarajärvi (Mh) _001 Vertailuarvo 0,66 ELS 0,76 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,500 Tyyppilajit 17 Havaitut taksonit 34 Vertailuarvo 51,67 ELS 0,97 RI 46,67 Kaikki lajit 15 Indifferent (I) 8 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 7 Vertailuarvo 51,66 ELS 1,15 PMA 59,55 Σ ai-bi 80,90 16

17 Vertailuarvo 0,66 Pieksänjärvi (Mh) _001 ELS 0,70 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,462 Tyyppilajit 12 Havaitut taksonit 26 Vertailuarvo 51,67 ELS 0,94 RI 42,86 Kaikki lajit 7 Indifferent (I) 4 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 3 Vertailuarvo 51,66 ELS 0,85 PMA 44,02 Σ ai-bi 111,96 17 Peurunka (Vh) _001 Vertailuarvo 0,70 ELS 0,55 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,389 Tyyppilajit 14 Havaitut taksonit 36 Vertailuarvo 67,19 ELS 0,88 RI 47,62 Kaikki lajit 21 Indifferent (I) 7 Kuormituksta sietävät lajit (T) 2 Kuormitukselle herkät lajit (S) 12 Vertailuarvo 55,85 ELS 0,94 PMA 52,39 Σ ai-bi 95,22

18 Lievestuoreenjärvi (SVh) _001 Vertailuarvo 0,72 ELS 0,76 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,548 Tyyppilajit 23 Havaitut taksonit 42 Vertailuarvo 53,85 ELS 1,01 RI 55,56 Kaikki lajit 18 Indifferent (I) 6 Kuormituksta sietävät lajit (T) 1 Kuormitukselle herkät lajit (S) 11 Vertailuarvo 59,71 ELS 0,79 PMA 47,34 Σ ai-bi 105,33 Pieni-Myhi (Ph) _001 Vertailuarvo 0,72 ELS 0,85 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,609 Tyyppilajit 14 Havaitut taksonit 23 Vertailuarvo 65,52 ELS 0,95 RI 57,14 Kaikki lajit 7 Indifferent (I) 3 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 4 Vertailuarvo 65,00 ELS 0,57 PMA 37,06 Σ ai-bi 125,88 18

19 Kakkisenjärvi (Mh) _001 Vertailuarvo 0,66 ELS 0,93 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,615 Tyyppilajit 8 Havaitut taksonit 13 Vertailuarvo 51,67 ELS 0,66 RI 0,00 Kaikki lajit 2 Indifferent (I) 2 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 0 Vertailuarvo 51,66 ELS 0,58 PMA 30,13 Σ ai-bi 139,73 Hirvijärvi (Vh) _001 Vertailuarvo 0,70 ELS 0,71 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,500 Tyyppilajit 13 Havaitut taksonit 26 Vertailuarvo 67,19 ELS 0,87 RI 46,15 Kaikki lajit 13 Indifferent (I) 7 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 6 Vertailuarvo 55,85 ELS 0,87 PMA 48,40 Σ ai-bi 103,20 19

20 Kevätön (Rk) _001 Vertailuarvo 1,00 ELS 0,55 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,550 Tyyppilajit 11 Havaitut taksonit Vertailuarvo 55,00 ELS 0,36 RI -44,44 Kaikki lajit 9 Indifferent (I) 5 Kuormituksta sietävät lajit (T) 4 Kuormitukselle herkät lajit (S) 0 Vertailuarvo 100,00 ELS 0,38 PMA 38,30 Σ ai-bi 123,41 Pyöree (MRh) _001 Vertailuarvo 0,75 ELS 0,48 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,360 Tyyppilajit 9 Havaitut taksonit 25 Vertailuarvo 44,44 ELS 0,58 RI -16,67 Kaikki lajit 6 Indifferent (I) 5 Kuormituksta sietävät lajit (T) 1 Kuormitukselle herkät lajit (S) 0 Vertailuarvo 64,06 ELS 0,65 PMA 41,53 Σ ai-bi 116,94 20

21 Näläntöjärvi (MRh) _001 Vertailuarvo 0,75 ELS 0,54 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,407 Tyyppilajit 11 Havaitut taksonit 27 Vertailuarvo 44,44 ELS 0,78 RI 12,50 Kaikki lajit 8 Indifferent (I) 5 Kuormituksta sietävät lajit (T) 1 Kuormitukselle herkät lajit (S) 2 Vertailuarvo 64,06 ELS 0,64 PMA 40,83 Σ ai-bi 118,34 Suuri Onkamo (Vh) _001 Vertailuarvo 0,70 ELS 0,54 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,378 Tyyppilajit 14 Havaitut taksonit 37 Vertailuarvo 67,19 ELS 0,90 RI 50,00 Kaikki lajit 18 Indifferent (I) 3 Kuormituksta sietävät lajit (T) 3 Kuormitukselle herkät lajit (S) 12 Vertailuarvo 55,85 ELS 0,83 PMA 46,37 Σ ai-bi 107,26 21

22 Jukajärvi (Ph) _001 Vertailuarvo 0,72 ELS 0,77 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,556 Tyyppilajit 10 Havaitut taksonit 18 Vertailuarvo 65,52 ELS 0,70 RI 16,67 Kaikki lajit 6 Indifferent (I) 3 Kuormituksta sietävät lajit (T) 1 Kuormitukselle herkät lajit (S) 2 Vertailuarvo 65,00 ELS 0,57 PMA 36,83 Σ ai-bi 126,34 Särkkäjärvi (Vh) _001 Vertailuarvo 0,70 ELS 1,05 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,733 Tyyppilajit 11 Havaitut taksonit 15 Vertailuarvo 67,19 ELS 0,97 RI 62,50 Kaikki lajit 8 Indifferent (I) 3 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 5 Vertailuarvo 55,85 ELS 0,87 PMA 48,69 Σ ai-bi 102,62 22

23 Patojärvi (Rr) _a001 Vertailuarvo 0,64 ELS 0,52 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,333 Tyyppilajit 11 Havaitut taksonit 33 Vertailuarvo 41,67 ELS 0,55 RI -22,22 Kaikki lajit 9 Indifferent (I) 5 Kuormituksta sietävät lajit (T) 3 Kuormitukselle herkät lajit (S) 1 Vertailuarvo 63,53 ELS 0,36 PMA 22,74 Σ ai-bi 154,53 Kakkisenlampi (Vh) _a001 Vertailuarvo 0,70 ELS 1,22 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,857 Tyyppilajit 6 Havaitut taksonit 7 Vertailuarvo 67,19 ELS 0,90 RI 50,00 Kaikki lajit 4 Indifferent (I) 2 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 2 Vertailuarvo 55,85 ELS 0,52 PMA 29,07 Σ ai-bi 141,86 23

24 Nuolijärvi (MRh) _001 Vertailuarvo 0,75 ELS 0,73 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,545 Tyyppilajit 6 Havaitut taksonit 11 Vertailuarvo 44,44 ELS 0,69 RI 0,00 Kaikki lajit 2 Indifferent (I) 2 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 0 Vertailuarvo 64,06 ELS 0,52 PMA 33,40 Σ ai-bi 133,20 Kivesjärvi (Kh) _001 Vertailuarvo 0,76 ELS 0,49 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,375 Tyyppilajit 15 Havaitut taksonit 40 Vertailuarvo 91,67 ELS 0,60 RI 15,00 Kaikki lajit 20 Indifferent (I) 7 Kuormituksta sietävät lajit (T) 5 Kuormitukselle herkät lajit (S) 8 Vertailuarvo 60,28 ELS 0,78 PMA 46,89 Σ ai-bi 106,21 24

25 Kongasjärvi (Kh) _001 Vertailuarvo 0,76 ELS 0,57 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,43 Tyyppilajit 13 Havaitut taksonit 30 Vertailuarvo 91,67 ELS 0,64 RI 22,22 Kaikki lajit 18 Indifferent (I) 4 Kuormituksta sietävät lajit (T) 5 Kuormitukselle herkät lajit (S) 9 Vertailuarvo 60,28 ELS 0,74 PMA 44,80 Σ ai-bi 110,40 Iijärvi (Kh) _001 Vertailuarvo 0,76 ELS 0,59 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,45 Tyyppilajit 20 Havaitut taksonit 44 Vertailuarvo 91,67 ELS 0,62 RI 18,18 Kaikki lajit 22 Indifferent (I) 8 Kuormituksta sietävät lajit (T) 5 Kuormitukselle herkät lajit (S) 9 Vertailuarvo 60,28 ELS 0,70 PMA 42,20 Σ ai-bi 115,59 25