Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset 2017

Transkriptio

1 ALLECO RAPORTTI N:O 11/2017 Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset 2017 Juha Syväranta Jouni Leinikki MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI Helsinki, Finland Tel (0)

2 OTSIKKO: Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset 2017 PÄIVÄMÄÄRÄ: TEKIJÄ(T): Juha Syväranta, Jouni Leinikki JULKAISU: Alleco Oy raportti n:o 11/2017 JULKAISIJA: VIITTAUSOHJE: Alleco Oy, Veneentekijäntie 4, Helsinki, Syväranta, J. & Leinikki, J Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Alleco Oy raportti n:o 11/2017. Alleco Oy Kansikuva: Kelluslehtisiä Pusonjärvellä Juha Syväranta 2

3 Sisältö JOHDANTO... 5 TUTKIMUSALUE JA MENETELMÄT... 5 JÄRVIKOHTAISET TULOKSET... 8 Lapinjärvi, ESAELY Ruokojärvi, ESAELY Torikko, ESAELY Suuri-Pölläkkä, ESAELY Suuri-Kaislanen, ESAELY Haapajärvi, ESAELY Patajärvi, KESELY Kyynämöinen, KESELY Pieni-Varpanen, POSELY Suurijärvi, POSELY Iso-Tervanen, POSELY Kallavesi, POSELY Petosenlampi, POSELY Pohjois-Kallavesi, POSELY Pöljänjärvi, POSELY Vieremänjärvi, POSELY Viinijärvi länsiosa, POKELY Särkijärvi, POKELY Pusonjärvi, POKELY Halijärvi, POKELY Viinijärvi, POKELY Petkeljärvi, POKELY

4 Harkkojärvi, POKELY Koppelojärvi, POKELY Vuohtajärvi, POPELY Reisjärvi, POPELY Kiljanjärvi, POPELY Kuonanjärvi, POPELY Piipsjärvi, POPELY Kellojärvi, KAIELY Luvanjärvi, KAIELY Pesiöjärvi, KAIELY Piispajärvi, KAIELY MUUTOKSET KASVIYHTEISÖISSÄ Pieni-Varpanen Suurijärvi Iso-Tervanen Kallavesi Petosenlampi Pohjois-Kallavesi Viinijärvi länsiosa Särkijärvi Pusonjärvi Petkeljärvi Harkkojärvi Koppelojärvi Piipsjärvi Liite 1: ekologisen tilan luokitusindeksit Liite 2. Karttakuvat linjojen sijainneista

5 JOHDANTO Alleco Oy toteutti kesällä 2017 järvien vesikasvikartoituksia tarkennetulla päävyöhykelinjamenetelmällä. Työ liittyy pintavesien tilan seurantaan, jonka yhtenä osana ovat vesikasvikartoitukset. Seuranta tuottaa tietoa, jonka perusteella luokitellaan vesistöjen ekologinen tila. Vesikasvien perusteella luokitellaan vesistön tila kolmen muuttujan avulla. Tyyppilajien osuus (TT50) vertaa järvellä havaittujen tyyppilajien määrää havaittuun kokonaislajimäärään. Tyyppilajit on määritetty vertailuvesistöjen perusteella. Prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA) vertaa tutkittavan järven vesikasvien suhteellisia osuuksia vertailuyhteisön lajien runsauksiin. Referenssi-indeksin (RI) laskennassa huomioidaan kuormitusta sietävät vesikasvilajit, herkät lajit ja indifferentit lajit. Työn tilaaja on Pohjois-Savon ely-keskus, joka hallinnoi vuonna 2017 kartoituksia kuuden eri ELYkeskuksen alueella. TUTKIMUSALUE JA MENETELMÄT Tässä tutkimuksessa kartoitettiin 33 järveä, joista 6 sijaitsi Etelä-Savossa, 8 Pohjois-Savossa, 2 Keski- Suomessa, 8 Pohjois-Karjalassa, 5 Pohjois-Pohjanmaalla ja 4 Kainuussa (taulukko 1). Järvistä on koottu kartat liiteeseen 2. Järvien vesikasvikartoitukset toteutettiin tarkennetulla päävyöhykelinjamenetelmällä, jossa kunkin lajin peittävyys ja yleisyys arvioidaan vain kerran kultakin linjalta. Kasvillisuutta havainnoitiin vesikiikarilla, haraamalla ja videoimalla (kuva 1). Kasvillisuuden syvärajat varmistettiin heittoharalla tai videoimalla. Pääasiallisena menetelmänä käytettiin videointia, sillä se antaa kokemuksemme perusteella luotettavamman kuvan todellisesta syvärajasta kuin haraaminen. Kasvillisuuden eri elomuotojen etäisyydet linjan alkupisteestä mitattiin laseretäisyysmittarilla. Tutkimuksen toteutti kaksi kenttätyöryhmää, jotka toimivat toisistaan riippumatta. Kenttätöihin nimetyt henkilöt osallistuivat ennen tämän tutkimuksen käynnistymistä Alleco Oy:n sisäiseen auditointiin. Maastokäynnillä käytiin läpi kasvillisuuskartoituksissa käytettävä menetelmä, tehtiin kahden linjan kartoitus ja vertailtiin maastotyöntekijöiden kirjaamia vesikasvillisuuden peittävyyden ja yleisyyden arvioita. Ulkoisen auditoinnin suoritti Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskuksesta. Tietojen syöttö tapahtui sähköiselle lomakkeelle, jolta tiedot voidaan kopioida suoraan ympäristöhallinnon tallennuspohjalle. Tämä minimoi virhelähteitä esimerkiksi koordinaattien suhteen. Maastossa koordinaattitiedot tallennettiin tarkkuus-gps:llä, joka antaa sijaintitiedon yhden metrin tarkkuudella. Karttoina käytettiin sekä kopiomuoville tulostettuja karttoja että maanmittauslaitoksen elektronisia aineistoja, joita tarkasteltiin vedenkestävään koteloon suljetulla tablettitietokoneella. 5

6 Kuva 1. Vesikasvillisuuden havainnointia Kallavedellä Lajinmäärityksessä käytettiin lajilistoja, jotka ovat Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa 36/2008, Sisävesien vesikasviseurantojen laadunvarmennus. Maastotöistä vastasivat Juha Syväranta ja Jouni Leinikki. Näkinpartaisten lajinmääritykset varmisti Marja Koistinen Helsingin yliopiston kasvimuseolta ja vesisammalet Krister Karttunen Sykestä. Tulokset toimitettiin tilaajalle sähköisenä Suomen ympäristökeskuksen vesikasviseurantojen päävyöhykelinjamenetelmän excel-pohjille tallennettuina. Tämä raportti sisältää vesikasvillisuuden laskennan indeksit ja skaalatun ekologisen laatusuhteen, jonka perusteella vesistön tila arvioidaan. Järvistä 20 kartoitettiin ensimmäistä kertaa tässä tutkimuksessa. Loput 13 oli kartoitettu edellisen kerran vuonna 2004, 2007 tai Aiemmin kartoitettujen järvien kasvillisuutta on vertailtu tutkimuskertojen välillä tulosten lopussa. 6

7 Taulukko 1. Kartoitetut järvet ja niiden linjamäärät eri ely-keskusten alueilla. Järvi Järvinumero ELY-keskus Pintavesityyppi Linjojen lukumäärä Edellinen kartoitusvuosi Lapinjärvi _001 Etelä-Savo Ph 8 - Ruokojärvi _001 Etelä-Savo Ph 8 - Torikko _001 Etelä-Savo Vh 8 - Suuri-Pölläkkä _001 Etelä-Savo Ph 8 - Suuri-Kaislanen _001 Etelä-Savo Rk 6 - Haapajärvi _001 Etelä-Savo Vh 8 - Patajärvi _001 Keski-Suomi Rh 8 - Kyynämöinen _001 Keski-Suomi Rh 8 - Pieni-Varpanen _001 Pohjois-Savo MRh Suurijärvi _001 Pohjois-Savo Mh Iso-Tervanen _001 Pohjois-Savo Ph Kallavesi _001 Pohjois-Savo Sh Petosenlampi _001 Pohjois-Savo Rk Pohjois-Kallavesi _001 Pohjois-Savo Sh Pöljänjärvi _001 Pohjois-Savo Rk 8 - Vieremänjärvi _001 Pohjois-Savo Rh 8 - Viinijärvi länsiosa _002 Pohjois-Karjala SVh Särkijärvi _001 Pohjois-Karjala Vh Pusonjärvi _001 Pohjois-Karjala Ph Halijärvi _001 Pohjois-Karjala Ph 8 - Viinijärvi _001 Pohjois-Karjala MRh 8 - Petkeljärvi _001 Pohjois-Karjala Lv Harkkojärvi _001 Pohjois-Karjala Rh Koppelojärvi _001 Pohjois-Karjala Rh Vuohtajärvi _001 Pohjois-Pohjanmaa MRh 12 - Reisjärvi _001 Pohjois-Pohjanmaa Rh 8 - Kiljanjärvi _001 Pohjois-Pohjanmaa MRh 8 - Kuonanjärvi _001 Pohjois-Pohjanmaa MRh 8 - Piipsjärvi _001 Pohjois-Pohjanmaa MRh Kellojärvi _001 Kainuu Kh 12 - Luvanjärvi _001 Kainuu Kh 12 - Pesiöjärvi _001 Kainuu Kh 12 - Piispajärvi _001 Kainuu Kh 12-7

8 JÄRVIKOHTAISET TULOKSET Seuraavassa on esitetty yleisluonnehdinta kustakin kartoitetusta järvestä kasvillisuuslinjojen perusteella sekä ekologisen tilaluokituksen indeksit. Laskenta sisältää tyyppilajien suhteellisen osuuden, referenssi-indeksin ja prosenttisen mallinkaltaisuuden. Taulukossa 2 on esitetty indeksien arvot ja skaalattu ekologinen laatusuhde. Indeksien laskennassa on käytetty Etelä-Suomen vertailuarvoja muilla paitsi Kainuun järvillä, joilla on käytetty Pohjois- Suomen arvoja. Laskenta perustuu ympäristöhallinnon ohjeeseen 7/2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Skaalattuja ekologisia laatusuhteita käytetään paitsi taulukossa 2, myös tekstissä järvikohtaisten arvioiden kohdalla. Liitteessä 1 ovat ympäristöhallinnon laskentapohjien tulokset. Niissä ekologiset indeksit on ilmoitettu skaalaamattomina. Aiemmin kartoitettujen järvien osalta on tehty vertailu vuoden 2017 tuloksiin. Osalla järvistä on tehty edellisellä kartoituskerralla enenmmän linjoja kuin nykyohjeen mukaan. Näissä tapauksissa on tarkasteluun otettu vain samat linjat kuin nyt tehdyssä kartoituksessa. 8

9 Taulukko 2. Ekologisen tilaluokituksen indeksit ja niistä lasketut skaalatut ekologiset laatusuhteet. Lisäksi on ilmoitettu kolmen ELS:n keskiarvo ja sitä vastaava järven tilaluokitus kasvillisuuden perusteella. Tilaluokituksessa luokan huono alaraja on 0, välttävän 0,2, tyydyttävän 0,4, hyvän 0,6 ja erinomaisen 0,8. Järvi TT50 ELS RI ELS PMA ELS ELSkeskiarvo Tilaluokitus arvo arvo arvo Lapinjärvi 0,484 0,62 38,46 0,73 52,37 0,78 0,71 hyvä Ruokojärvi 0,680 0,91 64,29 0,99 48,73 0,73 0,88 erinomainen Torikko 0,577 0,86 45,45 0,75 47,83 0,83 0,81 erinomainen Suuri-Pölläkkä 0,684 0,92 33,33 0,71 49,66 0,74 0,79 hyvä Suuri-Kaislanen 0,525 0,42 55,00 1,00 48,32 0,29 0,57 tyydyttävä Haapajärvi 0,500 0,77 53,85 0,80 53,48 0,95 0,84 erinomainen Patajärvi 0,542 0,69 28,57 0,75 48,07 0,73 0,72 hyvä Kyynämöinen 0,611 0,78-25,00 0,44 40,35 0,61 0,61 hyvä Pieni-Varpanen 0,750 1,00 33,33 0,76 56,73 0,88 0,88 erinomainen Suurijärvi 0,345 0,71 21,43 0,77 49,23 0,86 0,78 hyvä Iso-Tervanen 0,522 0,67 37,50 0,73 58,80 0,89 0,76 hyvä Kallavesi 0,647 0,71 33,33 0,76 44,90 0,67 0,71 hyvä Petosenlampi 0,520 0,42 11,11 0,63 40,91 0,33 0,46 tyydyttävä Pohjois-Kallavesi 0,647 0,71 42,86 0,85 35,77 0,53 0,70 hyvä Pöljänjärvi 0,385 0,31 14,29 0,59 38,45 0,31 0,40 tyydyttävä Vieremänjärvi 0,448 0,57-36,36 0,37 48,73 0,74 0,56 tyydyttävä Viinijärvi länsiosa 0,482 0,62 30,77 0,72 53,76 0,82 0,72 hyvä Särkijärvi 0,333 0,51 70,59 1,02 42,29 0,73 0,75 hyvä Pusonjärvi 0,556 0,71 16,67 0,62 47,55 0,71 0,68 hyvä Halijärvi 0,458 0,59 45,45 0,77 44,77 0,67 0,68 hyvä Viinijärvi 0,400 0,50 33,33 0,76 48,91 0,95 0,74 hyvä Petkeljärvi 0,379 0,47 22,22 0,70 35,97 0,55 0,57 tyydyttävä Harkkojärvi 0,531 0,68 57,14 0,98 46,66 0,71 0,79 hyvä Koppelojärvi 0,565 0,72 0,00 0,59 52,34 0,79 0,70 hyvä Vuohtajärvi 0,364 0,46 0,00 0,57 36,49 0,43 0,48 tyydyttävä Reisjärvi 0,438 0,56-9,09 0,53 52,08 0,79 0,63 hyvä Kiljanjärvi 0,370 0,46 0,00 0,57 31,10 0,48 0,50 tyydyttävä Kuonanjärvi 0,382 0,48 20,00 0,69 55,95 0,86 0,68 hyvä Piipsjärvi 0,400 0,50 0,00 0,57 38,43 0,59 0,55 tyydyttävä Kellojärvi 0,310 0,40 15,79 0,56 42,27 0,70 0,55 tyydyttävä Luvanjärvi 0,404 0,52 13,04 0,54 37,38 0,62 0,56 tyydyttävä Pesiöjärvi 0,386 0,50 23,81 0,59 44,24 0,74 0,61 hyvä Piispajärvi 0,457 0,58 15,79 0,56 45,18 0,75 0,63 hyvä 9

10 Lapinjärvi, ESAELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin kolmella ja uposlehtisten viidellä linjalla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli nuottaruoho. Tyypillisesti nuottaruohoa syvemmällä kasvava tummalahnaruoho havaittiin kahdella linjalla, mutta sen peittävyys oli vähäinen eikä se ulottunut nuottaruohoa syvemmälle. Syvimmällä kasvava uposkasvi oli kaikissa tapauksissa ruskoärviä. Lapinjärvi on kirkas ja karu. Näkösyvyys vaihteli välillä 2,6 3,2 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 31. Järven ekologinen laatusuhde on kaikilla kolmella indeksillä hyvä, joten tilaluokitus on hyvä myös skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella. Ruokojärvi, ESAELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin seitsemällä ja uposlehtisten kuudella linjalla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli viidellä linjalla tummalahnaruoho ja kahdella nuottaruoho. Syvimmällä kasvava uposkasvi oli yleisimmin ahvenvita, yhdellä linjalla merivita ja niin ikään yhdellä ruskoärviä. Näkösyvyys vaihteli välillä 2,7 3,55 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 25. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja referenssi-indeksin perusteella erinomainen ja PMA-arvon perusteella hyvä. Etenkin referenssi-indeksi on erittäin lähellä järven luonnontilaa kuvaavaa vertailuarvoa. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvojen perusteella järven ekologinen tilaluokitus on erinomainen. Torikko, ESAELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin kolmella ja uposlehtisten kaikilla linjoilla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli kahdella linjalla tumalahnaruoho ja yhdellä nuottaruoho. Syvin uposkasvi oli yleensä ruskoärviä, yhdellä linjalla merivita ja niin ikään yhdellä linjalla järvisätkin. Näkösyvyys vaihteli välillä 3,2 4,4 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 26. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella erinomainen ja referenssi-indeksin perustella hyvä. Skaalattujen ELSarvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on erinomainen. Suuri-Pölläkkä, ESAELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Sekä pohjalehtisten että uposlehtisten vyöhyke havaittiin ainoastaan yhdellä linjalla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli vaalealahnaruoho ja uposlehtinen purovita. 10

11 Näkösyvyys vaihteli välillä 2,1 2,6 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 19. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden perusteella erinomainen, referenssi-indeksin ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella hyvä. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvojen perusteella järven tilaluokitus on hyvän ylärajalla. Suuri-Kaislanen, ESAELY Järvelle tehtiin 6 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin viidellä ja uposlehtisten kaikilla kuudella linjalla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli yleensä vaalealahnaruoho, yhdessä tapauksessa myös nuottaruoho. Syvin uposkasvi oli purovita, ahvenvita tai pitkälehtivita. Näkösyvyys vaihteli välillä 2,1 3,0 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 40. Tilaluokituksen indekseissä on hajontaa. Suuri-Kaislasen pintavesityypin Rk vertailuaineisto on Etelä-Suomen osalta varsin pieni, joten indekseihin on syytä suhtautua pienellä varauksella. Tyyppilajien suhteellinen osuus on luokan tyydyttävä alarajalla ja prosenttinen mallinkaltaisuus vain välttävä. Referenssi-indeksin arvo on puolestaan sama kuin kyseisen pintavesityypin vertailuarvo, eli vahva erinomainen. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on tyydyttävän ylärajalla. Haapajärvi, ESAELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin kuudella ja uposlehtisten kaikilla linjoilla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli aina tummalahnaruoho. Syvin uposkasvi oli ruskoärviä, järvisätkin tai kanadanvesirutto. Näkösyvyys vaihteli välillä 2,7 3,6 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 26. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden perusteella hyvä, referenssiindeksin ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella erinomainen. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on erinomainen. Patajärvi, KESELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Uposlehtisten vyöhyke havaittiin neljällä linjalla, pohjalehtisiä ei lainkaan. Syvimmällä kasvava uposkasvi oli kolmella linjalla ruskoärviä ja yhdellä ahvenvita. Näkösyvyys vaihteli välillä 0,7 1,48 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 23. Järven ekologinen laatusuhde on kaikilla indekseillä hyvä. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on niin ikään hyvä. 11

12 Kyynämöinen, KESELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhykettä ei havaittu lainkaan ja uposlehtisetkin vain yhdellä linjalla. Linjojen ulkopuolella nuottaruohoa kuitenkin kasvoi hieman Uuraisten kunnan uimarannalla. Näkösyvyys vaihteli välillä 1,1 1,38 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 18. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden perusteella luokan hyvä ylärajalla ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella luokan hyvä alarajalla. Referenssi-indeksin perusteella ekologinen laatusuhde on luokan tyydyttävä alarajalla. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on hyvä. Pieni-Varpanen, POSELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka oli tutkittu viimeksi vuonna Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin ainoastaan yhdellä linjalla, jolla syvimmällä kasvava laji oli nuottaruoho. Toisella linjalla oli vähäinen määrä vaalealahnaruohoa, joskaan sitä ei kasvanut vyöhykkeeksi asti. Uposlehtisiä ei kasvanut vyöhykkeenä lainkaan, eikä koko järvellä tavattu ainuttakaan uposkasvia. Saraikko, kelluslehtiset ja ilmaversoiset olivat järven vallitsevia elomuotoja. Näkösyvyys vaihteli välillä 0,8 1,2 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 16. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella erinomainen ja referenssi-indeksin perustella hyvä. Skaalattujen ELSarvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on erinomainen. Suurijärvi, POSELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka oli tutkittu viimeksi vuonna Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin kolmella ja uposlehtisten neljällä linjalla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli aina hapsiluikka ja syvin uposkasvi ruskoärviä. Näkösyvyys vaihteli välillä 1,2 1,8 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 29. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja referenssi-indeksin perusteella hyvä ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella erinomainen. Skaalattujen ELSarvojen keskiarvon perusteella järven tila on luokan hyvä ylärajalla. Iso-Tervanen, POSELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka oli tutkittu viimeksi vuonna Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin kolmella ja uposlehtisten neljällä linjalla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli kahdella linjalla tummalahnaruoho ja yhdellä vaalealahnaruoho. Syvin uposkasvi oli ruskoärviä. 12

13 Näkösyvyys vaihteli välillä 1,6 2,2 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 23. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja referenssi-indeksin perusteella hyvä ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella erinomainen. Skaalattujen ELSarvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on hyvä. Kallavesi, POSELY Järvelle tehtiin 18 linjaa, joista 8 oli uusia. Vanhat linjat oli tutkittu viimeksi vuonna Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin kahdellatoista ja uposlehtisten kolmella linjalla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli pääosin tummalahnaruoho ja kahdella linjalla vaalealahnaruoho. Syvin uposkasvi oli kahdella linjalla järvisätkin ja yhdellä ruskoärviä. Näkösyvyys vaihteli välillä 1,1 1,9 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 34. Järven ekologinen laatusuhde on kaikilla indekseillä hyvä. Indeksien arvot ovat varsin yhdenmukaiset. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on hyvä. Petosenlampi, POSELY Järvelle tehtiin 6 linjaa, jotka oli tutkittu viimeksi vuonna Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhykettä ei havaittu yhdelläkään linjalla, mutta uposlehtisten kaikilla kuudella. Syvin uposkasvi oli kolmessa tapauksessa vesirutto, kahdessa ahvenvita ja yhdessä sarvikarvalehti. Uposkasveista purovita oli varsin yleinen matalassa vedessä. Näkösyvyys vaihteli välillä 1,8 2,9 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 25. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden perusteella tyydyttävä, referenssi-indeksin perusteella hyvä ja prosenttinen mallinkaltaisuuden perusteella välttävä. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on tyydyttävä. Pohjois-Kallavesi, POSELY Järvelle tehtiin 18 linjaa, joista 9 oli uusia. Vanhat linjat oli tutkittu viimeksi vuonna Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten ja uposlehtisten vyöhykkeet havaittiin molemmat kuudella linjalla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli yleensä tummalahnaruoho, yhdessä tapauksessa kuitenkin hapsiluikka. Syvin uposkasvi oli ahvenvita tai ruskoärviä, lisäksi yhdellä linjalla järvisätkin. Näkösyvyys vaihteli välillä 0,95 1,6 metriä ja oli hieman heikompi kuin Kallaveden eteläosassa. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 34. Järven skaalatut ekologiset laatusuhteet ovat tyyppilajien suhteellisen osuuden osalta hyvä, referenssi-indeksin osalta erinomainen ja prosenttisen mallinkaltaisuuden osalta tyydyttävä. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on hyvä. 13

14 Pöljänjärvi, POSELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin kolmella ja uposlehtisten kaikilla linjoilla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli kaikissa tapauksissa hapsiluikka lahnaruohoa ei havaittu. Syvin uposkasvi oli heinävita, purovita, ahvenvita, vesirutto tai kalvasärviä. Näkösyvyys vaihteli välillä 1,22 1,53 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 38. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella välttävä ja referenssi-indeksin perustella tyydyttävä. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on tyydyttävän alarajalla. Vieremänjärvi, POSELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Uposlehtisten vyöhyke havaittiin viidellä linjalla, pohjalehtisiä ei lainkaan. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli. Syvin uposkasvi oli neljällä linjalla ahvenvita ja yhdellä tylppälehtivita. Näkösyvyys vaihteli välillä 0,67 0,92 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 29. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden perusteella tyydyttävä, referenssi-indeksin perusteella välttävä ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella hyvä. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on tyydyttävä. Viinijärvi länsiosa, POKELY Järvelle tehtiin 26 linjaa, jotka oli tutkittu viimeksi vuonna Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin 20 ja uposlehtisten 23 linjalla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli pääosin lahnaruoho. Kolmella linjalla syvin pohjalehtinen oli hapsiluikka, yhdellä äimäruoho ja niin ikään yhdellä järviraani. Syvin uposkasvi oli pääosin ahvenvita, lisäksi neljällä linjalla järvisätkin ja viidellä linjalla kiehkura- tai kalvasärviä. Näkösyvyys vaihteli välillä 0,6 2,15 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli peräti 56. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja referenssi-indeksin perusteella hyvä ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella erinomainen. Skaalattujen ELSarvojen keskiarvo antaa järvelle tilaluokituksen hyvä. Särkijärvi, POKELY Järvelle tehtiin 15 linjaa, jotka oli tutkittu viimeksi vuonna Järvi kartoitettiin Sekä pohjalehtisten että uposlehtisten vyöhyke havaittiin kaikilla linjoilla. Lisäksi näkinpartaiset olivat erittäin yleisiä: ne kasvoivat vyöhykkeenä 11 linjalla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli yleisimmin lahnaruoho, toisinaan myös äimäruoho. Syvin uposkasvi oli yleisimmin ahvenvita, harvemmin heinävita, järvisätkin, vesirutto tai ruskoärviä. 14

15 Järvellä havaittiin sekä hento- että notkeanäkinruohoa. Mielenkiintoisiin vitoihin kuuluivat jouhivita ja otalehtivita. Poikkeuksellisen kirkasvetisen järven näkösyvyys vaihteli välillä 4,4 6,8 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 42. Järven indekseissä on hajontaa. Ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden perusteella ainoastaan tyydyttävä, referenssi-indeksin perusteella erinomainen ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella hyvä. Referenssi-indeksin arvo on suurempi kuin vertailuarvo, joka kuvaa malliyhteisön tilaa. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on hyvä, joskin vahva sellainen. Tämä on järven aiempi erinomainen luokitus huomioiden hieman yllättävää. Pusonjärvi, POKELY Järvelle tehtiin 10 linjaa, jotka oli tutkittu viimeksi vuonna Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhykettä ei havaittu yhdelläkään linjalla ja uposlehtisetkin vain yhdellä. Ainoa havaittu uposkasvi oli purovita, joka kasvoi järven itärannalla Uhrisuolta laskevan puronsuun läheisyydessä. Järven vallitsevia elomuotoja olivat ennen kaikkea saraikko, ilmaveroiset ja kelluslehtiset. Näkösyvyys vaihteli välillä 1,7 2,15 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 18. Järven ekologinen laatusuhde on kaikkien indeksien perusteella hyvä. Niinpä myös skaalattujen ELSarvojen keskiarvo antaa tilaluokan hyvä. Halijärvi, POKELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin kolmella ja uposlehtisiä ei yhdelläkään linjalla. Järvellä ei ylipäänsä havaittu uposkasveja. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli kahdella linjalla lahnaruoho ja yhdellä nuottaruoho. Näkösyvyys vaihteli välillä 1,15 1,35 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 24. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden perusteella tyydyttävä (joskin aivan tyydyttävän ylärajalla), referenssi-indeksin ja prosentttisen mallinkaltaisuuden perusteella hyvä. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on hyvä. Viinijärvi, POKELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Sekä pohjalehtisten että uposlehtisten vyöhyke havaittiin vain yhdellä linjalla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli vaalealahnaruoho ja syvin uposkasvi pikkuvesitähti. Järvellä tyypillisiä elomuotoja olivat ilmaversoiset, kelluslehtiset ja vesisammalet. Näkösyvyys vaihteli välillä 0,6 0,85 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli

16 Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden perusteella tyydyttävä, referenssi-indeksin perusteella hyvä ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella erinomainen. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on hyvä. Petkeljärvi, POKELY Järvelle tehtiin 10 linjaa, jotka oli tutkittu viimeksi vuonna Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin kahdella ja uposlehtisten viidellä linjalla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli hapsiluikka, joka oli ainoa järvellä havaittu pohjalehtislaji. Syvimmällä havaittuja uposkasveja olivat ruskoärviä ja purovita. Näkösyvyys vaihteli välillä 0,45 1,3 metriä. Vesi oli selvästi kirkkaampaa järven länsiosassa kuin Piistinjoen vaikutuspiirissä olevassa itäosassa. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 29. Järven pintavesityyppi on Lv. Tälle hyvin lyhytviipymäiselle tyypille ei ole olemassa vertailuarvoja. Indeksien laskennassa käytettiin pintavesityypin MRh vertailuarvoja. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella tyydyttävä, referenssi-indeksin perusteella hyvä. Skaalattujen ELSarvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on tyydyttävä. Harkkojärvi, POKELY Järvelle tehtiin 10 linjaa, jotka oli tutkittu viimeksi vuonna Järvi kartoitettiin ja Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin neljällä ja uposlehtisten kahdella linjalla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli vaalealahnaruoho. Syvin uposkasvi oli ruskoärviä. Järven yleisimpiä elomuotoja olivat saraikko, ilmaversoiset, kelluslehtiset ja vesisammalet. Näkösyvyys vaihteli välillä 0,7 1,2 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 30. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella hyvä, referenssi-indeksin perusteella erinomainen. Skaalattujen ELSarvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on hyvä. Koppelojärvi, POKELY Järvelle tehtiin 10 linjaa, jotka oli tutkittu viimeksi vuonna Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhykettä ei havaittu järvellä lainkaan. Uposlehtiset kasvoivat vyöhykkeenä yhdellä linjalla, jossa syvimmäksi ulottui pikkuvesitähti myöskin järven ainoa uposkasvilaji. Yleisimpiä kasvillisuuden elomuotoja olivat ilmaveroiset ja kelluslehtiset. Lisäksi vesisammalet olivat yleisiä. Näkösyvyys vaihteli välillä 0,8 1,1 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 23. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella hyvä, referenssi-indeksin perusteella tyydyttävän ylärajalla. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on hyvä. 16

17 Vuohtajärvi, POPELY Järvelle tehtiin 12 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin yhdellä ja uposlehtisten seitsemällä linjalla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli äimäruoho. Syvin uposkasvi oli yleisimmin ahvenvita, yksittäistapauksissa myös pikkuvesitähti ja tylppälehtivita. Näkösyvyys vaihteli välillä 0,67 0,9 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 33. Järven ekologinen laatusuhde on kaikilla indekseillä tyydyttävä. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on niin ikään tyydyttävä. Reisjärvi, POPELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Uposlehtisten vyöhyke havaittiin neljällä linjalla, pohjalehtisiä ei yhdelläkään. Syvimmällä kasvava uposkasvi oli aina ahvenvita. Näkösyvyys vaihteli välillä 0,8 1,16 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 32. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja referenssi-indeksin perusteella tyydyttävä ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella hyvä, lähes erinomainen. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on hyvä. Kiljanjärvi, POPELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin kahdella ja uposlehtisten neljällä linjalla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli äimäruoho ja syvin uposkasvi ahvenvita. Näkösyvyys vaihteli välillä 0,92 1,2 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 27. Järven ekologinen laatusuhde on kaikilla indekseillä tyydyttävä. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on niin ikään tyydyttävä. Kuonanjärvi, POPELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin yhdellä ja uposlehtisten kahdella linjalla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli äimäruoho ja syvin uposkasvi ahvenvita. Näkösyvyys vaihteli välillä 0,8 1,05 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 34. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden perusteella tyydyttävä, referenssi-indeksin perusteella hyvä ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella erinomainen. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvo antaa tilaluokituksen hyvä. 17

18 Piipsjärvi, POPELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka oli tutkittu viimeksi vuonna Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhykettä ei havaittu lainkaan ja uposlehtisetkin vain yhdellä linjalla. Syvimmällä kasvava uposkasvi oli pitkälehtivita. Järven tyypillisiä kasvillisuuden elomuotoja olivat saraikko, ilmaversoiset ja kelluslehtiset. Näkösyvyys vaihteli välillä 0,41 0,75 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 25. Järven ekologinen laatusuhde on kaikilla indekseillä tyydyttävä. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on niin ikään tyydyttävä. Kellojärvi, KAIELY Järvelle tehtiin 12 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin yhdeksällä ja uposlehtisten seitsemällä linjalla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli pääosin tumma- tai vaalealahnaruoho, yksittäistapauksissa myös nuottaruoho ja hapsiluikka. Syvimmällä kasvavia uposkasveja olivat ahven- tai purovita, rusko- tai kiehkuraärviä sekä vesitähti. Näkösyvyys vaihteli välillä 1,72 2,14 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 42. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja referenssi-indeksin perusteella tyydyttävä ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella hyvä. Skaalattujen ELSarvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on tyydyttävä. Luvanjärvi, KAIELY Järvelle tehtiin 12 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin kymmenellä ja uposlehtisten yhdeksällä linjalla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli tumma- tai vaalealahnaruoho, kolmella linjalla kuitenkin hapsiluikka. Syvin uposkasvi oli pääosin ahvenvita, toisinaan myös ruskoärviä, purovita, järvisätkin tai pikkuvesitähti. Näkösyvyys vaihteli välillä 1,15 1,62 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 42. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja referenssi-indeksin perusteella tyydyttävä, prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella hyvä. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on tyydyttävä. Pesiöjärvi, KAIELY Järvelle tehtiin 12 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten vyöhyke havaittiin yhdellätoista ja uposlehtisten yhdeksällä linjalla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli yleensä vaalea- tai tummalahnaruoho, lisäksi yhdellä linjalla äimäruoho. Syvin uposkasvi oli ruskoärviä tai ahvenvita, yhdellä linjalla kuitenkin vesitähti. Näkösyvyys vaihteli välillä 1,44 2,48 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli

19 Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja referenssi-indeksin perusteella tyydyttävä ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella hyvä. Skaalattujen ELSarvojen keskiarvon perusteella järven tila yltää luokan hyvä alarajalle. Piispajärvi, KAIELY Järvelle tehtiin 12 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Sekä pohjalehtisten että uposlehtisten vyöhyke havaittiin kaikilla linjoilla. Syvimmällä kasvava pohjalehtinen oli yleensä tumma- tai vaalealahnaruoho, yhdellä linjalla kuitenkin nuottaruoho. Syvin uposkasvi oli pääosin ruskoärviä, muutamalla linjalla kuitenkin järvisätkin, ahvenvita tai lapinvesitähti. Näkösyvyys vaihteli välillä 1,5 2,33 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 35. Piispajärven indeksit saavat varsin samanlaisia arvoja kuin Pesiöjärven indeksit. Järven ekologinen laatusuhde on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja referenssi-indeksin perusteella tyydyttävä ja prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella hyvä. Skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella järven tilaluokitus on hyvä. MUUTOKSET KASVIYHTEISÖISSÄ Osa seurattavista järvistä oli kartoitettu aiemmin. Seuraavassa on tarkasteltu muutoksia edelliseen kartoitukseen, joka oli järvestä riippuen tehty 2011, 2007 tai Iso-Tervanen, Petkeljärvi, Harkkojärvi ja Koppelojärvi on kartoitettu edellisen kerran ennen vuotta 2011, ja muuttujien vertailu ei teknisistä syistä sellaisenaan onnistu (Piipsjärven aineisto vuodelta 2007 oli kuitenkin vertailukelpoinen, ja se saatiin sovitettua nykyiseen indeksien laskentapohjaan). Näiden järvien osalta on verrattu muutoksia kasvillisuuden runsaussuhteissa. Nykyohjeen mukaan pienille järville tehdään 6-8 linjaa, keskisuurille 12 ja suurille 18. Osalla järvistä tehtiin 2017 vähemmän linjoja kuin edellisellä kartoituskerralla. Näissä tapauksissa on tarkasteluun otettu vain samat linjat kuin nyt tehdyssä kartoituksessa. Kallaveden ja Pohjois-Kallaveden osalta linjamäärä vuonna 2017 oli sitä vastoin isompi kuin vuonna Vertailuun on otettu mukaan vain ne linjat, jotka on kartoitettu myös aiemmin. Näin ollen muutosten tarkastelussa esitetyt indeksin arvot ovat Kallaveden ja Pohjois-Kallaveden osalta erilaiset kuin taulukossa 2, johon on laskettu arvot kaikista 2017 linjoista. Pieni-Varpanen Järvellä havaittu lajimäärä ei muuttunut suuresti vuoden 2011 (17 lajia) ja 2017 (16 lajia) välillä. Aiemmin havaittu vesiherne puuttuu uudesta aineistosta. Järvellä havaittu pohjalehtisten suurin esiintymissyvyys on laskenut kuudessa vuodessa, joskin keskimääräinen syväraja on pysytellyt noin 0,5 metrissä. Näkösyvyys on laskenut. Kaikkien indeksien arvot laskivat verrattuna järven edelliseen kartoitukseen. Tuolloin kaikki indeksit olivat yli vertailuarvon. Tyyppilajien suhteellinen osuus oli nyt 0,750 (aiemmin 0,824), referenssiindeksi 33,33 (aiemmin 50,00) ja prosenttinen mallinkaltaisuus 56,73 (aiemmin 69,44). 19

20 Järven tilaluokitus on kuitenkin edelleen erinomainen. Yhdessä havainnot kertovat siitä, että järven tila olisi huonotunut hieman vuodesta Suurijärvi Järvellä havaittu lajimäärä (29) pysyi melko samana verrattuna edelliseen kartoituskertaan (28). Suurten pohjalehtisten esiintymissyvyydet pysyivät muuttumattomina, uposkasveilla jopa kasvoivat jonkin verran. Kaikkien indeksien arvot laskivat hieman vuodesta Tyyppilajien suhteellinen osuus oli nyt 0,345 (aiemmin 0,464), referenssi-indeksi 21,43 (aiemmin 30,77) ja prosenttinen mallinkaltaisuus 49,23 (aiemmin 53,53). Iso-Tervanen Järvellä havaittu lajimäärä (22) oli hieman pienempi kuin vuonna 2004 (26 lajia). Kasvillisuusindeksien perusteella valtalajit olivat aiemmin ulpukka ja kurjenjalka, nyt ulpukka ja jouhisara. Saralajisto, kelluslehtiset, uposlehtiset ja pohjalehtiset ovat pysyneet kutakuinkin samoina. Aiemmassa kartoituksessa havaitut näkinpartaiset puuttuvat uudesta aineistosta. Kallavesi Vertailuun otetuilla linjoilla havaittiin lähes sama lajimäärä (26) kuin vuonna 2011 (27). Kasvillisuusindeksien perusteella molempien kartoitusten valtalaji oli viiltosara. Myös muilta osin kasviyhteisön runsausuhteet ovat pysyneet jokseenkin samanlaisina. Indekseistä tyyppilajien suhteellinen osuus pysyi lähes muuttumattomana vuosien 2017 (0,808) ja 2011 (0,815) välillä. Referenssi-indeksi (45,45) laski jonkin verran vuoden 2011 todella kovasta arvosta (70,00). Prosenttinen mallinkaltaisuus (49,17) laski vain aavistuksen edelliseen kartoitukseen (51,94) nähden. Petosenlampi Edellisellä kartoituskerralla havaittu lajimäärä (24) oli varsin samaa tasoa kuin tässä tutkimuksessa (25). Kasviyhteisön merkittävimpiä muutoksia on kanadanvesiruton runsastuminen. Laji havaittiin jo 2011 kaikilla linjoilla, mutta nyt se oli muuttunut järven valtalajiksi. Karvalehden peittävyys on puolestaan hieman vähentynyt. Indekseistä tyyppilajien suhteellinen osuus pysyi lähes muuttumattomana vuosien 2017 (0,520) ja 2011 (0,522) välillä. Referenssi-indeksi oli korkeampi vuonna 2017 (11,11) kuin vuonna 2011 (0,00). Prosenttinen mallinkaltaisuus oli 2017 hieman alempi (40,91) kuin aiemmassa tutkimuksessa (48,68). Pohjois-Kallavesi Vertailuun otetuilla linjoilla havaittu lajimäärä (27) oli jonkin verran pienempi kuin vuonna 2011 (37). Kasvillisuusindeksien perusteella valtalajistossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Runsaimpia lajeja olivat aiemmassa tutkimuksessa viiltosara, kurjenjalka ja vesitatar. Uudessa aineistossa näiden rinnalle nousevat lisäksi järviruoko ja rantakukka. Näkinpartaiset puuttuvat vuoden 2017 lajistosta. 20

21 Indekseistä tyyppilajien suhteellinen osuus (0,704) oli lähes identtinen verrattuan vuoteen 2011 (0,703). Referenssi-indeksin arvo (66,67) nousi edellisestä kerrasta (52,94) ja prosenttinen mallinkaltaisuus (36,52) laski vuodesta 2011 (48,94). Viinijärvi länsiosa Havaittu lajimäärä (56) oli hieman suurempi kuin vuonna 2011 (52). Indekseistä tyyppilajien suhteellinen osuus (0,482) oli lähes identtinen edelliseen kartoitukseen verrattuna (0,481). Referenssi-indeksi sai tässä tutkimuksessa suuremman arvon (30,77) kuin vuonna 2011 (18,52). Prosenttinen mallinkaltaisuus oli puolestaan aavistuksen pienempi vuonna 2017 (53,76) kuin vanhemmassa aineistossa (55,12). Särkijärvi Tässä tutkimuksessa havaittu lajimäärä (42) oli selvästi suurempi kuin vuonna 2011 (29). Näkösyvyys oli mittausten perusteella parempi kuin edellisellä tutkimuskerralla. Pohja- ja uposlehtisten syvärajat olivatkin loogisesti kasvaneet kuudessa vuodessa. Tyyppilajien suhteellinen (0,333) osuus laski aiempaan verrattuna (0,448), samoin prosenttinen mallinkaltaisuus (42,49 ja 56,21). Referenssi-indeksi sai sitä vastoin paremman arvon (70,59) kuuden vuoden takaiseen (50,00) nähden. Pusonjärvi Järvellä havaittiin tässä tutkimuksessa 18 lajia, kuusi enemmän kuin vuonna Tyyppilajien suhteellinen osuus (0,556) nousi hieman aiemmasta (0,500), samoin prosenttinen mallinkaltaisuus (47,55 ja 31,54). Referenssi-indeksin arvo (16,67) laski aiempaan kartoitukseen (25,00) verrattuna. Petkeljärvi Järvellä havaittiin 29 seurantaan kuuluvaa kasvilajia. Tämä on selvästi enemmän kuin vuonna 2007, jolloin havaittin 15 lajia (tai 19 taksonia, kun otetaan huomioon neljä sukutason määritystä). Lajistossa on jonkin verran eroja. Tässä tutkimuksessa havaittiin uposkasveista purovitaa ja ruskoärviää, molempia neljällä linjalla kymmenestä. Vuoden 2007 kartoituksessa ainoa uposkasvi oli heinävita, joka esiintyi yhdellä linjalla. Pohjalehtisiä ei havaittu kummassakaan tutkimuksessa. Sarat näyttäisivät lisääntyneen - etenkin vesisara, joka kuuluu nyt valtalajeihin. Kelluslehtisiä on molemmissa aineistoissa samat viisi lajia: isoulpukka, konnanulpukka, suomenlumme, uistinvita ja vesitatar. Molemmissa kartoituksissa havaittiin myös samoja Fontinalis- ja Warnstorfia-sukujen vesisammalia, joskin sammalten yleisyys on hieman laskenut kymmenessä vuodessa. Harkkojärvi Vuonna 2017 havaittu lajimäärä (32) on hieman suurempi kuin vuoden 2007 kartoituksessa (25 lajia, joista kuusi on sukutason määrityksiä). 21

22 Ruskoärviä ja ahvenvita olivat vuonna 2017 havaittuja uposkasveja. Vanhassa aineistossa esiintyy vain ruskoärviä, ja sekin hieman harvinaisempana kuin nyt. Pohjalehtisten lajisto vaikuttaa muuttumattomalta: nuottaruoho ja lahnaruoho esiintyvät jokseenkin yhtä runsaina kuin aiemmin, äimäruoho on runsastunut hieman. Kelluslehtisten lajistossa ei ole juuri muutoksia, saroista vesisaraa ja jouhisaraa ei ole aiemmin havaittu joskin osa näistä lienee tuolloin jäänyt sukutasolle. Koppelojärvi Järvellä havaittiin nyt 23 lajia, mikä on selvästi enemmän kuin vuonna 2007 (9 lajia). Lajimäärän kasvua selittänee osaltaan vesisammalten aiempaa tarkempi lajinmääritys: isonäkinsammalen ohella havaittiin kaksi muuta näkinsammalta ja hetesirppisammal. Lisäksi saroja on kolme, aiemmassa kartoituksessa ei lainkaan. Runsain laji oli molemmilla kerroilla järvikorte, jonka kasvillisuusindeksi pysyi samana. Kaikki aiemmin havaitut lajit olivat läsnä myös nyt tehdyssä kartoituksessa. Uusia lajeja on siis peräti 14. On todennäköistä, että lajimäärän lisäys johtuu ainakin osittain aeimpaa tarkemmasta lajinmäärityksestä. Piipsjärvi Sekä vuoden 2017 että 2007 kartoituksissa havaittiin sama lajimäärä, 25. Vanha aineisto oli sovitettavissa nykyiseen indeksien laskentapohjaan. Tyyppilajien suhteellinen osuus kaksinkertaistui viidestä kymmeneen, mikä antoi indeksille vastaavasti arvot 0,200 (2007) ja 0,400 (2017). Referenssi-indeksi sai nyt pienemmän arvon (0,00) kuin aiemmin (25,00), mutta prosenttisen mallinkaltaisuuden arvo oli suurempi (38,43) kuin 2007 (16,99). Kokonaisuutena järven tila näyttää vesikasvillisuuden perusteella siis hieman paremmalta kuin aiemmin. 22

23 Liite 1: ekologisen tilan luokitusindeksit Lapinjärvi 2017 (Ph) _001 Vertailuarvo 0,72 ELS 0,67 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,484 Tyyppilajit 15 Havaitut taksonit 31 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 65,52 ELS 0,84 Schaumburg MI 38,46 Kaikki lajit 13 Indifferent (I) 6 Kuormituksta sietävät lajit (T) 1 Kuormitukselle herkät lajit (S) 6 Vertailuarvo 65,00 ELS 0,81 PMA 52,37 Σ ai-bi 95,26 Ruokojärvi 2017 (Ph) _001 Vertailuarvo 0,72 ELS 0,94 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,680 Tyyppilajit 17 Havaitut taksonit 25 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 65,52 ELS 0,99 Schaumburg MI 64,29 Kaikki lajit 14 Indifferent (I) 5 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 9 Vertailuarvo 65,00 ELS 0,75 PMA 48,73 Σ ai-bi 102,55 23

24 Torikko 2017 (Vh) _001 Vertailuarvo 0,70 ELS 0,82 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,577 Tyyppilajit 15 Havaitut taksonit 26 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 67,19 ELS 0,87 Schaumburg MI 45,45 Kaikki lajit 11 Indifferent (I) 4 Kuormituksta sietävät lajit (T) 1 Kuormitukselle herkät lajit (S) 6 Vertailuarvo 55,85 ELS 0,86 PMA 47,83 Σ ai-bi 104,34 Suuri-Pölläkkä 2017 (Ph) _001 Vertailuarvo 0,72 ELS 0,95 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,684 Tyyppilajit 13 Havaitut taksonit 18 Havaitut taksonit, syöte 19 Vertailuarvo 65,52 ELS 0,81 Schaumburg MI 33,33 Kaikki lajit 9 Indifferent (I) 6 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 3 Vertailuarvo 65,00 ELS 0,76 PMA 49,66 Σ ai-bi 100,68 24

25 Suuri-Kaislanen 2017 (Rk) _001 Vertailuarvo 1,00 ELS 0,53 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,525 Tyyppilajit 21 Havaitut taksonit 39 Havaitut taksonit, syöte 40 Vertailuarvo 55,00 ELS 1,00 Schaumburg MI 55,00 Kaikki lajit 20 Indifferent (I) 9 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 11 Vertailuarvo 100,00 ELS 0,48 PMA 48,32 Σ ai-bi 103,37 Haapajärvi 2017 (Vh) _001 Vertailuarvo 0,70 ELS 0,71 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,500 Tyyppilajit 13 Havaitut taksonit 26 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 67,19 ELS 0,92 Schaumburg MI 53,85 Kaikki lajit 13 Indifferent (I) 4 Kuormituksta sietävät lajit (T) 1 Kuormitukselle herkät lajit (S) 8 Vertailuarvo 55,85 ELS 0,96 PMA 53,48 Σ ai-bi 93,04 25

26 Patajärvi 2017 (Rh) _001 Vertailuarvo 0,67 ELS 0,81 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,542 Tyyppilajit 13 Havaitut taksonit 24 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 60,00 ELS 0,80 Schaumburg MI 28,57 Kaikki lajit 7 Indifferent (I) 5 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 2 Vertailuarvo 61,04 ELS 0,79 PMA 48,07 Σ ai-bi 103,85 Kyynämöinen 2017 (Rh) _001 Vertailuarvo 0,67 ELS 0,91 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,611 Tyyppilajit 11 Havaitut taksonit 18 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 60,00 ELS 0,47 Schaumburg MI -25,00 Kaikki lajit 4 Indifferent (I) 3 Kuormituksta sietävät lajit (T) 1 Kuormitukselle herkät lajit (S) 0 Vertailuarvo 61,04 ELS 0,66 PMA 40,35 Σ ai-bi 119,30 26

27 Pieni-Varpanen 2017 (MRh) _001 Vertailuarvo 0,75 ELS 1,00 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,750 Tyyppilajit 12 Havaitut taksonit 16 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 44,44 ELS 0,92 Schaumburg MI 33,33 Kaikki lajit 6 Indifferent (I) 4 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 2 Vertailuarvo 64,06 ELS 0,89 PMA 56,73 Σ ai-bi 86,54 Suurijärvi 2017 (Mh) _001 Vertailuarvo 0,66 ELS 0,52 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,345 Tyyppilajit 10 Havaitut taksonit 29 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 51,67 ELS 0,80 Schaumburg MI 21,43 Kaikki lajit 14 Indifferent (I) 7 Kuormituksta sietävät lajit (T) 2 Kuormitukselle herkät lajit (S) 5 Vertailuarvo 51,66 ELS 0,95 PMA 49,23 Σ ai-bi 101,55 27

28 Iso-Tervanen 2017 (Ph) _001 Vertailuarvo 0,72 ELS 0,72 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,522 Tyyppilajit 12 Havaitut taksonit 22 Havaitut taksonit, syöte 23 Vertailuarvo 65,52 ELS 0,83 Schaumburg MI 37,50 Kaikki lajit 8 Indifferent (I) 3 Kuormituksta sietävät lajit (T) 1 Kuormitukselle herkät lajit (S) 4 Vertailuarvo 65,00 ELS 0,90 PMA 58,80 Σ ai-bi 82,39 Kallavesi 2017 (Sh) _001 Vertailuarvo 0,88 ELS 0,74 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,647 Tyyppilajit 22 Havaitut taksonit 34 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 51,14 ELS 0,88 Schaumburg MI 33,33 Kaikki lajit 15 Indifferent (I) 6 Kuormituksta sietävät lajit (T) 2 Kuormitukselle herkät lajit (S) 7 Vertailuarvo 64,39 ELS 0,70 PMA 44,90 Σ ai-bi 110,21 28

29 Petosenlampi 2017 (Rk) _001 Vertailuarvo 1,00 ELS 0,52 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,520 Tyyppilajit 13 Havaitut taksonit 25 Havaitut taksonit, syöte 0 Vertailuarvo 55,00 ELS 0,72 Schaumburg MI 11,11 Kaikki lajit 9 Indifferent (I) 4 Kuormituksta sietävät lajit (T) 2 Kuormitukselle herkät lajit (S) 3 Vertailuarvo 100,00 ELS 0,41 PMA 40,91 Σ ai-bi 118,19 Pohjois-Kallavesi 2017 (Sh) _001 Vertailuarvo 0,88 ELS 0,74 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,647 Tyyppilajit 22 Havaitut taksonit 34 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 51,14 ELS 0,95 Schaumburg MI 42,86 Kaikki lajit 14 Indifferent (I) 4 Kuormituksta sietävät lajit (T) 2 Kuormitukselle herkät lajit (S) 8 Vertailuarvo 64,39 ELS 0,56 PMA 35,77 Σ ai-bi 128,46 29

30 Pöljänjärvi 2017 (Rk) _001 Vertailuarvo 1,00 ELS 0,38 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,385 Tyyppilajit 15 Havaitut taksonit 39 Havaitut taksonit, syöte 0 Vertailuarvo 55,00 ELS 0,74 Schaumburg MI 14,29 Kaikki lajit 21 Indifferent (I) 6 Kuormituksta sietävät lajit (T) 6 Kuormitukselle herkät lajit (S) 9 Vertailuarvo 100,00 ELS 0,38 PMA 38,45 Σ ai-bi 123,10 Vieremänjärvi 2017 (Rh) _001 Vertailuarvo 0,67 ELS 0,67 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,448 Tyyppilajit 13 Havaitut taksonit 29 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 60,00 ELS 0,40 Schaumburg MI -36,36 Kaikki lajit 11 Indifferent (I) 5 Kuormituksta sietävät lajit (T) 5 Kuormitukselle herkät lajit (S) 1 Vertailuarvo 61,04 ELS 0,80 PMA 48,73 Σ ai-bi 102,54 30

31 Viinijärvi länsiosa 2017 (SVh) _002 Vertailuarvo 0,72 ELS 0,67 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,482 Tyyppilajit 27 Havaitut taksonit 56 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 53,85 ELS 0,85 Schaumburg MI 30,77 Kaikki lajit 26 Indifferent (I) 8 Kuormituksta sietävät lajit (T) 5 Kuormitukselle herkät lajit (S) 13 Vertailuarvo 59,71 ELS 0,90 PMA 53,76 Σ ai-bi 92,48 Särkijärvi 2017 (Vh) _001 Vertailuarvo 0,70 ELS 0,48 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,333 Tyyppilajit 14 Havaitut taksonit 42 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 67,19 ELS 1,02 Schaumburg MI 70,59 Kaikki lajit 17 Indifferent (I) 3 Kuormituksta sietävät lajit (T) 1 Kuormitukselle herkät lajit (S) 13 Vertailuarvo 55,85 ELS 0,76 PMA 42,29 Σ ai-bi 115,41 31

32 Pusonjärvi 2017 (Ph) _001 Vertailuarvo 0,72 ELS 0,77 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,556 Tyyppilajit 10 Havaitut taksonit 18 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 65,52 ELS 0,70 Schaumburg MI 16,67 Kaikki lajit 6 Indifferent (I) 5 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 1 Vertailuarvo 65,00 ELS 0,73 PMA 47,55 Σ ai-bi 104,89 Halijärvi 2017 (Ph) _001 Vertailuarvo 0,72 ELS 0,64 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,458 Tyyppilajit 11 Havaitut taksonit 24 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 65,52 ELS 0,88 Schaumburg MI 45,45 Kaikki lajit 11 Indifferent (I) 6 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 5 Vertailuarvo 65,00 ELS 0,69 PMA 44,77 Σ ai-bi 110,46 32

33 Viinijärvi 2017 (MRh) _001 Vertailuarvo 0,75 ELS 0,53 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,400 Tyyppilajit 8 Havaitut taksonit 20 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 44,44 ELS 0,92 Schaumburg MI 33,33 Kaikki lajit 6 Indifferent (I) 4 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 2 Vertailuarvo 64,06 ELS 0,76 PMA 48,91 Σ ai-bi 102,19 Vertailupaikka(1)_muutettu (2) Petkeljärvi 2017 (Lv, laskennassa MRh) _001 Vertailuarvo 0,75 ELS 0,51 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,379 Tyyppilajit 11 Havaitut taksonit 28 Havaitut taksonit, syöte 29 Vertailuarvo 44,44 ELS 0,85 Schaumburg MI 22,22 Kaikki lajit 9 Indifferent (I) 7 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 2 Vertailuarvo 64,06 ELS 0,56 PMA 35,97 Σ ai-bi 128,07 33

34 Harkkojärvi 2017 (Rh) _001 Vertailuarvo 0,67 ELS 0,79 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,531 Tyyppilajit 17 Havaitut taksonit 32 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 60,00 ELS 0,98 Schaumburg MI 57,14 Kaikki lajit 14 Indifferent (I) 6 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 8 Vertailuarvo 61,04 ELS 0,76 PMA 46,66 Σ ai-bi 106,67 Koppelojärvi 2017 (Rh) _001 Vertailuarvo 0,67 ELS 0,84 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,565 Tyyppilajit 13 Havaitut taksonit 23 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 60,00 ELS 0,63 Schaumburg MI 0,00 Kaikki lajit 6 Indifferent (I) 4 Kuormituksta sietävät lajit (T) 1 Kuormitukselle herkät lajit (S) 1 Vertailuarvo 61,04 ELS 0,86 PMA 52,34 Σ ai-bi 95,32 34

35 Vuohtajärvi 2017 (MRh) _001 Vertailuarvo 0,75 ELS 0,48 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,364 Tyyppilajit 12 Havaitut taksonit 33 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 44,44 ELS 0,69 Schaumburg MI 0,00 Kaikki lajit 12 Indifferent (I) 6 Kuormituksta sietävät lajit (T) 3 Kuormitukselle herkät lajit (S) 3 Vertailuarvo 64,06 ELS 0,57 PMA 36,49 Σ ai-bi 127,02 Vertailupaikka(1)_muutettu (2) Reisjärvi 2017 (Rh) _001 Vertailuarvo 0,67 ELS 0,65 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,438 Tyyppilajit 14 Havaitut taksonit 32 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 60,00 ELS 0,57 Schaumburg MI -9,09 Kaikki lajit 11 Indifferent (I) 6 Kuormituksta sietävät lajit (T) 3 Kuormitukselle herkät lajit (S) 2 Vertailuarvo 61,04 ELS 0,85 PMA 52,08 Σ ai-bi 95,84 35

36 Kiljanjärvi 2017 (MRh) _001 Vertailuarvo 0,75 ELS 0,49 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,370 Tyyppilajit 10 Havaitut taksonit 27 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 44,44 ELS 0,69 Schaumburg MI 0,00 Kaikki lajit 8 Indifferent (I) 4 Kuormituksta sietävät lajit (T) 2 Kuormitukselle herkät lajit (S) 2 Vertailuarvo 64,06 ELS 0,49 PMA 31,10 Σ ai-bi 137,79 Kuonanjärvi 2017 (MRh) _001 Vertailuarvo 0,75 ELS 0,51 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,382 Tyyppilajit 13 Havaitut taksonit 34 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 44,44 ELS 0,83 Schaumburg MI 20,00 Kaikki lajit 10 Indifferent (I) 6 Kuormituksta sietävät lajit (T) 1 Kuormitukselle herkät lajit (S) 3 Vertailuarvo 64,06 ELS 0,87 PMA 55,95 Σ ai-bi 88,11 36

37 Piipsjärvi 2017 (MRh) _001 Vertailuarvo 0,75 ELS 0,53 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,400 Tyyppilajit 10 Havaitut taksonit 25 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 44,44 ELS 0,69 Schaumburg MI 0,00 Kaikki lajit 7 Indifferent (I) 5 Kuormituksta sietävät lajit (T) 1 Kuormitukselle herkät lajit (S) 1 Vertailuarvo 64,06 ELS 0,60 PMA 38,43 Σ ai-bi 123,15 Kellojärvi-Korpijärvi 2017 (Kh) _001 Vertailuarvo 0,76 ELS 0,40 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,309 Tyyppilajit 13 Havaitut taksonit 42 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 91,67 ELS 0,60 Schaumburg MI 15,79 Kaikki lajit 19 Indifferent (I) 4 Kuormituksta sietävät lajit (T) 6 Kuormitukselle herkät lajit (S) 9 Vertailuarvo 60,28 ELS 0,70 PMA 42,27 Σ ai-bi 115,46 37

38 Luvanjärvi 2017 (Kh) _001 Vertailuarvo 0,76 ELS 0,53 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,404 Tyyppilajit 17 Havaitut taksonit 42 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 91,67 ELS 0,59 Schaumburg MI 13,04 Kaikki lajit 23 Indifferent (I) 8 Kuormituksta sietävät lajit (T) 6 Kuormitukselle herkät lajit (S) 9 Vertailuarvo 60,28 ELS 0,62 PMA 37,38 Σ ai-bi 125,25 Pesiöjärvi 2017 (Kh) _001 Vertailuarvo 0,76 ELS 0,51 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,386 Tyyppilajit 17 Havaitut taksonit 44 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 91,67 ELS 0,65 Schaumburg MI 23,81 Kaikki lajit 21 Indifferent (I) 6 Kuormituksta sietävät lajit (T) 5 Kuormitukselle herkät lajit (S) 10 Vertailuarvo 60,28 ELS 0,73 PMA 44,24 Σ ai-bi 111,53 38

39 Piispajärvi 2017 (Kh) _001 Vertailuarvo 0,76 ELS 0,60 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,457 Tyyppilajit 16 Havaitut taksonit 35 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 91,67 ELS 0,60 Schaumburg MI 15,79 Kaikki lajit 19 Indifferent (I) 6 Kuormituksta sietävät lajit (T) 5 Kuormitukselle herkät lajit (S) 8 Vertailuarvo 60,28 ELS 0,75 PMA 45,18 Σ ai-bi 109,63 39

40 Liite 2. Karttakuvat linjojen sijainneista Alla on esitetty kartoitetut linjat kullakin järvellä. Linjojen alkupiste on kuvattu vihreällä ja päätepiste keltaisella. Uudet linjat on nimetty numerojärjestyksessä. Mikäli järvi on kartoitettu aiemmin, linjojen numerointi noudattaa alkuperäistä numerointia. Osalla järvistä linjoja tutkittiin vähemmän kuin edellisellä kartoituskerralla, joten näillä järvillä joitakin numeroita puuttuu välistä. Virtual earth-kartta-aineisto on yksinkertainen, ja kaikki saaret eivät erotu esitetyssä mittakaavassa. Tästä syystä jotkin saarissa sijaitsevat linjat näyttävät kuvissa lähtevän keskeltä järveä. Lapinjärvi Ruokojärvi 40

41 Torikko Suuri-Pölläkkä 41

42 Suuri-Kaislanen Haapajärvi 42

43 Patajärvi Kyynämöinen 43

44 Pieni-Varpanen Suurijärvi 44

45 Iso-Tervanen Kallavesi eteläosa 45

46 Kallavesi keski- ja pohjoisosa Petosenlampi 46

47 Pohjois-Kallavesi Pöljänjärvi 47

48 Vieremänjärvi Viinijärvi länsiosa (eteläinen) 48

49 Viinijärvi länsiosa (keskinen) Viinijärvi länsiosa (pohjoinen) 49

50 Särkijärvi Pusonjärvi 50

51 Halijärvi Viinijärvi 51

52 Petkeljärvi Harkkojärvi 52

53 Koppelojärvi Vuohtajärvi (alla), Reisjärvi (oikealla) ja Kiljanjärvi (yllä) 53

54 Kuonanjärvi Piipsjärvi 54

55 Kellojärvi (eteläosa) Kellojärvi (pohjoisosa) 55

56 Luvanjärvi Pesiöjärvi 56

57 Piispajärvi 57