Potilasryhmä- ja tautikohtaiset laatu- ja seurantajärjestelmät. Neljän yliopistosairaanhoitopiirin yhteishankinta

Samankaltaiset tiedostot
G4-arkkitehtuuriryhmä. Kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuvat kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Juha Rannanheimo

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset

earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET

Kiila-viitearkkitehtuuri. Jani Harju,

KIRJAAMINEN JA TIETOJEN KÄYTTÖ JA HYÖTY ERIKOISSAIRAANHOIDON POLIKLINIKALLA SAIRAANHOITAJAN NÄKÖKULMASTA

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit

Kansallinen Terveysarkisto KanTa

PSSHP:n suun terveydenhuollon järjestelmähankinta Kohti alueellisen toiminnan ja teknisen ympäristön yhdenmukaistamista

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusteri

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus

Kommentteja TAPAS-työhön. Kansallisen ja alueellisen arkkitehtuurin kehittämisen yhteensovittaminen eli Tapas ja KanTa ne yhteensoppiii

Potilastietojärjestelmä UNA-näkökulmasta. Istekin asiakaspäivät Hankepäällikkö Kati Tuovinen, Istekki Ohjelmajohtaja Erkki Kujansuu, PSHP

Alueellinen apuvälinepalvelumalli

Vuosi työtä yhdeksän sairaanhoitopiirin kesken

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen

Terveyskylä, Virtuaalisairaala HETA KOLANEN, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ HUS TIETOHALLINTO JA VIRTUAALISAIRAALA 2.0 -HANKE

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

PSSHP Tietohallintostrategia

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa

VSSHP toiminnan Riskianalyysi v Vuosisuunnitteluseminaari Kuntaneuvottelu

TERVEYS- JA HOITO-SUUNNITELMA (2017 jälkeinen jatkokehitys)

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

UNA -yhteistyöhanke. UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sotetietojärjestelmien

Kanta-palvelut käytössä

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja

HUS Terveyskylä & Virtuaalisairaala 2.0 -hanke ESAVI, HYVINVOINTIKLINIKKA HETA KOLANEN

Omakanta ja Potilastiedon arkisto - tietoa terveydenhuollon henkilöstölle OPER

sairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Kanta-palveluiden vaatimukset sote- ja maakuntauudistuksessa

Sosiaalihuollon luokitusten käyttö ja tiedon rakentuminen Apotissa

Kanta-palveluiden kokonaistilanne. Terveydenhuollon ATK-päivät , Jyväskylä Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Kanta-palveluiden vaikutukset sosiaalihuollon kirjaamisen ja palveluprosessien yhdenmukaistamiseen

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen

ACUTE OHJE Informointi, kielto ja suostumus

Lifecare Etevassa järjestelmä käyttäjän tehokkaana tukena

Uusien potilastietojärjestelmien mahdollisuudet Terveysfoorumi

Valtakunnallinen lääkityslista moniammatillisen yhteistyön työkaluna tulevaisuudessa. Harri Nurmi THL/OPER Fimea

Kansalainen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjänä. Terveydenhuollon ATK päivät 2010 Maija Paukkala ESSHP

Lifecare Suun terveydenhuollon kehitys

Hoitotyön kirjaamisen kehittäminen asiantuntijaryhmän suositukset

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

potilastietojärjestelmä Tutkitusti paras suomalaiseen terveydenhuoltoon.

Sote-uudistus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin näkökulmasta. Leena Setälä Johtaja VSSHP

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano

Kanta- Tiedonhallintapalvelun lääkityslistamiten se auttaa meitä

Raskausajan tietojen rakenteinen kirjaaminen

Ylä-Savon toimintasuunnitelma /6

VIRTUAALISAIRAALA PALVELEE KOTONA. SOTE ABC/STM Sirpa Arvonen, hankejohtaja, HUS

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Tulevaisuuden asiakas- ja potilastietojärjestelmä Keski-Suomessa

Pirkko Kortekangas VSSHP tietohallintoylilääkäri

YSHP-klusterihanke Kansallisten määräysten mukaiset ydinjärjestelmät yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

KANTA-JULKAISUT

VIRTUAALISAIRAALAT & TERVEYSKYLÄ.FI

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS

- Hallintojohtaja Seppo Tuomola

Omakanta. Kevät 2015 OPER

Kysely- ja välityspalvelu

Apotti päätöksenteon tukena sosiaalihuollossa

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

UNA hankkeen ja konsortiokohtaisten hankintojen tilanne

Hoitotyön luokituksen ja hoitokertomuksen käytettävyystutkimus

Terveydenhuoltolain muutokset

VIRTUAALISAIRAALAT & TERVEYSKYLÄ.FI

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

HEDDA JERNSTRÖM & SARI RIMMISTÖ

KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke

ONION-hanke. Tiivistelmä

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen

Sähköinen ensihoitokertomus. Case: Satakunnan sairaanhoitopiiri

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

KUNTOUTUMISTALO VIRTUAALISAIRAALASSA

Terveyttä mobiilisti -seminaari VTT. Ville Salaspuro Mediconsult OY

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste)

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Tämä on Terveyskylä. & Virtuaalisairaala 2.0 -hanke METROPOLIA, AVAIN KANSALAISUUTEEN -HANKKEEN SEMINAARI LIINA HEMMINKI

earkiston KATSAUS Terveydenhuollon ATK-päivät

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä

UNA. Pirkko Kortekangas, UNA kehitysjohtaja

Transkriptio:

Potilasryhmä- ja tautikohtaiset laatu- ja seurantajärjestelmät Neljän yliopistosairaanhoitopiirin yhteishankinta

Neljän yliopistosairaanhoitopiirin yhteisen kehitystyön tavoitteet Kehitetään yhdessä neljän yliopistosairaanhoitopiirin (VSSHP, PSHP, PSSHP ja PPSHP) potilastietojärjestelmiä ja yhtenäistetään niiden arkkitehtuuria Tulevaisuuden potilastietojärjestelmäarkkitehtuuri rakennetaan modulaarisesti Hoitokäytännöt ja hoitoprosessit uusiutuvat nopeammin kuin tietojärjestelmät Toiminnalliset tarpeet, toiminnan kriittisyys, sekä muutosten ja ketteryyden tarve (esim. hoitomuotojen tai teknologian kehittyessä) edellyttävät osajärjestelmiä = moduuleja 2

Tavoite tavoitteena on täydentää neljän yliopistollisen sairaanhoitopiirin tietojärjestelmäympäristöä terveydenhuoltolain 8 3 momentin edellyttämällä tavalla eli mahdollistaa sellaiset toimintatavat, joilla henkilökunta voi kehittää laadunhallintaa ja saada palautetta oppimista ja toimintansa kehittämistä varten monitoroida hoitomenetelmiä, hoidon vaikuttavuutta, hoitoprosessien tavoitteen mukaista toteutumista sekä haittojen varhaista havaitsemista kohdesairauden tai - ongelman osalta 20.4.2015 3

Toiminnassa tavoiteltavat muutokset hoitoprosessiin laatua sekä yhden tuottajan, yhden ammattihenkilön tai ammattiryhmän että koko hoitoketjun osalta ajantasaisen tieteellisen näytön hyödyntäminen hoitokäytäntöjen valinnassa ja kehittämisessä sujuvaa ja työnkulkuja tukevaa hoidon dokumentointia tarkoituksenmukaisella tarkkuudella ja tosiaikaisesti tukea potilaan ja sairauden keskeisten asioiden ja mahdollisten riskien tai haittojen varhaiseen havaitsemiseen vahvistaa kliinisen osaamisen kehittymistä koko hoitoketjussa mahdollistaa potilaiden, hoidon toteuttajien ja hoitoyksiköiden välistä vertailtavuutta ja vertaiskehittämistä tukea hoidon järjestämiseen alueellisesti järkevällä tavalla mahdollistamalla potilasryhmä- ja tautikohtaisten hoitosuunnitelmien jakaminen sekä hajautettu jälkiseuranta ja tähän liittyvä yhteistyö tukea potilaan omatoimiseen sairauden seurantaan ja hallintaan osana hoitoketjua 20.4.2015 4

Potilasryhmä- ja tautikohtainen laatu- ja seurantajärjestelmä yleisnimitys erikoissairaanhoidon ja avoterveydenhuollon nykyisiä ydinjärjestelmiä täydentävälle tietojärjestelmälle, joka tukee ensivaiheessa vähintään erikoissairaanhoidon tautikohtaisen potilasryhmien hoidon suunnittelua ja kirjaamista sekä tuottaa rakenteisessa muodossa yksityiskohtaista hoitoa koskevaa suunnittelu- ja toteutustietoa, jota käytetään muun muassa pitkäaikaisseurannassa 20.4.2015 5

Hankinnan kohteet Esimerkki: Kardiologian ja sydäntoimenpiteiden laatu- ja seurantajärjestelmällä tuetaan aktiivista hoitoa tarvitsevien sydäntautia sairastavien potilaiden hoitoa ja jälkiseuranta. Järjestelmässä on toiminnallisuudet, jolla tuetaan potilasjoukon hallinnointia ja tilastollista käsittelyä. Järjestelmässä on tautilajikohtaisia ja hoidon vaiheeseen liittyviä kirjaamisalustoja ja luokittelutekijöitä, joiden avulla voidaan kirjata tähän tauti- ja potilasryhmään hoidon kannalta merkityksellinen tieto rakenteisessa muodossa. Järjestelmä tukee seuraavia hoitokokonaisuuksia: Sepelvaltimoiden tutkimukset ja toimenpiteet Elektrofysiologiset tutkimukset ja toimenpiteet Tahdistintoimenpiteet 20.4.2015 6

Hankinnan kohteet Selkäydinvammapotilaiden hoidon laatu- ja seurantajärjestelmä Selkäleikkauspotilaiden hoidon laatu- ja seurantajärjestelmä Urologisten syöpäpotilaiden hoidon laatu- ja seurantajärjestelmä Paksu- ja peräsuolen syöpäpotilaiden hoidon laatu- ja seurantajärjestelmä Rintasyöpäpotilaiden hoidon laatu- ja seurantajärjestelmä Murtumapotilaiden hoidon laatu- ja seurantajärjestelmä Kardiologian ja sydäntoimenpiteiden laatu- ja seurantajärjestelmä Sydäntahdistinrekisteri Verisuonikirurgian laatu- ja seurantajärjestelmä HIV-potilaiden hoidon laatu- ja seurantajärjestelmä 20.4.2015 7

Keskeinen toiminnallisuus 1) Potilaan hoitoa edeltävän tilanteen dokumentointi, joka tulee tapahtua kansallisesti ja kansainvälisesti hyväksyttyjen tautikohtaisten mittareiden ja luokitusten mukaisesti, joko ammattihenkilön tai potilaan itsensä toimesta 2) Dokumentointi, joka tehdään potilaan tutkimisen tai hoidon aikana tai heti sen jälkeen ja joka sisältää tarkan ja määrämuotoisen kirjauksen taudin tai hoidettavan sairauden tiedoista ajantasaisten hoitokäytäntöjen mukaisesti 3) Potilaan hoidon jälkeinen seuranta, joka on voitava tehdä tautikohtaisen seurantaprotokollan sekä kansallisesti ja kansainvälisesti hyväksyttyjen tautikohtaisten mittareiden ja luokitusten mukaisesti 20.4.2015 8

Keskeinen toiminnallisuus 4) Eri organisaatioihin (tarvittaessa) hajautettu hoitoprosessin tietojen kirjaaminen ja katselu alueellisesti tarkoituksenmukaisessa paikassa (organisaatiorajat ylittävä hoitoprosessi) ulkopuolisten saataville ymmärrettävässä muodossa 5) Kirjatun tiedon validointi, jota järjestelmän on tuettava 6) Raportit, hälytykset, varoitukset ja ohjeet tauti- tai ongelmakohtaisesti, jotka järjestelmä tuottaa seurannan toteuttajalle tai erikseen sovitulle hoitoprosessin koordinaattorille järjestelmässä tai taustajärjestelmissä olevan tiedon perusteella 20.4.2015 9

Keskeinen toiminnallisuus 7) Toiminnan tehostamiseksi, kirjausten yhdenmukaistamiseksi ja kaksoiskirjaamisen välttämiseksi järjestelmän tulee generoida automaattisia tutkimuskertomuksia, hoitokertomuksia ja leikkauskertomuksia, jotka tulee olla siirrettävissä potilaskertomusjärjestelmiin Potilaskertomustiedon koostaminen järjestelmän tiedoista siirrettäväksi potilaskertomusjärjestelmään tai mahdollisesti muuhun järjestelmään, joka toimittaa ne edelleen kansalliseen potilastiedon arkistoon. Vastaanottavasta järjestelmästä riippuen tiedon oltava tekstimuotoinen ja tarpeellisilta osin rakenteinen earkiston määritysten mukainen Palvelutapahtumakohtaisen tekstimuotoisen merkinnän tuottaminen, jonka järjestelmä generoi sovellukseen dokumentoidusta tiedosta siirrettäväksi hoitoprosessin ulkopuolisten saataville ymmärrettävässä muodossa 20.4.2015 10

Hankinnan toteutus hankinnan valmistelu käynnistettiin huhtikuussa 2014 tietopyyntö kesällä 2014 tarjouspyyntö 13.10.2014 hankinnan kohteen kuvaus tarjouspyyntö vaatimuksineen hankintapäätökset tammikuussa 2015 käyttöönotot kevät 2015 20.4.2015 11