Hämeenlinnan talous ja investointikyky nyt ja maakuntauudistuksen jälkeen / Jussi Oksa 6.3.2018
ämeenlinnan talouden pitemmän aikavälin tarkastelu TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 EN 2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020 TA 2021 sukasluku 67 497 67 808 67 976 68 011 67 850 67 674 67 713 67 965 68 265 68 565 Muutos kpl 227 311 168 35-161 -176 39 252 300 300 Muutos % 0,3 % 0,5 % 0,2 % 0,1 % -0,2 % -0,3 % 0,1 % 0,4 % 0,4 % 0,4 % eroprosentti 19,50 19,50 20,25 20,50 20,50 20,75 20,75 21,00 21,00 21,00 OIMINTAKATE -327 136-327 730-345 870-350 196-355 204-352 260-356 474-362 600-369 500-376 600 Muutos % 4,8 0,2 5,5 1,3 1,4-0,8 1,2 1,7 1,9 1,9 erotulot 237 372 254 291 268 665 278 118 274 856 280 000 283 800 292 900 300 300 307 800 altionosuudet 97 214 92 495 91 585 87 268 91 435 90 810 90 800 89 800 88 800 88 800 ahoitustuotot ja -kulut 3 161 2 723 2 969 4 282 2 636 918 400 410 140 700 orkotuotot 4 432 3 648 3 610 3 276 2 858 3 266 2 320 410 140 700 uut rahoitustuotot 11 916 11 417 11 302 13 060 12 113 10 653 4 630 orkokulut 7 014 5 868 5 476 4 602 5 960 6 293 5 830 uut rahoituskulut 6 173 6 474 6 467 7 452 6 375 6 708 720 UOSIKATE 10 611 21 779 17 349 19 472 13 723 19 468 18 526 20 510 19 740 20 700 oistot 14 503 14 405 18 180 17 467 17 472 18 000 21 400 22 500 21 500 22 300 atunnaiset tuotot ja kulut 18 115 2 000 arausten muutokset netto 296 100 213 117 267 229 2 939 3 277 1 677 1 677 lijäämä/alijäämä -3 596 7 474 17 497 4 122-3 482 1 697 65 1 287-83 77 umulatiivinen ylij/alij. -20 370-13 315-5 477-1 354-4 836-3 139-3 074-1 787-1 870-1 793 umulat. ylij/alij./as -302-196 -81-20 -71-46 -45-26 -27-26 ettoinvestoinnit 25 597 23 748 47 155 23 836 30 903 31 186 29 630 36 543 34 973 34 973 Ilman HAMK-järjestelyä: 28 330 aseesta TA-valmistelu 2018 2021 ainakanta 1000 euroa 181 586 194 900 201 351 199 419 230 610 242 300 253 400 269 400 284 600 298 900 ainakanta euroa/as 2 690 2 874 2 961 2 932 3 399 3 580 3 742 3 964 4 169 4 359 assavarat 1000 euroa 84 057 94 751 93 141 93 828 91 542 93 000 93 000 93 000 93 6.3.2018 000 93 000 assavarat euroa/as 1 245 1 397 1 370 1 380 1 349 1 374 1 373 1 368 1 362 1 356
INVESTOINNIT 2009-2017 80 000 000 Bruttoinvestoinnit 2009-2017 70 000 000 60 000 000 57 644 405 HsVesi 67 038 327 Hamk 50 000 000 40 000 000 36 068 786 33 108 590 31 664 046 30 000 000 23 432 727 25 204 364 27 038 093 21 530 725 20 000 000 10 000 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä euroa
KÄYTTÖTALOUDEN KULUJEN KASVU Mikäli investoidaan nykyisen investointisuunnitelman mukaan (2018-2021), kaupungin käyttötalouden pääomaluonteiset menot (poistot ja korkokustannukset) kasvavat investoinneista johtuen seuraavasti (ilman rakennusten ja rakennelmien ylläpitokustannuksia): Poistot ja lainojen korkokulut yhteensä, kasvu vuoteen 2017 verrattuna TA-kirja 2018 2019 2020 2021 Kasvu milj. 2,0 2,0 2,7 3,0 termiinikäyrä O,5 veroprosenttiyksikköä vastaa noin 2,8 milj. euroa! Nummikeskus on toteutettu leasingrahoituksella, mutta on osa kaupungin investointiohjelmaa. Se lisää edellisten lisäksi kaupungin käyttötalouden kuluja vuodesta 2019 alkaen n. 0,8 milj. euroa vuodessa. Luvut eivät sisällä uusinvestoinneista johtuvia kertaluontoisia nykyisten rakennusten tasearvojen alaskirjauksia.
INVESTOINTITASOSTA Kaupungin velkamäärä ei ole enää kriisikuntamittari Konsernin velkamäärä on Kestävä investointitaso on käytännössä poistojen määrä Mikäli investoidaan enemmän, tulisi kaupungin tilinpäätöksen olla saman verran ylijäämäinen -> muutoin velkamäärä kasvaa Rahan aika-arvosta johtuen on käytännössä mahdotonta, että kaupungin investointitaso olisi poistojen suuruinen (samalla rahalla ei vuonna 2018 saada samaa, mitä sillä saatiin vuonna 1980) Kestävä investointitaso voisi olla 20-23 milj. euron tienoilla Tämäkin nostaa veroprosenttiyksikköä pitkällä aikajänteellä nykyhetkeen verrattuna noin 0,3 veroprosenttiyksikköä Edellyttää, että kaupunki tekee vuosittain 2-5 miljoonaa euroa ylijäämää, jotta ei velkaannuta 30 milj. euron vuotuinen investointitaso lisää kaupungin velkamäärää 10 milj. eurolla vuodessa TAI edellyttää pitkällä aikajänteellä lähes 1 veroprosenttiyksikön kunnallisveron noston KÄYTÄNNÖSSÄ kestävä investointitaso riippuu täysin siitä, mille tasolle kaupunki asettaa kunnallisveroprosentin!!!
60 TA-KIRJA 50 Nettoinvestoinnit, vuosikate ja poistot, milj. euroa 40 30 Poistot 20 10 16,2 9,7 19,0 14,3 14,5 14,4 4,6 10,6 21,8 14,4 18,2 17,3 19,5 17,5 17,5 13,7 19,5 18,0 21,4 18,5 22,5 20,5 21,5 19,7 0 17,7 15,5 51,7 25,6 23,7 47,2 23,8 30,9 30,0 29,6 36,5 35,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Enn. 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Nettoinvestoinnit Vuosikate Poistot 6.3.2018
Milj. euroa TA-KIRJA 300 250 Lainakannan kehitys Euroa/as. 4 500 4 000 3 500 200 3 000 150 2 500 2 000 100 1 500 50 1 000 500 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lainakanta, milj. 145,8 157,4 175,6 181,6 194,9 201,4 199,4 230,6 241,2 252,3 268,4 283,6 /asukas 2 187 2 355 2 610 2 690 2 874 2 961 2 933 3 399 3 563 3 725 3 948 4 153 Enn. 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 0 6.3.2018
SOTEUUDISTUS (Lähde VM kuntaprojektiot 2018 tasossa laskelma) Arvio 2018/Nykykunta Arvio 2018/Uusi kunta Arvio 2019 2020 2021 2022 1000 1000 1000 1000 % 1000 % 1000 % Toimintakate, käyvin hinnoin indeksi 2019=100 (käyvin hinnoin) indeksi 2019=100 (kiintein hinnoin) -362 853-147 338-151 268-154 510 2,14 % -157 775 2,11 % -160 899 1,98 % 100 102 104 106 100 100 101 101 Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero 285 102 143 522 152 249 149 986-1,49 % 150 902 0,61 % 153 814 1,93 % 243 655 106 735 113 646 111 166-2,18 % 111 255 0,08 % 113 418 1,94 % 13 914 9 254 10 663 10 405-2,42 % 10 749 3,31 % 11 007 2,40 % 27 533 27 533 27 940 28 415 1,70 % 28 897 1,70 % 29 389 1,70 % Valtionosuudet VM vos (tasaukset mukana) VM vos (ilman tasauksia) Sote-siirron muutosrajoitin Järjestelmämuutoksen tasaus OKM vos 90 744 15 226 14 786 15 760 6,59 % 15 029-4,64 % 15 340 2,07 % 102 928 27 410 26 971 27 945 3,61 % 27 213-2,62 % 27 525 1,14 % 102 928 19 700 19 260 22 391 16,25 % 23 356 4,31 % 24 463 4,74 % 3 062 3 062 3 062 3 062 3 062 4 649 4 649 2 492 796 0-12 184-12 184-12 184-12 184-12 184-12 184 Verorahoitus Käyttökate Rahoitustuotot/-kulut* Verotuskustannusten alenema Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset Vuosikate - poistot 375 846 158 748 167 035 165 746-0,77 % 165 931 0,11 % 169 154 1,94 % 12 993 11 411 15 767 11 236-28,74 % 8 156-27,41 % 8 255 1,21 % 2 635 2635 2635 2635 2635 2635 870 870 870 870 870 15 628 14 915 19 272 14 741-23,51 % 11 661-20,89 % 11 760 0,85 % 21 130 19 957 20 288 20 656 1,81 % 21 092 2,11 % 21 510 1,98 % LÄHDE VM! -5 502-5 042-1 016-5 915-9 431-9 750 6.3.2018
Miten uudistus vaikuttaa kaupungin talouteen? Lähtökohtaisesti rahoitusjärjestelmän muutos on määritelty uudistuksen ensimmäisenä vuonna kaupungin kannalta neutraaliksi. Siirtymätasaus pienenee asteittain (maks +/- 25 eur/as/v.) ja siten rahoitusjärjestelmän muutos (maaku/sote-uudistus kokonaisuudessaan) on lopullisesti Hämeenlinnassa noin -5 miljoonaa euroa. Uudistus ei muilta osin lähtökohtaisesti vaikuta kaupungin investointikykyyn, koska muutos on ilman edellä kuvattua 5 milj. euron vaikutusta neutraali (valtakunnan tasolla neutraali). Negatiivinen vaikutus johtuu käytännössä siitä, että Hämeenlinnan sotekustannukset ovat keskimääräistä alhaisemmat. Uudistuksen jälkeen kaupungin talouden kehitys on merkittävästi ennakoitavampaa sote-kustannusten poistumisen ansiosta. Historiassa sote-kustannusten kasvu on ollut nopeampaa, kuin kaupunkiin uudistuksen jälkeen jäävissä palveluissa. Hämeenlinnassa ikääntyminen (yli 75 vuotiaiden määrä) kiihtyy merkittävästi 2020-luvulla ja siten myös sote-kustannusten kasvun nopeutuminen olisi todennäköistä. Toisaalta myös valtionosuuksien taso on 2015 voimaan tulleessa järjestelmässä erityisesti yli 85-vuotiaiden kohdalla korkea. Lainakannan suhde verorahoitukseen nousee merkittävästi uudistuksen yhteydessä, kun verorahoitus pienenee. 1
Uudistus: huomioitavaa kaupungin kannalta Kaupungin kannalta negatiiviset riskit Tukipalveluihin liittyvät palvelut onnistuuko siirto kaupungista maakuntaan? Valtionosuusjärjestelmän uudistus valmisteluaineistossa todetaan, että valtionosuusjärjestelmän uudistamisprosessi aloitetaan samalla. Uudistamisen tarve on ilmeinen, koska kunnille jää sote-uudistuksen seurauksesta valtionosuusjärjestelmän sisään tasaavia, toistaiseksi voimassa olevia eriä (60/60-rajoitin). Hämeenlinnassa tämä rajoitin on suuruudeltaan -5 miljoonaa euroa. Toisaalta mahdollinen uusi järjestelmä voisi olla taustatekijöiltään kaupungin kannalta positiivinen. Kiinteistöiden vuokrausriski maakunta on velvoitettu vuokraamaan kunnan omistuksessa olevat kiinteistöt uudistuksen alkuvuosina. 11
HUOMIOITA PALVELUVERKKOKESKUSTELUSTA - Lausunnoissa ja puheissa huomiota on kiinnitetty erityisesti tulevaisuuden tilavuokrakustannuksiin - Tämä on lähtökohtana väärä, koska sisäisen vuokran laskentaan liittyy aina erilaisia laskentatekijöitä ja useampia kaupan osapuolia, joita ei useinkaan kyetä yhdestä suunnasta laskien arvioimaan oikein - Siksi taloudelliset päätökset tulee tehdä investointikustannusten perusteella, koska investointieurot ovat oikeata konsernista ulos maksettavaa rahaa - Kaupungin tulee tehdä päätökset lisäksi omista lähtökohdistaan 12
ESIMERKKI 1 Investointi 30 M Investointi 20 M 30 Miljoonan euron investoinnista aiheutuvat tilavuokrat eivät missään laskentaskenaariossa voi olla edullisemmat kuin 20 Miljoonan euron investoinneista aiheutuvat tilavuokrat!!! Ylläpito- ja henkilöstökustannukset eivät tuo tähän tarkasteluun olennaista muutosta. INVESTOINTIKUSTANNUS ON SIIS RATKAISEVA TEKIJÄ. 13
ESIMERKKI 2 - Koulutuskuntayhtymän Tavastia on tänään käsiini saamassa lausunnossa laskenut eri skenaarioiden vaikutuksia Tavastian lukiokoulutuksen kaupungin tukeen KARKEAT ESIMERKKILASKELMAT Nykytilanteessa kaupunki saa Tavastialta vuodessa vuokratuloja 1,7 milj. euroa ja maksaa vuokra- ja alijäämäavustusta n. 1 milj. euroa: kaupungin NETTOTULO on siis 0,7 milj. euroa. Esimerkiksi Kampusratkaisussa kaupungille jäisi vuokratuloja Lammin lukiosta 200 t. Kaurialan ja lyseon tiloista kaupungille jää 1,5 M vuosittaiset kulut, ilman vastaavaa tuloa, omaan kustannusrakenteeseensa => alijäämäavustus 250 t + investoinnin poistot 400 t + jäävä tilakustannus 1,5 M - Lammin tulot 200 t = nettomeno kaupungille - 1,95 M Esimerkki osoittaa, että vajaan tunnin asiaan perehtymällä, laskennassa voi tulla hyvinkin erilaiseen johtopäätökseen kaupungin kannalta, kuin mitä Tavastian laskelmat osoittivat: esimerkiksi juuri tästä syystä päätös tulee taloudellisesta näkökulmasta tehdä investointisummien perusteella.