Taloustieteen varjokurssi: Kuluttajat ja yritykset

Taloustieteen varjokurssi: Kuluttajat ja yritykset 2.11.2017

Mikä varjokurssi? Yliopistojen taloustieteen peruskurssien sisältöä syventävä ja kriittisesti tarkasteleva sekä niiden näkökulmaa laajentava opintopiiri Osallistuminen ei vaadi lähtötietoja taloustieteestä tai kirjan lukemista Osallistumisen ei tarvitse olla jatkuvaa Järjestäjänä Helsingin yliopiston Attacista Niina, Santeri ja Mikael Kurssin kotisivu: varjokurssi.wordpress.com Facebook-tapahtuma: www.facebook.com/events/126726791366486

Kurssikirja Hill & Wyatt: The Economics Anti-Textbook: A Critical Thinker's Guide to Microeconomics Pdf-versio: digamo.free.fr/antitext.pdf Vastine tyypillisille mikrotaloustieteen perusteiden oppikirjoille Seuraa tyypillisen oppikirjan (standard text) rakennetta ja kertaa sen tiivistetysti Esittää kritiikin ja laajennetun näkökulman (anti-text)

Kurssin aikataulu 5.10. esittely, taloustiede tieteenalana (luku 1) 19.10. taloustieteen mallit, markkinoiden toiminta (luvut 2-3) 2.11. kuluttajat ja yritykset (luvut 5-6) 16.11. markkinoiden tehokkuus, ulkoisvaikutukset ja ympäristö (luvut 7-8) 30.11. tuottavuus, tulonjako ja verotus (luvut 8-9) 14.12. vapaakauppa ja globalisaatio, yhteenvetoa (luvut 10-11)

Kuluttaminen ja hyvinvointi

Tuottajat ja kuluttajat Tuottajat (yleensä yritykset) valmistavat hyödykkeitä, joita kuluttajat ostavat Hyödyke voi olla tavara, palvelu tai näiden yhdistelmä Keskitymme tässä lopputuotteisiin, lisäksi valmistetaan välituotteita toisten tuotteiden tuottamiseksi Jokaisella kuluttajalla on hyvin määritellyt preferenssit, jotka ohjaavat kulutusta Kuluttaja pyrkii maksimoimaan kokonaishyötyään Hyöty = se mitä maksimoidaan! STANDARD TEXT WARNING!

Kuluttajan hyöty STANDARD TEXT WARNING! Kokonaishyöty = paljonko on valmis maksamaan koko kulutetusta määrästä Rajahyöty = paljonko on valmis maksamaan yhdestä lisäyksiköstä tuotetta Nettohyöty = paljonko hyötyy lisäyksikön kulutuksesta siitä maksettu hinta Kuluttajan ylijäämä = nettohyödyt yhteenlaskettuna eli kuluttajan maksuhalukkuuden ja tuotteiden kokonaishinnan välinen ero Esimerkki: montako 12 euron viinipulloa ostaisin huomenna Alkosta? Viinipulloja Kokonaishyöty Rajahyöty Nettohyöty Kuluttajan ylijäämä 1 25 25 25-12=13 13 2 45 45-25=20 20-12=8 13+8=21 3 60 60-45=15 15-12=3 13+8+3=24 4 70 70-60=10 10-12 = -2 13+8+3-2=22

Kuluttajan ylijäämä Kun samaa tuotetta kuluttaa enemmän, usein kokonaishyöty kasvaa mutta rajahyöty laskee laskeva kysyntäkäyrä Käyrän alla oleva alue = kokonaishyöty (maksuvalmius) Punainen alue: Kokonaishinta Harmaa alue: Kuluttajan (netto)ylijäämä Hyöty maksimoituu kun kuluttajan ylijäämä maksimoituu! Kun kaikkien kuluttajien kysynnät lasketaan yhteen, saadaan laskettua kuluttajien ylijäämä kokonaisuutena tätä maksimoidaan hyvinvointitaloustieteesä Rajahyöty Hinta=12 13 8 Kokonaishinta = 3x12 = 36 3 STANDARD TEXT WARNING! Kysyntäkäyrä e demand cur e 1 2 3 4 Viinipullot

Anti-text: Mikä mättää? 0. Toimivatko kuluttajat rationaalisesti? (Eivät.) 1. Mistä kuluttajien preferenssit tulevat? 2. Epätäydellisen informaation vaikutukset 3. Onko kuluttajan hyöty riippumaton muiden hyödystä?

1. Kuluttajien preferenssit Teoriassa kuluttajan preferenssit otetaan annettuina Pallo heitetään psykologeille sen suhteen, mistä preferenssit tulevat Kuitenkin tärkeä kysymys niin markkinoinnin kuin esim. ympäristönsuojelun näkökulmasta sen sivuuttaminen on arvovalinta Preferenssejä myös pidetään muuttumattomina (ei aikaulottuvuutta) Jos preferenssit muuttuvat esim. mainonnan seurauksena, pitäisikö hyötyä arvioida vanhoja vai uusia preferenssejä vasten? Täydellisen informaation ja rationaalisuuden maailmassa mainonnan rooli on hyvin erilainen kuin todellisuudessa Mainonnasta joskus kyllä puhutaan peruskursseilla, mutta sitä ei yhdistetä kysynnän määräytymisen teoriaan

Pitäisikö mainontaa käsitellä??? Mainonnan merkitys #AdsMatter Mainonta kasvattaa BKT:tä Jokainen mainontaan BKT investoitu euro voi kasvattaa Suomen BKT:tä yli 6 euroa 6 Mainonta Lisää kilpailua Tarjoamalla tietoa Investointi 1 Lisäämällä valinnanvaraa Edistää innovaatioita Mainonta valueofadvertising.org Mainonta luo työpaikkoja 50 000 = työpaikkaa Suomessa 21% 14% 65% Työt suoraan mainonnan tuotannossa koko työ- 2% markkinasta Työt mainosrahoitteisissa medioissa ja verkkopalveluissa (esim. journalistit ja sisällöntuottajat) Työt laajemmin taloudessa mainonnan välillisen vaikutuksen ansiosta Mainonta tarjoaa (OECD:n määritelmä) hyviä työpaikkoja

2. Epätäydellinen informaatio Todellisuudessa markkinoilla vallitsee useimmiten epätäydellinen ja epäsymmetrinen informaatio: tuottaja/myyjä tietää tuoteesta enemmän Mainonnan teho perustuu pitkälti tähän Mainonta pyrkii muokkaamaan haluja ja luomaan uusia Kenen etua palvelee se, että asia sivuutetaan peruskursseilla? Markkinoinnin osuus liikevaihdosta 2014: Anttila 6% Fazer makeiset 9% Lumene 27%

Pitäisikö asymmetriaa käsitellä???

3. Oma ja toisten hyvinvointi Hyöty (kuten preferenssitkin) määritellään yksilöllisenä ja absoluuttisena, riippumattomana muiden hyödystä Ainakin silloin kuin se samastetaan kuluttajan ylijäämään Tätä oletusta ei yleens perustella, vaikka tutkimus viittaa siihen suuntaan että ihmisen suhteellisella asemalla yhteisössään on suurempi merkitys koetulle hyvinvoinnille/ onnellisuudelle Miten tyytyväisyytesi tilanteeseesi muuttuu jos: a) elintasosi nousee, kun muiden pysyy samana b) muiden elintaso nousee, sinun pysyy samana

A erage a iness Keskimääräinen A erage onnellisuus a iness Keskimääräinen onnellisuus 3 2 2 24 22 2 1 1 14 12 1 1 4 3 2 1 Keskimääräinen onnellisuus Yhdysvalloissa 1994 1996 tulodesiileittäin 1 4 2 3 2 21 21 Tulodesiilit figure 4.3 Happiness in the United States, 1994 96, by income decile 22 22 22 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 Keskimääräinen onnellisuus Yhdisvalloissa 1946 2008 Tulkinta: kesimääräinen onnellisuus ei ole lisääntynyt ajan saatossa, koska normit muuttuvat elintason mukana Suhteellinen asema ratkaisee! 23 23

Yhteenvetoa Media, mainonta ja ympäröivät ihmiset vaikuttavat kulutukseemme preferenssit muuttuvaisia ja muista riippuvaisia Tuotanto luo tarpeita, eikä pelkästään tyydytä niitä Otamme vaikutteita toisiltamme kulutuksen kierre Absoluuttisten elintason sijaan suhteellisen asema yhteisössä ihmisille tärkeää hyötyä pitäisi ajatella laajemmin kuin kulutusmahdollisuuksina Hyödyn määritelmä ongelmallinen: Jos alkoholisti maksimoi hyötyään juodessaan itsensä hengiltä, onko tällainen hyödyn käsite hyödyllinen? Taloustieteessä jokaisen kulutuspreferenssit saman arvoisia kokonaishyödyn kannalta (esim. lomalento New Yorkiin vs. poliorokote 5000 lapselle) Tosielämässä näitä ongelmia lievennetään monenlaisella säätelyllä Peruskursseilla se nähdään usein haitallisena ja kokonaishyvinvointia laskevana Tärkeämpää olisi kysyä a) miten kokonaishyvinvointi voitaisiin määritellä mielekkäämmin? b) millainen säätely on tehokasta, siis aitoa hyvinvointia lisäävää?

Yritykset ja valtasuhteet

Yritys STANDARD TEXT WARNING! Tuotannontekijät = työ, pääoma, luonnonvarat Tuotantopanos = tuotannontekijät, joita käytetään tuotoksen (tuote, palvelu) valmistamiseen Yritys muuttaa tuotantopanoksia myytäviksi tuotteiksi Pyrkii yleensä maksimoimaan liikevoittoaan (nykyistä ja tulevaa) Tulevat voitot diskontataan (voitto nyt on arvokkaampi kuin voitto 100 v. päästä) Yritystä voidaan tarkastella lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Lyhyellä aikavälillä osa panoksista kiintietä (esim. kaikki pääoma kiinteää), osa muuttuvia (esim. työvoiman määrä) Pitkällä aikavälillä kaikki panokset muuttuvia

Rajatuotto ja rajakustannus STANDARD TEXT WARNING! Rajatuotos: paljonko tuotosta voidaan kasvattaa lisäämällä tiettyä panosta Vähenevän rajatuotoksen laki : kun yhtä panosta kasvatetaan (muut vakioita), rajatuotos pienenee Esimerkki: aluksi työvoiman kasvattaminen mahdollistaa tehokkaamman työnjaon, mutta jossain vaiheessa työvälineiden puute muodostuu ongelmaksi Rajakustannus: paljonko yhden lisäyksikön tuottaminen kasvattaa kuluja Rajatulo: myyntivoiton lisäys yhden lisäyksikön tuottamisen seurauksena Voiton maksimointi käytännössä: yritys lisää tuotantoaan (ja tuotantopanoksiaan) jos rajatulo > rajakustannus Kilpailullisilla markkinoilla yritys on hinnan ottaja, muulloin yritys voi asettaa myyntihinnan

Skaalatuotot Skaalatuotolla tarkoitetaan, miten panosten lisäys vaikuttaa tuotantoon Vakioskaalatuotot: tuotanto kasvaa suhteessa panoksiin (esim. opetustyö) Kasvavat skaalatuotot: tuotanto kasvaa enemmän kuin panosten lisäys (esim. työnjako) Vähenevät skaalatuotot: tuotanto kasvaa hitaammin kuin panosten lisäys (esim. koordinaatio-ongelmat) Yleinen oletus: skaalatuotot aluksi kasvavia, jossain vaiheessa muutuvat väheneviksi Pitkän aikavälin yrityksen ei kannata keskimääräinen Long run kasvaa rajattomasti, vaan a erage cost tuotantokustannus on olemassa pienin tehokas mittakaava eli tuotannon määrä joka minimoi kustannukset ja maksimoi voiton Markkinahinta (pitkällä aikavälillä) paljon yrityksiä markkinoilla! Pienin tehokas mittakaava STANDARD TEXT WARNING! Pitkän aikavälin Long run rajakustannus marginal cost Tuotannon määrä

Anti-text: Mikä mättää? 1. Vähäinen empiirinen data ei tue oppikirjateoriaa tuotannon määräytymisestä 2. Teoria yrityksen toimintaan markkinatasapainossa (tai lähellä sitä) on sisäisesti ristiriitainen 3. Yritykset kykyä muokata toimintaympäristöään ei huomioida 4. Yrityksen sisäisiä valtasuhteita ei huomioida

1. Yritysten todellisuus loaf Pitkän aikavälin keskimääräinen Long run tuotantokustannus a erage costs Tämän pisteen jälkeen rajakustannus ja Long run marginal keskimääräinen and a erage costs aretuotantokustannus ovatkin yhtä e ual beyong suuret, t is eikä ointtuotto vähene vaikka tuotantoa kasvattaisi kuinka! Pitkän Long runaikavälin marginal costs rajakustannus Tuotannon määrä Loa day Oppikirjojen esimerkit fiktiivisiä, sillä empiirinen data panosten ja tuotannon suhteesta on olematonta Suurin osa yrityksistä raportoi vakio- tai väheneviä rajakustannuksia Kysyntä on tärkeämpi tekijä tuotannosta päätettäessä kuin rajakustannusten kasvu Tämä horjuttaa kilpailullisten markkinoiden hypoteesia, sillä väheneviä rajakustannuksia tarvitaan perustelemaan, miksi paljon saman kokoisia yrityksiä

2. Tasapainotilan ongelmat Yrityksen toimintaan markkinatasapainossa ja sen lähistöllä liittyy teoreettisia ongelmia Jos yrityksiä on rajallinen määrä ja yksi yritys nostaa hintaa markkinahinnan yläpuolelle Muut yritykset eivät kuitenkaan halua tuottaa enempää kuin optimaalisen (markkinatasapainon mukaisen) määrän Siksi hintaa nostanut yritys ei menetä kaikkia asiakkaitaan muille yrityksille, vaan saattaa tehdä enemmän voittoa kuin aiemmin voitto ei maksimoidukkaan markkinatasapainossa???

3. Yritykset vallankäyttäjinä Yritykset muokkaavat toimintaympäristöään (esim. kysyntä, tuotantokustannukset) aktiivisesti Mainonta ja markkinointi, lainsäädännön lobbaus Pienten interssiryhmien on helpompi organisoitua ajamaan etuaan Käytännössä suuri merkitys taloudessa ja politiikassa Miksi sivuutetaan? Kustannuksia voi myös pienentää siirtämällä niitä muiden maksettavaksi Tästä lisää ensi kerralla!

4. Yrityksen sisäiset valtasuhteet Yritys on musta laatikko jonka sisäisiä valtasuhteita ei huomioida Omistajat vs. johtajat vs. työntekijät, kaikilla erilaiset tavoitteet (preferenssit) Epätäydellinen ja asymmetrinen informaatio Demokratia päättyy tehtaan porteille, valinnanvapaus rajoittuu kulutuspäätöksiin ( freedom to shop ) Yritysvastuun vaatimukset voivat lopulta johtaa tilanteen muuttumiseen?

to be continued 16.11. Markkinoiden tehokkuus, ulkoisvaikutukset ja ympäristö