KIRKKONUMMI INKILÄNPORTTI LÄHIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMISTAPAOHJEET

KIRKKONUMMI INKILÄNPORTTI LÄHIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMISTAPAOHJEET.1.5

Sisällysluettelo Sisällysluettelo... Yleistä... 3 Laatijat... 3 Alueen kuvaus... 3 Alueen ympäristö ja luontoarvot... 4 Alueen laatutavoitteet... 4 Yleiset alueet... 5 Kadut, jalankulku ja muut liikennealueet... 5 Yleisten alueiden käsittely... 6 Liityntäpysäköinti LP... 7 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue ET... 7 Maa ja metsätalousalueet (MU ja MU/eko) ja suojaviheralueet (EV)... 8 Sade ja hulevesien hallinta... 1 Korttelialueet... 11 Yleisohjeet... 11 Rakennukset... 1 Pihat ja pysäköintialueet... 13 Korttelikohtaiset ohjeet... 15 Kortteli 37... 15 Kortteli 371... 16 Kortteli 37... 17 Kortteli 373... 17 Korttelit 374 ja 375... 18 Lähdeluettelo... Liitteet...

3 Yleistä Laatijat Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy: arkkitehti SAFA Mikko Lahikainen, arkkitehti SAFA Maria Björklund Kirkkonummen Kunta: kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi FCG Arkkitehdit: arkkitehti SAFA Anssi Savisalo, arkkitehti SAFA Arja Sippola FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy: DI Eeva Riikka Bossmann A konsultit: arkkitehti SAFA Hasse Hägerström, arkkitehti SAFA Staffan Lodenius Lähiympäristö ja rakentamistapaohjeiden tarkoitus Lähiympäristö ja rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa ja sen määräyksiä sekä ovat ohjeena rakentajille ja rakennusvalvonnalle pyrittäessä hyvään ja yhtenäiseen rakennettuun ympäristöön. Alueen kuvaus Inkilänportin alue Kirkkonummella sijaitsee keskeisten liikenneväylien risteyksessä kohdassa, jossa Kehä III liittyy Länsiväylään. Kantatie 51 avattiin moottoritienä liikenteelle vuonna 3 ja samalla tie nimettiin Kirkkonummen Länsiväyläksi. Merkittävä osa kirkkonummelaisista käy töissä pääkaupunkiseudulla, joten väylää pitkin on vilkas liikenne erityisesti aamun ja illan ruuhka aikaan. Kirkkonummen ennustetun tuntuvan väestönkasvun seurauksena ajoneuvoliikenteen määrät kasvavat. Inkilänportin kaava alueelle on varattu tilaa myös työmatkalaisten liityntäpysäköinnille, sillä pääkaupunkiseudulle kulkevat linja autot pysähtyvät Kehä III ja Länsiväylän liittymässä sekä alueen kehittyessä myös Länsiväylän eteläpuoleisen alueen bussipysäkeillä. Lisäksi Länsiväylän eritasoliittymästä ohjataan Kehä III:lle pääkaupunkiseudun kiertävä liikenne, mm. raskas liikenne Hangon satamasta Vuosaaren satamaan ja Venäjälle. Inkilänportin alue valtaväylien reunoilla on tällä hetkellä pääasiassa metsää ja viljelysmaata. Alueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee muutama asuinrakennus. Finnträsk järvi sijaitsee Inkilänportin alueen eteläpuolella. Maaston muodoiltaan alue on vaihtelevaa. Alueen länsipuolella kulkee peltojen keskellä oja sekä Länsiväylän alittava Kehänkaari katu. Alueen eteläpuolella on vallitsevana korkea, metsäinen kallio. Alueelta on tehty osayleiskaavaa varten kaupallinen selvitys (FCG Oy ja Strafica, ). Inkilänportin asemakaavan yhteydessä on laadittu kesällä 5 selvitys päivittäistavarakaupan sijoittumisesta Inkilään (Sweco Ympäristö Oy, 5).

4 Kuva 1. Näkymä Länsiväylältä lähestyttäessä Inkilän kaupallista keskittymää Helsingin suunnasta. Ideakuva, Innovarch Oy Alueen ympäristö ja luontoarvot Inkilänportin alueelta on laadittu yleis ja asemakaavoitustyön pohjaksi luonto ja ympäristöselvitys, joissa on kartoitettu alueen erityiset luonto ja maisematekijät. (Faunatica Oy, ). Kortteleiden 374 ja 375 osalta on laadittu erillinen luontoselvitys (Faunatica Oy 5). Selvitystä on täydennetty Finnträskin vanhojen metsien osalta kaavaehdotusta varten FCG:n toimesta 5. Alueen luontoarvot ja vaikutusten arviointi on esitetty Inkilänportin asemakaavan selostuksessa. Alueen itäpuolen maa ja metsätalousalue liittyy viereiseen maakunnallisesti merkittävään ekologiseen käytävään. Länsiväylän muutostyön yhteydessä moottoritien yli on rakennettu vihersilta ekologista yhteyttä varten. Tämä yhteys on tärkeä erityisesti riistaeläimille. Alueen laatutavoitteet Yleisenä laatutavoitteena Inkilänportin asemakaava alueella on toimiva, yhteyksiltään selkeä ja viihtyisä kaupan alue, jonka rakentamisessa huomioidaan ympäröivän alueen erityiset luontoarvot. Tavoitteena on myös erottautua myönteisesti seudun muista kaupan keskittymistä. Vilkkaasti liikennöidyn sijaintinsa ansiosta alue tulee palvelemaan lähiympäristön asukkaiden lisäksi läntisen pääkaupunkiseudun asukkaita sekä myös Länsiväylän ja Kehä III:n läpikulkuliikennettä, mm. työmatkalaisia ja vapaa ajan asunnoille liikkujia erityisesti pääkaupunkiseudulta Raaseporin ja Hangon suuntaan. Alueen kaupallisten palvelujen monipuolisuus tukee alueen kehittymistä eri kohderyhmiä palvelevaksi kokonaisuudeksi.

5 Yleiset alueet Kuva. Esimerkkikuva, leikkaus jalankulkualueesta ja ajoväylästä, Innovarch Oy Kadut, jalankulku ja muut liikennealueet Tavoitteena on, että Inkilän kaupallisessa keskittymässä katu ja yleiset alueet muodostavat yhdessä liikenne ja korttelialueiden kanssa yhtenäisen esteettisen ja toiminnallisen kokonaisuuden. Keinot: Alueen läpi johdetaan Länsiväylän suuntainen seudullinen, mm. nopeaa kevyttä liikennettä palveleva pääväylä, joka on selvästi hahmotettavissa ympäristössä Kulkuyhteydet linja autopysäkeille toteutetaan sujuvina Katujen ja kevyen liikenteen väylät toteutetaan materiaaleiltaan kulutuksen kestävinä Eri käyttötarkoituksen vaihdokset siirryttäessä liikennealueelta esim. pysäköinti tai jalankulkualueelle jäsennöidään erilaisilla pinta tai rajausmateriaaleilla. Käytettävissä katu, rajaus ja kalustemateriaaleissa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Viherelementtien käyttö ja lisääminen on suotavaa. Istutusten toteutustavassa ja mm. lajivalinnoissa pyritään yhtenäiseen kokonaisuuteen

6 Yleisten alueiden käsittely Tavoitteena on, että Inkilänportin alueen identiteetti hahmottuisi jo Länsiväylän ja Kehä III risteysalueella. Keinot: Länsiväylän tiealueella ramppien keskellä sijaitsevat alueet siistiään ja maisemoidaan Inkilän kaupallisen alueen ilmeen mukaan yhteneväisesti Käytetään aluetta yhdistäviä aiheita, mm. kivilohkareita, jotka voidaan mahdollisesti myös valaista Länsiväylän ylittävä silta voidaan uudistaa aluetta merkitseväksi porttiaiheeksi Alueen yhteinen mainospyloni suunnitellaan siten, että se toimii riittävän selkeänä maamerkkinä nopeastikin ohiajavalle liikenteelle. Mainospylonin sijainnissa ja korkeudessa huomioidaan sen näkyvyys riittävän aikaisin, autoilijan liittymään ajon ennakointia varten Alueelle voidaan sijoittaa liikenteen sujuvuuden ja navigoinnin helpottamiseksi alueopasteita. Alueopasteet suunnitellaan yhtenäistä ilmettä käyttäen ja rakennusten arkkitehtuurin soveltuen Katualueet valaistaan käyttämällä pääasiassa esim. Philips Iridium katuvaloa. Tonttien sisäiset jalankulkualueet tms. valaistaan käyttämällä pääasiassa esim. Philips CitySoul gen valaisinta. Valaisinten ja valaisinpylväiden tulee olla sävyltään tumman harmaita. Katualueen pysäkkikatokset toteutetaan käyttämällä esim. JCDecaux pysäkkikatosta. Katokset ovat pääosin läpinäkyvää turvalasia, runko tummanharmaaksi polttomaalattua metallia. Katoksen seinään sijoitetaan linjastoinformaatiotaulu ja katos varustetaan valaistuksella, kiinteällä istuimella ja roska astialla sekä pysäkin numero ja nimikyltillä. Pysäkkialue päällystetään betonikiveyksellä. Kuva 3. Kiertoliittymän käsittelyssä voidaan käyttää samoja aiheita, mitä käytetään Länsiväylän liittymäalueella alueen tunnusaiheina; kivilohkareita ja muunnos sillan kaiteesta, joita voidaan myös valaistuksella korostaa. Ideakuva, Innovarch Oy

7 Kuva 4. Ehdotus liikenne ja kokoojakatujen ulkovalaisimeksi, Philips Iridium (vasemmanpuoleinen valaisin) ja ehdotus tonttien sisäisten jalankulkualueiden ulkovalaisimeksi. Philips CitySoul gen(oikeanpuoleinen valaisin) Liityntäpysäköinti LP Tavoitteena on, että Länsiväylän äärellä sijaitseva liityntäpysäköintialue toteutetaan toimivana, viihtyisänä ja turvallisena liikenteen solmukohtana. Keinot: Työmatkaliikennettä palvelevalle liityntäpysäköintialueelle varataan autopaikkojen lisäksi tilaa myös polkupyörille. Polkupyöräpaikat on mahdollista kattaa Liityntäpysäköintialue rajataan katualueesta puu ja pensasistutuksilla Liityntäpysäköintialueelta järjestetään turvallinen jalankulkuyhteys sekä linja autopysäkille että viereisen korttelin huoltoasemarakennukselle ja edelleen kaupalliselle alueelle Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue ET Tavoitteena on, että Länsiväylän äärellä sijaitseva yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue on yleisilmeeltään siisti ja turvallinen. Keinot: Mastoalue aidataan, aitatyyppi polttomaalattu teräselementtiaita, Legi aita tai vastaava

8 Maa ja metsätalousalueet (MU ja MU/eko) ja suojaviheralueet (EV) Inkilänportin alueen viheralueille on tarkoitettu erilaisia rooleja, jotka on kuvattu tarkemmin seuraavassa. Tavoitteena on, että viheralueet muodostavat yhdessä kortteli ja yleisten alueiden kanssa yhtenäisen esteettisen kokonaisuuden, kukin roolinsa mukaisesti. Keinot: Viheralueiden istutusten ja maisemoinnin toteutus suunnitellaan rinnan kortteli ja yleisten alueiden suunnittelun kanssa Viheralueet toteutetaan niiden erityisen roolin ohjaamana osana alueen miljöökokonaisuutta. Tämä otetaan huomioon alueiden maaston käsittelyssä ja mm. istutusten kasvivalinnoissa Viheralueiden toteutuksessa otetaan huomioon niiden rooli tukemassa alueen erityisiä luontoarvoja Ekologinen käytävä (MU/eko) Inkilänportin alueen kautta kulkee maakunnallisesti merkittävä ekologinen käytävä. Alueen kasvillisuutta ja maastoa käsitellään hoitotoimenpiteiden yhteydessä siten, että se vahvistaa ekologisen käytävän toimivuutta. Keinot: Ekologisen käytävän alueella turvataan riittävä mm. hirvieläinten suojaa ja alueen lepakkokantaa palveleva puustoisuus käytävän kasvullisuusolot huomioiden. Alueen päätehtävä osana maakunnallista ekologista käytävää otetaan huomioon alueen metsän ja maaston käsittelyssä, tarvittaessa metsätaloudellisten näkökulmien kustannuksella. Kaupallisen alueen rajaava suoja alue korttelin 773 länsipuolella (MU) Suoja alueen tavoitteena on toimia näkösuojaa antavana rajavyöhykkeenä maalaismaiseman ja liikekorttelin välissä. Keinot: Suoja alue rajataan korttelin 773 puolelle sijoittuvalla maavallilla, joka maisemoidaan mm. istutuksilla sekä tontilta louhinnan yhteydessä mahdollisesti säästettävillä kivenlohkareilla.

9 Kuva 5. Esimerkkikuva suojavallista korttelissa 373, Innovarch Oy Kuva 6. Suojavalli päältä katsottuna. Suojavallin käsittelyssä voidaan käyttää vapaamuotoisesti kivilohkareita ja kasvillisuutta Länsiväylän ja Hammarsinkaaren varren suojaviheralueet (EV) Inkilän kaupallisen keskittymän lähialueilla on tavoitteena luoda pääväylien tiealueelle huoliteltu ja mieleenpainuva yleisilme saavuttaessa uudelle kaupan alueelle mistä suunnasta tahansa. Keinot: Alueen yleisilme pidetään siistinä metsänhoidollisin keinoin. Alueen puuston ja maaston käsittelyssä noudatetaan puistometsänhoidon hyviä toimintatapoja Mahdollisissa täydennysistutuksissa otetaan huomioon alueen visuaalinen rooli mm. puulajivalintojen osalta Hoitotoimenpiteissä otetaan huomioon alueen rooli ekologista käytävää tukevana puskuriviheralueena

1 Hulevesien viivytykseen tarkoitetut suojaviheralueet (EV) Hulevesien käsittelyyn varattujen alueiden tavoitteena on esteettisesti huolitellut ympäristöt, jotka toimivat Inkilän kaupallisen keskittymän alueelta johdettavien hulevesien viivytysaltaina lähiympäristöineen. Läntinen hulevesien käsittelyalue Länsiväylän eteläpuolella liittyy ruokakylän maalaisympäristöön. Keinot: Hulevesien viivytysaltaat toteutetaan siten, että ne muodostavat sekä kuivina aikoina että vedellä täyttyneinä osan puistomaista ympäristöä Eteläisen suojaviheralueen (EV) läpi järjestetään jalankulkuväylä, tarvittaessa siltaa tai siltoja käyttäen Kuva 7. Esimerkkikuvia hulevesialtaiden maisemoinnista; Katariinan Meripuisto, Kotka Sade ja hulevesien hallinta Inkilänportin asemakaava alueelta on tehty hulevesiselvitys (FCG Oy, ), mutta selvitystä on tarkennettu ja ajantasaistettu kaavaprosessin edetessä vuonna 5. Sade ja pintavedet ohjataan pääasiassa avo ojia myöten. Suurin osa pintavesistä valuu alueen länsipuolella sijaitsevaan Sundet jokeen. Asemakaava alueelle varataan riittävästi tilaa hulevesialtaita varten, jotta pintavedet saadaan rankkasateiden tai sulamisvesien aikaan viivytettyä mahdollisten tulvien hallitsemiseksi. Hulevesialtaat on maisemoitava esim. kosteikkokasvillisuudella tai reunustaa kivillä. Katujen pintavesien johtamiseksi rakennetaan katuihin sadevesiviemärit.

11 Korttelialueet Kuva 8. Ideakuva Inkilänportin asemakaavan korttelista 373, Innovarch Oy Yleisohjeet Inkilän kaupallisen keskittymän korttelialueille saa rakentaa paljon tilaa vaativan ja muun erikoistavaran kaupan myymälätiloja, jotka laatunsa puolesta eivät sovellu keskusta alueelle. Uudisrakennukset toteutetaan hyvää arkkitehtuuria noudattaen, rakennusten käyttöön nähden tarkoituksenmukaisella tavalla, ottaen huomioon toiminnan luonteen sanelemat toiminnalliset vaatimukset ja taloudelliset mahdollisuudet. Niin ikään ympäristörakentaminen, kadut ja kevyen liikenteen väylät sekä muu viherrakentaminen toteutetaan korkealuokkaisesti ja kestävällä tavalla ylläpidon helppohoitoisuus huomioiden. Inkilän kaupallisen alueen symboliksi voidaan suunnitella koko aluetta palveleva mainospyloni. Korkeus määritellään havainnekuvien avulla siten, että mainospyloni näkyy päälähestymissuunnista. Siinä tapauksessa, että korttelialueet rakentuvat eri aikaan, huolehditaan keskeneräisten alueiden ulkonäöstä jotta ympäristön yleisilme säilyy siistinä.

1 Kuva 9. Aluetta yhdistäviksi aiheiksi on ideoitu kivet tai kallio sekä katos tai friisi Rakennukset Rakennusten julkisivut tehdään yhtenäistä rakennustapaa noudattaen siten, että korttelialueiden rakennukset muodostavat visuaalisesti hahmotettavan kokonaisuuden. Rakennuksille on suotavaa valita esim. yhtenäinen väritys tai muu aihe, joka sitoo korttelialueet toisiinsa. Eri rakennusten julkisivuissa voidaan käyttää erilaisia, ko. rakennusta korostavia aiheita esim. katoksia, säleiköitä, väriä tai eri materiaalia korostamaan rakennusten sisäänkäyntialuetta sekä merkitsemään rakennuksen identiteettiä. Tarkoituksena on toteuttaa ympäristöönsä ja toisiinsa sopivia rakennuksia, kuitenkin liiallista monotoonisuutta välttäen. Myymälätilojen sisäänkäyntien suunnittelussa otetaan huomioon kunkin toimijan brändivaatimukset, vaikka julkisivut muuten toteutettaisiinkin yhtenäisinä. Sisäänkäyntialueet toteutetaan arkkitehtuuriltaan laadukkaina siten, että kaupallinen ilme on sovitettavissa luontevasti rakennusten ulkoasuun. Rakennusten julkisivujen suunnittelussa tavoitteena on rauhallinen ja selkeä yleisilme. Julkisivuja rytmitetään aukotuksilla ja muilla arkkitehtonisilla elementeillä elävän ilmeen aikaan saamiseksi. Tämän lisäksi julkisivun elävöittäminen valaistuksen keinoin on sallittua. Julkisivumateriaalit valitaan siten, että alueelle muodostuu yhtenäinen ja rauhallinen ilme. Materiaalivalinnoissa huomioidaan kestävyys ja huollettavuus. Rakennusten asiakaspihan eli pysäköintialueen puoleisissa julkisivuissa ei ole sallittua jättää elementtisaumoja näkyviin. Sisäänkäyntialueiden suunnittelussa tulee ottaa ihmisen mittakaava huomioon riittävillä ikkuna aukotuksilla tms. pienemmillä julkisivuaiheilla. Rakennusten valomainokset ja niiden valaistus tulee suunnitella osaksi rakennuksen arkkitehtuuria. Korttelialuille mahdollisesti toteutettavat aidat, pergolat, katokset, tekniset rakennukset sekä muut rakennelmat toteutetaan siten, että ne soveltuvat korttelin kokonaisilmeeseen.

13 Kuva 1. Esimerkkikuvia peltivillaelementtisaumat peittävästä julkisivuratkaisuista; Kauppakeskus Veturi, Kouvola; Kauppakeskus Karisma, Lahti; Kauppakeskus Merituuli, Espoo Pihat ja pysäköintialueet Liikerakennusten asiakaspysäköintiin tarkoitetut, maantasoon rakennettavat pysäköintialueet jäsennellään osiin puu ja pensasistutuksilla. Istutusalueiden rajaaman pysäköintikamman autopaikkojen enimmäismäärä on ap. Näiden puu ja istutusalueiden lisäksi pysäköintialueiden reunat sekä jalankulkualueet rajataan mahdollisuuksien mukaan puu ja pensasistutuksin sekä reunakivin. Katujen tonttiliittymien näkemäalueille ei tule istuttaa puita tai korkeita pensaita. Korttelialueiden istutuksissa on käytettävä yhtenäisiä puu ja pensaslajikkeita kuitenkin siten, että käytettäviä lajikkeita on alueella vähintään kolme kumpaakin. Suunnittelussa huomioidaan jalankulkuympäristö siten, että liikkuminen alueella on turvallista ja miellyttävää. Rakennusten edustan kävelyalue, jonka kautta järjestetään yhteydet liikerakennuksen myymälätiloihin, on laatoitettava. On suositeltavaa käyttää eläväisen vaikutelman antavaa ladontamallia tai yhdistää eri laattatyyppejä tai värejä tarkoituksenmukaisella, eri alueita merkitsevällä tavalla.

14 Kuva 11. Esimerkkikuva korttelista 373, Innovarch Oy Pysäköintialueiden toteutuksessa huomioidaan esteettömyysvaatimukset ja osa pysäköintipaikoista toteutetaan esteettöminä ja ne sijoitetaan mahdollisimman lähelle liikerakennusten sisäänkäyntejä. Niin ikään kulkuyhteydet liikerakennuksien myymälätiloihin toteutetaan edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Myymälätilojen sisäänkäyntien läheisyyteen varataan myös riittävästi polkupyöräpaikkoja. Tonttikohtaisessa opastuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota selkeyteen ja liikenteen ohjaamisen helppouteen esim. sisäänajojen yhteyteen sijoitettavilla palveluopasteilla. Opasteiden näkyvyydessä otetaan huomioon jalankulku ja kevyt liikenne sekä autoiljat. Huolto ja lastauspihoilla sekä niiden välittömässä läheisyydessä voidaan järjestää vähittäiskauppaan liittyvää ulkovarastointia. Ulkovarastointialue voidaan tarpeen mukaan suojata näkösuoja aidalla tai istutuksilla. Ulkovarastointialueen siisteyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Korttelien pysäköinti ja piha alueille on järjestettävä riittävästi lumenkaatopaikkoja talvikunnossapitoa varten. Lumenkaatopaikat voidaan osoittaa istutettavalle tontin osalle, jolloin lumenkaato on otettava huomioon ko. alueen istutuksissa ja maanpinnan käsittelyssä. Istutettavan kasvillisuuden lisäksi on mahdollista käyttää maisemointiin myös alueelta kallion louhinnan yhteydessä syntyviä kivenlohkareita. Kivenlohkareet voidaan asetella istutusalueelle myös istutusten joukkoon ja pienemmistä kivistä voidaan mahdollisuuksien mukaan toteuttaa myös pienempiä kivikkoalueita.

15 Hulevesien hallinta Korttelialueilla rakennusten kattovesiä ja päällystettyjen alueiden pintavesiä imeytetään paikallisiin viherrakenteisiin, joista on ylivuoto tontin sadevesiviemäriin tai avo ojaan. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, pintavesiä johdetaan esim. maanpäällisin painantein viivytettäväksi istutusalueille tai viherrakenteisiin, joista on ylivuoto tontin sadevesiviemäriin tai avo ojaan. Painanteiden tai muiden tonttikohtaisten viivytysjärjestelmien tilavuus kaavamääräysten mukaisesti. Maanpäällisten rakenteiden sijasta on mahdollista käyttää myös maanalaisia järjestelmiä, mikäli maanpäällisille järjestelmille ei ole tilaa. Ylivuodot ohjataan tonttien sadevesiviemäristä tai avo ojista edelleen katujen sadevesiviemäreiden kautta hulevesialtaisiin. Rakennusten salaojavesien johtamiseksi rakennetaan tonttien sadevesiviemärit, mistä vedet purkautuvat katujen sadevesiviemäreihin. Tontin sadevesiviemäreissä voidaan johtaa myös kattovedet ja päällystettyjen alueiden pintavedet, mikäli maanpäällisille järjestelmille ei ole tilaa. Korttelialueilla päällystettyjen alueiden pintavedet tulee käsitellä laadullisesti. Korttelikohtaiset ohjeet Kortteli 37 Länsiväylän pohjoispuolella sijaitsevan liikerakennuksen kortteliin saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (rakennusoikeus 14 k m ). Korttelin korkeuserojen vuoksi piha alueiden toimintojen järjestämisessä voidaan käyttää tukimuureja sekä hyödyntää kalliorakenteita. Tukimuurien toteutuksessa kiinnitetään huomiota hyvään arkkitehtuuriin ja osaan tukimuureista varataan tilaa istutuksille, esim. köynnöksille. Liikerakennuksen huolto ja lastauspiha suojataan näkösuoja aidalla. Aidan ei tarvitse olla täysin peittävä ja osa aidasta voidaan korvata istutuksilla esim. puilla, pensailla tai köynnöskasveilla, kalliomaaston asettamat rajoitukset huomioiden. Aitaan voidaan myös kiinnittää valomainoksia, mikäli se on selvästi osa rakennuksen arkkitehtonista ilmettä. Kuva 1. Esimerkkikuva tukimuureista; elementtitukimuuri, jonka pinnassa graafinen betoni

16 Kuva 13. Esimerkkikuvia tukimuureista; kivikoritukimuuri, betoniharkkotukimuuri Kortteli 371 Länsiväylän eteläpuolella, tielle parhaiten näkyvälle liikerakennusten kortteliin saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (rakennusoikeus 8 k m ). Korttelin länsiosa rajautuu Länsiväylän alittavaan Kehänkaari katuun. Tästä johtuen tontin länsiosan maastoa on muokattava ja sinne toteutetaan luiskaus, joka maisemoidaan esim. maanpintaa sitovalla, matalalla kasvillisuudella. Liikerakennuksen huolto ja lastauspiha on suojattava näkösuoja aidalla. Aidan ei tarvitse olla täysin peittävä ja osa aidasta voidaan korvata istutuksilla esim. puilla, pensailla tai köynnöskasveilla. Aitaan voidaan myös kiinnittää valomainoksia, mikäli se on selvästi osa rakennuksen arkkitehtonista ilmettä. Kuva 14. Ideakuva liikerakennuksesta korttelissa 371, Innovarch Oy

17 Kortteli 37 Liikerakennusten kortteli, jolle saa sijoittaa myymälä, ravintola, huoltoasema ja toimistotiloja (rakennusoikeus k m ). Rakennuksen arkkitehtoninen ilme on mahdollista toteuttaa muiden korttelialueiden yhtenäisestä linjasta poikkeavana. Korttelialueelle saa sijoittaa mainostornin, jonka korkeus saa olla enintään 6 m. Kortteli 373 Liikerakennusten kortteli, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (rakennusoikeus 8 k m ). Korttelin eteläosaan varataan riittävästi tilaa kallioleikkauksen toteuttamista varten. Reunavyöhykettä voidaan käyttää myös hulevesien hallintaan sekä lumenkaatoalueena. Rakennusten välistä avautuvat näkymät kallioleikkauksille voidaan huomioida osana korttelialueen suunnittelua ja niiden identiteettiä voidaan korostaa esim. kallioleikkauksen valaistuksella, köynnösistutuksilla. Korttelin länsipäätyyn toteutetaan suojavyöhyke, joka on käsitelty kohdassa Maa ja metsätalousalueet MU. Korttelialueelle suunnitellaan liikerakennuksia yhdistävä jäsennelty, toimiva jalankulkuyhteys. Kuva 15. Esimerkkikuva kallioleikkaukselle varatusta reunavyöhykkeestä korttelissa 373, Innovarch Oy. Kalliota ja imukärhivilliviini

18 Kuva 16. Kallioleikkaus edestä katsottuna. Kallioleikkauksen porrastus voi olla vapaamuotoista ja se voi olla valaistu. Korttelit 374 ja 375 Yleistä Inkilänportin alueelle sijoittuva ruokakylä liittyy Inkilän kaupallisten suuryksikköjen keskittymään, mutta kaupunkikuvallisesti se muodostaa tästä selvästi poikkeavan pienimuotoisen ja kylämäisen, eheän kokonaisuuden. Ruokakylän itään päin avautuva julkisivun ja edessä sijaitsevien liikenne ja viheralueiden arkkitehtoniseen ja maisemalliseen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Toiminnot ja niiden sijoittelu Ruokakylä käsittää palvelurakennusten korttelit (374 ja 375), joille saa sijoittaa maaseutukaupan ja palveluja (Lifestyle Center, ks. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/3, s. 75). Ruokakylään voidaan sijoittaa erilaisia maanviljelyyn ja lähiruokaan liittyviä kaupallisia toimintoja sekä kestävään rakentamiseen, rakennusperinnön vaalimiseen sekä paikallisen ja pohjoismaisen ruokakulttuurin edistämiseen liittyviä myymälä ja palvelutiloja. Toiminta käsittää myös esimerkiksi lähiruoan viljelyyn liittyvät tuotanto, varasto ja myymälätilat. Edellisten lisäksi ruokakylään saa sijoittaa sen toimintaa tukevia muita palvelutiloja kuten esim. ravitsemus, esittely, esiintymis ja koulutustiloja sekä käsityöpajoja. Kortteleihin saa sijoittaa myös majoitus, työ ja toimistotiloja. Kullekin toiminnalle on määrätty enimmäisrakennusoikeus. Molempiin kortteleihin saa sijoittaa enintään yhden asunnon, joka on ensisijaisesti osoitettava työntekijöiden käyttöön. Tämän lisäksi vanha muonamiehen asunto voidaan entisöidä toimimaan alkuperäisen mukaisessa asunto tai majoituskäytössä. Lifestyle Center periaatteen mukaan rakennukset ryhmittyvät ja avautuvat yhteiselle piha alueelle korttelissa 374. Molemmat korttelit toteutetaan pienmittakaavaisina ja kylämäisinä siten, että ne kytkeytyvät läheiseen Lill Nägelsin maatilaan, jolla harjoitetaan maanviljelyä. Alueella oleva vanha muonamiehen asunto säilytetään osana ruokakyläkokonaisuutta (rakennus on suojeltu). Rakennusvolyymit jaetaan säilyvän rakennuksen ympärille sijoitettaviin uudisrakennuksiin, jotka voidaan kytkeä toisiinsa kuitenkin niin, ettei toteuttaminen vaaranna alueen tavoiteltua kylämäistä rakentamistapaa. Päärakennuksen rakennusoikeudeksi on kaavailtu noin 9 k m. Päärakennus on suunniteltava korttelissa keskeiselle paikalle, jotta sen näkyvyys on hyvä kaupan keskittymän suunnassa saavuttaessa.

19 Mikäli kortteliin 374 sijoitetaan esim. pienimuotoista puutavara tai muuta rakentamistoimintaan liittyvää myynti ja työtilaa, on se sijoitettava korttelin luoteisosaan. Korttelien rakentamattomille alueille saa sijoittaa lähiviljelyä tms. palvelevia keveitä rakennelmia. Kuva 17. Näkymä ruokakylän korttelista idän suunnasta lähestyttäessä. Ideakuva korttelin 374 Ruokakylästä, A konsultit Oy. Kulkuyhteydet Ajoneuvoliikenne ruokakylän kortteleihin on jaettu toiminnallisesti siten, että asiakkaat käyttävät korttelin 374 pohjoispuolella kulkevaa Henriksrontietä ja huoltoliikenne tapahtuu Lill Nägelsintieltä käsin, etelästä. Kaupan keskittymän kortteleista kevytliikenne johdetaan maisemallisesti houkuttelevaa reittiä myöten hulevesialtaiden alueen kautta. Reitti on toteutettava kiinnostavana ympäristökohteena, tarvittaessa siltaa tai siltoja käyttäen. Lisäksi huolehditaan siitä, että jalankulku ja polkupyöräväylät suojateineen ja pysäkkiyhteyksineen muodostavat luontevan, sujuvan ja katkeamattoman reitistön osan koko Inkilänportin kevyen liikenteen verkostossa. Autojen pysäköinti sijoitetaan korttelin luoteisosaan, korttelin keskeisten toimintojen taakse. Myös pyöräparkki osoitetaan luontevaan paikkaan. Kaavan edellyttämät autopaikat rakennetaan puu ja pensasistutuksin viimeisteltyinä. Lisäksi voidaan osoittaa ylimääräisiä paikkoja monikäyttökentältä, jolloin autopaikkojen kokonaismäärä voi nousta noin 7 autopaikkaa.

Rakentamistapa Uudisrakennukset ilmentävät maalaismaista arkkitehtuuriperinnettä ja ne rakennetaan pääosin puurankoisina ja verhoiltuina. Ekologisesti perusteltuja muitakin rakentamistapoja ja materiaaleja voidaan kuitenkin käyttää ottaen huomioon kokonaisuuden tasapainoisuus. Terveen, ajattoman käsityöperinteen hengen tulee välittyä rakentamistavasta ja arkkitehtuurista. Uudisrakennusten koko ja runkosyvyydet on harkitusti jäsenneltävä päätymuodoissa ja rakennusten massoittelussa siten että kattolyhdyt, erkkerit ja kuistit sallitaan. Näkyvät betoniset sokkelipinnat tulee minimoida. Kuva 18. Maarianhaminassa sijaitseva ns. Merikortteli (Sjökvarteret) on elävänä esimerkkinä rakenteeltaan vastaavasta miljööstä. Merenläheisyys on Merikorttelin pääteemana, kun taas Inkilänportissa kytkentä läheiseen Lill Nägelsin maatilan rakentamistapaan.

Rakennusten puuverhoilluissa julkisivuissa käytetään pystylaudoitusta. Julkisivujen värimaailma pohjautuu ensisijaisesti punamultaan, mutta myös perinnemaalisävyjä ja menetelmiä saa käyttää harkitusti. Pastillisävyjen käyttö rakennusten päävärinä on kielletty. Räystäät ja vuorilaudat sekä ikkunanpuitteet, rännit ja syöksytorvet voivat selkeästi poiketa pääjulkisivujen värityksestä. Ikkunoita ei saa sijoittaa julkisivussa syvennyksiin. Kiviaineiset julkisivut on toteutettava paikalla muurattavina tiiliverhouksella, joka on rapattava ja maalattava kalkkimaalilla. Rakennusten katot ovat harjakattoja, joiden lappeiden kaltevuus on noin 1:. Ne katetaan perinteisin menetelmin kuten esimerkiksi pystysaumatulla rivipellillä (maalataan paikalla) tai poltetuilla savitiilillä. Rakennuksiin liittyvät ulkoterassit, pergolat, ulkoportaat ja aidat sekä muut vastaavat rakenteet pihapiirissä eivät saa olla painekyllästettyä puuta. Maanpinnat ja istutukset Asemakaavan mukaiset kadut asfaltoidaan, mutta sisäänajokohdissa asfaltti suositellaan muutettavaksi joko kivituhkakasi tai soraksi. Näitä pintamateriaaleja käytetään myös korttelin sisäisen liikenteen alueilla. Monikäyttökenttänä toimiva pysäköinnin vara alue on nurmea. Korttelin 374 ja suojaviheralueella (EV) sijaitsevan hulevesien käsittelyalueella maanpinnan käsittely ja istutukset sovitetaan huolellisesti yhteen. Rakentamattomat korttelialueet hoidetaan kulttuurimaisemaa vaalien. Maanpinnat liikennöityjen alueiden ulkopuolella istutetaan nurmi ja niittykasvein. Myös esim. hyöty, mauste ja koristekasvien lähiviljely pihapiirin yhteydessä on mahdollista. Korttelin 374 rakennusryhmän ulkopuolella olevilla alueilla, myös Kehänkaaren kohdalla, oleva puusto säilytetään mahdollisimman laajasti. Lännessä olevaa kumpua sekä muita korttelialueita, jotka eivät ole aktiivisessa käytössä, käsitellään luonnonmukaisina.

Kuva 19. Rakennusten sijoitus korttelissa 374 luo tiiviin kylämäisen rakenteen, jossa vanha muonamiehenmökki (rakennus 7) sijoittuu keskeisesti. Päätoiminnot sisältävä päärakennus on muodoltaan, kooltaan ja sijainniltaan korostettu. Ideakuva ruokakylästä, A konsultit Oy.

Lähdeluettelo Faunatica Oy. (). Kirkkonummen Jorvaksen suunnittelualueen luontoselvitykset vuonna. Espoo. FCG Oy. ( /5). Inkilänportin kaava alueen hulevesien hallinnan yleissuunnitelma. Skanska Commercial Development Finland Oy, SRV Yhtiöt Oyj. Helsinki. FCG Oy ja Strafica. (). Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava, kaupallinen selvitys. Sweco Ympäristö Oy. (5). Selvitys päivittäistavarakaupan sijoittumisesta Inkilään. Liitteet Liite 1. Viitesuunnitelma 1:3, Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy Liite. Alueen liikenneympyröiden ja sillan käsittelystä järjestetyn opiskelijoiden ideakilpailun voittanut ehdotus Kasvin vangitsija, Sonja Tilaeus TTY 5

34. 1:3 1:114 33 15 43 9 kt 53 44 k 18. 34.8 18 1:83 45 ~+4, 19.5.9 53 ~+, 131.6 13 5 19.7 1:16 18.8 1:9 99 18.6 Y=66697 18.3 X=95 kt +,5 ~75 ap Tuk Kalt imu evu uri us 1 % 4. ~+, et/m 9 3 1 18. 6. 7. ~+, 6.5.7 43 41 4.4.8 +,5.5 N66697 18 6 Bussipys. 7 JK +P P 33 3 PP -k on eh. 39 39.9 33 IV +9, ~5ap II 8 35 38.6 ~45 ap 38.3 +7,8 Lastaus Lastaus us leikka Kallio 4 1 5 5 1 15 3 5% +8, 4.1 4 4 37 6 33 Lastaus Liikerakennus 133 45 7 +6,8 7 3 46.3 4 JK + MU/eko 4.5 4 Lastaus 34 KEH Ä III R R=8 4 4.3 +7,8 7. 7. aus leikk Kallio Nägels 38 1617 31.6 +8, % us vu lte a K.8 4.1 1:8 373 KM 4.7 43.1 ~ +7, 7.1 44 38 1 Liikerakennus 144 33 6. LILL LIL 37 31 41 IE SINT N E GEL -NÄ LSVÄG E G NÄ et/m L % us vu4.8 lte a K +8,.7 ~ +6, 38.6 +9, ~ +7,5 et/v 31 R=4.9 atos ~3 ap 111 11 IE INT EN ELS ÄG ÄG SV L-N GEL LIL L-NÄ. LIL Pysäkkik F3 31 EV s. ipy ss Bu % us vu lte Ka.3 I Ruokakylä 8 5:7 sr Ka llio lei kk au s IV- MU 89 46.5 +6,8 9.1 Nägels 48.9 46.3 Lastaus 36 46.5 46 6 35 4.9 lli va oja Su 6 8.9 kon eh.. 8 44 8 II as JK+PP ~ +, JK +P P +9, ~ +8, 36 sma 8.9 1 + 9.1 8.8 JK 37.9 33.8 +9, Ingvalsby Inkilä ~9 ap PP 39. 43.6 Högberget 4 ~ap ~ +8, 8 hule.8 5 s. ipy ~ +,7 ss Bu 5:6F3 et/m 374 KL ~65 ap atos Pysäkkik.3 ~ +,4 PP 7 8 ~ +,8 % ÄG.9 EN ~ +, Kaltevuus % 11 + JK ~ +, 1as II SR ON OV TIE us vu lte Ka ~ +7,3 1 ~ +7, eko 3 P 375 8 41 ~15 ap N IE GE NT VÄ LÄ LS KI A IN GV IN % %.8 P +P JK 36.7 38.9, 1 H HEENR 6.4 NR IK I S HE KSRROONT 6.6 HE NR NV IE NR IKS Ä1GE IK R N p 9.6 1 k 1 8 R= 4.4 4.6.5 ~ +, ~ +8, 1 15 ~9 ap 6 +, ~ +, atos 7.1 8 1:65 II, 1 4 7.4 Jakelukatos Pysäkkik B-U 39 kt 43 ~ +7,35 Liikerakennus 77 1 ING III INKIL ÄNP INGVA ORTTI LSPO RTEN.1 4.8 5 +, 6 +8, Liikerak. 13 R= R= 14 3 ~5 ap 1:6.1 4.9.9 7171 1 4.1 II 8 4 4 37 KLH 4.6 14 R= JK+PP Lastaus 1:56 9 4 7 Luiskaus max.1: 371 KM 1 Lastaus 8.1 16..3 4. 33 4 4.1 us n perka Laskuoja 1:67 8.1 1:57 E95 1:66 1:63 6.6 ~ +15, Täyttö Nägels N66695 RI RINGBÅGEN RINGBÅGEN KEHÄNK AARI KEHÄNKAA. eh on -k IV 3 et/m JK +P P L KI LS IN GVA IN 7.5 pp 8. 69 Bu ss ip Bu ys ss. ip ys. ~ +7, 7.7 1 1 LP Liityntäpys. 4 ap 8.5 31 +7,55 19 k 97 9 7.1 s 8 +,8 1 6.8 AN ITELMA UUNN 7.8 TTYY TIES LII LIITTYY TIESUUNNITELMAAN 11 ato Pysäkkik B-U 31.6 N66696 39 ~ +13,.1 ~ +8,7 7.5 Bussipys. 7 ~ +, 19 18 17 1:51 7 9.3.9 6.6 6 5 3 8 +1,5:8 (alikulku) 13.3 41 4 pp-tie Uusi jk+.7 PP JK+ E3 1:57 IE NT GEN ILÄ INK 35LSVÄ A V IE EN ING ÄNT VÄG N66696 7.7 17 16 16.8 4 8.7 R= Mainospyloni 18.3JK+PP ~ +17, 18.9 344 31 9 45 9.1 6.1 PP ~ +15, JK+ 1.813. 4 17.9 +7,75 3 -tie n jk+pp 9.1 33 E99 Nykyine e 5 8.8.5 9 PP JK+.1 7.9 19.7 4.5 R=1 345 6 8 38 5 LÄ IVÄY LÄNS EDEN TERL VÄS -tie n jk+pp Nykyine.7 16 et/m ajo..5 13.9 Pysäkkikatos B-U 1.8 7.6 EV LT. 14 s. ip9y ss Bu 6..6 KS N VA 13.7ÄGE V OR A J RVAS H N O VA LA J M GA 13.6 1:41 35 15 PP +. JK ys p TIE ssi EN Bu 7 7 E31 :9 + JK.1 7.8.4.8 Masto 61m 8. N66697..3 Pumppaamon huoltotie 88,5m Y=66697 X=31.7 E97 et/p PP ET 8.6 ~+,.4 31 Pysäkkikatos B-U 49.4 19.8 15.1 7. 38 36 7.7 4 :9 85.6 14.8 EV ~+7, 6 ~ +7,7 1:31 8 +,5 1 1:1.8 +,8 7 ~+17, +16,5 16.1 5 6 +, 16.5 17 6.9 7.6 494 6.6.4 1:57 15.6 17 1:1 9 ~+9, 9.4 HA MM AR HA JK S+IPN H MM P K AAHAAMMMA AR RI MA RSIN SB RS ÅG B Å KAA JJKK+ +PPP G E RI EN P N 97Allas 49 9 13 Liikerakennus +9. +. n. 6 3 5 1:91 3.1 +7,8 kj 18 19. 1 Tuk imu uri 9 ajo 1:58 3.6 1:64 5 31 8.6 3 38.9 1 7.7 7 19 41 rakenteilla 1:57 49 3 17.4 +17,4 14 1:59 k Liikerakennus +9. 1:57 n. 7 7 9 +9, 11 +9, 39.8 3.1 35.7 18.3.9 19 1:6 14 3.4 17 16 Ka llio lei kk au s 19.6 13 6.4 ~+7, III 14 7.9 19 1:17 4.3 6.7 33 4 k 33.8 % Ka lte vu us 1 % k Kalt evu us % 1 15 Kalt evu us %.9 4.6 37 KM 1% Tuk imu uri :.1 ax m s au 19.9 isk Lu 34 +8, 6.4 9 17.5 k ~ ap 3 7 11 46.1 31.9 6.4 33 E96 19 1:79 488 488 ~+18,5 N66699.7 +7,8 +8, R=15 3.7 8 1:53.4 19 KEHÄ III RING III +18,1 7 18.1 Tuk imu uri 19.4 34 59 59 Ka lte vu us 1 % 35 7.8 35.7 18.8.9 k 1:8 18 3 31 5 74 +9, 9 41 Tuk imu uri k 3 kt 486 ~ ap 34 1% 1:64 34.1 34.9 7.6 3 1% +7, 4 4 33.5 57 1:77. 31.4 19 1:78 55 ~+6, +8, +8, 31.9 rakenteilla 3 7 4 1 1 16.9 1:64 9.1 1:18. 84 55 3 18. 36 18.5 +18,5 18 1 1:116 9 5 4 9 4.6 13 15.7 1:64 1:76 8.4 3. 3 1. 3 7 1.8 3.9 3.8 7 1:11 8 33.3 18 99 99 1:3 3.9 7.7 18.6.6 47.3 45. 4 7 8 4 45.6.9 45. 4 8.3 3.6 45.7 3 4 5 43 3 46.1 41.8 36.4.9 46.3 46.6 43.7 45..4 33. 44. 41 45. 45.1 7 4.7 33 7 33 44 4.4 41. 44 7.3 37.9 38.1 43 46 37 89 INKILÄNPORTTI SKANSKA KIRKKONUMMI 47. 3 6 35 46.1 34 35 6 7. 47.5 43 3 45 36. VIITESUUNNITELMA 1:3 1.1.5 ARKKITEHTITOIMISTO INNOVARCH OY VAHANEN GROUP LINNOITUSTIE 5 6 ESPOO TEL 7698 698 Y-TUNNUS/BUSINESS ID: 164-6 WWW.INNOVARCH.FI