Katsaus kasvukauden 2018 tuholaisiin

Samankaltaiset tiedostot
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä

Öljykasvien tuhoeläimet 2012

Syysviljan kasvinsuojelu

Peltokasvien tuhoeläimet mitkä erityisiä haasteita muuttuvassa ilmastossa

PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Kauran kasvinsuojelu

Ympäristölle vaarallinen

Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Peltokasvien tuhoeläimet nyt ja tulevaisuudessa

Mavrik 2 F/ (6)

MAATILAN SYPERMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan

Ympäristöhaittojen ehkäisy: Älä saastuta vesiä tuotteella tai sen pakkauksella. Vältä ruiskuttamista tuulisella säällä.

Mavrik 2 F/ (6)

FASTAC 50 Tehoaine: Valmistetyyppi: Käyttötarkoitus: Varoitukset: Käytön rajoitukset: Ympäristöhaittojen ehkäisy:

Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Sumi Alpha 5 FW/ (6)

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Kesäkuulumisia. Iso- ja pikkuvattukirva. Uutiskirje

FASTAC T. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg. Valmistetyyppi: WG

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Karate Zeon-tekniikka. Tuhoeläinten torjunta-aine. vaarallinen. lambda-syhalotriini 100 g/l. Valmistetyyppi: CS

Tulevaisuuden kasvinsuojeluongelmat - tuholaiset

Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta

Mavrik / Tätä myyntipäällyksen tekstiä on noudatettava viimeistään (5)

Porkkanan tuholaisten hallinta muuttuvassa ilmastossa

Tuhoeläinten torjuntaan

Karate Zeon-tekniikka/ (7)

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

MAATILAN DELTAMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Kokemuksia kesän 2011 kuminatilakierroksilta

Maatilan Deltametriini. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Tuhoeläimet. Sisältö. Lähde: Farmit Tuhoeläimet - tunnistuskuvat.

Karate 2.5 WG/ (7)

MAATILAN DELTAMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan Vaara

Valkuaiskasvien kasvinsuojeluhaasteet

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla. Vihti

Cyperkill 500 EC/ (5)

Kaalikasvien tuholaiset muuttuvassa ilmastossa

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Herukan tuholaiset ja niiden torjunta

Mansikan tuhoeläinten torjunta

Kasvintuhoojat muuttuvassa ilmastossa. Päivi Parikka, Saila Karhu ja Tarja Hietaranta MTT kasvintuotannon tutkimus

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan

Mikä on muuttunut? MTT

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

Agrimarket- Viljelijäristeily

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kylvö suoraan vai suojaan?

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

IPM periaatteet puutarhatuotannossa. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

Maatilan Syhalotriini 2/ (7) Varoitus

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa Vanhat ehdot

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa I (savikat, pihatatar, peipit, pillikkeet)

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Maatilan Sypermetriini/ (7)

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Pest Control Thresholds a Summary Review in English

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

Yhteenveto kasvukauden 2012 PesticideLife-demonstraatiolohkojen tuloksista ja tulosten arviointi

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Viljantuotannon haasteet

Kerääjä- ja aluskasvit

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Transkriptio:

Katsaus kasvukauden 2018 tuholaisiin Luke, Luonnonvarakeskus erja.huusela-veistola@luke.fi Pohjanmaan Peltopäivä 26.7.2018

Lämmin ja kuiva alkukasvukausi 2018 Ennätyslämmin toukokuu Lämpösumma reilusti edellä keskiarvoa Sademäärät pieniä Haihdunta suurta Monin paikoin kärsittiin kuivuudesta Paikallista ja alueellista vaihtelua Taimettumisongelmia, jälkiorastumista Epätasaisia kasvustoja Kuivuus hidasti viljelykasvien kehitystä Luonnonkasvien kehitys edellä Tuhoeläinongelmia paljon Vanhat tutut ja harvinaisemmat tuhoojat

Viljojen tuholaiset 2018 Ohrakirppa hyötyi lämpimästä keväästä vioituksia monin paikoin Tuomikirva ennusteen mukaan riski paikoin tiedossa tuulten mukana kaukokulkeumaa etenkin rannikkoalueelle torjuntakynnys ylittyi monin paikoin kuivuuden vuoksi kirvat kasvin tyvellä / maan rajassa, mikä vaikeutti torjuntaa kääpiökasvuviroosia paikoin Sakari Raiskio

Viljojen tuholaiset 2018 Tähkä- ja vehnäsääski kuiva alkukesä vähensi riskiä havainnot myöhään lämpösummaan verrattuna hyvät munintaolosuhteet Viljakirva vain paikoin tuomikirvojen lisänä loppukesällä paljon kirvojen luontaisia vihollisia, mikä pienensi riskiä

Satunnaisia tuhoeläimiä poikkeuksellisen paljon v. 2018 viljakukko ripsiäiset kaskaat Viljakaskas (OSDV) Viirukaskas (WDV-vektori) luteet lehtimiinaajat 5

Vuonna 2018 etenkin luteita, kaskaita ja ripsiäisiä monilla kasveilla enemmän kuin aikoihin

2018: Varsikirppojen Chaetocnema sp. vioitusta viljassa toukat vioittavat korsien/versojen tyviä kaivautumalla niiden sisään tyvellä selviä reikiä, sisällä kirpan toukkia korsi kuihtuu, katkeaa helposti eikä siihen kehity tähkää useampi mahdollinen laji: vainiokirppa (Chaetocnema hortensis), viljakirppa (Ch. aridula) korsikirppa/mannerheiminkirppa (Ch. mannerheimii ) Kuva: Agroatlas www.agroatlas.ru

2018: Miinaajakärpästen vioitusta viljassa lehtivioituksia havaittavissa heinäkuussa erityisesti Pohjanmaalla (havaintoja myös v. 2017) ohralla ja kauralla myös timoteillä ja nurminadalla kauranmiinaajakärpänen Chromatomyia fuscula, ohranlehtikärpänen Hydrellia griseola talvehtivat aikuisena, munivat touko-kesäkuussa, toukka elää lehden sisällä kaivaen käytäviä alalehtien vioituksilla ei suurta merkitystä, lippulehden vioitus voi vaikuttaa tähkään ja satoon Miinaajakärpäsen vioitusta ohrassa_2_ehv Kuva: Marcello Consolo EOL

Öljykasvien tuhoeläimet 2018 Kirpat paikoin runsaasti hyötyivät kuivasta lämpimästä kasvien alkukehitys hidasta Peltolude keväällä poikkeuksellisen paljon Rapsikuoriainen paljon epätasaisissa kasvustoissa Kaalikoi heinäkuun alussa paikoin aikuisia öljykasvipelloilla vioitukset jäivät vähäisiksi Öljykasvit pystyivät kompensoimaan kasvua viljoja paremmin

Palkokasvien tuhoeläimet Juovahernekärsäkäs kuiva, lämmin kevät & hidas taimettuminen lisäsivät riskiä vioituksia paikoin Hernekääriäinen ei erityisen runsaasti, vaihtelua paljon lämpösummaa paljon, kasvustot myöhässä, epätasaiset kasvustot feromonipyydystarkkailu herneellä Yleensä juhannuksen jälkeen/heinäkuussa Viimeistään viikkoa ennen kukinnan alkamista tai kun lämpösumma 450 ºC Hernekirva vain paikoin luontaisia vihollisia paljon tarkkailu nuppu- ja kukintavaiheessa varistelemalla verson kärkiä torjunta torjuntakynnyksen ylittyessä (10 (10% versoista löytyy kirvoja)

2018: Gammayökkösen (Autographa gamma) vioitusta härkäpavulla myös sokerijuurikkaalla, herneellä, öljykasveilla ja kylvövuoden kuminalla ym. vaeltajalaji, esiintyy koko Suomessa, suurta runsauden vaihtelua; tuho v. 1946 moniruokainen, yli 300 isäntäkasvia pienet toukat lehden alapinnalla; isot toukat syövät lehtiin reikiä ja katkovat lehtiruoteja ja tuhoavat nopeasti kasvuston lämmin sää erityisen suosiollinen toukkien kehitykselle Kuva: Suvi Hara Kuva: Juha Seppänen Kuva: Aki Niemelä

Tuhoeläinten tarkkailu syysviljoilla painottuu kylvösyksyyn Kahukärpänen taimivaiheen tarkkailu (kelta-ansat ) riski suurin aikaisissa kylvöissä, lämpiminä syksyinä karkea torjuntakynnys > 5 kpl/ansa/vrk torjunta 1,5-2 -lehtivaiheessa Viirukaskas vehnänkääpiökasvuviroosin (WDV) vektori taimivaiheen tarkkailu (kelta-ansat ) alueilla joilla WDV:tä aiemmin havaittu Hesseninsääski riski suurin aikaisissa kylvöissä, lämpiminä syksyinä tunnistus ja tarkkailu hankalaa Etanat tarkkailu etana-ansoilla orastumisvaiheessa tai mielellään jo ennen kylvöä

Kahukärpänen Sakari Raiskio

Etanoiden tarkkailu etana-ansat vioitusten ilmeneminen risareunaiset, epäsäännöllisen muotoiset reiät limajäljet syyskylvöisillä kasveilla seuranta jo etukäteen märkä säkki tai laudanpala, alle lesettä tarkastus mielellään aamulla jos etanoita runsaasti ja olosuhteet otolliset, syyskylvöjä kannattaa välttää torjuntaan ryhdyttävä heti, jos vioituksia ilmenee 14

Kiitos! Kiitos! 15