Esiopetusryhmän toimintasuunnitelma ja -kertomus Laaditaan ajalle: Ryhmän nimi: Henkilöstö 2018-2019 Myllylän esiopetus: Muurahaiset (päiväkoti) Satumylly ja Lorumylly (koulu) Muurahaiset: Minna Hujanen, lto, Merja Kyrö, lto, Pami Koivisto, hoitaja, Sanna Jalomäki, avustaja Satumylly: Riikka Hyvärinen, lto, Johanna Lahti, hoitaja Lorumylly: Tarja Ahtiainen, lto, Tanja Huttunen, hoitaja
Käyttöohje Toimintasuunnitelma on työväline, joka auttaa henkilöstöä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan työtään perusopetuslain ja valtakunnallisen esiopsin sisällön mukaisesti. Toimintasuunnitelmaan konkretisoidaan tiimin yhteiset pedagogiset toimintaperiaatteet ja käytännöt. Sisällön on tärkeää olla riittävän konkreettinen. Toimintasuunnitelma laaditaan prosessinomaisesti hyödyntäen laadinnan tukena kunnan esiopsia sekä huomioiden oman ryhmän lasten ja vanhempien toiveet ja tarpeet. Toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä käytävä pedagoginen keskustelu ja yhteisen näkemyksen syntyminen on tärkeää. Toimintasuunnitelman tarkoituksena on toimia samalla valtakunnallisen ja kunnan esiopsin sisäistymisen työvälineenä. Toimintasuunnitelma on muuntuva asiakirja, jonka toteutumista ja sisältöä tulee arvioida ja muokata kun ryhmän tarpeet muuttuvat. Kun lisäät tekstiä tai kirjoitat arviointeja, lisää mukaan aina päivämäärä, jolloin olet muutoksen tehnyt. Esiopetusryhmän kuvaus ja ryhmäkohtaiset tavoitteet: Muurahaiset 14 esioppilasta (lisäksi ryhmässä on myös 5-vuotiaita). Ryhmän kaikki esioppilaat tarvitsevat myös täydentävää varhaiskasvatusta Henkilökunta ryhmässä kaksi lastentarhanopettajaa, hoitaja ja avustaja Ryhmäkohtaiset tavoitteet: Luoda turvallinen ja lämmin ilmapiiri, jossa lasten on hyvä olla ja kasvaa omina persooninaan ja näyttää tunteensa. Yhdessä tekeminen ja kokeminen. Huomataan hyvä itsessä ja kaverissa. Ryhmäytyminen Satumylly * 16 esioppilasta Vuorovaikutustaitojen harjoittelu Yhdessä toimiminen Lorumylly * 17 esioppilasta Harjoitellaan oman vuoron odottamista, tunteiden säätelyä, yhdessä toimimista Lorumyllyn ja Satumyllyn esioppilaista 8 kulkee koulukyydeillä ja 12 tarvitsee esiopetuksen lisäksi täydentävää varhaiskasvatusta 2
Esiopetuksen arvoperusta ARVOPERUSTA JA YLEISET TAVOITTEET Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa Miten aiomme toteuttaa arvoja käytännössä? Ryhmän henkilökunta perehtyy ja keskustelee esiopetuksen arvoperustasta mm. tiimipalavereissa, työnkehittämisilloissa, jotta arvoperustamme on kaikille selkeä ja yhteinen. Annetaan huoltajille päivittäin mahdollisuus keskusteluun, toiveiden ja palautteen esittämiseen. Otamme ne huomioon toiminnan suunnittelussa ja lapsen kohtaamisessa. Kuuntelemme ja havainnoimme herkällä korvalla lasten ajatuksia, kiinnostuksen kohteita sekä ideoita ja otamme ne huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tartumme ja toteutamme ne mahdollisuuksien mukaan välittömästi. Huomioimme jokaisen lapsen yksilönä Turvallinen ilmapiiri Teemme oppimisesta iloisen, mukavan asian Kannustava ja myönteinen ilmapiiri Lapsi hyväksytään omana itsenään Perheet kohdataan tasa-arvoisina ja kunnioitetaan heidän toiveitaan. 3
Laaja-alaisen osaamisen edistäminen ARVOPERUSTA JA YLEISET TAVOITTEET Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen (vrt. osallisuus myöhemmässä osassa) Huom! Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä otetaan huomioon kaikessa esiopetuksen toiminnassa: toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä kehitettäessä sekä kasvatus- ja opetustyössä Näin syyskauden alussa kiinnitämme huomiota, että lapsi saa kokea olevansa ryhmän jäsen ja uskaltaa kertoa mielipiteensä. Lapsia ohjataan ja tuetaan olemaan vuorovaikutuksessa lasten ja aikuisten kanssa. Lapsia kuunnellaan ja ohjataan ottamaan toiset huomioon syntyy kokemus yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta. Ohjaamme lapsia itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon, aikuisen tuki aina saatavilla. Ohjataan lapsia arjen taidoissa, kuten esim. ruokailu, lepo, siisteys. Oppiminen tapahtuu kokonaisvaltaisesti leikkien, liikkuen, tutkien ja ihmetellen Myönteiset kokemukset, ilo ja luova toiminta Uusilla asioilla tulee olla yhteys arkeen Kiireettömyys ja oppimisen ilo Lapsi löytää oman tapansa oppia Huomaa hyvä Käytetään mahdollisuuksia hyödyntää eri viestintävälineitä. 4
Monipuoliset oppimisympäristöt KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI Oppimisympäristöjen suunnittelu yhdessä lasten kanssa mahdollisuus pedagogisesti monipuoliseen, erilaisia vaihtoehtoja tarjoavaan tekemiseen Mahdollisuus toimia eri kokoisissa, lapsilähtöisen toiminnan mahdollistavissa ryhmissä Ilmapiiriltään turvallisen, kunnioittavan ja yhteisvastuullisen ympäristön luominen edistäen vuorovaikutusta ja yhteisöllistä tiedon rakentumista Oppimisympäristön rikastuttaminen lähiympäristöä, kulttuuritarjontaa, vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä hyödyntäen Oppimisympäristö muuntautuu lasten tarpeiden mukaan ja lapsille annetaan mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa oppimisympäristöä yhdessä aikuisten kanssa. Panostetaan oppimisympäristön selkeyteen ja opetetaan lapsia huolehtimaan leikkiympäristöstään. Materiaalit ja välineistö on lasten saatavilla Ryhmäytymisen tärkeys Pienryhmätoiminta Arjessa toimitaan joustavasti eri kokoisissa ryhmissä. Esimerkiksi ohjatun leikin pienryhmät voivat olla ns. sekaryhmiä, joissa sekä esiopetusikäisiä että ryhmän nuorempia lapsia. Esiopetusikäiset toimivat tilanteen mukaan kahdessa pienryhmässä tai 14 lapsen ryhmässä. (Muurahaiset) Ensiarvoisen tärkeää on turvallisen ilmapiirin luominen, jossa jokainen voi osallistua omana itsenään. Päiväkodin keskeinen sijainti antaa mahdollisuuksia tutustua lähiympäristöön esim. metsät, luonto, uimahalli, urheilukenttä, kirjasto, taidemuseo, kotiseutumuseo ja kirkko Vanhempien osallistaminen 5
Yhteistyökäytännöt KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI Mitä pidämme tärkeänä? Miten rakennamme luottamusta? Miten kuulemme huoltajia? Huoltajien osallisuus suunnittelussa ja arvioinnissa? Muut yhteistyökäytännöt (nivelvaihe)? Monialainen yhteistyö muiden tahojen kanssa Pidämme tärkeänä, että kaikki ryhmämme jäsenet saavat tuntea kuuluvansa ryhmään ja jokaisen lapsen ajatukset ja toiveet tulevat kuulluksi Luomme luottamuksellista suhdetta huoltajien kanssa päivittäisissä kohtaamisissa, LEOPS-keskusteluissa sekä päiväkodin yhteisissä tapahtumissa (mm. eskari-info keväällä ennen esiopetusvuotta, perheiden ilta tapahtuma). Vanhempien toiveita kuunnellaan ja toivotaan palautetta. Kannustamme vanhempaintoimikunnan perustamiseen Monialainen yhteistyö VEO-n käynnit ryhmissä (konsultaatio, ryhmän havainnointi, ohjaus) Yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman mukaiset palvelut (VEO, psykologi, kuraattori) 6
ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET Näkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen Hyvän vuorovaikutuksen periaatteet ja vertaissuhteiden edistäminen Kasvattaja - lapsi kasvattaja - kasvattaja lapsi - lapsi Panostamme tutustumiseen ja kohtaamisiin Kasvattaja on ymmärtävä, johdonmukainen ja lasta arvostava. Yhteiset säännöt ja sopimukset ohjaavat toimintaamme lasten kanssa. Kiinnitämme huomiota, että kasvattaja on läsnä ja lasta kuunteleva. Kasvattaja on aidosti kiinnostunut lapsen asioista ja ideoista, eikä ohita niitä arjen keskellä. Tämä tukee lapsen osallisuutta. Kiinnitämme huomiota kasvattajien väliseen ammatilliseen vuorovaikutukseen. Olemme esimerkkinä lapsille. Tuemme lasten keskinäistä vuorovaikutusta arjen tilanteissa (mm. ruokailu, yhteiset kokoontumiset, pukemistilanteet, toimintahetket) Pienryhmät tukevat lasten vuorovaikutusta 7
ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET Näkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen Lasten osallisuus Miten vahvistamme osallisuuden kulttuuria ja varmistamme lasten mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin? Miten edistämme lasten osallisuutta kaikessa toiminnassa, toiminnan- ja toimintaympäristön suunnittelussa, arvioinnissa ym. Lämmin, turvallinen ilmapiiri sekä pienryhmätoiminta antavat osaltaan mahdollisuuksia lasten osallistumiseen ja kokemukseen osallisuudesta. Arvostamme aidosti lasten ideoita ja mielipiteitä. Leikkien suunnittelu yhdessä ja omien leikki-ideoiden esiintuominen ja toteuttaminen Kuunnellaan lasten ja vanhempien toiveita arjessa. Yhteisöllinen ilmapiiri Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea, annetaan tilaa ja aikaa myös tekemiselle ja taitojen harjoittelulle omien, spontaanien ideoiden pohjalta Luottamus ja yhteiset sopimukset 8
ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET Näkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen Arjen tilanteet Miten lapsi ja perhe vastaanotetaan aamulla, miten hyvästellään iltapäivällä Mitä huomioitava työnjaossa Tiedon vaihdon periaatteet Ruokailu / ruokakasvatus Päiväunet Pukeminen ja riisuminen Siisteyskasvatus Jokainen lapsi ja perhe vastaanotetaan aamulla henkilökohtaisesti ja ollaan valmiina kuulemaan aamun asiat ja hyvästellään eskaripäivän kuulumiset vaihtaen ja kättelemme jokaisen lapsen kotiin lähtiessä Tiedon vaihdon periaatteet sovitaan erikseen tiimisopimuksessa ja tarkennamme niitä tarvittaessa viikkopalaverissa Myönteinen sävy tiedonvaihdossa; myös haastavat asiat. Omatoimisuuteen kannustaminen Kiireettömyys Selkeä työnjako Sapere ruokakasvatusmenetelmä arjessa ja siihen vielä lisää perehtyminen. Tavoitteena on luoda ruokailuun leppoisa ja miellyttävä ruokailuhetki, jolloin uusien makujen maistelun lisäksi saa harjoitella keskustelua pöytäkavereiden kanssa Annetaan mahdollisuus miellyttävään lepohetkeen ja rauhoittumiseen. Lepohetkellä luetaan jatkokertomusta. Ryhmässä kaikki esiopetusikäiset ovat myös täydentävässä varhaiskasvatuksessa. (Muurahaiset) 9
VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET Näkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen Pienryhmätoiminnan toteuttaminen Ryhmiin jakamisen periaatteet / Minkälaisia erilaisia ryhmiä Aikuisen rooli / lasten osallisuus pienryhmissä Aikataulutus / organisointi/ työnjako Leikkiryhmät ovat usein sekaryhmiä, jo ihan leikin rikastuttamiseksi (Muurahaiset) Pääsääntöisesti lapset muodostavat päivittäin omia leikkiryhmiä, aikuinen ohjaa. Myös yksin voi leikkiä. Lapsia jaetaan myös ikätasoisiin ryhmiin riippuen toiminnasta ja tekemisestä (esiopetusaika) Lapsi on aktiivinen toimija aikuisen turvallisessa ohjauksessa Aikuinen on ryhmän yhteisöllisyyden tukija 10
VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET Näkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä Leikin havainnointi: tietoisuus ryhmän lasten leikin kehitysvaiheista, mielenkiinnonkohteista, tunteista, kokemuksista ja kaverisuhteista Leikkiympäristön suunnittelu, arviointi ja muokkaaminen havaintojen pohjalta (tilat, välineet, materiaalit) Lasten osallisuus leikkiympäristön suunnittelussa Leikkivälineiden monipuolisuus ja tarkoituksenmukaisuus Leikin ohjaaminen ja rikastuttaminen, kasvattajien mukana olo leikeissä Leikin osuus päiväjärjestyksessä (pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen) Leikkiin liittyvien esteiden poistaminen Maanantaisin on ohjatun leikin päivä eli lapset on jaettu neljään pienryhmään, joissa mukana on yksi kasvattaja. (Muurahaiset) Arvostamme leikkiä ja annamme sille aikaa Lapset saavat muokata leikkiympäristöä. Aikuisen osallistuminen leikkiin ja leikin rikastuttaminen Mahdollistetaan pitkäkestoinen leikki. 11
VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET Näkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen Pedagoginen dokumentointi ja suunnittelukäytännöt Miten keräämme ja dokumentoimme tietoa lapsista (kehitys, kiinnostuksen kohteet, toiminta, ajattelu, oppiminen) ja ryhmän toiminnasta? Miten tietoa koostetaan ja hyödynnetään pedagogisen toiminnan ja toimintaympäristön suunnittelussa? Miten käytämme pedagogista dokumentointia yhdessä lasten kanssa? Miten mahdollistamme lasten osallisuuden suunnittelussa? * Havainnointi Alkukartoitukset Pienryhmätyöskentely Yksilöllinen ohjaus Oppimisympäristön muokkaus ryhmän mukaan Lasten omat kansiot / vihkot / valokuvat Lasten mielipiteiden ja ideoiden kuuntelu ideat toimintaan 12
VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET Näkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen opetuksen ja oppimisen tukena Miten arvioinnin avulla suunnittelemme ja kehitämme opetusta Miten arvioinnin avulla kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista Miten kehitämme lasten edellytyksiä itsearviointiin? Alkukartoitukset pohjana toiminna suunnittelulle pohjana kaikelle suunnittelulle; havainnointi ja tuen tarpeiden havaitseminen Lapset arvioivat päivittäin toimintaansa - myös ryhmä arvioi toimintaa. Henkilökunta arvioi omaa toimintaansa suhteessa esiopetussuunnitelman vaatimuksiin. Palaute lapsilta ja vanhemmilta huomioidaan 13
ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET Lapsilähtöisyys ja eheytetty pedagoginen toiminta oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen lähtökohtana: Lasten mielenkiinnonkohteiden selvittäminen ja huomiointi Lasten erilaisuus oppijoina Lasten osallisuus suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Laaja-alaisen osaamisen huomiointi Eri oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden ja sisältöjen pedagogisesti tarkoituksenmukainen yhdistely Lasten toiveita esiopetusvuodelle ja sen aikana kartoitetaan (esim. lasten kokoukset) Aikuinen on herkällä korvalla tarttumaan ideoihin. Lapset huomioidaan yksilöinä, aikaa kypsymiselle Selkeä oppimisympäristö, joka muovautuu lasten mukaan Tuetaan lasten ajattelun kehittymistä kannustamalla omatoimisuuteen. Erilaiset projektit, ryhmätyöt Vuorovaikutusmateriaalit käytössä (esim. PIKI) Harjoitellaan erilaisten viestimien käyttöä 14
ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET Kielen rikas maailma: Miten edistämme esiopetuksessa: vuorovaikutustaitoja, kielellistä kehitystä, kiinnostusta kieliin ja kulttuureihin, kielellisen tietoisuuden kehittymistä, kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa näke kielellisen ilmaisun ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen. Lasten kanssa leikitellään kielellä, lorutellaan, riimitellään, lauletaan ja keksitään tarinoita. Lapsille luetaan monipuolista kirjallisuutta ja pelataan erilaisia kielen kehitystä tukevia pelejä. Hyödynnetään myös tieto-ja viestintäteknologiaa pedagogiikassa. Kannustetaan ja annetaan tilaa keskusteluille eri tilanteissa. Lapset mukaan toiminnan suunnitteluun Kielellisen tietoisuuden sekä luku- ja kirjoitusvalmiuksien tukeminen ja vahvistaminen. Tutustutaan kirjaimiin ja äänteisiin ja kielen rytmiin moniaistisesti. Kuvien käyttö arjessa ja erilaisiin symboleihin tutustuminen. S2- suunnitelmalla tuetaan vieras- ja monikielisten lasten kielen kehitystä. 15
Ilmaisun monet muodot: ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET Musiikillisen, kuvataiteellisen, käsitöiden suullisen ja kehollisen ilmaisun tukeminen Lasten mahdollisuus omatoimiseen ilmaisuun arjessa; mitä välineitä ja materiaaleja tarjolla ja missä? Miten lasten mahdollisuus ohjattuun ilmaisuun toteutuu arjessa Kulttuuritarjonnan hyödyntäminen Miten mahdollistamme lasten osallisuuden luovien prosessien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa? Itseilmaisun ja minäkuvan vahvistuminen. Rohkaistaan lapsia käyttämään ilmaisun eri muotoja. Ihastellaan omia ja toisten tuotoksia. nautitaan erilaisista aistimuksista ja kokemuksista sekä tekemisestä kädentaitojen vahvistuminen. Tutustutaan erilaisiin materiaaleihin ja välineisiin. Välineet ovat lasten saatavilla mahdollistaen myös omaehtoisen ilmaisun. toteuttaa ainakin yksi pidempikestoinen projekti. Projektityöskentelyssä lapset ja aikuiset yhdessä suunnittelevat tulevan toiminnan aihetta ja toteutusta. Osallistuminen kulttuuripolkuun 16
Minä ja meidän yhteisömme: ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET Miten vahvistamme lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnallista ja historiallista monimuotoisuutta ja toimia siinä (lähiyhteisön menneisyys ja ajankohtaiset asiat) Miten edistämme lasten eettisen ajattelun kehittymistä Miten toteutamme katsomuskasvatusta Miten vahvistamme lasten osallisuutta omassa toimintaympäristössään Sosiaalisten taitojen vahvistuminen. Vertaisryhmä tarjoaa mahdollisuuksia harjoitella kaveritaitoja, hyviä tapoja, toisten huomioimista, ristiriitojen ratkaisutaitoja ja vuorovaikutustaitoja. Käytössä mm. PIKI-materiaali. Aikuisten malli ja ohjaus sekä myönteisen ilmapiirin luominen on tärkeää. Tarjotaan kokemuksia vaikuttamismahdollisuuksista omassa ryhmässä. Arjessa yhteiset keskustelut ja yhdessä sovitut säännöt, äänestykset, oman mielipiteen ilmaiseminen ja oman vuoron odottaminen. ohjata vastuulliseen yhteisön jäsenyyteen. Omista ja yhteisistä asioista ja tavaroista huolehtiminen ja erilaiset vastuutehtävät. Tutustutaan oman kotikaupungin historiaan. Vieraillaan Kotiseutumuseossa ja tutustutaan kirkkorakennukseen. Vietetään juhlia, tutustutaan perinteisiin ja luodaan niitä itse. 17
Tutkin ja toimin ympäristössämme: ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET Miten tuemme lasten matemaattisen ajattelun kehittymistä ja kiinnostusta matemaattiseen ajatteluun Miten edistämme ympäristökasvatukseen liittyvien tavoitteiden toteutumista (mm. ympäröivän luonnon havainnointi, tutkiminen sekä siihen liittyvien käsitteiden ja ilmiöiden ymmärtäminen) Miten toteutamme teknologiakasvatusta (arjessa esiintyvät teknologiset ratkaisut, niiden ominaisuudet ja toimivuus) Lapsia ohjataan havainnoimaan ympäristön matemaattisia ilmiöitä sekä kannustetaan tutkimaan ja ottamaan selvää ja oivaltamaan. Arjessa luokitellaan, vertaillaan ja sarjoitetaan oppimisympäristöstä löytyviä asioita. Lukukäsitteen kehittymisen tukeminen, kuten lukujonotaidot, numero lukusana lukumäärä vastaavuus. Tutustutaan numeromerkkeihin ja niitä vastaaviin lukumääriin monenlaisen materiaalin avulla sekä käytännön tilanteissa tutkitaan ja vertaillaan lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Harjoitellaan paikka- ja sijaintikäsitteitä. Tuetaan lasten hahmottamisen taitoja. Luonto lapselle tutuksi: liikutaan, havainnoidaan ja nautitaan luonnosta Luonnonsuojelu arjessa Kierrätetään Huolehditaan ympäristöstä ja sen viihtyvyydestä 18
Kasvan ja kehityn: ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET Käsitellään liikunnan, ruuan, kuluttajuuden, terveyden sekä turvallisuuden näkökulmista Miten innostamme lapsia monipuoliseen liikkumiseen (liikunnallisiin leikkeihin aktivoiminen, liikkumisen mahdollistaminen sisällä ja ulkona, materiaalien ja välineiden saatavilla olo myös omaehtoisen toiminnan aikana) Miten edistämme ruokakasvatukseen liittyvien tavoitteiden toteuttamista arjessa (ruokailutilanteet, ruoka- ja tapakulttuuri) Miten pohdimme kohtuullisen kuluttamisen merkitystä Miten ohjaamme lasten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää ymmärrystä (liikunta, lepo, hyvät ihmissuhteet, hygienia) Miten annamme lapsille tietoa oikeudestaan turvalliseen elämään, arvostavaan kohteluun ja koskemattomuuteen Mahdollisuus ja kannustus monipuoliseen liikuntaan ja liikkumiseen iloon Retket lähiympäristöön (metsä, leikkipuistot), pihaleikit, sisäliikunta, ulkoliikunta (urheilukenttä, koulun kaukalo), hiihto (Muumihiihtokoulu), luistelu ja uimakoulu. Osallistumme Ilo kasvaa liikkuen ohjelmaan. toiminnallisuus istumisen sijaan valmiudet toimia turvallisesti liikenteessä. Harjoitellaan turvallista kulkemista liikenteessä ja yksinkertaisia liikennesääntöjä. Käytämme heijastinliivejä sekä pohdimme yhdessä erilaisten turvavarusteiden, kuten pyöräilykypärän, heijastimen sekä turvavyön käytön merkitystä. ruokarohkeus ja uusiin makuihin tutustuminen. Saperemenetelmä osana ruokakasvatusta yhteistyössä kaupungin ruokapalvelun kanssa. Saperessa tutkitaan ja opitaan uusia asioita ruuasta kaikkien aistien kautta. Annetaan mallia terveellisestä ravinnosta ja ruokavalinnoista. Opetellaan pitämään huolta yhteisestä ympäristöstä ja harjoitellaan kierrättämistä. 19