Esiopetusryhmän toimintasuunnitelma ja -kertomus

Transkriptio

1 Esiopetusryhmän toimintasuunnitelma ja -kertomus Laaditaan ajalle: Ryhmän nimi: Henkilöstö: VIIKARIT/PELTOLAN PÄIVÄKOTI Sari Myllylä Johanna Nilsson Agnieszka Robak-Haikonen Hannele Sivula

2 Käyttöohje Toimintasuunnitelma on työväline, joka auttaa henkilöstöä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan työtään perusopetuslain ja valtakunnallisen esiopsin sisällön mukaisesti. Toimintasuunnitelmaan konkretisoidaan tiimin yhteiset pedagogiset toimintaperiaatteet ja käytännöt. Sisällön on tärkeää olla riittävän konkreettinen. Toimintasuunnitelma laaditaan prosessinomaisesti hyödyntäen laadinnan tukena kunnan esiopsia sekä huomioiden oman ryhmän lasten ja vanhempien toiveet ja tarpeet. Toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä käytävä pedagoginen keskustelu ja yhteisen näkemyksen syntyminen on tärkeää. Toimintasuunnitelman tarkoituksena on toimia samalla valtakunnallisen ja kunnan esiopsin sisäistymisen työvälineenä. Toimintasuunnitelma on muuntuva asiakirja, jonka toteutumista ja sisältöä tulee arvioida ja muokata kun ryhmän tarpeet muuttuvat. Kun lisäät tekstiä tai kirjoitat arviointeja, lisää mukaan aina päivämäärä, jolloin olet muutoksen tehnyt. Esiopetusryhmän kuvaus ja ryhmäkohtaiset tavoitteet: Ryhmässä on 24 lasta, joista yksi lapsi on läsnä vain esiopetusajan. Tiimissä on kaksi lastentarhanopettajaa (lto), lastenhoitaja (lh) ja ryhmäavustaja. Päiväkoti sijaitsee keskustan alueella, kävelyetäisyydellä kaupungin palveluista. Toimimme fyysisesti Peltolan päiväkodissa, uuden puolen tiloissa. Käytössämme on ryhmätilojen lisäksi päivittäin ateljee ja monitoimisali. Ulkoilemme päiväkodin piha-alueen lisäksi viereisessä puistossa ja kentällä. Tavoitteena on, että lapsi vahvistuu yksilönä ja voi vaikuttaa ryhmän asioihin sellaisena kuin on. Lapsi kokee vertaista vuorovaikutusta ja ryhmän jäsenyyttä. Lapsi löytää tekemisen kautta halun oppia ja kokee oppimisen iloa. Oppimaan oppimisen taidot vahvistuvat esiopetusvuoden aikana. Kolmiportainen tuki toteutetaan suunnitellusti yksilöllisten tarpeiden mukaan huoltajien ja yhteistyötahojen kanssa. 2

3 ARVOPERUSTA JA YLEISET TAVOITTEET Esiopetuksen arvoperusta Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa Miten aiomme toteuttaa arvoja käytännössä? Huomioiden valtakunnallisen ja kunnan esiopsin sisältö, lasten leopseihin (sekä tuen suunnitelmiin) kirjatut asiat sekä vanhempien ja lasten - Lapsen yksilölliset tarpeet huomioidaan niin, että lapsen on helppo ja turvallinen olla ryhmässä. - Aamupäivällä toimimme kiinteissä pienryhmissä. Pienryhmässä valmistamme lasta kohtaamaan isomman ryhmän haasteet kouluun siirryttäessä. - Oppimisympäristö on rakennettu niin, että se tukee lapsen osallisuutta, kiinnittymistä leikkiin ja oman toiminnanohjausta. Ympäristö tarjoaa mahdollisuuden yksilötyöskentelylle ja vertaisryhmässä toimimiselle. - Aikuiset havainnoivat tarkasti lapsen vireystilaa, tarpeita ja mielenkiinnonkohteita, havainnot kirjataan. Aikuinen on vuorovaikutuksen mallina lapselle: kuuntelee lasta ja näkee onnellisen lapsuuden merkityksen. - Tutustumme ryhmässä olevien lasten kulttuureihin. Valmistamme lasta kohtaamaan ja hyväksymään toisemme. - Aikuinen nostaa esiin lapsen vahvuudet ryhmässä. - Aikuinen luo tilanteita, joissa lapsi voi harjoitella vuorovaikutus- ja leikkitaitoja. Aikuinen tukee ja ohjaa lasta leikkiin / ryhmään kiinnittymisessä sekä auttaa sanoittamaan vuorovaikutustilanteita ja tunteita. - Aikuinen tuo esille lapsen edistymisen ja yrittelijäisyyden, jotta lapsi voi kokea onnistumista. 3

4 Laaja-alaisen osaamisen edistäminen ARVOPERUSTA JA YLEISET TAVOITTEET Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen (vrt. osallisuus myöhemmässä osassa) Huom! Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä otetaan huomioon kaikessa esiopetuksen toiminnassa: toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä kehitettäessä sekä kasvatus- ja opetustyössä Huomioiden valtakunnallisen ja kunnan esiopsin sisältö, lasten leopseihin (sekä tuen suunnitelmiin) kirjatut asiat sekä vanhempien ja lasten - Tavoitteena on järjestää ympäristö (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) erilaisia toimintoja ja tarpeita palvelevaksi. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti ja ympäristöä muokataan tarvittaessa. Muokkauksen lähtökohtana on lapsiryhmän muuttuvat tarpeet. Ympäristön muutokset käsitellään tiimissä. - Opetamme ja tuemme lasta arjen perustaidoissa ja itseilmaisussa. - Aikuinen opastaa lasta huomioimaan toisia lapsia arjen tilanteissa. - Lapselle annetaan tietoa kestävästä kehityksestä ja ohjataan suojelemaan ympäristöä ja luontoa. - Tutustuminen lähiympäristöön ja paikalliseen kulttuuriin. Huomioidaan lasten kulttuuritaustat ja erilaisuuden rikkaus. - Lasta ohjataan ja innostetaan etsimään tietoa ja ratkomaan arjen pieniä pulmia. - Lasta ohjataan arjen turvallisiin valintoihin ja rohkaistaan pyytämään apua. - Annetaan tilaa lapsen luovalle ajattelulle, monilukutaidon kehittymiselle ja mahdollistetaan osallisuuden kokemuksia erilaisin menetelmin. Kasvatetaan lapsessa vastuullisuutta suhteessa mediaan ja ohjataan lasta terveeseen mediakriittisyyteen. - Monilukutaitoon liittyen harjoittelemme tunnistamaan itsessä ja toisissa erilaisia tunnetiloja. 4

5 Monipuoliset oppimisympäristöt KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI Oppimisympäristöjen suunnittelu yhdessä lasten kanssa mahdollisuus pedagogisesti monipuoliseen, erilaisia vaihtoehtoja tarjoavaan tekemiseen Mahdollisuus toimia eri kokoisissa, lapsilähtöisen toiminnan mahdollistavissa ryhmissä Ilmapiiriltään turvallisen, kunnioittavan ja yhteisvastuullisen ympäristön luominen edistäen vuorovaikutusta ja yhteisöllistä tiedon rakentumista Oppimisympäristön rikastuttaminen lähiympäristöä, kulttuuritarjontaa, vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä hyödyntäen - Syksyllä oppimisympäristö rakennetaan tiedonsiirron yhteydessä lapsista saadun tiedon perusteella. Ympäristöä arvioidaan ja muokataan tarvittaessa lapsiryhmälähtöisesti. - Aikuisella on herkkyyttä havainnoida lasten leikkiä ja leikin kehittämisideoita. - Toimimme kolmessa kiinteässä pienryhmässä. Välineistön monipuolisuus rikastuttaa leikkiä, tekemistä ja tutkimista. - Ympäristö tarjoaa monipuolisen välineistön pienryhmätoiminnalle eri tiloissa. - Porrastetut aikataulut ja tilojen käyttö mahdollistaa rauhallisen oppimis- ja työympäristön. - Esiopetusvuoden aikana osallistutaan erilaisiin tapahtumiin ja hyödynnetään kaupungin kulttuuripalveluja. - Kannustetaan vanhempia osallistumaan toiminnan kehittämiseen käymällä avointa vuoropuhelua arjen kohtaamisissa ja viesti- /palautelaatikon avulla. 5

6 Yhteistyökäytännöt KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI Mitä pidämme tärkeänä? Miten rakennamme luottamusta? Miten kuulemme huoltajia? Huoltajien osallisuus suunnittelussa ja arvioinnissa? Muut yhteistyökäytännöt (nivelvaihe)? Monialainen yhteistyö muiden tahojen kanssa. - Henkilöstö sitoutuu vuorovaikutusvastuuseen asiakasperheiden kanssa ja heillä on valmiutta lähestyä perheitä ja avata keskustelua. Kuuntelemme ja annamme aikaa vuorovaikutukselle. - Tiedonsiirron menetelminä käytämme päivittäisen vuoropuhelun ja sovittujen keskustelujen lisäksi tarvittaessa on käytössä kodin ja esiopetuksen välinen viestivihko. Päivittäisen pienryhmätoiminnan sisällöt kirjataan vihkoon, josta tieto voidaan siirtää huoltajalle. - Leops-keskustelun sisältö muotoutuu ja kehittyy toimintavuoden aikana ja nivoutuu kouluun tiedonsiirtokeskusteluun. - Monialaista yhteistyötä toteutetaan säännöllisesti ja vastuullisesti perheiden tarpeet huomioiden toimintavuoden aikana ja kaupungin vuosisuunnitelman mukaisesti. 6

7 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET Näkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen Hyvän vuorovaikutuksen periaatteet ja vertaissuhteiden edistäminen Kasvattaja - lapsi kasvattaja - kasvattaja lapsi - lapsi - Kasvattaja on kuunteleva ja lapselle aikaa antava aikuinen. Aikuinen on läsnä ja hänellä on herkkyyttä nähdä lapsen tarpeet ja vahvuudet sekä tarttua hetkeen. - Kasvattajalla on taitoa tasoittaa lasten yksilöllisiä ja taustoista johtuvia eroja. - Kasvattajat ja vanhemmat kohtaavat toisiaan arvostavana ja tasavertaisina lasta tukevina aikuisina. - Kasvattajalla on empatiaa kohdata erilaisia kasvatuksen tuomia tilanteita sekä aikuisen että lapsen näkökulmasta. - Lapsiryhmässä on nollatoleranssi kiusaamiselle. - Lapset kokevat yhdenvertaisuutta, hyväksyntää ja vertaistukea. - Lapset kokevat iloa ja onnistumista, jonka voi jakaa toisen kanssa. 7

8 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET Näkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen Lasten osallisuus Miten vahvistamme osallisuuden kulttuuria ja varmistamme lasten mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin? Miten edistämme lasten osallisuutta kaikessa toiminnassa, toiminnan- ja toimintaympäristön suunnittelussa, arvioinnissa ym. - Toimimme pienryhmissä jotka ovat aamupäivällä kiinteitä ja iltapäivällä muilla perusteilla jaettuja. - Pienryhmässä lapsi tulee kuulluksi ja jokainen saa mahdollisuuden osallistua. - Lapsella on aikaa edetä ja näyttää osallisuutta omalla yksilöllisellä tavallaan ja aikuinen tukee siinä lasta. - Kasvattaja tuo lasten vahvuudet ja kasvunpaikat ryhmän tietoisuuteen tasapuolisesti siten, että se ei kuormita lasta liikaa. Aikuinen palkitsee ja huomioi yrittämisen. - Lasta rohkaistaan havainnoimaan ja tekemään arjen rutiineihin liittyvissä asioissa päätöksiä. - Vahvistetaan omista tavaroista huolehtimisen taitoja. Opetellaan tekemään asioita loppuun saakka ja korjaamaan omat tekemisen jäljet. - Aikuinen kuuntelee ja havainnoi lasten mieltymyksiä, leikkiä ja kiinnostuksen kohteita sekä mahdollistaa ideoiden etenemisen.. - Viikon toimintoihin palataan lasten kanssa kuvadokumenttien avulla ja tehdään arviointia. 8

9 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET Näkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen Arjen tilanteet Miten lapsi ja perhe vastaanotetaan aamulla, miten hyvästellään iltapäivällä Mitä huomioitava työnjaossa Tiedon vaihdon periaatteet Ruokailu / ruokakasvatus Päiväunet Pukeminen ja riisuminen Siisteyskasvatus (sekä tuen suunnitelmiin) kirjatut asiat sekä vanhempien ja lasten - Kasvattaja on läsnä ja kohtaava päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa. Hän ottaa vastaan huoltajan viestit ja lähtötilanteessa kertoo päivän kuulumiset sovitulla tavalla. - Perheiden kohtaamisisissa huomioidaan lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet. Perheiden muuttuvat tilanteet vaikuttavat arjen kuormittavuuteen ja lapsen tarpeisiin. - Kasvattaja on tietoinen lapsen vireystilasta kohtaamisissa ja huomioi asian vastaanottaessa lasta ja myöskin kotiinlähtötilanteessa - Tiimissä sovitaan käytänteet, jotka ovat apuna perheitä kohdatessa. - Lapsen itseohjautuvuutta vahvistetaan arjen tilanteissa. Kannustetaan lasta pohtimaan itse, miten tilanteissa edetään. - Ruokailutilanteissa harjoitellaan hyviä ruokatapoja, olemalla läsnä vuorovaikutuksessa. Lasta ohjataan terveellisiin valintoihin ja tutustetaan makujen maailmaan. - Lapselle tarjotaan ruokaan liittyviä elämyksiä, hyödyntäen eri aisteja, esimerkiksi leivonnassa. - Päivälevolla harjoitellaan kehon rauhoittumista ja lapselle mahdollistetaan tarvittaessa päiväunet. - Huoltajien kanssa avataan keskustelu päivälevon merkityksestä lapsen jaksamiselle. Keskustelussa käydään vuoropuhelua huoltajan kanssa lapsen yksilöllisistä tarpeista. - Lasta kannustetaan ja ohjataan tekemään hyviä ratkaisuja pukeutumiseen liittyvissä tilanteissa. - Ohjataan päivittäisessä siisteydessä ja sen ylläpitämisessä. 9

10 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET Näkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen Pienryhmätoiminnan toteuttaminen Ryhmiin jakamisen periaatteet / Minkälaisia erilaisia ryhmiä Aikuisen rooli / lasten osallisuus pienryhmissä Aikataulutus / organisointi/ työnjako - Toimimme aamupäivisin kiinteissä pienryhmissä. Ryhmien kokoonpano on sama koko toimintavuoden. Ryhmän 24 lasta on jaettu kolmeen 8 lapsen ryhmään. - Sama aikuinen on saman ryhmän kanssa yhden viikon ajan ja vastaa ryhmän toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Toiminnan sisällöistä on sovittu yhdessä tiimin kanssa. - Ryhmät toimivat porrastetusti, kukin ryhmä omissa sovituissa tiloissaan. Myös ulkoilu toteutetaan porrastetusti. Ulkoilualueina toimivat pääsääntöisesti päiväkodin piha ja viereinen leikkipuisto. - Pienryhmätilanteessa kokoonnutaan aluksi yhteiseen toimintahetkeen ja hetken jälkeen toiminta jatkuu yksilöidymmin, leikeissä ja muissa toiminnoissa. - Ryhmien kokoonpanossa ja toiminnan sisällössä on huomioitu lapsiryhmästä nousevat tarpeet, myös oppimisympäristön suunnittelussa tarpeet ja mielenkiinnon kohteet on huomioitu. - Kasvattaja on herkkä huomioimaan lapsiryhmän tarpeita. Aikuiselta vaaditaan vahvaa läsnäoloa ja sitoutumista meneillä olevaan hetkeen. Ennakointi ja lasten liittäminen ryhmän jäseneksi on aikuisen vastuulla. - Vuorovaikutuksessa aikuinen sanottaa lapselle tilannetta ja hetkeä, missä kulloinkin ollaan. Aikuinen mahdollistaa lapsen osallisuuden ja vertaiskokemuksen. 10

11 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET Näkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä Leikin havainnointi: tietoisuus ryhmän lasten leikin kehitysvaiheista, mielenkiinnonkohteista, tunteista, kokemuksista ja kaverisuhteista Leikkiympäristön suunnittelu, arviointi ja muokkaaminen havaintojen pohjalta (tilat, välineet, materiaalit) Lasten osallisuus leikkiympäristön suunnittelussa Leikkivälineiden monipuolisuus ja tarkoituksenmukaisuus Leikin ohjaaminen ja rikastuttaminen, kasvattajien mukana olo leikeissä Leikin osuus päiväjärjestyksessä (pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen) Leikkiin liittyvien esteiden poistaminen (sekä tuen suunnitelmiin) kirjatut asiat sekä vanhempien ja lasten - Esiopetusvuonna vuorovaikutuksellisten leikkien merkitys kasvaa vertaisryhmässä. Leikkien sisällöt monipuolistuvat ja kaverisuhteiden merkitys korostuu. Leikkiin kiinnittymisen taitoja harjoitellaan ja vahvistetaan. - Esiopetusikäisellä sääntöleikit ovat keskeisiä. Kuuntelutaidot, tunteiden hallinta, leikkiin sitoutumisen ja vuoron odottamisen taidot korostuvat. - Roolileikeissä keskiöön nousevat omien rajojen tunnistaminen ja yksilöllisen sukupuoli-identiteetin herääminen. - Rakenteluleikit tukevat monipuolisesti matemaattista ajattelua ja lapsen luovuutta. - Aikuinen ohjaa ja auttaa lasta leikin sisällön rakentamisessa ja leikin ketjuttamisessa. - Aikuinen mahdollistaa lapselle välineiden ja materiaalien saatavuuden ja tarvittaessa ympäristön muokkaamisen. - Kasvattaja nostaa ryhmässä esille lasten ideoita ja huolehtii leikki-ideoiden etenemisestä ja ottaa lapset mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. - Kasvattaja säätelee omaa osuuttaan leikissä ja on valmis etääntymään ja antamaan lapsille tilaa kannatella ja kehittää leikkiä. - Esiopetuksessa leikki ja leikinomaisuus ovat toiminnan punainen lanka. - Annamme lapsille tilaa toteuttaa itseään leikeissä, tilaa leikin paloon ja innostumiseen. 11

12 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET Näkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen Pedagoginen dokumentointi ja suunnittelukäytännöt Miten keräämme ja dokumentoimme tietoa lapsista (kehitys, kiinnostuksen kohteet, toiminta, ajattelu, oppiminen) ja ryhmän toiminnasta? Miten tietoa koostetaan ja hyödynnetään pedagogisen toiminnan ja toimintaympäristön suunnittelussa? Miten käytämme pedagogista dokumentointia yhdessä lasten kanssa? Miten mahdollistamme lasten osallisuuden suunnittelussa? - Kuvaamme päivittäin lasten leikkejä, mielenkiinnonkohteita, vuorovaikutusta ja tunneilmastoa. Pyrimme katsomaan kuvia lasten kanssa viikoittain ja keskustelemaan edellä mainituista asioista. - Kasvattajat hyödyntävät kuvamateriaalia muokatessaan oppimisympäristöä. Huomioidaan lasta kiehtovat leikki/toimintapaikat ja välineistö. - Kirjaamme havaintoja lapsista ns. lovivihkoon. Tietoa voidaan hyödyntää toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, sekä huoltajien kanssa keskusteltaessa. - Esiopetusvuoden aikana lapset kuvaavat heitä kiinnostavia kohteita ja keskustelevat kasvattajien kanssa kuvien sisällöstä ja miten kuvista nousevia sisältöjä voidaan hyödyntää arjessa. 12

13 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET Näkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen opetuksen ja oppimisen tukena Miten arvioinnin avulla suunnittelemme ja kehitämme opetusta Miten arvioinnin avulla kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista Miten kehitämme lasten edellytyksiä itsearviointiin? -Arvioinnin pohjalta kehitetään ja muutetaan toimintamenetelmiä sopivammaksi, tukemaan yksittäisen lapsen tarpeita. -Kasvattajan tehtävä on auttaa lasta arvioimaan toimintaansa hetkessä ja näkemään onnistumiset ja edistymiset. -Aikuinen auttaa lasta yhdistämään opittua ja koettua nykyhetkeen. -Onnistumisen ja oppimisen iloa jaetaan vertaisryhmässä, lapsi saa kokemuksen, että toisetkin iloitsevat hänen onnistumisestaan. 13

14 ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET Lapsilähtöisyys ja eheytetty pedagoginen toiminta oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen lähtökohtana: Lasten mielenkiinnonkohteiden selvittäminen ja huomiointi Lasten erilaisuus oppijoina Lasten osallisuus suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Laaja-alaisen osaamisen huomiointi Eri oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden ja sisältöjen pedagogisesti tarkoituksenmukainen yhdistely - Havainnoiden ja dokumentoiden selvitetään ja nostetaan esille lasten kiinnostuksen kohteita. - Kasvattaja mahdollistaa lapselle oppimista erilaisten kokonaisuuksien kautta, läpäisyperiaatteella, eri menetelmiä ja aistikanavia käyttäen. - Kokonaisuuksien sisältöjen luomisessa huomioidaan toiminnan riittävä monipuolisuus. Aikuinen antaa lapselle mahdollisuuden ajatella samaa asiaa eri näkökulmista. - Lasta kannustetaan pohdiskelemaan ja avaamaan ajattelua eri aihesisällöistä, jotka liittyvät lapsen kokemusmaailmaan. - Lasta ohjataan hankkimaan tietoa erilaisin keinoin ja välinein. - Aikuinen huolehtii, että lapsi saa päivittäin kokemuksia osallisuudesta vuorovaikutuksessa, jota aikuinen tukee pedagogisin keinoin. - Lapsi saa kokemuksen siitä, että sopivissa määrin, hänen ajatuksensa ja ideansa tulevat ryhmän tietoisuuteen. - Aikuinen käyttää monipuolisesti ja johdonmukaisesti tiimissä sovittuja pedagogisia menetelmiä. 14

15 Kielen rikas maailma: ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET Miten edistämme esiopetuksessa: vuorovaikutustaitoja, kielellistä kehitystä, kiinnostusta kieliin ja kulttuureihin, kielellisen tietoisuuden kehittymistä, kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa - Pienryhmä mahdollistaa päivittäin lapsen vuorovaikutustaitojen käyttämisen. Aikuinen tukee ja vahvistaa lapsen halua olla vuorovaikutuksessa. Aikuinen antaa arvoa lapsen yksilölliselle tarpeelle olla vuorovaikutuksessa ja säädellä sitä. - Kasvattaja tukee sanavalinnoillaan ja teoillaan jokaisen ainutkertaisuutta. - Eri kieli- ja kulttuuritaustat ovat arjessa mukana koko ajan rikastuttaen arkea. - Kasvattaja tarttuu lapsen aloitteisiin ja rikastuttaa lapsen halua tutkia ja oppia kieltä. - Oppimisympäristö rohkaisee lasta itseohjautuvasti käyttämään kieltä. Ympäristössä on monipuolista materiaalia kielen oppimiseen ja rikastuttamiseen. - Aikuinen tarjoaa mallin puhutusta kielestä ja kielen mahdollisuuksista, lukemaan- ja kirjoittamaan oppimisesta, kirjojen, kielellä leikkimisen ja kerronnan mahdollisuuksista. Aikuinen tuo kieleen eri ulottuvuuksia ja sävyjä. - Kasvattajan tehtävä on antaa tilaa lapsen yksilölliselle etenemiselle ja ruokkia sopivissa määrin lapsen oppimista. Kuvatuen käyttö on arjen keskeinen menetelmä. 15

16 Ilmaisun monet muodot: ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET Musiikillisen, kuvataiteellisen, käsitöiden suullisen ja kehollisen ilmaisun tukeminen Lasten mahdollisuus omatoimiseen ilmaisuun arjessa; mitä välineitä ja materiaaleja tarjolla ja missä? Miten lasten mahdollisuus ohjattuun ilmaisuun toteutuu arjessa Kulttuuritarjonnan hyödyntäminen Miten mahdollistamme lasten osallisuuden luovien prosessien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa? - Esiopetusvuoden aikana lapselle annetaan mahdollisuuksia ilmaista itseään eri tavoin ja menetelmin arjessa. Aikuinen mahdollistaa lapsen ilmaisun ja vahvistaa sitä, kun se tulee luontevasti esille. - Materiaalia ja välineistöä on lasten ulottuvilla monipuolisesti ja sitä lisätään lasten aloitteiden pohjalta, hyödyntäen esimerkiksi luontomateriaalia, musiikkivälineitä, draamavälineitä jne. - Osallistumme Orimattilan kaupungin tarjoamiin kulttuuripalveluihin ja järjestettyihin tapahtumiin. Tutustumme ympäröivään luontoon ja rakennettuun ympäristöön monipuolisesti. - Osana ryhmän toimintaa toteutamme Orimattilan kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelmaa ja siihen liittyvää kuvapolkua. - Aikuinen tarttuu lasten aloitteisiin, hetkessä tai pidemmällä aikavälillä. Tärkeää on huomioida kaikkien lasten osallisuus omalla panoksellaan. 16

17 Minä ja meidän yhteisömme: ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET Miten vahvistamme lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnallista ja historiallista monimuotoisuutta ja toimia siinä (lähiyhteisön menneisyys ja ajankohtaiset asiat) Miten edistämme lasten eettisen ajattelun kehittymistä Miten toteutamme katsomuskasvatusta Miten vahvistamme lasten osallisuutta omassa toimintaympäristössään - Toisen arvostaminen ja näkeminen yksilönä, juuri sellaisena kuin on. Yksilölliset ominaisuudet nähdään mahdollisuutena oppia toisiltamme. - Kasvattaja näkee lapsen osana sukupolvien välistä ketjua. Eri kulttuureja ja katsomuksia kohdatessa kasvattajan tehtävänä on huolehtia kokemuksellisen tiedon laajentamisesta. - Merkityksellinen ja turvallinen arki lapselle vertais- ja aikuissuhteiden välityksellä. - Kasvattaja kohtaa lapsen yksilöllisesti lasta koskettavien elämänkysymysten äärellä ja tarvittaessa jakaa sen muun ryhmän kanssa. - Kasvatusyhteisö arvostaa lasten oikeuksia ja onnellista lapsuutta. - Lasta ohjataan omien tunnetilojen tunnistamiseen. Kasvattaja auttaa lasta tunnistamaan ja sanoittamaan erilaisia tunnetiloja. - Ohjataan lasta kohti tasapainoista mediasuhdetta osana medialukutaidon kehittymistä. 17

18 Tutkin ja toimin ympäristössämme: ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET Miten tuemme lasten matemaattisen ajattelun kehittymistä ja kiinnostusta matemaattiseen ajatteluun Miten edistämme ympäristökasvatukseen liittyvien tavoitteiden toteutumista (mm. ympäröivän luonnon havainnointi, tutkiminen sekä siihen liittyvien käsitteiden ja ilmiöiden ymmärtäminen) Miten toteutamme teknologiakasvatusta (arjessa esiintyvät teknologiset ratkaisut, niiden ominaisuudet ja toimivuus) - Tavoitteena on herättää ja ylläpitää lapsen kiinnostusta matemaattisiin sisältöihin toiminnallisin keinoin. Matemaattiset käsitteet avataan lapsille kokemuksen kautta. - Aktivoidaan lapsen ajattelua ja kykyä pohtia, päätellä, oivaltaa ja yhdistää asioita. - Ympäristö on rakennettu niin, että matemaattiset sisällöt tulevat näkyviksi ja lapsen on helppo löytää tekeminen. - Arkipäivän matematiikka kulkee läpäisyperiaatteella arjessa ja toimintahetkillä. - Tehdään havaintoja ja tarjotaan elämyksiä. Havainnoidaan sekä rakennettua ympäristöä että luontoa lapsen kokemusympäristössä. - Tavoitteena on löytää toimintatapoja, jotka auttavat lasta välittämään ja huolehtimaan ympäristöstä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. - Kasvattaja mahdollistaa myönteisiä kokemuksia erilaisten teknologisten välineiden käytöstä arjessa. Aikuinen on hyvän asenteen mallina, on läsnä ja ohjaa välineiden tarkoituksenmukaista käyttöä. 18

19 Kasvan ja kehityn: ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET Käsitellään liikunnan, ruuan, kuluttajuuden, terveyden sekä turvallisuuden näkökulmista Miten innostamme lapsia monipuoliseen liikkumiseen (liikunnallisiin leikkeihin aktivoiminen, liikkumisen mahdollistaminen sisällä ja ulkona, materiaalien ja välineiden saatavilla olo myös omaehtoisen toiminnan aikana) Miten edistämme ruokakasvatukseen liittyvien tavoitteiden toteuttamista arjessa (ruokailutilanteet, ruoka- ja tapakulttuuri) Miten pohdimme kohtuullisen kuluttamisen merkitystä Miten ohjaamme lasten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää ymmärrystä (liikunta, lepo, hyvät ihmissuhteet, hygienia) Miten annamme lapsille tietoa oikeudestaan turvalliseen elämään, arvostavaan kohteluun ja koskemattomuuteen (sekä tuen suunnitelmiin) kirjatut asiat sekä vanhempien ja lasten - Liikunta on osa päivittäistä toimintaa, lapsi oppii kokemuksen kautta liikunnan merkityksestä. Aikuinen lisää lapsen tietoisuutta hyvinvoinnista ja liikunnan merkityksestä terveyteen. Vahvistetaan lapsen luontaista liikkumisen tarvetta sisällä ja ulkona. - Hyvät ihmissuhteet ovat fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edellytys. Huomioimme lapsen persoonan ja yksilölliset voimavarat vuorovaikutuksessa. - Hyvien tapojen mukaan toimiminen auttaa lasta kasvamaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. - Vuorokausirytmin merkityksellisyys näkyy arjen kohtaamisissa ja lapsen jaksamisessa. Aktiivisen ja rauhallisen tekemisen vuorottelu antaa tilaa lapsen yksilöllisille tarpeille. - Lasta rohkaistaan tutustumaan ruokaan eri aistien avulla. Aikuiset antavat omalla esimerkillään lapselle mahdollisuuden rakentaa positiivista suhdetta syömiseen. - Lapselle avataan kestävän kehityksen käsitettä lapsen näkökulmasta arkeen liittyen. - Lapsi tulee tietoiseksi omista rajoistaan sekä psyykkisistä että fyysisistä. Arjen vuorovaikutuksessa lapsi kokee arvostusta ja koskemattomuutta. 19